TEKEMISEN RIEMUA! HANKE

Transkriptio

1 Tekemisen Riemua! - hanke HANKKEEN LOPPURAPORTTI

2 TEKEMISEN RIEMUA! HANKE 2 Hankkeen toteuttaja Saimaan Nuorisoseurat ry Toteutusaika Hankkeen numero Diaarinumero 1324/ Ohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Toimintalinja Leader Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Toimenpide Leader-toimenpiteet linjalla 3 Kylien kunnostus ja kehittäminen Toimintaryhmä Veej jakaja ry HANKKEEN TAVOITTEET a. Ylemmän tason tavoitteet Hankkeen tavoitteena on ollut Leader-toimintalinjan mukaisesti maaseudun elämänlaadun parantaminen. Tähän tavoitteeseen hanke on pyrkinyt tarjoamalla kylien asukkaille säännöllistä harrastustoimintaa, jonka avulla on saatu uutta sisältöä kyläläisten elämään. b. Hankkeen tavoitteet Määrälliset tavoitteet 1. Säännöllisen uuden harrastustoiminnan käynnistäminen kolmessa kunnassa. 2. Yhteistyö vähintään neljän yhdistyksen kanssa harrastajan mukaan saaminen, kuuden säännöllisesti toimivan harrastusryhmän perustaminen. 4. Kesäleirin järjestäminen kesällä 2012 kolmellekymmenelle hankkeessa mukana olevalle lapselle ja muille halukkaille. 5. Kahden uuden ohjaajan kouluttaminen kerhotoiminnan ohessa. 6. Kahdella hankkeeseen osallistuvalla paikkakunnalla järjestetään yksi aikuisille ja aikuisikää lähestyville tarkoitettu viikonloppukurssi. Osallistujia kursseilla on yhteensä Hankekerhojen valmistamien esitysten katsojamäärä on yhteensä 1000 henkilöä. 8. Hankkeen koordinoinnista ja osien ryhmien ohjauksesta vastaa Saimaan Nuorisoseurat ry:n toiminnanjohtaja yhdessä hankkeelle palkatun hankevetäjän kanssa. Lisäksi harrastusryhmien ohjaajiksi palkataan 1-2 tuntipalkkaista ohjaajaa. Toiminnalliset tavoitteet 1. Maaseudun harrastusmahdollisuuksien kehittäminen ja kulttuuriympäristön monipuolistaminen. 2. Paikallisten asukkaiden aktiivisuuden ja yhteistyön edistäminen. 3. Säännöllisesti toimivien harrastusryhmien perustaminen ja niiden toiminnan turvaaminen myös hankkeen päättymisen jälkeen. 4. Maaseudun toiminnallisten tilojen mahdollisuuksien hyödyntäminen. 5. Maaseudun asukkaiden elämänlaadun parantaminen. 6. Harrastusryhmien sisällön tuottaminen yhdessä osallistujien kanssa ja heidän lähtökohdistaan ja toiveistaan rakentaen. 7. Sosiaalisten taitojen ja itsetuntemuksen kehittäminen harrastustoiminnan avulla. 8. Tapahtumien ja muiden tilaisuuksien tuottaminen omalle paikkakunnalle. 9. Yhteistyömuotojen kehittäminen muiden paikallisten toimijoiden kanssa. 10. Ammattitaitoisten ohjaajien saaminen paikkakunnan harrastusryhmien käyttöön.

