Ammatillisen perustutkinnon perusteet Kone- ja metallialan perustutkinto 2014 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala, automaatioasentaja, kunnossapitoasentaja Valmistustekniikan osaamisala, koneenasentaja, koneistaja, levyseppähitsaaja, työvälinevalmistaja, hienomekaanikko Valimotekniikan osaamisala, valaja, valumallinvalmistaja Määräys 50/011/2014 (sisältää määräyksen 4/011/2015 mukaiset muutokset ja oikaisut) (sisältää määräyksen 43/011/2015 mukaiset muutokset) OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2014
KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 1 1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO JA SEN MUODOSTUMINEN... 1 2 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA OSAAMISEN ARVIOINTI... 6 2.1 Pakolliset tutkinnon osat... 6 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt... 6 2.1.2 Koneistuksen perustyöt... 8 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt... 11 2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat... 15 2.2.1 Koneistus... 15 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt... 18 2.2.3 Koneenasennus... 22 2.2.4 Työvälinevalmistus... 25 2.2.5 Hienomekaaninen valmistus... 28 2.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan pakolliset tutkinnon osat... 31 2.3.1 Sähkömekaaniset asennukset... 31 2.3.2 Automaatioasennus... 34 2.3.3 Kunnossapito... 37 2.3.4 CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito... 40 2.4 Valimotekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat... 43 2.4.1 Valimotekniikan perustyöt... 43 2.4.2 Kertamuottivalukappaleen valmistus... 47 2.4.3 Kestomuottivalukappaleen valmistus... 53 2.4.4 Valumallinvalmistus... 59 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat... 63 2.5.1 Automaatioverkkoasennukset... 63 2.5.2 Koneautomaation asennus... 65 2.5.3 Elektroniikan kokoonpanotyöt... 68 2.5.4 Hydrauliikka-asennukset... 70 2.5.5 Koneiden ja laitteiden korjaus... 73 2.5.6 Logiikkaohjauksien asennukset... 75 2.5.7 Mikromekaaninen valmistus... 78 2.5.8 Ohjausjärjestelmien asennus... 80 2.5.9 Pneumatiikka-asennukset... 83 2.5.10 Sähköasennus... 85 2.5.11 Putkilinjojen valmistus... 89 2.5.12 Hienomekaaninen CNC-koneistus... 91
2.5.13 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus... 93 2.5.14 Asennushitsaus... 97 2.5.15 Hitsaus... 100 2.5.16 IW-hitsaus... 103 2.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus... 105 2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt... 108 2.5.19 Levytyökeskuksen käyttö... 112 2.5.20 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus... 116 2.5.21 NC-tarkkuussärmäys... 119 2.5.22 Ohutlevytyöt... 122 2.5.23 Rakennusten teräsosien valmistus... 125 2.5.24 Rakennusten teräsrakenteiden asennus... 128 2.5.25 CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus... 130 2.5.26 CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus... 133 2.5.27 CNC-sorvaus... 136 2.5.28 CNC-Jyrsintä... 139 2.5.29 Hionta... 141 2.5.30 FMS-järjestelmien käyttö... 144 2.5.31 Manuaalikoneistus... 146 2.5.32 Konepajamittaus... 149 2.5.33 Moniakselinen valmistus... 151 2.5.34 Tarkkuuskoneistus... 154 2.5.35 Työstö kipinätyöstökoneella... 156 2.5.36 Työvälineiden valmistus ja kunnossapito... 159 2.5.37 CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus... 162 2.5.38 Kertamuottivalun perustyöt... 165 2.5.39 Kestomuottivalun perustyöt... 170 2.5.40 Muovimallin valmistus... 175 2.5.41 Valimoautomaation ohjaus... 178 2.5.42 Valumallinvalmistuksen perustyöt... 182 2.5.43 Yritystoiminnan suunnittelu... 184 2.5.44 Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista... 188 2.5.45 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta... 189 2.5.46 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta... 190 2.5.47 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa)... 190 2.5.48 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa)... 190 2.5.49 Yrityksessä toimiminen (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa)... 193 2.5.50 Huippuosaajana toimiminen (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa)... 197
