TAMPEREEN TOIMEENTULOTUKIOHJEET

TAMPEREEN TOIMEENTULOTUKIOHJEET Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut

1 JOHDANTO... 2 2 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY... 2 2.1 Oikeus toimeentulotukeen... 2 2.2 Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta... 3 2.3 Toimeentulotuen hakeminen... 3 3 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA MÄÄRÄYTYMINEN... 4 4 HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT... 5 4.1 Ansiotulot... 5 4.2 Työttömyysturvan muuttaminen kuukausituloksi... 5 4.3 Veronpalautukset... 5 4.4 Korvaukset... 6 4.5 Vähäiset tulot ja avustukset... 6 4.6 Tulot joita ei oteta huomioon toimeentulotuessa... 6 4.7 Lainat, velat ja voitot... 6 4.8 Ulosotto... 6 4.9 Perintä etuudesta... 7 4.10 Yrittäjien tulot... 7 4.11 Opiskelijan tulot... 7 4.12 Alle 18-vuotiaan lapsen ansiotulot ja varallisuus... 7 4.13 Hoitovapaa... 8 4.14 Vuorotteluvapaa ja palkaton vapaa... 8 4.15 Vuokratulo... 8 4.16 Työmatkakulut... 8 5 TOIMEENTULOTUEN PERINTÄ... 8 6 PERUSTOIMEENTULOTUKI... 9 6.1 Perusosa ja siihen sisältyvät menot... 9 6.1.1 Perusosa erityistilanteissa... 10 6.2 Perustoimeentulotuella katettavat muut perusmenot... 12 6.2.1 Kohtuulliset asumismenot... 12 6.2.2 Sähkö- ja vesilaskut... 13 6.2.3 Kotivakuutus... 14 6.2.4 Terveydenhuoltomenot... 14 6.2.4.1 Lääkkeet... 14 6.2.4.2 Fysikaalinen hoito... 15 6.2.4.3 Silmälasit... 15 6.2.4.4 Hammashoito... 16 7 TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI... 16 7.1 Lasten päivähoitomenot ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut... 16 7.2 Muut kuin perustoimentulotukeen sisältyvät asumisesta aiheutuvat menot... 17 7.3 Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat menot... 18 7.3.1 Lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot... 18 7.3.2 Lasten harrastusmenot... 19 7.3.3 Välttämättömät lasten tarvikkeet... 19 7.3.4 Matkaliput... 20 7.3.5 Vaate- ja jalkinemenot... 20 7.3.6 Kodin irtaimisto... 20 7.3.7 Henkilöllisyystodistus... 20 7.3.8 Aikuisten harrastusmenot... 20 7.3.9 Erityisruokavalio... 21 1

7.3.10 Hautauskustannukset... 21 7.3.11 Elatusapumaksut... 21 7.3.12 Maahanmuuttajien erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuva avustaminen 22 7.3.13 Opiskelusta aiheutuvat kustannukset... 22 8 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI... 23 9 OIKAISUVAATIMUS TOIMEENTULOTUKIPÄÄTÖKSESTÄ... 23 1 JOHDANTO Tampereen toimeentulotukiohjeet on tarkoitettu neuvomaan ja ohjaamaan toimeentulotuen hakijaa. Ohjeiden tarkoituksena on antaa tietoa siitä, miten toimeentulotukilakia sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti. Ne ohjaavat myös Tampereen kaupungin toimeentulotukityötä tekevien työntekijöiden päätöksentekoa. Lisäksi ohjeet lisäävät yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista Tampereella. Tavoitteena on samansuuntainen harkinta toimeentulotuesta päätettäessä. Ohjeissa ei ole voitu käsitellä kaikkia mahdollisia toimeentulotukiasioita ja tapauksia. Ohjeet perustuvat lakiin toimeentulotuesta ja Sosiaali- ja terveysministeriön Oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille (Julkaisuja 2007:11). Toimeentulotukilaissa ja sen soveltamisohjeissa käytetään usein toimeentulotuessa huomioon otettavista menoista sanaa - voidaan, kun puhutaan toimeentulotuen myöntämisestä. Tämä ei tarkoita, että tukea myönnetään aina, kun sitä näihin menoihin haetaan vaan, että toimeentulotukea myönnettäessä käytetään yksilökohtaista harkintaa. Tukea voidaan myöntää, mikäli se katsotaan asiakkaan sen hetkisen tilanteen perusteella tarpeelliseksi. Toimeentulotukiasioiden käsittelyä määrittelee laki toimeentulotuesta (1412/1997), joka löytyy Internetistä sivuilta www.suomenlaki.com tai www.finlex.fi. Toimeentulotukipäätöksiä tehtäessä sovelletaan myös Tampereen kaupungin terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan soveltamisohjeita, jotka löytyvät Internetistä www.tampere.fi/toimeentulotuki -sivulta. 2 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY 2.1 Oikeus toimeentulotukeen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa, eikä voi saada toimeentuloaan ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien etuuksien avulla, muista tuloistaan ja varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. 2

Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa, lapsen elatuksesta annetussa laissa ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. 2.2 Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta Toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Vakinainen oleskelukunta on yleensä se kunta, jossa henkilöllä tai perheellä on vakituinen asunto. Vain hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa lyhytaikainen tai satunnainen oleskelu kunnassa voi siirtää järjestämisvastuun oleskelukunnalle. Esimerkiksi satunnainen pistäytyminen toisessa kunnassa, kuten lyhyehkö lomamatka tai vierailu tuttavaperheessä ei merkitse vielä sitä, että henkilön tai perheen oleskelukunta olisi muuttunut. Asiakkaan tai hänen perheenjäsenensä oleskellessa muutoin kuin satunnaisesti kahdessa kunnassa, tulee toimeentulotukea hakea siitä kunnasta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot ovat syntyneet tai aiheutuneet. Jos asiakkaalle aiheutuu toimeentulotuen tarpeeseen johtaneita kustannuksia molemmissa kunnissa oleskelusta, tulee myös tukea hakea molemmista kunnista. Ei-kiireellinen toimeentulotuki haetaan asiakkaan vakituisesta oleskelukunnasta. Kiireellinen toimeentulotuen tarve arvioidaan siinä kunnassa, jossa asiakas oleskelee kiireellisen avuntarpeen syntymishetkellä. Mikäli toimeentulotuen tarve ilmenee asiakkaan ollessa määräaikaisesti laitoksessa tai muussa palveluasumisyksikössä toisessa kunnassa, toimeentulotuen myöntää asiakkaan vakinainen oleskelukunta/asuinkunta. Asiakkaan oleskellessa toistaiseksi edellä mainituissa yksiköissä, toimeentulotuen myöntää se kunta, missä laitos tai palveluasumisyksikkö sijaitsee. Asiakkaan, jolla on Tampereella Poste Restante osoite, tulee aina selvittää kenen luona hän oleskelee, koska Poste Restante -osoite kertoo vain sen, mihin henkilön posti toimitetaan. Selvitys asumisesta annetaan Todistus asumisesta lomakkeella. Lomakkeen täyttää asunnon haltija ja siitä näkyy oleskelun pituus. Jos asiakas majailee useiden eri henkilöiden luona, tulee hänen määritellä se paikka, jossa hän oleskelee suurimman osan ajastaan. Toimeentulotuen vangeille myöntää se kunta, jossa vanki vangittaessa oleskeli. Väestörekisterikunta ei kuitenkaan ole kotikuntalain 3 :n mukaan ratkaiseva asia. Kotikunta ei pääsääntöisesti muutu tuomion aikana. Jos vangin osoite ja kotikunta kuitenkin muuttuvat tuomion aikana, uusi kotikunta vastaa toimeentulotuen myöntämisestä. Vangin vapauduttua toimeentulotuesta vastaa oleskelukunta. 2.3 Toimeentulotuen hakeminen Toimeentulotuki myönnetään hakemuksesta. Hallintoasia pannaan vireille kirjallisesti tai viranomaisen suostumuksella myös suullisesti (Hallintolaki 2003/434). Käytännössä Tam- 3