3 HANKKEEN TOTEUTUS 3 Hankkeen kohdealueet ja kohderyhmät Hankkeen kohdealueina ovat olleet Mäntyharjun ja Ristiinan kunnat sekä Mikkelin kaupungin maaseutualueet. Hankkeen kohderyhmänä olivat ko. alueiden asukkaat, painopiste lapsissa ja nuorissa. Toimintaa järjestettiin myös aikuisille. Tavoitteena oli luoda alueen asukkaille uutta säännöllistä kulttuuriharrastustoimintaa, joka keskittyy ilmaisullisen osaamisen vahvistamiseen ja kehittämiseen teatterin ja tanssin keinoin. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat toimineet Mäntyharjulla Koirakiven ja Mäntyharjun Nuorisoseurat sekä Mäntyharjun evl seurakunta, Ristiinassa Ristiinan Nuorisoseura, Mikkelissä Porrassalmen Nuorisoseura ja Haukivuoren harrastajateatteri Henkireikä. Hankkeen käynnistäminen eri paikkakunnilla Hankehakemus saapui Veej jakaja toimintaryhmään ja Etelä-Savon ELYkeskukseen , joka teki hankkeesta myönteisen päätöksen Päätös postitettiin Saimaan Nuorisoseurat ry:lle Saimaan Nuorisoseurat ry teki hankkeen käynnistämiseksi vaadittavat alkuvalmistelut ja laittoi osa-aikaisen hankevetäjän paikan hakuun. Hankevetäjäksi palkattiin Eija Inkinen, joka aloitti työnsä Hankkeelle vuokrattiin toimistotila Mäntyharjulta, osoitteesta Pyhävedentie 20. Hankevetäjä tiedotti hankkeesta laajalti alueen yhdistyksille, kouluille, kuntien kulttuuri- ja nuorisotoimille sekä alueen medioille. Hankevetäjä ja Saimaan Nuorisoseurat ry:n toiminnanjohtaja pitivät lehdistötilaisuuden hankkeesta hankkeen toimistolla. Paikalla oli Länsi-Savo lehden toimittaja. Juttu julkaistiin Länsi-Savo -lehdessä 9.4. Mäntyharjun ja Pertunmaan paikallislehti Pitäjänuutiset julkaisi hankkeesta infotiedotteen Lisäksi Pitäjänuutisten toimittaja kävi tekemässä juttua aiheesta 6.4. Juttu julkaistiin 8.4. Ristiinan paikallislehti Ristiinalaisessa oli ennakkoilmoitus Ristiinassa alkavasta lasten teatteriryhmästä Hankevetäjän keskustelut yhteistyökumppaneiden kanssa tapahtuivat seuraavasti: Mäntyharjun NS, (paikalla 7 henkilöä) - jätetään vielä mietittäväksi, mitä seura voisi hankkeen tiimoilta kokeilla Ristiinan NS, (paikalla 7 henkilöä) - Ristiinassa halu aloitta lasten/nuorten teatterikerho Koirakiven NS, (paikalla 10 henkilöä) - Koirakivessä halu aloittaa tanssiryhmät nuorille ja aikuisille Porrassalmen NS, (paikalla seuran puheenjohtaja) - Porrassalmella halu aloittaa lasten/nuorten teatteriryhmä Haukivuoren harrastajateatteri Henkireikä, puhelinkeskustelu yhdistyksen puheenjohtajan kanssa - Haukivuorella voisi kokeilla lasten/nuorten teatteriryhmää Mäntyharjun evl srk, palaveri srk:n lapsi- ja perhetyönohjaajan kanssa ja Päätettiin aloittaa Piilometsän tansseja -kerho, joka myöhemmin jatkoi nimellä Tassutanssit.