2.5.51 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa)... 201 2.5.52 Tutkinnon osat vapaasti valittavista tutkinnon osista (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa)... 201 3 YHTEISET TUTKINNON OSAT, OSAAMISTAVOITTEET JA OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 201 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen... 201 3.1.1 Äidinkieli... 201 3.1.1.1 Äidinkieli, suomi... 201 3.1.1.2 Äidinkieli, saame... 205 3.1.1.3 Äidinkieli, viittomakieli... 209 3.1.1.4 Äidinkieli, opiskelijan oma äidinkieli... 212 3.1.1.5 Äidinkieli, suomi toisena kielenä... 214 3.1.1.6 Äidinkieli, ruotsi toisena kielenä... 217 3.1.1.7 Äidinkieli, suomi viittomakielisille... 217 3.1.1.8 Äidinkieli, romani... 220 3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi... 222 3.1.3 Vieraat kielet... 224 3.1.3.1 Vieras kieli, A-kieli... 224 3.1.3.2 Vieras kieli, B-kieli... 227 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen... 229 3.2.1 Matematiikka... 229 3.2.2 Fysiikka ja kemia... 231 3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen... 233 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen... 236 3.3.1 Yhteiskuntataidot... 236 3.3.2 Työelämätaidot... 239 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta... 242 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto... 245 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen... 249 3.4.1 Kulttuurien tuntemus... 249 3.4.2 Taide ja kulttuuri... 250 3.4.3 Etiikka... 252 3.4.4 Psykologia... 253 3.4.5 Ympäristöosaaminen... 254 3.4.6 Osa-alueita kohdista 3.1.1 3.3.4... 256 4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 257 4.1 Ammatillisia tutkinnon osia... 257 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia... 257
4.3 Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja... 257 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja... 257 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia... 257 5 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 258 LIITE 1 KONE- JA METALLIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA SEKÄ PERUSTUTKINNON TAVOITTEET... 259
1 JOHDANTO Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 630/1998 (muutos 787/2014) mukaan Opetushallitus määrää perustutkinnon perusteissa tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostumisen, tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin. Lain mukaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osaalueella. Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuna ammatillisena peruskoulutuksena tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa 631/1998 (muutos 788/2014) tarkoitettuna näyttötutkintona. 1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO JA SEN MUODOSTUMINEN Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Kone- ja metallialan perustutkinto sisältää on kolme osaamisalaa, valmistustekniikan osaamisalan (koneistaja, levyseppähitsaaja, koneenasentaja, työvälinevalmistaja tai hienomekaanikko), automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan (automaatioasentaja tai kunnossapitoasentaja) ja valimotekniikan osaamisalan (valaja tai valumallinvalmistaja). Muodostumistaulukossa numerointi viittaa luvuissa 2, 3, 4 ja 5 käytettyyn tutkinnon osien numerointiin. Kone- ja metallialan perustutkinto Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa Tutkinnon muodostuminennäyttötutkinnossa peruskoulutuksessa, 180 osp 2 Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp 2 Ammatilliset tutkinnon osat 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 45 osp 2.1 Pakolliset tutkinnon osat 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 15 osp 2.1.2 Koneistuksen perustyöt 15 osp 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 15 osp 2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat, 30 osp Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Koneistaja 2.2.1 Koneistus 30 osp Levyseppähitsaaja 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt 30 osp Koneenasentaja 2.2.3 Koneenasennus 30 osp Työvälinevalmistaja 2.2.4 Työvälinevalmistus 30 osp 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 2.1.2 Koneistuksen perustyöt 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Koneistaja 2.2.1 Koneistus Levyseppähitsaaja 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt Koneenasentaja 2.2.3 Koneenasennus Työvälinevalmistaja 2.2.4 Työvälinevalmistus