pereella toimeentulotukea haetaan pääsääntöisesti kirjallisesti, mutta tukea voidaan hakea myös varatulla vastaanottoajalla suullisesti. Toimeentulotukiasiat hoidetaan pääasiassa Sosiaaliasema Sarviksella ja Toimeentulotuen yksikössä. Sosiaaliasema Sarviksella asioivat uudet asiakkaat varatuilla ajoilla tai kirjallisesti. Toimeentulotuen yksikössä käsitellään jo aikaisemmin asioineiden asiakkaiden hakemukset pääsääntöisesti kirjallisesti. Tukea myönnetään pääsääntöisesti hakemisajankohdan tilanteen perusteella, joten hakemus tulee jättää haettavan kuukauden aikana. Tukea voidaan myöntää myös joiksikin kuukausiksi eteenpäin. Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä myöntää myös takautuvasti toteen näytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Takautuvaa tukea haettaessa on hakemuksen perustelu, edellä mainittujen erityisten syiden esittäminen tärkeää. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen määrittämiseksi. Asiakkaan on esitettävä selvitys vaatimuksensa perusteista ja muutenkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen (laki toimeentulotuesta 17 ja hallintolaki 31 ). Asiakkaan on esitettävä selvitykset kaikista tuloistaan, muun muassa tiliotteet kaikista tileistään. Tämä koskee myös puolison ja lasten tietoja. Alkuperäiset tositteet (lasku ja/tai maksukuitti) kaikista niistä menoista, joita hakemuksessa esitetään otettavaksi menona huomioon, tulee myös esittää. Puutteellinen hakemus viivästyttää käsittelyä, koska asiakkaalle on annettava tai lähetettävä yksilöity kehotus hakemuksen täydentämisestä määräajassa. Mikäli asiakas ei ole määräajassa täydentänyt hakemustaan tai esittänyt hyväksyttävää syytä täydennyksen viivästymiselle, päätös tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella. Jos päätöksenteon kannalta välttämättömiä tietoja ei saada, hakemus voidaan hylätä puutteellisten selvitysten perusteella. 3 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA MÄÄRÄYTYMINEN Toimeentulotuki jaetaan perustoimeentulotukeen, täydentävään toimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) sekä muut perusmenot, joihin kuuluvat asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu ja vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon henkilön tai perheen erityisistä olosuhteista ja tarpeista johtuvia tarpeellisiksi katsottavia menoja. Tuen myöntäminen perustuu yksilökohtaiseen harkintaan. Jos asiakkaalla ei ole oikeutta perustoimeentulotukeen laskelman perusteella, voidaan tuloylijäämä ottaa huomioon täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä. Toimeentulotuki määrätään kuukaudelta. Tarvittaessa tuki voidaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. 4

Toimeentulotuen määrä on toimeentulotuessa määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Toimeentulotukipäätös perustuu aina laskelmaan. Samaan perheeseen kuuluville tehdään yhteinen toimeentulotukilaskelma, jossa otetaan huomioon perheenjäsenten yhteenlasketut toimeentulotukeen oikeuttavat menot ja käytettävissä olevat tulot ja varat. 18 vuotta täyttäneille perheenjäsenille tehdään kuitenkin aina oma laskelma ja päätös. 4 HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot ja varat (Laki toimeentulotuesta 11 ja 12 ) tulolähteestä riippumatta. Huomioon otettavia tuloja ja varoja ovat esimerkiksi palkka, yritystulot, työttömyysetuudet, eläke- ja sosiaalietuudet sekä pankkitiliotteessa näkyvät tilillepanot. Lisäksi otetaan tuloina huomioon pääoma- ja osaketulot. Säästöt, arvopaperit ja muu nopeasti realisoitavissa oleva varallisuus ovat myös käytettävissä olevia varoja, joten ne otetaan tulona huomioon toimeentulotuessa. Ensimmäistä kertaa toimeentulotukea hakevien varoina otetaan huomioon pääsääntöisesti myös tilin saldo hakemiskuukauden 1. päivältä tai siltä päivältä, jolta laskelma aloitetaan. 4.1 Ansiotulot Ansiotuloihin sovelletaan toimeentulotukilakiin tehtyä väliaikaista muutosta, jonka mukaan toimeentulotuessa osa ansiotuloista jätetään huomioon ottamatta niin sanottuna etuoikeutettuna tulona. Tällöin vähintään 20 prosenttia ansiotulosta, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa jätetään huomioon ottamatta tulona toimeentulotuesta päätettäessä. 4.2 Työttömyysturvan muuttaminen kuukausituloksi Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta, kun taas työttömyysturva maksetaan neljän viikon välein 20 päivältä. Siten kalenterikuukauden aikana maksettu päiväraha perustuu useimmiten 20 päivän perusteella laskettuun päivärahan määrään, vaikka tosiasiallisesti päivärahoja maksetaan keskimäärin 21,5 päivältä kalenterikuukautta kohti. Tästä syystä työttömyysturvan maksueriä on 12 kuukauden ajanjaksolla 13. Näin pitkäaikaistyöttömällä on vuoden aikana yksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana hänelle maksetaan kaksi 20 päivän työttömyysturvaetuutta. Toimeentulotuessa työttömyysturva jaksotetaan kuukausituloksi käyttäen kerrointa 21,5. Jaksotus voidaan aloittaa, kun toimeentulotukea hakeva asiakas on saanut kaksi 20 päivän työttömyysturvaerää saman kuukauden aikana. Suoritusten on tullut tapahtua silloin kun asiakas on saanut toimeentulotukea. Asiakkaan ei ole tarvinnut olla toimeentulotuen saajana kokonaista vuotta ennen kertoimen käyttöönottoa. Kertoimen 21,5 käyttö tulee aloittaa sinä kuukautena, kun asiakas on saanut kaksi 20 päivän työttömyysturvasuoritusta, jolloin hänelle jää säästöön osa toisesta päivärahasuorituksesta tulevia kuukausia varten. 4.3 Veronpalautukset Veronpalautukset otetaan huomioon käytettävissä olevana tulona. Jos asiakas ei kuitenkaan saa veronpalautusta käyttöönsä esimerkiksi ulosmittauksen vuoksi, tulee asiakkaan esittää ulosottoviranomaisen antama tosite ulosmittauksesta. 5