4 Hankevetäjä otti aktiivisesti yhteyttä alueen kouluihin ja sai kutsun useille kouluille tulla kertomaan asiasta ja pitämään näytetunteja. Tiedottamiset/näytetunnit kouluilla toteutuivat seuraavasti: 4 Mäntyharju: Leppäniemen koulu (paikalla 24 oppilasta ja 2 aikuista) Varpasen koulu (paikalla 30 oppilasta ja 3 aikuista) Toivolan koulu (paikalla 50 oppilasta ja 3 aikuista) Kirkonkylän koulu (paikalla 52 oppilasta ja 3 aikuista) Ristiina: Pellosniemen koulu (paikalla 52 oppilasta ja 6 aikuista) Mikkeli: Olkkolan koulu (paikalla 50 oppilasta ja 4 aikuista) Haukivuoren Aseman koulu (paikalla123 oppilasta ja 7 aikuista) Mikkelin kulttuuritoimi otti yhteyttä ja pyysi esittelemään hanketta Mikkelin Naisvuorella järjestettäville Hulivilikarnevaaleille Hankevetäjä oli karnevaaleilla yhdessä Ristiinan Nuorisoseurasta saadun talkooapulaisen kanssa. Hulivilikarnevaalien kohdeyleisö ei hankkeen kannalta ehkä ollut aivan sopiva, sillä karnevaaleille osallistuvat lapset olivat pääsääntöisesti alle kouluikäisiä. Tapahtuma oli kaksipäiväinen ja kahden päivän aikana tapahtuman kävijämäärä oli n Keskustelujen ja tapaamisten perusteella syksyllä 2011 käynnistettiin kaksi tanssikerhoa Koirakivessä, sekä lasten teatteriryhmät Ristiinassa ja Mikkelin Porrassalmella ja Haukivuorella. Näiden Lisäksi käynnistettiin Syksyllä 2012 Tassutanssit-kerho ja vuoden 2013 alusta vielä FolkJam-tanssikerho, molemmat Mäntyharjulla. Kerhotoiminnasta tiedotettiin sekä lehti-ilmoituksilla että ilmoitustauluilla ja alueiden kouluilla. Kerhotoiminta Syksyllä 2011 päätettiin aloittaa hanketoiminta viidellä ryhmällä, joille palkattiin yhteensä kolme eri ohjaajaa. PORRASSALMI Porrassalmen lasten teatterikerhoa ohjasi hankevetäjä Eija Inkinen Mäntyharjulta. Porrassalmen kerho kokoontui Olkkolan koululla. Kerhon osallistujamäärä oli koko syyskauden 2011 niin pieni, että kerhon toiminta lopetettiin pikkujoulun merkeissä Toiminta ei enää jatkunut vuonna RISTIINA Ristiinan lasten teatterikerhoa on ohjannut hankevetäjä Eija Inkinen Mäntyharjulta. Ristiinan kerho kokoontui Ristiinan Pellosniemellä Kisakaaressa kaudella ja Ristiinan koulukeskuksen Setälä-salissa kaudella Ristiinan kerhossa lapsia oli alusta asti hyvin mukana ja toiminta pyöri hienosti koko hankkeen ajan. Kerho valmisti pienen näytelmän Pellosniemen koulun joulujuhlaan Katsojia paikalla oli 70. Keväällä 2012 kerho valmisti Ville Virkkusen näytelmän Hölmöläiset, joka esitettiin Pellosniemen koulun pihapiirissä kaksi kertaa Päivällä katsojina olivat Pellosniemen koulun oppilaat ja opettajat ja illan näytös oli kaikille avoin. Molemmissa näytöksissä katsojia oli 50. Kaudella kerho valmisti Sakari Topeliuksen näytelmän Suojelusenkeli, josta esitettiin kolme näytöstä Setälä-salissa. Aamupäivän kaksi esitystä oli suunnattu 0-6 luokkien oppilaille ja niissä oli yhteensä 200 katsojaa. Illan näytös oli kaikille avoin ja se keräsi 90 katsojaa. Näytelmä esitettiin myös hankkeen päätöstilaisuudessa Mäntyharjulla

5 Paikalla 100 katsojaa. Kerhon toimintaa jatkuu hankkeen päätyttyä Ristiinan Nuorisoseuran ryhmänä. 5 Ristiinan teatterikerhon Hölmöläiset, Ristiinan teatterikerhon Suojelusenkeli, kevät 2013 kevät 2012 (kuvat: Suvi Inkinen) (kuva: Eija Inkinen) HAUKIVUORI Haukivuoren lasten teatterikerhoa on ohjannut Nazia Asif Pieksämäeltä, ja se on kokoontunut Haukivuoren Aseman koululla. Haukivuoren kerhon osallistujamäärä oli melko pieni syyskauden 2011, mutta kerhoa päätettiin kuitenkin jatkaa. Kerhoon tuli uusia osallistujia vuoden 2012 alusta, ja toiminta jatkui vilkkaana. Kerho valmisti näytelmän Lumikki ja 7 kääpiötä, joka