Hienomekaanikko 2.2.5 Hienomekaaninen valmistus 30 osp 2.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan pakolliset tutkinnon osat, 60 osp Osaamisalan pakollinen tutkinnon osa 2.3.1 Sähkömekaaniset asennukset 30 osp Hienomekaanikko 2.2.5 Hienomekaaninen valmistus 2.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Osaamisalan pakollinen tutkinnon osa 2.3.1 Sähkömekaaniset asennukset 2 Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Automaatioasentaja 2.3.2 Automaatioasennus 30 osp Kunnossapitoasentaja Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista 2.3.3 Kunnossapito 30 osp tai 2.3.4 CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito 30 osp 2.4 Valimotekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat, 60 osp Osaamisalan pakollinen tutkinnon osa 2.4.1 Valimotekniikan perustyöt 15 osp Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Valaja Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista 2.4.2 Kertamuottivalukappaleen valmistus 45 osp tai 2.4.3 Kestomuottivalukappaleen valmistus 45 osp Valumallinvalmistaja 2.4.4 Valumallinvalmistus 45 osp Kun tutkinto suoritetaan tutkintonimikkeellä valumallinvalmistaja, kaikille pakolliset tutkinnon osat voidaan korvata puualan perustutkinnon pakollisilla tutkinnon osilla (yhteensä 45 osp). Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Automaatioasentaja 2.3.2 Automaatioasennus Kunnossapitoasentaja Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista 2.3.3 Kunnossapito tai 2.3.4 CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito 2.4 Valimotekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Osaamisalan pakollinen tutkinnon osa 2.4.1 Valimotekniikan perustyöt Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Valaja Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista 2.4.2 Kertamuottivalukappaleen valmistus tai 2.4.3 Kestomuottivalukappaleen valmistus Valumallinvalmistaja 2.4.4 Valumallinvalmistus Kun tutkinto suoritetaan tutkintonimikkeellä valumallinvalmistaja, kaikille pakolliset tutkinnon osat voidaan korvata puualan perustutkinnon pakollisilla tutkinnon osilla (kaksi tutkinnon osaa). 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Opiskelijan on valittava tutkinnon osista 2.5.1 2.5.52: - Valmistustekniikan osaamisalalla 60 osaamispistettä - Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalalla 30 osaamispistettä - Valimotekniikan osaamisalalla 30 osaamispistettä. Opiskelija voi valita valinnaisten tutkinnon osien sijaan valitsemattomia pakollisia tutkinnon osia: - Valmistustekniikan osaamisalalla tutkinnon osia 2.2.1 2.4.4 - Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalalla tutkinnon osia 2.2.1 2.4.1 - Valimotekniikan osaamisalalla tutkinnon osia 2.2.1 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Tutkinnon suorittajan on valittava tutkinnon osista 2.5.1 2.5.46: - Valmistustekniikan osaamisalalla 4 tutkinnon osaa - Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalalla 2 tutkinnon osaa - Valimotekniikan osaamisalalla 2 tutkinnon osaa. Tutkinnon suorittaja voi valita valinnaisten tutkinnon osien sijaan valitsemattomista pakollisia tutkinnon osia: - Valmistustekniikan osaamisalalla tutkinnon osia
2.3.4 Tutkinnon osat 2.5.45-2.5.47 ovat keskenään vaihtoehtoisia. Tutkinnon osat 2.5.45 ja 2.5.46 vastaavat 30 osaamispistettä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tutkinnon osa 2.5.47 vastaa 15 tai 30 osaamispistettä sen mukaan, mitä on määritelty luvun 2 kohdassa 2.5.47. 2.2.1 2.4.4 - Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalalla tutkinnon osia 2.2.1 2.4.1 - Valimotekniikan osaamisalalla tutkinnon osia 2.2.1 2.3.4 Tutkinnon osat 2.2.1 2.3.4 ja osat 2.5.5, 2.5.10, 2.5.45 ja 2.5.46 vastaavat kahta valinnaista tutkinnon osaa. Tutkinnon osat 2.4.2 2.4.4 vastaavat kolmea valinnaista tutkinnon osaa. 3 Tutkinnon osa 2.5.44 vastaa yhtä tai kahta tutkinnon osaa tekstiosan luvun 2 kohdan 2.5.44 mukaisesti. Tutkinnon osat 2.5.45 ja 2.5.46 ovat keskenään vaihtoehtoisia. 2.5.1 Automaatioverkkoasennukset 15 osp 2.5.2 Koneautomaation asennus 15 osp 2.5.3 Elektroniikan kokoonpanotyöt 15 osp 2.5.4 Hydrauliikka-asennukset 15 osp 2.5.5 Koneiden ja laitteiden korjaus 30 osp 2.5.6 Logiikkaohjauksien asennukset 15 osp 2.5.7 Mikromekaaninen valmistus 15 osp 2.5.8 Ohjausjärjestelmien asennus 15 osp 2.5.9 Pneumatiikka-asennukset 15 osp 2.5.10 Sähköasennus 30 osp 2.5.11 Putkilinjojen valmistus 15 osp 2.5.12 Hienomekaaninen CNC-koneistus 15 osp 2.5.13 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus 15 osp 2.5.14 Asennushitsaus 15 osp 2.5.15 Hitsaus 15 osp 2.5.16 IW-hitsaus 15 osp 2.