4.4 Korvaukset Yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset (esim. stipendit, apurahat), vakuutuskorvaukset sekä rikosperusteiset korvaukset muun muassa pysyvästä viasta ja haitasta ovat myös toimeentulotuessa huomioon otettavia tuloja. 4.5 Vähäiset tulot ja avustukset Kertaluonteisia vähäisiksi katsottavia avustuksia ja ansioita ei oteta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Kertaluonteisena ja vähäisenä tulona pidetään tuloa, joka on enintään 50 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi alaikäisten lasten satunnaiset kesä- ja viikonloppupalkat ovat tuloja, joita ei oteta huomioon toimeentulotuessa. 4.6 Tulot joita ei oteta huomioon toimeentulotuessa Toimeentulotukea myönnettäessä ei oteta tulona huomioon: äitiysavustusta, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea, työttömyysturvalaissa tarkoitettua kulukorvausta, julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tai kuntoutusrahalain 24 :ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettavaa toimintarahaa. Vastaavasti myöskään menoerät, joita nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät ole toimeentulotuessa huomioon otettavia menoja. 4.7 Lainat, velat ja voitot Pikavippejä ja muita asiakkaan ottamia pankkilainoja ei oteta tulona huomioon eikä vastaavasti niiden lyhennyksiä hyväksytä menoksi. Poikkeuksena ovat opintolainat ja vanhemmilta saadut lainat, jotka otetaan tulona huomioon. Lainojen lyhennyksistä hyväksytään menoksi vain asuntolainan kohtuulliset korot asumismenona ja opintolainan korot silloin, kun niiden maksulla turvataan asiakkaan opintojen jatkuminen. Tulona voidaan ottaa huomioon myös sellaiset yksityisiltä henkilöiltä otetut lainat, joita ei ole maksettu lyhyen ajan (kuukausi) sisällä takaisin. Erilaiset lotto-, veikkaus- ja arpajaisvoitot otetaan tulona huomioon. 4.8 Ulosotto Ulosotto palkasta tai etuudesta otetaan huomioon toimeentulotuessa. Tulona huomioon otetaan vain asiakkaan tosiasiassa käytettävissä oleva etuus tai palkka. Tämä koskee vain ulosmittausta suoraan palkasta, eläkkeestä tai muusta tulosta. Mikäli asiakas on vapaaehtoisella suorituksella lyhentänyt ulosotossa olevaa velkaansa, suoritukseen suhtaudutaan samalla tavalla kuin muihinkin velanhoitomenoihin toimeentulotukea myönnettäessä. Ne eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Myös ulosottoviranomaisen vahvistaman maksusuunnitelman mukainen suoritus otetaan huomioon, jos se on korvaava menettely palkan tai etuuden ulosmittaukselle. Maksukuitti tulee esittää toimeentulotukea haettaessa. Vapaaehtoisella sopimuksella lyhennetyn velan suoritukseen suhtaudutaan kuten muihinkin velanhoitomenoihin, niihin ei myönnetä viimesijaista toimeentulotukea. 6

4.9 Perintä etuudesta Etuudesta tehty perintä otetaan huomioon, jos esimerkiksi Kela on maksanut asiakkaalle liikaa etuutta, jota perii myöhemmin takaisin maksamastaan etuudesta. Tällöin toimeentulotuessa asiakkaalle lasketaan tuloksi tosiasiassa maksettu etuus. Asiakas voi sopia Kelassa, että liikamaksu voidaan periä erissä Kelan maksamasta etuudesta. Mikäli asiakas kuitenkin maksaa itse perittävän summan Kelaan, maksuun suhtaudutaan kuten muihinkin velanhoitomenoihin, joita ei oteta huomioon toimeentulotuessa. 4.10 Yrittäjien tulot Toimeentulotukea hakevien yrittäjien tulojen määrittelyssä lähtökohtana on yrittäjän antama tarkka tuloselvitys. Mikäli esitetty selvitys ei riitä päätöksen tekemiseen, voidaan asiakkaalta pyytää lisäselvitystä ja/tai asiantuntijalta yritysselvitys. Yrittäjyyteen liittyy yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissaan tapahtuviin muutoksiin. Tällöin toimeentulotukea myönnettäessä tulojen arviointikautena voi olla koko tilikausi. Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti toimeentulotuella ei ole tarkoituksenmukaista 4.11 Opiskelijan tulot Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (1994/65) mukainen opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takauksesta opintolainaan. Opintolaina on sellainen kertaluontoinen tulo, joka voidaan jaksottaa kuukausittaiseksi tuloksi sille ajanjaksolle, jolta opintolaina maksetaan. Tapauksissa, joissa opiskelija on nostanut lukukauden lainan kerralla, voidaan laskelma laatia myös siten, että kyseisenä kuukautena otetaan koko nostettu laina tulona huomioon ja ylijäämä siirretään seuraaville kuukausille. Jos opiskelija voisi saada valtion takaaman opintolainan, mutta ei ole sitä jostakin syystä nostanut, laina lasketaan hänen tulokseen toimeentulotuen laskelmassa. Alle 18 -vuotiaita opiskelijoita ei velvoiteta nostamaan opintolainaa. Jos toimeentulotukea saavan perheen alaikäinen opiskelija on kuitenkin nostanut opintolainan, se otetaan huomioon perheen laskelmassa käytettävissä olevana tulona enintään hänen perusosansa suuruisena. 4.12 Alle 18-vuotiaan lapsen ansiotulot ja varallisuus Toimeentulotukilain 11 ja 12 :n mukaan tuloina ja varoina ei oteta huomioon alle 18- vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja tai varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan toimeentulotukilain 7 :n ja 7 c :n nojalla huomioon otettavat menot. Lapsen säännöllinen tulo otetaan huomioon perheen laskelmassa siltä osin, kuin se kattaa lapsen perusosan ja muut lapsen menot, joita voivat esim. olla asumismenot perheen pääluvun mukaisesti jaettuna ja päivähoitomenot. Lapsen menojen huomioon ottamisen jälkeen vielä mahdollisesti ylijäävää osaa tuloista ei oteta huomioon muun perheen tulona. 7