esitettiin kaksi kertaa koulun salissa Päivällä katsojina olivat Aseman koulun oppilaat ja opettajat ja illan näytös oli avoin kaikille. Koululaisnäytöksessä katsojia oli 100 ja illalla 50. Kerho valmisti kaudella Ville Virkkusen näytelmän Hölmöläiset, joka esitettiin koulun salissa Katsojia paikalla oli 70. Näytelmä esitettiin myös hankkeen päätöstilaisuudessa Mäntyharjulla :lle katsojalle. Kerho jatkaa hankkeen päätyttyä Mikkelin kansalaisopiston ryhmänä. Haukivuoren teatterikerhon Haukivuoren teatterikerhon Hölmöläiset, kevät 2013 Lumikki ja 7 kääpiötä, kevät 2012 (kuvat: Suvi Inkinen) (kuva: Eija Inkinen) KOIRAKIVI Koirakiven nuorten ja aikuisten paritanssikerhoja on ohjannut Jaana Siitari Mikkelistä. Kerhot ovat kokoontuneet Koirakiven Nuorisoseurantalolla. Ohjaustyössä ovat avustaneet Koirakiven Nuorisoseuran Keijo Komppa ja Mervi Honkanen. Nuorten innokas osallistuminen yllätti Koirakivessä syksyllä 2011 ja kerholaisia on ollut riittävästi, jotta kerhon toiminta on voinut jatkua koko hankekauden huhtikuun 2013 loppuun asti. Aikuisten ryhmässä oli parhaimmillaan lähes 20 osallistujaa, ja se toimi myös hienosti koko hankekauden. Koirakiven Nuorisoseura antoi tanssikerholaisille kevätkauden 2012 päätteeksi mahdollisuuden toteuttaa oppejaan järjestämällä retken Ristiinan Metsälinnan lavatansseihin Myös kevätkauden 2013 päätteeksi järjestettiin lavatanssiretki.

6 6 Vaikka kerhot eivät näillä näkymin jatkukaan hankkeen päätyttyä, tanssiminen varmasti jatkuu. Kerholaiset saivat hyvät perustaidot kahden lukuvuoden aikana. Tanssitaitoja voidaan hyödyntää myös seuran teatteritoiminnassa. Koirakiven nuorten tanssikerho, kevät 2012 Koirakiven aikuisten tanssikerho, kevät 2013 (kuva: Mervi Honkanen) (kuva: Maija-Liisa Koponen) MÄNTYHARJU Syksyllä 2012 aloitettiin Tassutanssit - kerho Mäntyharjulla yhteistyössä Mäntyharjun evl srk:n kanssa. Kerhoa ohjasi hankevetäjä Eija Inkinen. Kerho kokoontui Mäntyharjun srk:n tiloissa torstaisin aamupäivällä. Kerho oli tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille ja heidän huoltajilleen. Tarkoituksena oli lapsen ja aikuisen vuorovaikutuksen parantaminen yhdessä musiikin tahtiin liikkuen ja leikkien. Kerhon osallistujamäärä oli noin 15, aikuiset ja lapset yhteen laskien. Kerholaiset esiintyivät Mäntyharjun seurakunnan, Mäntyharjun kunnan ja MLL:n yhdessä järjestämässä vauvajuhlassa (katsojia 70) sekä hankkeen päätöstapahtumassa Mäntyharjun lukiolla (katsojia 100). Päätöksen kerhon mahdollisesta jatkumisesta hankkeen päätyttyä tekee Mäntyharjun seurakunta. Kuva Mäntyharjun Tassutanssit-kerhosta, syksy 2012 Kuvat Mäntyharjun Tassutanssit-kerhosta, kevät 2013 (kuva: Eija Inkinen) (kuvat: Suvi Inkinen) Vuoden 2013 alusta Mäntyharjulla alkoi FolkJam kerho yhteistyössä Mäntyharjun Nuorisoseuran kanssa. Kerhoa ohjasi hankevetäjä/folkjam-ohjaaja Eija Inkinen ja se kokoontui Mäntyharjun Nuorisoseurantalolla maanantai-iltaisin. Heti ensimmäisellä kerralla osallistujia oli jo 20 ja kävijämäärä oli koko kevätkauden noin 15 henkilöä/kerta. FolkJam-kerho jatkuu todennäköisesti myös hankkeen päättymisen jälkeen syksyllä 2013 Mäntyharjun Nuorisoseuran toimintana.