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 15 osp 2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt 15 osp 2.5.19 Levytyökeskuksen käyttö 15 osp 2.5.20 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus 15 osp 2.5.21 NC-tarkkuussärmäys 15 osp 2.5.22 Ohutlevytyöt 15 osp 2.5.23 Rakennusten teräsosien valmistus 15 osp 2.5.24 Rakennusten teräsrakenteiden asennus 15 osp 2.5.25 CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus 15 osp 2.5.26 CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus 15 osp 2.5.27 CNC-sorvaus 15 osp 2.5.28 CNC-jyrsintä 15 osp 2.5.29 Hionta 15 osp 2.5.30 FMS-järjestemien käyttö 15 osp 2.5.31 Manuaalikoneistus 15 osp 2.5.32 Konepajamittaus 15 osp 2.5.33 Moniakselinen valmistus 15 osp 2.5.34 Tarkkuuskoneistus 15 osp 2.5.35 Työstö kipinätyöstökoneella 15 osp 2.5.1 Automaatioverkkoasennukset 2.5.2 Koneautomaation asennus 2.5.3 Elektroniikan kokoonpanotyöt 2.5.4 Hydrauliikka-asennukset 2.5.5 Koneiden ja laitteiden korjaus 1) 2.5.6 Logiikkaohjauksien asennukset 2.5.7 Mikromekaaninen valmistus 2.5.8 Ohjausjärjestelmien asennus 2.5.9 Pneumatiikka-asennukset 2.5.10 Sähköasennus 1) 2.5.11 Putkilinjojen valmistus 2.5.12 Hienomekaaninen CNC-koneistus 2.5.13 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus 2.5.14 Asennushitsaus 2.5.15 Hitsaus 2.5.16 IW-hitsaus 2.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt 2.5.19 Levytyökeskuksen käyttö 2.5.20 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus 2.5.21 NC-tarkkuussärmäys 2.5.22 Ohutlevytyöt 2.5.23 Rakennusten teräsosien valmistus 2.5.24 Rakennusten teräsrakenteiden asennus 2.5.25 CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus 2.5.26 CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus 2.5.27 CNC-sorvaus 2.5.28 CNC-jyrsintä 2.5.29 Hionta 2.5.30 FMS-järjestelmien käyttö 2.5.31 Manuaalikoneistus 2.5.32 Konepajamittaus 2.5.33 Moniakselinen valmistus 2.5.34 Tarkkuuskoneistus 2.5.35 Työstö kipinätyöstökoneella
2.5.36 Työvälineiden valmistus ja kunnossapito 15 osp 2.5.37 CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus 15 osp 2.5.38 Kertamuottivalun perustyöt 15 osp (ei voi valita, jos on valittu tutkinnon osa 2.4.2) 2.5.39 Kestomuottivalun perustyöt 15 osp (ei voi valita, jos on valittu tutkinnon osa 2.4.3) 2.5.40 Muovimallin valmistus 15 osp 2.5.41 Valimoautomaation ohjaus 15 osp 2.5.42 Valumallinvalmistuksen perustyöt 15 osp (ei voi valita, jos on valittu tutkinnon osa 2.4.4) 2.5.43 Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp 2.5.44 Tutkinnon osat ammatillisesta perustutkinnosta (Luku 2, kohta 2.5.44) 2.5.45 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta (Luku 2, kohta 2.5.45) 2.5.46 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta (Luku 2, kohta 2.5.46) 2.5.47 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista 2.5.48 Yrityksessä toimiminen, 15 osp 2.5.49 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp 2.5.50 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp 2.5.51 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, 5 15 osp 2.5.52 Tutkinnon osat vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5 15 osp 4 2.5.36Työvälineiden valmistus ja kunnossapito 2.5.37 CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus 2.5.38 Kertamuottivalun perustyöt (ei, jos on valittu tutkinnon osa 4.4.2) 2.5.39 Kestomuottivalun perustyöt (ei, jos on valittu tutkinnon osa 4.4.3) 2.5.40 Muovimallin valmistus 2.5.41 Valimoautomaation ohjaus 2.5.42 Valumallinvalmistuksen perustyöt (ei voi valita, jos on valittu tutkinnon osa 2.4.4 2.5.43 Yritystoiminnan suunnittelu 2.5.44 Tutkinnon osat ammatillisesta perustutkinnosta (Luku 2, kohta 2.5.44) 2.5.45 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta (Luku 2, kohta 2.5.45) 2.5.46 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta (Luku 2, kohta 2.5.46) 3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp Pakolliset Valinnaiset 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp 8 osp 3 osp 3.1.1. Äidinkieli 3.1.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi 3.1.3. Vieraat kielet 5 1 2 0 3 0 3 0 3 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp 6 osp 3 osp 3.2.1. Matematiikka 3.2.2. Fysiikka ja kemia 3.2.3. Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 3 2 1 0 3 0 3 0 3
3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp 3.3.1. Yhteiskuntataidot 3.3.2. Työelämätaidot 3.3.3. Yrittäjyys ja yritystoiminta 3.3.4. Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp 3.4.1. Kulttuurien tuntemus 3.4.2. Taide ja kulttuuri 3.4.3. Etiikka 3.4.4. Psykologia 3.4.5. Ympäristöosaaminen 3.4.6. Osa-alueita kohdista 3.1.1 3.3.4 5 osp 3 osp 1 1 1 2 0 3 0 3 0 3 0 3 7 osp 0 3 0 3 0 3 0 3 0 3 0 3 19 osp 16 osp 5 Tutkinnon perusteissa määrättyjen osa-alueiden (3.1.1 3.4.6) valinnaisten osaamistavoitteiden lisäksi tai niiden sijaan koulutuksen järjestäjä voi päättää erilaajuisia muita valinnaisia osaamistavoitteita. Koulutuksen järjestäjän itse päättämille valinnaisille osaamistavoitteille määritellään osaamisen arviointi ja laajuus osaamispisteinä. Tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet voivat olla myös opiskelijan aikaisemmin hankkimaa osaamista, joka tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden osaamistavoitteita. 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp 4.1 Ammatillisia tutkinnon osia 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 4.3 Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat
2 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA OSAAMISEN ARVIOINTI 6 2.1 Pakolliset tutkinnon osat 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita lukea työohjeita sekä käyttö- huolto- kokoonpano-ohjeita koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä pneumatiikan ja hydrauliikan peruskomponentit, niiden toiminnan, ohjaustavat ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet paineilman tuottamisen perusasiat, kuten suodattamisen, kuivaamisen ja paineen säädön valita komponentit ja rakentaa yksinkertaisen jotain toimintoa mallintavan pneumaattisen järjestelmän sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat tasa- ja vaihtovirrasta yleistä sähköturvallisuutta koskevien määräysten koneita ja laitteita ja niiden sähköasennuksia koskevat perusasiat tiedollisesti ja taidollisesti perusasiat sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 määrittämästä sähkötyöturvallisuuskoulutuksesta perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa. Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessien hallinta Suunnitelmallinen työskentely tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan Työn kokonaisuuden hallinta suorittaa mekaaniset asennukset vähäisellä ohjauksella. suorittaa asennuksen perustehtäviä piirustusten ja ohjeiden mukaan. asentaa laitekokonaisuuden osista ja komponenteista.
7 Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Mekaaniset asennukset Sähköasennukset Työvälineiden käyttö Materiaalin hallinta Arviointikriteerit tekee kierreliitoksia suorittaa asennusmittauksia asentaa kaavion mukaan harjoitusalustalle pneumatiikan kytkentöjä kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein käyttää mittauksiin yleismittaria käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden, kaapeleiden ja johtimien materiaalin. asentaa pyörivän liikkeen koneenosia asentaa tehonsiirrossa käytettäviä komponentteja asentaa johdot ja kaapelit piirustusten mukaan käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat tietää materiaalien valintaperusteet käsittelee materiaaleja oikein. asentaa hydrauliikan ja pneumatiikan komponentteja koneisiin tai laitteisiin sekä niihin liittyviä putkia ja letkuja tulkitsee sähkökaavioita saa aikaan itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään ratkaisee materiaalivalintoja ennakoi materiaalitarpeen. Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadun hallintataidot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Arviointikriteerit osaa lukea osaa tulkita osa- ja yksinkertaisia osa- ja kokoonpanopiirustuste kokoonpanopiirustuksi n eri projektioita a ja hahmottaa piirustusten mukaisen osan ja kokonaisuuden osaa lukea yksinkertaisia toimintakaavioita ja tietää tavallisimmat komponenttimerkit tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää työhön liittyvät fysikaalisten suureiden merkityksen. tuntee pneumaattiset ja hydrauliset piirrosmerkit ja osaa lukea piirikaavioita tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen osaa lukea itsenäisesti osa- ja kokoonpanopiirustuksia tuntee komponenttien piirrosmerkit ja osaa lukea myös sähköisiä piirikaavioita saa aikaan laadukkaan lopputuloksen tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta
työkohteessa. toimintaan. 8 Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Arviointikriteerit noudattaa työskentelee huolehtii työturvallisuusmääräyksiä ergonomisesti oikein työympäristön siisteydestä ja kysyy tarvittaessa neuvoa ottaa huomioon toiset työntekijät selviytyy suoraan työhön liittyvistä vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä osaa arvioida omaa työtään toimii vuorovaikutteisesti selviytyy vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä järjestyksestä parantaa työsuoritustaan työn edetessä on aktiivinen hoitaa vuorovaikutustilanteita myös vieraalla kielellä Ammattietiikka huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. huolehtii työvälineiden huollosta. toimii laatujärjestelmän mukaisesti. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin kuuluvia työtehtäviä työpaikkaolosuhteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 2.1.2 Koneistuksen perustyöt Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa työpiirustusten mukaan osia (tarkkuusvaatimus karkea), jotka sisältävät pinnoiltaan yksinkertaisia koneistuksia manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä. Hän osaa laatia yksinkertaisten koneenosien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja suorittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset. Tutkinnon osan suorittaja osaa piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen teknisen piirustuksen standardit, hallitsee teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt ja mitoittaa piirtämänsä koneenpiirustuksen koneenpiirustuksen mittakaavat piirtää leikkauskuvannon porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen
eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet sorvata lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein sorviin asettaa jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja valita jyrsinkoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja mitoittaa ja piirrottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti valita porakoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein teroittaa käsivaraisesti poran hiomakoneella valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla valita oikean poranterän kierrereikään viimeistellä valmistamansa kappaleen mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen. 9 Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde 1. Työprosessien hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Oppiminen ja ongelmanratkaisu Arviointikriteerit tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta työskentelee itsenäisesti alkuun pääsyssä suunnitelman mukaan tarvitsee ohjausta tuntee erilaiset hallitsee itsenäisesti eri työstömenetelmien työstömenetelmät, työstömenetelmät tunnistamiseen mutta tarvitsee ohjausta kysyy tarvittaessa neuvoa. niiden käytössä osaa arvioida omaa työtään. parantaa työsuoritustaan työn edetessä. Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Tekninen piirtäminen Sorvaus Arviointikriteerit osaa hieman ohjeistettuna piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen osaa käyttää sorvia tuntee sorvin akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän sorviin osaa piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen osaa käyttää sorvin mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot sorviin piirtää itsenäisesti työpiirustuksen mitoituksineen oikein osaa käyttää monipuolisesti sorvia ja osaa valmistaa sorvilla kuvanmukaisen kappaleen itsenäisesti Poraus ja kierteitys osaa käyttää osaa valita osaa itsenäisesti
Poran teroitus Jyrsintä Mittaaminen erityyppisiä porakoneita ja tunnistaa kierteen tietää, koska poranterä pitää teroittaa ja osaa pienellä ohjauksella teroittaa sitä osaa käyttää jyrsinkonetta, tuntee jyrsinkoneen akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän jyrsinkoneeseen valitsee oikean mittavälineen ja osaa työntömitan ja rullamitan käytön. työstöarvot poraukseen ja osaa valita kierteelle sopivan poran osaa teroittaa poran käsivaraisesti osaa käyttää jyrsinkoneen mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot jyrsinkoneeseen tekee mittaukset työntömitalla ja rullamitalla itsenäisesti. valmistaa kuvan mukaan levylle piirrottamansa kappaleen, jossa on kierrereikiä, ja reikien sijainti on määritetty koneenpiirustuksessa teroittaa poran niin, että poratusta reiästä tulee toleranssien mukainen osaa asettaa ja kellottaa koneruuvipuristimen jyrsinkoneen pöytään ja valmistaa itsenäisesti kuvanmukaisia kappaleita, joissa on tasopintoja tekee mittaukset itsenäisesti myös mikrometrillä. 10 Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Työpiirustusten lukeminen Koneistus Arviointikriteerit osaa lukea työpiirustuksia ja hahmottaa koneistettavan kappaleen osaa valita koneistustavan (poraus, sorvaus, jyrsintä) ymmärtää työpiirustusten projektioita, osaa lukea toleranssimerkit ja tuntee pintamerkit osaa valita työstökoneen tarkkuusvaatimusten ja työn joutuisuuden mukaan osaa lukea työpiirustukset ja ymmärtää kaikki pinta- ja toleranssimerkinnät tunnistaa kappaleesta, millä työstömenetelmällä se on tehty Laadunhallinta Matematiikan ja luonnontieteiden taidot tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää fysikaalisten suureiden merkityksen. tunnistaa laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkohteessa. osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti tarkastelee matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Arviointikriteerit noudattaa työskentelee pitää työpaikkansa työturvallisuusohjeita ergonomisesti oikein siistinä ja järjestyksessä kysyy tarvittaessa osaa arvioida omaa parantaa neuvoa työtään työsuoritustaan työn ottaa huomioon toiset työntekijät toimii vuorovaikutteisesti edetessä toimii aktiivisena työparina tai ryhmän