Lapsilisä, elatustuki ja perhe-eläke ovat perheen, eivät lapsen tuloa, joten ne otetaan kokonaan tulona huomioon. Lapsen vähäiseksi katsottavaa tilapäistä ansiotuloa (esim. satunnaiset kesä- ja viikonloppupalkat), ei oteta tulona huomioon. Jos alle 18-vuotiaan tulot ovat lyhytaikaisia (alle 1 kk) ja tulot ovat vähäiset, ei tuloa oteta huomioon perheen laskelmassa, lapsesta aiheutuvat menot kuitenkin hyväksytään menoksi. 4.13 Hoitovapaa Asiakkaan käyttäessä laissa säädettyä oikeuttaan hoitovapaaseen, hänen käytettävissä oleviksi tuloikseen voidaan lukea vain ne tulot, jotka hän hoitovapaalla ollessaan todellisuudessa saa. 4.14 Vuorotteluvapaa ja palkaton vapaa Vuorotteluvapaalle tai palkattomalle vapaalle työstä jääminen perustuu henkilön omaan harkintaan ja tällöin hänen tulisi myös pystyä varmistamaan töistä poissaolonsa aikainen toimeentulo etukäteen, eikä toimeentulotuen tarvetta pitäisi syntyä (laki toimeentulotuesta 2 : Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan ). Pääsääntöisesti toimeentulotukea myönnetään vain poikkeustapauksissa, yksilökohtaisen harkinnan ja perustellun syyn perusteella silloin, kun henkilö on hakeutunut työstään vuorotteluvapaalle tai palkattomalle vapaalle. 4.15 Vuokratulo Vuokratulo otetaan huomioon tulona toimeentulotuessa. Vuokratuloista vähennetään kuitenkin yhtiövastike ja erotus otetaan huomioon tulona. Muita kuluja, kuten asuntolainoja, niiden korkoja ja rahoitusvastiketta ei vähennetä tuloista. 4.16 Työmatkakulut Työmatkakulut voidaan toimeentulotukilain 11 2 momentin 2 kohdan mukaan vähentää asiakkaan ansiotuloista. Tällöin tulee etuoikeutettu tulo vähentää ansiotuloista ennen työmatkakuluvähennystä. Työmatkakulut otetaan huomioon edullisimman matkustustavan mukaan, Tampereen kaupunkialueella pääsääntöisesti TKL:n 30 päivän työmatkakortin hinnan mukaisesti, seutuliikennealueella Tampere, Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä ja Pirkkala otetaan huomioon seutulippu. 5 TOIMEENTULOTUEN PERINTÄ Toimeentulotuki voidaan periä takaisin tietyin edellytyksin toimeentulotukilain 20 :ssä säädetyillä perusteilla. Lisäksi on otettava huomioon toimeentulotukilain 21 :ssä säädetyt takaisinperinnän edellytykset ja esteet. Takaisinperinnästä määrätään tukea myönnettäessä. Takaisinperinnästä päättää muissa, kuin toimeentulotukilain 23 :n tarkoittamissa tilanteissa hallinto-oikeus. 8

Jos toimeentulotukea on myönnetty joko kokonaan tai osaksi ennakkona odotettavissa olevaa eläkettä, elatusapua, avustusta, etuutta tai muuta jatkuvaa tai kertakaikkista tuloa, korvausta tai saamista vastaan, voidaan myönnetty toimeentulotuki toimeentulotukilain 23 :n perusteella periä siltä ajalta, jolta tukea on annettu ennakkona. Toimeentulotuki voidaan periä takaisin myös, jos asiakkaalla on varallisuutta, kuten esimerkiksi osuus jakamattomaan kuolinpesään, tai hän omistaa kiinteää tai muuta omaisuutta, jota ei ole voitu realisoida tarpeeksi nopeasti. Lisäksi perintä voidaan tehdä, jos asiakas on tahallaan laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta elatuksestaan tai jos tuen myöntäminen on aiheutunut lakkoon osallistumisesta. Myönnetty tuki voidaan periä takaisin myös asiakkaan elatusvelvolliselta, jos tämä on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa. Näissä tilanteissa takaisinperinnästä päättää hallinto-oikeus. Toimeentulotukilain 20 :n 2 momentin nojalla tuki voidaan periä takaisin myös tuen myöntämisen jälkeen tehtävällä hallinto-oikeuden päätöksellä. Näin voidaan menetellä silloin, kun viranomaista on erehdytetty tuen antamiseen, toisin sanoen asiakas on antanut tahallaan vääriä tietoja. Tuki peritään takaisin vain siltä osin kuin tuen myöntäminen on perustunut erehdyttäviin tietoihin. Lisäksi asiasta voidaan tehdä rikostutkintapyyntö. Tuki voidaan periä jälkikäteen takaisin myös henkilöltä, joka on tahallisesti laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa tuen myöntämiseen vaikuttavien olosuhteiden muutoksista. Vaikka perintäpäätös on tehty, ei perinnästä ole vielä päätetty sitovasti näissä tapauksissa, joissa hallinto-oikeus päättää perinnästä. Toimielin voi myös luopua takaisinperinnän toteuttamisesta, vaikka siitä olisi määrätty toimeentulotukea myönnettäessä. 6 PERUSTOIMEENTULOTUKI 6.1 Perusosa ja siihen sisältyvät menot Valtioneuvosto määrittelee perusosan suuruuden vuosittain. Tietoa perusosasta löytyy www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/toimeentulotuki/perusteet -sivulta. Toimeentulotuki määrätään henkilölle tai perheelle. Toimeentulotukilaissa perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja ottolasta, aviopuolisoita sekä miestä ja naista, jotka elävät avioliitonomaisessa suhteessa (avoliitossa) ja rekisteröidyssä suhteessa eläviä. Perusosa on määritelty erikseen yksin asuvalle, yksinhuoltajalle, puolisoille, yhteistaloudessa asuville, täysi-ikäiselle vanhempiensa luona asuvalle ja lapsille iän mukaan. Alaikäisen lapsensa kanssa vanhempiensa luona asuvan perusosa on yksinhuoltajan perusosa. Täysi-ikäisen lapsensa kanssa asuvan vanhemman perusosa on toimeentulotukilain 9 :n 2 momentin mukaan yksin asuvan perusosa. Toimeentulotuen määräämistä varten on selvitettävä, onko kysymyksessä yhteistaloudessa perheenä asuvista, muuten yhdessä asuvista henkilöistä tai alivuokrasuhteesta. Toimeentulotuen perusosa määräytyy sen mukaan, minkälaisesta asumisesta on kysymys. 9

Yhteistaloudessa asuvan perusosa Yhteistaloudessa asuvan perusosaa käytetään avioliitossa, avoliitossa, rekisteröidyssä parisuhteessa ja yhteistaloudessa asuvilla. Yhdessä asuvien eri sukupuolta olevien henkilöiden osalta tulee selvittää onko kysymys avioliitonomaisesta olosuhteesta ja yhteistaloudesta. Samaa sukupuolta olevien yhdessä asuvien rekisteröimätöntä parisuhdetta ei lain mukaan ole katsottava avioliitonomaiseksi suhteeksi. Yhteinen vuokrasopimus ei yksin ole peruste käyttää yhteistaloudessa asuvan perusosaa. Toisaalta alivuokrasopimus, silloin kun vuokranantaja asuu samassa asunnossa, ei myöskään ole suoraan peruste käyttää yksin asuvan perusosaa. Asiakkaan antaman selvityksen perusteella määritellään, onko kysymyksessä avoliitto tai yhteistalous. Toimeentulotukilain 17 :n mukaan asiakkaalle on tarvittaessa varattava tilaisuus esittää selvitystä talouden erillisyydestä. Tuen hakijan asuessa kimppa-asunnossa, kuten esimerkiksi opiskelijat soluasunnoissa, perusosana toimeentulotukilaskelmassa käytetään yksin asuvan perusosaa, jos taloudet ovat erilliset. Perusosaan sisältyvät menot Perustoimeentulotukeen on sisällytetty pääosa toimeentulotuella katettavista menoista, perusosan lisäksi muun muassa kaikki terveydenhuoltomenot ja jokapäiväiseen asumiseen liittyvät menot. Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta ja muista perusmenoista. Perusosalla katettavia menoja ovat: - ravintomenot - vaatemenot - vähäiset terveydenhuoltomenot - henkilökohtainen ja kodin puhtaus - paikallisliikenteen matkustuskulut - puhelimen käyttömenot, Yle-vero, sanomalehden tilaus, internetin käyttökulut ym. informaatiomenot - harrastus- ja virkistystoiminta - vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot Perusosalla katettaviin menoihin ei pääsääntöisesti myönnetä erikseen toimeentulotukea. 6.1.1 Perusosa erityistilanteissa Käyttövarat Laitoshoidossa tai vankilassa oleville ei oteta huomioon perusosaa, vaan tarvittaessa käyttöraha. Vangeille voidaan kuitenkin myöntää perusosa asiointilomien ajalle, mikäli vangilla ei ole omia varoja. Samoin perusosa voidaan myöntää sairaalahoidosta lomalla oleville lomapäiviltä. Lyhytaikaisessa alle kolme kuukautta kestävässä - sairaalahoidossa olevalle hyväksytään käyttörahaksi voimassaolevasta perusosasta 51 % (Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet). Tällä käyttövaralla asiakkaan katsotaan pystyvän hoitamaan ne jokapäiväiseen elämään liittyvät kus- 10