7 7 kuvat Mäntyharjun FolkJam-kerhosta, kevät 2013 (kuvat: Suvi Inkinen) Leiritoiminta Lasten kesäleiri järjestettiin Riuttalanhovin leirikeskuksessa Mikkelissä Leirille osallistui lapsia kolmen eri kunnan alueelta, Mäntyharjulta, Ristiinasta ja Mikkelin Haukivuorelta, yhteensä 19 leiriläistä. Leirin ohjaajina toimivat hankevetäjä Eija Inkinen ja teatteri-ilmaisun ohjaaja Laura Kiretti. Leirin isosina toimivat Jyri Järvinen ja Suvi Inkinen. Leirin ohjelmassa oli mm. leirikaste, erilaisia visailuja ja kilpailuja, yöretki, saunomista ja uimista yms. Lisäksi leiriläiset saivat oppia myös EA-taidoissa Ristiinan EA-ryhmän opastuksella. Kädentaitoja kankaanpainannan merkeissä opetti Saimaan Nuorisoseurat ry:n toiminnanjohtaja Tuija-Liisa Leino ja teatteri-ilmaisun saloihin johdatteli Laura Kiretti. Kuvat kesäleiriltä 2012 (kuvat: Eija Inkinen) Leirin jatkista kovasti toivoneet leiriläiset saivat toiveelleen vastinetta, kun marraskuussa järjestettiin yhden yön teatteripainotteinen viikonloppuleiri kesäleirillä mukana olleille ja hankkeen kerhoissa mukana oleville lapsille. Leiri järjestettiin Haukivuoren Aseman koululla Leirille osallistui lapsia kolmen eri kunnan alueelta Mäntyharjulta, Ristiinasta ja Mikkelin Haukivuorelta, yhteensä 21 leiriläistä. Ohjaajina leirillä toimivat hankevetäjä Eija Inkinen ja Saimaan Kalevan Nuorten toiminnanjohtaja Minna Pasi. Mukana oli lisäksi nuoriso- ja vapaaajanohjaajaksi SNO:lla opiskeleva Karoliina Vallin suorittamassa työharjoittelujaksoa. Leirin isosina toimivat Jyri Järvinen ja Suvi Inkinen. Leirin ohjelmassa oli mm. teatteriseikkailua, hahmo- ja draamapajat sekä erilaisia kilpailuja ja leikkejä. Leirin päätteeksi leiriläiset esittivät pienissä ryhmissä leirin tuotoksia toisilleen ja huoltajilleen. Yleisö sai nähdä mm. pieniä teatteri- ja tanssiesityksiä.

8 8 Kuvat syysleiriltä 2012 (kuvat: Suvi Inkinen) Koulutustoiminta järjestettiin teatterikoulutusviikonloppu Koirakiven nuorisoseurantalolla. Osallistujia koulutuksessa oli 18 ja kaikki olivat pääosin tyytyväisiä viikonlopun antiin, toivoen lisää koulutustilaisuuksia jatkossa. Osallistujia oli Mäntyharjusta, Ristiinasta ja Pertunmaalta. Lauantain kouluttajana toimi tanssitaiteilija Jukka Ristolainen Kangasniemeltä, joka opasti osallistujia näyttämölliseen liikeilmaisuun. Sunnuntaina tarinateatterin alkeisiin johdatteli Lotta Savolainen Kouvolasta. Mielenkiintoinen teatterin osa-alue sai janoamaan lisää koulutusta tarinateatterista. Teatterikoulutusta Koirakiven NS-talolla (kuvat: Eija Inkinen) hankevetäjä Eija Inkinen osallistui Piilometsän tansseja virikekurssille Lappeenrannassa. Tämän koulutuksen pohjalta perustettiin Mäntyharjulle Tassutanssit kerho syyskuussa järjestettiin tanssikoulutusta Mäntyharjun Nuorisoseurantalolla. Osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä viikonlopun antiin ja tanssikoulutusta toivottiin jatkossa lisää. Osallistujia oli Mäntyharjulta, Ristiinasta, Pertunmaalta ja Hirvensalmelta. Lauantain kouluttajana toimi Samir Ataei Mikkelistä, joka johdatteli kurssilaisia HipHopin ja Streetdancen alkeisiin. Koulutukseen osallistui 20 henkilöä, kaikki nuoria. Toivomus oli, että HipHopia voisi harrastaa jatkossakin jossakin. Sunnuntain kouluttajana toimi FolkJam- /tanssitalo-ohjaaja Tuija-Liisa Leino Lappeenrannasta. Ohjelmassa oli uuden tanssiliikuntamuodon FolkJamin lisäksi jenkan, sottiisin, polkan ja masurkan alkeet. Sunnuntain koulutuksen osallistujamäärä oli 17 ja osallistujien ikäjakauma n v. Etenkin FolkJamia, mutta myös muuta tanssikoulutusta toivottiin jatkossa lisää.