Ammattietiikka käyttää työvälineitä oikein. työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. jäsenenä työskentelee huolellisesti ja tarkasti, huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjauksesta. 11 Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla jonkin koneistettavan osan. Työn valmistamisessa tarvitaan kärkisorvia, jyrsinkonetta ja porakonetta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä työpiirustuksen mukaan jonkin yksinkertaisen ohutlevytyökokonaisuuden, siihen liittyvät peruslevytyöt, polttoleikkauksen ja levyjen liittämisen eri menetelmillä sekä hitsauksen kaasu-, puikko- ja MAG-hitsausprosesseilla. Lisäksi hän osaa laatia levykappaleiden työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla sekä tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja tarkistusmittaukset. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea levykappaleiden työpiirustuksia, hahmottaa kappaleen kuvannoista ja ymmärtää mitoitusmerkinnät ja tavalliset hitsausmerkinnät piirtää kuvantoja yksinkertaisista levyosista, osaa projektioiden käännöt sekä osaa piirtää leikkauskuvantoja ja mitoittaa piirrottaa ja osaa keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan puolittaminen, kohtisuoran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin leikata levyjä kuhunkin työhön parhaiten soveltuvilla levysaksilla, kuvioleikkureilla ja nakertajilla piirrotusmerkintöjen mukaisesti leikata levyjä suuntausleikkurilla; tehdä perussäädöt sekä levyjen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan kulmata ja pyöristää levyaihioita käyttää erilaisia hioma- ja porakoneita yleisimmissä hionta-, katkaisu- ja poraustöissä tehdä työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että koneilla käyttää pylväs- tai säteisporakonetta ja porata levyihin reikiä tehdä ruuvi- ja vetoniittiliitoksia polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan hitsata kaasuhitsausprosessilla hitsauksen perusteet puikkohitsausprosessilla hitsauksen perusteet MAG-hitsausprosessilla levyosien liittämisen yhdellä juotosmenetelmällä mitata pituus- ja kulmamittoja
tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen. Osaamisen arviointi 12 Arvioinnin kohde 1. Työprosessien hallinta Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, -väl ineiden ja materiaalin hallinta Levyjen piirrottaminen, leikkaus ja tankojen katkaisu Levyjen leikkaaminen levysaksilla ja leikkureilla Suuntaisleikkurin käyttö Levyjen kulmaus ja pyöristäminen Hionta Arviointikriteerit tarvitsee ohjausta työn tarvitsee jonkin verran työskentelee itsenäisesti aloituksessa ohjausta työvaiheesta kysyy tarvittaessa neuvoa. toiseen siirryttäessä pyrkii työskentelemään itsenäisesti. työskentelee omaaloitteisesti. Arviointikriteerit osaa piirrottamisen perusteet, mutta tarvitsee ohjausta osaa käyttää työvälineitä tarvitsee apua leikkurin säädöissä ja leikattavan levyn asettelussa ja kiinnittämisessä osaa kulmaus- ja pyöristyskoneen peruskäytön ja -säädöt osaa käyttää käsityökoneita turvallisesti piirrottaa itsenäisesti leikkaa piirrotuksen mukaan osaa tehdä leikkurien säädöt leikattavan materiaalin mukaan tekee leikkurin perussäädöt osaa asettaa ja kiinnittää levyn vähäisillä neuvoilla osaa itsenäisesti kulmata ja pyöristää ohutlevyaihioita osaa käyttää kulmausja pyöristyskoneita tarkoituksenmukaises-ti osaa valita työhön sopivan hioma- tai katkaisulaikan tekee piirrotuksen kerralla mittojen mukaan tekee siistin leikkausjäljen tekee leikattavan kappaleen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan itsenäisesti tekee levyjen kulmaukset ja pyöristykset ainepaksuuden mukaan mitoilleen osaa valita sopivan hioma- tai katkaisulaikan ottaen huomioon myös hiottavan tai katkaistavan raakaaineen ominaisuudet Poraus Polttoleikkaus osaa käyttää pylväs- tai säteisporakonetta tai molempia osaa polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan tietää kierrosluvun ja syötön säätöjen merkityksen poraa reiät mittojen mukaan kohdalleen osaa asentaa happiasetyleenipolttoleikkauslaitteet ja kaasuhitsauslaitteet poraa tarkkamittaisia ja siistejä reikiä tekee siistin polttoleikkausjäljen