tannukset, mitkä normaalisti sisältyvät toimeentulotuen perusosaan. Ravintokustannuksia ei tarvitse ottaa huomioon toimeentulotukioikeutta arvioitaessa, koska ravinnon asiakas saa laitoksessa. Päihdehuollon asumispalveluissa olevan käyttöraha on 160 euroa kuukaudessa. Jos aikuisella on lapsi mukana, lapsen käyttöraha on 80 euroa kuukaudessa (Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet). Tätä käyttörahaa sovelletaan kaikkiin asumispalveluyksiköihin, myös päihdehuollon kuntoutusyksiköihin ja muuhun pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Vankilassa oleville otetaan huomioon tarvittaessa 99 euron käyttöraha. Myös tutkintavangin käyttövaroiksi toimeentulotukea määrättäessä otetaan huomioon 99 euroa kuukaudessa. Tuen hakijan tulee esittää vankilan tilikortti ja ansiokortti sekä vankilan lausunto mahdollisuudesta työssäkäyntiin. Alennettu perusosa Toimeentulotukilain mukaan jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään sekä omasta, puolisonsa ja alaikäisten lastensa elatuksesta. Tämän johdosta toimeentulotukea hakevalla henkilöllä on velvollisuus hakea kaikkia niitä etuuksia, joihin hänellä on oikeus ja ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Toimeentulotukea hakeva 17 64 -vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon, ellei hän ole työssä palkansaajana, yrittäjänä tai opiskele päätoimisesti tai ole lääkärin toteaman sairauden vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä tai hänellä on muu edellä mainittuihin syihin verrattava hyväksyttävä syy olla vastaanottamatta työtä. Mikäli tuen hakija ei ohjauksesta huolimatta ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi, voidaan hänen perusosaansa alentaa enintään 20 ja toistuvasta laiminlyönnistä enintään 40 prosenttia. Perusosaa voidaan alentaa, kun tuen hakija ilman perusteltua syytä kieltäytyy yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisesta aktivointisuunnitelman laatimisesta tai ilman pätevää syytä kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta tai omasta syystään keskeyttää kuntouttavan työtoiminnan. Lisäksi perusosaa voidaan alentaa, jos maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja ilman perusteltua syytä kieltäytyy kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta suunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin toimenpiteisiin. Opiskelijan perusosaa voidaan alentaa lähinnä tilanteissa, joissa opiskelijaa on tuettu toimeentulotuella jo pitkään. Samalla tulee ottaa huomioon olisiko opiskelijan mahdollista opiskelun luonne huomioon ottaen, ottaa vastaan tilapäis- tai osa-aikatyötä. Perusosan alentamisen tulee aina perustua yksilökohtaiseen harkintaan ja asiakkaan kokonaistilanne tulee selvittää ennen perusosan alentamista. Myös yrittäjän perusosaa voidaan alentaa enintään 20 40 prosentilla, jos hän laiminlyö elatustaan jatkamalla tappiollista yritystoimintaa. Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti toimeentulotuella ei ole tarkoituksenmukaista. Jos toimeentulotukea hakeva yrittäjä ei ole saanut toimeentuloaan yrityksestä, tai saanut tuloa vähintään työttömyyspäivärahan verran, eikä hän ole kuitenkaan lopettanut yritystään, voidaan asiakasta ohjata lopettamaan kannattamaton yritystoiminta ja hakemaan ensisijaisia etuuksia esimerkiksi 11

työttömyyspäivärahaa. Yrittäjälle voidaan myös antaa noin 3 kuukauden järjestelyaika asioidensa hoitamiseen, jonka jälkeen hänen perusosaansa voidaan alentaa, jos kannattamaton yritystoiminta jatkuu. Perusosan alentamisen edellytykset Perusosaa voidaan alentaa edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Perusosaa voidaan alentaa 40 % mikäli kieltäytyminen tai laiminlyönti on toistuvaa. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi ellei se ole tarpeetonta. 6.2 Perustoimeentulotuella katettavat muut perusmenot Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon - kohtuulliset asumismenot - taloussähköstä aiheutuvat menot - kotivakuutusmaksu - vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot 6.2.1 Kohtuulliset asumismenot Kunnilla on oikeus harkita asumismenojen tarpeellista suuruutta. Tampereella noudatetaan toistaiseksi vuokran huomioon ottamisessa terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan hyväksymiä toimeentulotukea koskevia soveltamisohjeita (25.9.2013/97 ). Asiakkaalle annetaan riittävä määräaika (yleensä 3 kuukautta) hakeutua edullisempaan asuntoon, ennen kuin vuokra voidaan ottaa tukea myönnettäessä kohtuullistettuna huomioon. Tampereen kaupungin terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta (Tetola) on määritellyt hyväksyttävät, kohtuulliset vuokrat 1.1.2014 alkaen seuraavasti: Vuokra enintään kuukaudessa 1 henkilö 550 2 henkilöä 660 3 henkilöä 750 4 henkilöä 830 5 henkilöä 900 6 henkilöä 1 000 7 henkilöä 1 080 8 henkilöä 1 160 12