9 9 Tanssikoulutusta Mäntyharjun NS-talolla (kuvat: Eija Inkinen) Lokakuussa 2012 hankevetäjä Eija Inkinen osallistui FolkJam-ohjaajien peruskoulutukseen Hollolassa ja sai käteensä FolkJam-ohjaajan todistuksen. FolkJamista Eija antoi 15 min näytteen Mäntyharjun kulttuurikuntoilupäivä-tapahtumassa Varsinainen FolkJamnäytetunti pidettiin Mäntyharjun Nuorisoseurantalolla , johon osallistui 20 henkilöä. Näytetunnin innoittamana Mäntyharjulla päätettiin aloittaa FolkJam-tanssikerho tammikuussa 2013 yhteistyössä Mäntyharjun Nuorisoseuran kanssa. FolkJam-näyte kulttuurikuntotapahtumassa Mäntyharjulla (kuva: Anu Yli-Pyky) Hankkeen päätöstapahtuma Hankkeen päätöstapahtumaa vietettiin Mäntyharjulla Päätöstapahtuman painopisteenä olivat lapset ja nuoret. Siksi päivän ohjelma koostui lapsiryhmien esityksistä. Tapahtuman avaussanat lausui Saimaan Nuorisoseurat ry:n puheenjohtaja Joonas Pokkinen, jonka jälkeen hankkeen Tassutanssit-ryhmä esitti kolme tanssia. Tassutanssien jälkeen lavan valtasivat lasten teatteriryhmät. Hankkeen kerhoista Ristiinan lasten teatteri esitti näytelmän Suojelusenkeli ja Haukivuoren lasten teatteri näytelmän Hölmöläiset. Mäntyharjun lasten teatteri, joka ei ole hankkeen ryhmä, pääsi myös esiintymään tilaisuudessa isännän ominaisuudessa esittämällä näytelmän Saapasjalkakissa. Esitysten jälkeen esiintyjille jaettiin diplomit teatteriharrastuksesta, jonka jälkeen teatteriilmaisun ohjaaja Sami Sivonen antoi ryhmille kannustavaa palautetta.

10 10 Tassutanssijoiden Kettutanssi Ristiinan Suojelusenkeli Haukivuoren Hölmöläiset (Kuvat: Suvi Inkinen) Mäntyharjun Saapasjalkakissa Hankkeen tavoitteiden toteutuminen Ylemmän tason tavoitteet Hankkeen tavoitteena on ollut Leader-toimintalinjan mukaisesti maaseudun elämänlaadun parantaminen. Tähän tavoitteeseen hanke on pyrkinyt tarjoamalla kylien asukkaille säännöllistä harrastustoimintaa, jonka avulla on saatu uutta sisältöä kyläläisten elämään. Määrälliset tavoitteet Säännöllisen uuden harrastustoiminnan käynnistäminen kolmessa kunnassa. Tavoite toteutui. Hankkeen toiminnassa olivat mukana Ristiinan ja Mäntyharjun kunnat ja Mikkelin kaupungin maaseutualueet. Hankkeen aikana Ristiinan kunta tosin liitettiin osaksi Mikkelin kaupunkia. Yhteistyö vähintään neljän yhdistyksen kanssa. Tavoite toteutui. Hankkeen aikana yhteistyötä oli yhteensä viiden yhdistyksen, sekä lisäksi Mäntyharjun srk:n kanssa. 70 harrastajan mukaan saaminen, kuuden säännöllisesti toimivan harrastusryhmän perustaminen. Tavoite toteutui. Hankkeen kerhoissa oli yhteensä 126 harrastajaa ja säännöllisesti, vähintään yhden lukukauden, toimineita kerhoja oli seitsemän. Kesäleirin järjestäminen kesällä 2012 kolmellekymmenelle hankkeessa mukana olevalle lapselle ja muille halukkaille. Tavoite toteutui. Hanke järjesti kesäleirin kesällä 2012 ja viikonloppuleirin syksyllä Kesäleirillä osallistujia oli 19, syysleirillä 21.