Henkilömäärän noustessa yli kahdeksan toimeentulotuessa otetaan huomioon tapauskohtaisesti kohtuullisena pidettävä vuokra. (Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 25.9.2013/97 ). Osassa asuntoa asuvalle henkilölle hyväksytään kohtuulliseksi vuokraksi 1.1.2014 alkaen 350 euroa kuukaudessa ja kahdelle henkilölle (avo- tai aviopari) yhteensä 500 euroa kuukaudessa. Henkilömäärän noustessa yli kahden otetaan huomioon tapauskohtaisesti kohtuullisena pidettävä vuokra. Asunnon kohtuullisen vuokran lisäksi otetaan asumismenoina huomioon kohtuullinen vesimaksu. Saunamaksun ja erikseen maksettavien lämmityskulujen katsotaan sisältyvän vuokraan, joten niitä ei hyväksytä menoksi, jos kohtuullinen vuokra ylittyy. Soveltamisohjeen mukaisia kohtuullisia vuokria sovelletaan myös muihin asumismuotoihin. Toimeentulotukea määriteltäessä asumisoikeusasunto ja osaomistusasunto rinnastetaan vuokra-asuntoon, ja hyväksyttäviä asumismenoja ovat käyttövastike, lämmityskustannukset, vesi- ja saunamaksut. Asumisoikeusasunnon pääoma- ja rahoitusvastiketta ei hyväksytä menoksi, koska sillä lyhennetään asuntoa varten otettua lainaa. Asumisoikeusmaksun ja osaomistukseen oikeuttavan osamaksun maksamista varten otettujen lainojen korkoja ei asumistuessa hyväksytä asumismenoiksi. Sen vuoksi ne eivät myöskään ole toimeentulotukea myönnettäessä asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja perustoimeentulotukeen kuuluvia asumismenoja. Korot voidaan ottaa huomioon muina asumismenoina täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä. Omistusosakkeessa hyväksyttäviä asumismenoja ovat vastike, lämmityskustannukset, vesi- ja saunamaksut. Rahoitus-/pääomavastiketta ei hyväksytä menoksi, koska sillä lyhennetään asuntoa varten otettua lainaa. Omakotitalossa hyväksyttäviä asumismenoja ovat lämmityskustannukset (lämmityssähkö, öljy, puut), vesi- ja jätevesimaksu, tontin vuokra, kiinteistövero, palovakuutusmaksu ja jätehuoltomaksu. Perustoimeentulotukeen oikeuttaviksi asumismenoiksi hyväksytään myös omistusasunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot. Korkomenot otetaan huomioon kokonaan, mikäli muut huomioon otetut asumismenot jäävät kohtuullisuusrajojen sisälle. Edellytyksenä on myös, että tuen hakijan verotuksen ennakkopidätyksessä asuntolainojen korot on otettu huomioon ja että perhe asuu itse omistamassaan asunnossa. Asumismuodosta riippumatta asumismenoja hyväksytään yhteensä enintään lautakunnan määrittelemien kohtuullisten vuokrien verran. Lisäksi hyväksytään kohtuullinen vesimaksu. 6.2.2 Sähkö- ja vesilaskut Vuokran lisäksi perustoimeentulotuessa hyväksytään taloussähkökulut erikseen menoksi. Kulut otetaan huomioon pääsääntöisesti täysimääräisenä, ellei laskua ole pidettävä kohtuuttomana. Myös lämmityssähkö kuuluu perustoimeentulotukeen, mutta se on asumistukilain 6 :n tarkoittama asumismeno. Jos asiakkaan asunnossa on sähkölämmitys, laskutetaan sähkölaskussa sekä lämmityssähkö että taloussähkö. Mikäli sähkölämmityksen kustannuksia ei saa selvitettyä erikseen, 13

voidaan lämmityssähkön osuutta sähkömenoista arvioitaessa käyttää kohtuullisuusharkintaa. Yleensä arvioidaan, että taloussähkön osuus on noin 30 % ja lämmityssähkön noin 70 % kulutuksesta ja sähkölaskusta. Tarvittaessa voidaan arvioinnissa käyttää mahdollisessa asumistukipäätöksessä hyväksyttyjä lämmityssähkökustannuksia tai asumistuen määräytymisperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisia lämmityskustannusten määriä. Lämmityskustannukset ovat osa asunnon kokonaisasumiskustannuksista, jotka otetaan huomioon toimeentulotuessa terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan antamien asumismenojen kohtuullisuusrajojen mukaisesti. Kohtuulliset vesilaskut otetaan myös huomioon toimeentulotukeen oikeuttavana asumismenona. Vesilaskut ovat osa asunnon kokonaisasumiskustannuksia, jotka otetaan huomioon terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan antamien kohtuullisuusrajojen mukaisesti. 6.2.3 Kotivakuutus Kotivakuutuksesta hyväksytään menoksi koti-irtaimiston osuus (Hämeenlinnan hallintooikeuden päätös 5.7.2011 11/0433/1). Asiakkaan on toimitettava vakuutuskirja tai erittelyosa, josta selviää mistä vakuutus koostuu. Omakotitalossa asuville hyväksytään menoksi myös palovakuutus. 6.2.4 Terveydenhuoltomenot Pääsääntöisesti toimeentulotukiasiakkaiden edellytetään käyttävän julkisia terveydenhuoltopalveluja. Yksityisistä terveydenhuollon palveluista aiheutuvat kustannukset voidaan ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti, kun asiakkaalla on tarve saada sellaista hoitoa, jota ei ole saatavissa julkisessa terveydenhuollossa. Vähäiset terveydenhuoltomenot sisältyvät toimeentulotuen perusosaan ja vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot otetaan huomioon tarpeen mukaan perustoimeentulotuessa muina perusmenoina. Vähäisten terveydenhuoltomenojen suuruudeksi on arvioitu noin 3 % perusosasta. Terveydenhuoltomenoina otetaan huomioon kohtuulliset, välttämättömät julkisesta terveydenhuollosta aiheutuneet menot. Tarvittaessa voidaan käyttää kaupungin terveydenhuollon asiantuntijoita lausunnonantajina. Terveydenhuoltomenot otetaan huomioon siltä osin kuin niitä ei korvata sairausvakuutuslain nojalla tai muulla tavoin. Terveydenhuoltomenoja ovat mm. lääkärin määräämät lääkekulut, sairaalamaksut, hammashoidosta ja silmälasien hankinnasta aiheutuneet kustannukset. 6.2.4.1 Lääkkeet Perustoimeentulotuessa hyväksytään menoksi lääkärin määräämien lääkkeiden omavastuuosuudet. Ilman reseptiä hankitut lääkkeet sisältyvät toimeentulotuen perusosaan vähäisinä terveydenhuoltomenoina, joten niihin ei erikseen myönnetä toimeentulotukea. Apteekin reseptin uusinnasta perimä maksu ei ole toimeentulotukeen oikeuttava meno, koska reseptit voi uusia terveyskeskuksessa maksutta. 14

Ensisijaisesti asiakkaat lunastavat itse lääkkeet apteekista, minkä jälkeen omavastuuosuus otetaan huomioon toimeentulotuesta päätettäessä reseptin, potilasohjeen tai yhteenvedon ja apteekkikuitin perusteella. Asiakas voi itse tulostaa yhteenvedon pankkitunnuksillaan ja potilasohjeen saa terveysasemalta. Alkuperäinen maksukuitti on aina liitettävä hakemukseen. Tarvittaessa voidaan asiakkaalle antaa apteekkiin maksusitoumus lääkkeiden lunastamista varten. Maksusitoumusta lääkkeisiin myönnettäessä Tampereen kaupungin hyvinvointipalvelut sitoutuu ensisijaisesti maksamaan asiakkaalle määrättyä lääkettä korvaavan edullisemman lääkkeen, mikäli lääkäri ei ole tätä kieltänyt. E-pillereiden ja muiden ehkäisyvälineiden kustannukset ovat toimeentulotukeen oikeuttavia menoja, silloin kuin ne perustuvat lääkärin määräykseen tai lausuntoon. Elämänlaatua edistävät lääkkeet (esim. potenssilääkkeet, tupakanvieroituslääkkeet) hyväksytään menoksi, kun kyseessä on lääkärin määräämä sairauden hoito. Toimeentulotukipäätöksen tekijällä on oikeus pyytää asiakasta toimittamaan joko omalääkärin tai hoitavan lääkärin lausunto lääkkeen välttämättömyydestä sairauden hoidossa. 6.2.4.2 Fysikaalinen hoito Fysikaalinen hoito hyväksytään toimeentulotuessa menoksi vain, kun julkisen terveydenhuollon lääkäri on määrännyt sen sairauden hoitoon. Yksityislääkärin määräämän hoidon kustannuksia ei hyväksytä menoksi. Myöskään esimerkiksi naprapatian, osteopatian ja muiden niin sanottujen vaihtoehtohoitojen kuluihin ei myönnetä toimeentulotukea. Pelkkää hierontaa ei katsota välttämättömäksi terveydenhuoltomenoksi, joten sen kustannuksiin ei myönnetä toimeentulotukea. Kun asiakkaalla on julkisen terveydenhuollon lääkärin lähete fysikaaliseen hoitoon, annetaan hänelle maksusitoumus hyvinvointipalveluiden sopimusliikkeeseen. Toimeentulotukea myönnetään kohtuullisiin, välttämättömän hoidon kustannuksiin, joten asiakkaan on tarvittaessa esitettävä lääkärinlausunto hoidon tarpeellisuudesta. Edellä mainituista syistä toimeentulotuki on haettava ennen hoidon aloittamista. 6.2.4.3 Silmälasit Silmälääkärin tai optikon määräämien silmälasien hankintakustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea asiakkaalle, jolla on toimeentulotukioikeus. Pääsääntöisesti myönnetään maksusitoumus hyvinvointipalveluiden sopimusliikkeeseen. Tästä syystä toimeentulotukea tulee hakea ennen silmälasien ostamista. Sopimusliikkeessä optikko tekee ilmaiseksi näöntarkastuksen ja antaa asiakkaalle silmälasimääräyksen ja kustannusarvion silmälaseista. Asiakas toimittaa kustannusarvion toimeentulotukihakemusta käsittelevään yksikköön, josta toimeentulotukipäätöksen tekijä lähettää maksusitoumuksen sopimusliikkeeseen. Mikäli optikko ohjaa asiakkaan silmälääkärille, ovat silmälääkärikulut toimeentulotuessa hyväksyttäviä menoja sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen vähentämisen jälkeen jäävän omavastuuosuuden osalta. Jos asiakas on hankkinut silmälasit itse ja hakee niihin jälkikäteen toimeentulotukea, laskelmassa hyväksytään menoksi korkeintaan sopimusliikkeen mukaiset hinnat. Tällöin asi- 15

akkaan silmälasimääräyksestä ja ostokuitista on pystyttävä erittelemään kehyksen hinta sekä linssien vahvuudet ja hinta. Piilolinssien hankkimisesta aiheutuvat kustannukset hyväksytään toimeentulotukeen oikeuttaviksi menoiksi ainoastaan, jos asiakkaalla on niihin lääkärin määräys. Piilolinssien hoitonesteet sisältyvät toimeentulotuen perusosaan, eikä niihin myönnetä erikseen toimeentulotukea. 6.2.4.4 Hammashoito Asiakkaan tulee käyttää ensisijaisesti julkisen terveydenhuollon palveluja; pääsääntöisesti kunnallista hammashoitoa ja yliopistojen opiskelijat Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) hammashoitoa. Kaupunki tuottaa itse osan hammashoitopalveluista, osa hankitaan ostopalveluina. Lasku potilaalle on sama riippumatta hoitopaikasta. Kustannusarviota ei tarvitse esittää, koska kaupungin antamaan hammashoitoon ei anneta maksusitoumusta. Asiakas maksaa laskun itse ja se hyväksytään toimeentulotukilaskelmassa menoksi Yksityisen hammashoidon kustannukset eivät ole pääsääntöisesti toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Hammastekniset kustannukset Toimeentulotukiasiakkaalle, joka on ohjattu kaupungin hammashoidosta yksityiseen hammastekniseen laboratorioon, myönnetään maksusitoumus hammastekniseen työhön. Toimeentulotukiasiakkaan tulee toimittaa hoidosta kustannusarvio, jonka perusteella toimeentulotukipäätös ja maksusitoumus tehdään. 7 TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: - lasten päivähoitomenot - muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumisesta aiheutuvat menot - henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. 7.1 Lasten päivähoitomenot ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut Pääsääntöisesti tulee käyttää kunnan järjestämiä päivähoitopalveluita. Yksityisestä päivähoitopalvelusta aiheutuvat menot voidaan toimeentulotuessa ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti, esimerkiksi jos lapsi tarvitsee sellaista hoitoa, jota ei ole saatavissa kunnan järjestämänä. Lasten päivähoitomenot ovat toimeentulotuessa huomioon otettavia menoja. Koska päivähoitomaksun alentaminen on ensisijainen keino toimeentulotukeen nähden, tulee toimeentulotuen tarpeessa olevien perheiden hakea tulevan hoitomaksun perimättä jättämistä tai 16

alentamista silloin, kun lapsi on kunnallisessa päivähoidossa tai koululaisille järjestetyssä aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Myös yksityisestä päivähoidosta perheelle aiheutuvat menot voidaan ottaa erityistilanteissa huomioon toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa. Tällöin otetaan tuen tarvetta vähentävänä tekijänä huomioon lasten kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1996/1128) mukainen tuki. Jos toimeentulotuen tarve on pitkäaikaista, tulee selvittää perheen mahdollisuus kunnan järjestämään päivähoitoon. 7.2 Muut kuin perustoimentulotukeen sisältyvät asumisesta aiheutuvat menot Takuuvuokra/vakuusmaksu Vakuusmaksu voidaan ottaa huomioon toimeentulotuessa, mikäli muutto on välttämätön. Perusteltuja syitä muuttoon ovat: asiakas on asunnoton, perheen koko muuttuu, kyseessä on aikaisempaa edullisempi, toimeentulotuessa huomioon otettavien kohtuullisten asumismenojen mukainen asunto tai asiakkaan tilanne muuten oleellisesti muuttuu. Toiselle paikkakunnalle muutettaessa vakuusmaksu voidaan ottaa huomioon, mikäli tiedossa on muu kuin lyhytaikainen työpaikka tai opiskelupaikka. Toimeentulotukioikeutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös muut erityiset perhe- tai sosiaaliset syyt. Tampereella voidaan pääsääntöisesti hyväksyä 1 kuukauden vuokraa vastaava vakuus, jos asumiskustannukset ovat perheen olosuhteet huomioon ottaen kohtuulliset ja asunnon vaihtaminen tai muutto on perusteltu (Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet). Myönnettäessä toimeentulotukea vuokravakuuteen vakuusmaksu myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumuksena. Rahana vakuus maksetaan vain poikkeustapauksissa. Toimeentulotuki vakuusmaksuun tulisi hakea ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista, ettei tuen hakija joudu taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen, jos perusteita vakuusmaksun myöntämiselle ei ole. Itsenäistyville, vanhempien luota pois muuttaville nuorille ei pääsääntöisesti myönnetä vuokravakuutta, koska nuoren asuminen on kuitenkin turvattu kotona. Vakuuden myöntäminen harkitaan tapauskohtaisesti. Vakuusmaksusta aiheutuvat kustannukset otetaan pääsääntöisesti huomioon siinä kunnassa, jossa oleskeltaessa kustannukset erääntyvät maksettavaksi. Näin ollen vuokravakuuteen tulee hakea toimeentulotukea lähtökunnasta, jos vakuuden erääntymispäivä on ollut ennen uuteen kuntaan muuttoa. Jos vakuusmaksu erääntyy maksettavaksi muuttamisen jälkeen, haetaan toimeentulotukea uudesta kunnasta. Vuokravakuutta ei pääsääntöisesti voida myöntää sellaiseen asuntoon, jonka asumiskustannukset ovat enemmän kuin lautakunnan ohjeissa ilmoitetut kohtuulliset asumiskustannukset. Välityspalkkio Laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä (1074/2000) 20 määrittelee, että välityspalkkio voidaan periä vain toimeksiantajalta. Näin ollen välityspalkkio ei automaattisesti tule vuokralaisen maksettavaksi eikä sitä voida pitää välttämättömänä toimeentulotukeen oikeuttavana menona. 17