11 11 Kahden uuden ohjaajan kouluttaminen kerhotoiminnan ohessa. Tavoite ei varsinaisesti toteutunut. Ohjaamisesta ja kouluttautumisesta kiinnostuneita henkilöitä ei saatu mukaan säännölliseen kerhotoimintaan. Paikallisilta taustajärjestöiltä saatiin apua esitysten valmisteluihin ja toteuttamiseen. Hankevetäjä osallistui Piilometsän tansseja - koulutukseen sekä FolkJam-ohjaaja koulutukseen. Näiden koulutusten avulla saatiin hankkeelle kaksi uutta kerhoa kaudella Kahdella hankkeeseen osallistuvalla paikkakunnalla järjestetään yksi aikuisille ja aikuisikää lähestyville tarkoitettu viikonloppukurssi. Osallistujia kursseilla on yhteensä 40. Tavoite toteutui. Teatterikoulutusta järjestettiin Koirakivessä lokakuussa 2011 ja tanssikoulutusta Mäntyharjun kirkonkylällä maaliskuussa Osallistujia teatterikoulutuksessa oli 18 ja tanssikoulutuksessa 29. Hankekerhojen valmistamien esitysten katsojamäärä on yhteensä 1000 henkilöä. Tavoite toteutui. Kaikkien kerhojen esitysten, teatterikerhot ja tassutanssit, yhteinen katsojamäärä oli n katsojaa. Hankkeen koordinoinnista ja osien ryhmien ohjauksesta vastaa Saimaan Nuorisoseurat ry:n toiminnanjohtaja yhdessä hankkeelle palkatun hankevetäjän kanssa. Lisäksi harrastusryhmien ohjaajiksi palkataan 1-2 tuntipalkkaista ohjaajaa. Tavoite toteutui. Hankevetäjä ohjasi neljää hankkeen ryhmää, kolmelle ryhmälle palkattiin tuntipalkkainen ohjaaja. Hankkeessa työskenteli yhteensä 3 eri ohjaajaa. Toiminnalliset tavoitteet Maaseudun harrastusmahdollisuuksien kehittäminen ja kulttuuriympäristön monipuolistaminen. Tavoite toteutui. Alueelle tarjottiin uusia harrastusmahdollisuuksia. Paikallisten asukkaiden aktiivisuuden ja yhteistyön edistäminen. Tavoite toteutui. Asukkaiden aktiivisuus lisääntyi uusien harrastusmahdollisuuksien myötä ja taustajärjestöt toivat oman yhteistyöpanoksensa kerhojen toimintaan mm. talkootoiminnan kautta. Säännöllisesti toimivien harrastusryhmien perustaminen ja niiden toiminnan turvaaminen myös hankkeen päättymisen jälkeen. Tavoite toteutui. Hankkeen aikana toimi yhteensä 7 säännöllisesti kokoontuvaa ryhmää, joista neljä toimi koko hankkeen ajan eli kaksi lukuvuotta. Ryhmistä ainakin kolme jatkaa toimintaansa myös hankkeen päätyttyä. Maaseudun toiminnallisten tilojen mahdollisuuksien hyödyntäminen. Tavoite toteutui. Nuorisoseurantaloja ja kyläkoulujen tiloja on hyödynnetty hankkeen kerho- ja koulutustoiminnassa. Maaseudun asukkaiden elämänlaadun parantaminen. Tavoite toteutui. Asukkaille on tarjottu mahdollisuuksia harrastaa kulttuuria ja liikuntaa sekä tavata samalla muita harrastajia omalla lähiseudullaan.