Muuttokustannukset Toimeentulotukea myönnetään kohtuullisiin muuttokuluihin esitettyjen maksutositteiden perusteella silloin, kun muutto on perusteltu. Tuki myönnetään samoin perustein kuin vakuusmaksuun. Tarvittaessa voidaan myöntää maksusitoumus kaupungin sopimusliikkeeseen. Tällöin asiakkaan tulee neuvotella asiasta etukäteen. Muutosta aiheutuvat kustannukset otetaan pääsääntöisesti huomioon siinä kunnassa, jossa oleskeltaessa kustannukset erääntyvät maksettaviksi. 7.3 Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat menot Toimeentulotukilain 7 c :n 1 momentin 3 kohdan mukaan voidaan tukea myönnettäessä ottaa huomioon henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia, toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi katsottavia menoja. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. 7.3.1 Lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot Lapsen oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu, on turvattu lailla lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983). Lapsen oikeus tavata vanhempiaan tulee turvata tarvittaessa myöntämällä tarkoitusta varten toimeentulotukea. Tukea tapaamisiin myönnetään tavallisesti sen mukaan kuin kuluista on vanhempien kesken sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella sovittu tai tuomioistuimen päätöksellä määrätty. Asiakkaan on esitettävä kulujen syntymisestä selvitys, ainahan tapaamiset eivät toteudu sovitulla tai määrätyllä tavalla. Lapsella tarkoitetaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa alle 18-vuotiasta lasta, joten täysi-ikäisen lapsen tapaamisesta aiheutuvat kulut eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia. Kun toimeentulotukea myönnetään lapsen tapaamisesta aiheutuviin kustannuksiin, on järjestämisvastuussa toimeentulotukilain 14 :n mukaisesti se kunta, jossa tapaamiseen oikeutettu vanhempi vakinaisesti oleskelee. Päätettäessä toimeentulotuen myöntämisestä lapsen tapaamisesta ja luonapidosta aiheutuneisiin kuluihin, asiakkaan on aina esitettävä voimassa oleva tapaamissopimus tai oikeuden päätös, koska tukea myönnetään, kuten edellä on mainittu, tavallisesti sen mukaan mitä sopimuksella on sovittu tai oikeuden päätöksellä on määrätty. Myös elatussopimus tulee esittää. Jokaisen hakemuksen liitteenä on esitettävä lisäksi lasten tapaamisesta selvitys, jonka lapsen lähivanhempi on allekirjoituksellaan vahvistanut. Etävanhemman tavatessa lastaan, joka ei asu hänen luonaan, hänelle hyväksytään toimeentulotuessa menoksi lapsen iän mukainen perusosa tapaamispäiviltä, kuitenkin vain täysiltä vuorokausilta. Tämän vuoksi esimerkiksi viikolla lapsen koulun tai päiväkodin jälkeen tapahtuvasta iltapäivätapaamisesta aiheutuvia kuluja ei hyväksytä menoksi toimeentulotuessa. 18

Jos tapaaminen on sovittu joka toinen viikonloppu perjantaista klo 18.00:sta sunnuntaihin klo 18.00, hyväksytään kuukaudessa menoksi 2 x 2 vuorokauden perusosa. Mikäli lastaan enemmän kuin 2 x 2 vuorokautta kuukaudessa tapaava etävanhempi hakee tapaamiskuluihin toimeentulotukea, on tapaamisen perustuttava vanhempien väliseen vahvistettuun sopimukseen tai tuomioistuimen antamaan päätökseen. Jos tapaamissopimusta ei ole tehty, hyväksytään menoksi todistetusti toteutuneiden tapaamisten kulut enintään neljältä vuorokaudelta kuukaudessa. Lomien ajalta otetaan huomioon tapaamisesta aiheutuvia kuluja enintään kolmelta viikolta (yleensä 2 + 1 viikkoa) vuodessa. Tapaamisesta aiheutuneet kohtuulliset matkakustannukset hyväksytään menoksi tapaavalle vanhemmalle, jos hän on ne tosiasiallisesti maksanut. Mikäli tapaamissopimuksessa on sovittu tai oikeuden päätöksessä määrätty kustannusten maksamisesta tai niiden jakamisesta, kustannukset hyväksytään menoksi sopimuksen tai päätöksen mukaisesti. Matkakustannusten on oltava todellisia ja niiden syntymisestä on esitettävä selvitys tai kuitit. 7.3.2 Lasten harrastusmenot Lasten harrastusmenot ovat lasten perusosalla katettavia menoja. Perusosaan sisältyviin menoihin ei pääsääntöisesti myönnetä erikseen toimeentulotukea. Lasten harrastusmenoihin voidaan kuitenkin myöntää täydentävää toimeentulotukea, mikäli se arvioidaan henkilön tai perheen erityisten olosuhteiden tai tarpeiden perusteella tarpeelliseksi. Tukea voidaan myöntää esimerkiksi silloin, kun harrastuksessa tarvittavien välineiden hankkiminen tai siitä aiheutuvien muiden kustannusten maksaminen ei ole perusosan puitteissa mahdollista. Jos perhe on saanut pitkään toimeentulotukea, voidaan lasten harrastusmenoja tukea enintään 250 eurolla/lapsi/vuosi Tampereen kaupungin toimeentulotukea koskevien soveltamisohjeiden mukaisesti (28.2.2011). Menoista on esitettävä maksukuitti. Soveltamisohjeissa lapsen harrastusmenojen tukemiseen mainittu enimmäismäärä lasta kohti vuodessa ei kuitenkaan tarkoita, että lapsen harrastusmenoihin tulisi myöntää vähintään mainittu määrä. Viranhaltija voi päätöstä tehdessään harkintansa mukaan katsoa vain osan lapsen harrastusmenoista täydentävään toimeentulotukeen oikeuttaviksi harrastusmenoiksi. Alle kouluikäisten harrastusmenot sisältyvät perusosaan, joten niihin ei erikseen myönnetä toimeentulotukea. 7.3.3 Välttämättömät lasten tarvikkeet Toimeentulotuessa voidaan hyväksyä menoksi lasten välttämättömien tarvikkeiden kohtuullisia kustannuksia. Tuen myöntäminen perustuu yksilökohtaiseen harkintaan. Lastenvaunuihin ja rattaisiin myönnetään pääsääntöisesti toimeentulotukea vain yhden kerran, ensimmäiselle lapselle. Lisäksi toimeentulotukea voidaan myöntää lasten sänkyyn, turvaistuimeen, suksiin ja polkupyörään. Syöttötuolia, babysitteriä ja kantokoria ei katsota toimeentulotukeen oikeuttaviksi menoiksi. 19