12 12 Harrastusryhmien sisällön tuottaminen yhdessä osallistujien kanssa ja heidän lähtökohdistaan ja toiveistaan rakentaen. Tavoite toteutui osittain. Mm. tanssiryhmissä edettiin välillä osallistujien toiveiden mukaan. Myös teatteriryhmissä otettiin huomioon lasten erilaiset lähtökohdat ja toiveet näytelmävalinnoissa ja roolijaoissa. Sosiaalisten taitojen ja itsetuntemuksen kehittäminen harrastustoiminnan avulla. Tavoite toteutui. Ryhmätoiminta kehittää sosiaalisia taitoja. Myös itsetunto kehittyy uusia asioita ja taitoja opittaessa. Teatteriryhmien toiminta kehitti lasten esiintymistaitoja. Tapahtumien ja muiden tilaisuuksien tuottaminen omalle paikkakunnalle. Tavoite toteutui. Kylille saatiin mm. teatteriesityksiä ja leirejä. Yhteistyömuotojen kehittäminen muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Tavoite toteutui. Yhteistyömuotoja kehiteltiin yhdessä hankkeessa mukana olleiden nuorisoseurojen, teatteriyhdistysten ja seurakunnan kanssa. Ammattitaitoisten ohjaajien saaminen paikkakunnan harrastusryhmien käyttöön. Tavoite toteutui osittain. Hankevetäjän käymät kaksi erilaista ohjaajakoulutusta mahdollisti uusien toimintamuotojen (Tassutanssit, FolkJam) käynnistämisen. Taustayhdistyksistä löytyneiden avustajien kiinnostus mm. ohjaajakoulutukseen on selvästi lisääntynyt. Hankkeen hallinnointi ja toteutuksen organisaatio Tekemisen riemua hankkeen hallinnoinnista vastasi Saimaan Nuorisoseurat ry:n toiminnanjohtaja Tuija-Liisa Leino. Toiminnanjohtaja vastasi hankkeen taloudesta ja raportoinnista yhteistyössä hankevetäjän kanssa. Hankkeen kirjanpidon hoiti tilitoimisto Pretax Lappeenranta ja vuonna 2013 kirjanpitopalvelut ostettiin Lapin Nuorison Liitolta. Hankkeen hallinnointiin liittyvät tehtävät kuuluivat toiminnanjohtajan toimenkuvaan. Hankkeelle palkattiin osa-aikainen hankevetäjä, Eija Inkinen, jonka toimipiste oli Mäntyharjulla. Hankkeelle ei valittu erillistä ohjausryhmää, vaan Saimaan Nuorisoseurat ry:n johtokunta toimi ohjausryhmänä. Johtokunnalle raportoitiin säännöllisesti hankkeen etenemisestä. Hankkeelle oli palkattuna kolme tuntipalkkaista kerho-ohjaajaa: Nazia Asif, Jaana Siitari ja Keijo Komppa. Myös hankevetäjä Eija Inkinen toimi tuntipalkkaisena kerho-ohjaajana syyskauden Sen jälkeen hän hoiti ohjaustyöt hankevetäjän työajalla. Hankkeen leireille palkattiin molemmille yksi ohjaaja, kesäleirille Laura Kiretti ja sysleirille Minna Pasi, sekä kaksi isosta Jyri Järvinen ja Suvi Inkinen. Hankkeen kustannukset ja rahoitus Hankehakemuksessa hyväksytyt kokonaiskulut olivat euroa. Toteutuneet kokonaiskulut olivat ,93 euroa, eli ,07 euroa vähemmän kuin hankehakemuksessa oli hyväksytty. Tämä johtui mm. siitä että hanke alkoi kaksi ja puoli kuukautta myöhemmin kuin alun perin oli tarkoitus, ja hankkeen kerhojen ohjauskulut muodostuivat huomattavasti pienemmiksi kuin oli arvioitu, sillä hankevetäjä Eija Inkinen ohjasi osaa kerhoista työajallaan.

13 13 Suurin osa hankkeen kuluista muodostui hankevetäjän palkka- ja matkakuluista, sekä kerhoja leiriohjaajien ja kurssien kouluttajien kuluista. Lisäksi kuluja kertyi mm. tilavuokrista ja toimistokuluista. Hankkeen yksityinen rahoitus koostui kerho-, leiri- ja kurssimaksuista. Kerhomaksut laskutettiin säännölliseen kerhotoimintaan osallistuvilta lukukausittain keväällä ja syksyllä. Talkootyötä hankkeelle kertyi melko vähän. Tekemisen riemua hanke oli Leaderhanke, joka sai julkisen rahoituksen Veej jakaja toimintaryhmän kautta. Julkisen rahoituksen osuus hankkeen kuluista oli 84,98%.