käyttökuntoon 13 osaa tehdä omaaloitteisesti tarvittavat säädöt sekä laitteiden käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät Hitsaus osaa käyttää MAGhitsauslaitteistoa ja hitsausvarusteita säätää itsenäisesti jännitettä ja langan syöttöä säätää tarvittaessa omaaloitteisesti jännitettä ja induktanssia osaa käyttää kaasuhitsauslaitteistoa turvallisesti osaa hitsata levyjen liitoshitsejä tekee yhtenäiset ja siistit levyjen liitoshitsit Juottaminen saa aikaan juotosliitoksen tekee vettä pitävän juotoksen Mittaaminen osaa rullamitan, työntömitan ja harpin käytön. tekee työntömitalla ja rullamitalla itsenäisesti mittauksia. tekee siistin juotoksen osaa tarvittaessa valita liitoslisäaineen tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä pystyy arvioimaan mittaustuloksen oikeellisuutta. Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ymmärtäminen Materiaalituntemus Arviointikriteerit osaa lukea kuvantoja ja osaa lukea osaa itsenäisesti lukea hahmottaa kappaleen projektioita ja työpiirustuksia ja piirustuksista hitsausmerkintöjä ymmärtää mitoitukset ja tunnistaa teräs-, RSTja alumiinimateriaalit ja niiden merkinnät tuntee teräksen käyttäytymisen polttoleikkauksessa ja hitsauksessa merkinnät tuntee erilaisten materiaalien käyttäytymistä kulmauksessa ja pyöristyksessä Levytyökoneiden hallinta Polttoleikkaus ja kaasuhitsaus tekee käynnistykset ja pysäytykset turvallisesti ja huolehtii turvalaitteista tuntee polttoleikkauksen ja kaasuhitsauksen periaatteet, niiden tyypilliset käyttöalueet ja soveltuvuuden eri perusaineille osaa tehdä kaikki tarvittavat säädöt itsenäisesti osaa itsenäisesti valita työkohteen sekä leikattavan ja hitsattavan ainepaksuuden vaatimat laitteet osineen työskentelee koneilla itsenäisesti niin, että osoittaa tuntevansa koneiden rakenteen ja toiminnan tietää teräksen ja sulan käyttäytymisen polttoleikkauksessa ja kaasuhitsauksessa Hitsaus osaa lukea lisäainelankojen standardin mukaisia merkintöjä tuntee perusteet teräksen käyttäytymisestä osaa tarvittaessa tehdä lisäainevalintoja
Matematiikan ja luonnontieteiden taidot osaa laskea pyöristettävän aihion pituuden halkaisijan perusteella. hitsauksessa osaa laskea taivutuksen ja pyöristyksin muotoiltavien kappaleiden aihiopituuksia. osaa mitoittaa taivutusja pyöristyskohtien sijoitukset ottaen huomioon ainepaksuuden. 14 Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Tyydyttävä T1 Tyydyttävä T1 noudattaa työturvallisuusmääräyk-siä osaa itsenäisesti valita turvallisimmat työtavat pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä huolehtii tulitöiden turvallisuuteen liittyvistä asioista käyttää kaasuja huolellisesti osaa toimia letkupalotilanteissa osaa käsitellä kaasupulloja turvallisesti osaa käyttää polttoleikkauskaasuja turvallisesti Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä ottaa huomioon toiset työntekijät. osaa kysyä tarvittaessa neuvoa toimii vuorovaikutteisesti työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineiden kunnosta. ratkaisee työhön liittyviä ongelmia on aktiivinen työssään työskentelee huolellisesti ja tarkasti. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla ohutlevytyökokonaisuuden tai kokonaisuuksia, jossa osia liitetään liimaamalla, juottamalla ja hitsaamalla. Mainituista liitostavoista kahden osaaminen voidaan osoittaa ohutlevytyökokonaisuudesta erillisinä levyjen liitoksina. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat 15 2.2.1 Koneistus Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja hallitsee monipuolisesti lastuavassa työstössä käytettävät koneet ja laitteet, koneistuksen periaatteet, terät ja terämateriaalit, leikkuunesteet sekä raaka-aineet niin, että hän pystyy valmistamaan työpiirustuksen mukaisia, teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä monimuotoisia kappaleita. Tutkinnon osan suorittaja osaa ymmärtää koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja, mitoituksia sekä niihin liittyviä toleransseja ja pintamerkkejä koneenpiirustuksen CAD-ohjelmalla CNC-tekniikan perusteet materiaalitekniikan ja terästen lämpökäsittelyn perusteet valita piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvarat sekä määrittää oikean työstöjärjestyksen käyttää erilaisia mittavälineitä sekä tarkastaa ja asettaa mittavälineen ennen käyttöä käyttää kärkisorvia, yleisjyrsinkonetta, tasohiomakonetta ja erilaisia porakoneita turvallisesti suojavarusteita käyttäen kiinnittää koneistettavan kappaleen niin, että kappaleen muoto- ja mittatarkkuus sekä pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina tehdä tarvittavat apukoneistukset kiinnitystä varten määrittää taloudelliset työstöarvot eri terille ja erilaisille raaka-aineille sorvata kappaleita, joissa on monimuotoisia ulko- ja sisäpuolisia koneistettavia pintoja: taso-, lieriöja kartiopintoja, viisteitä, pyöristyksiä ja sorvattavia kierteitä kartiopintoihin liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa kunnostaa terät ja tekee tarvittaessa pikateräsmuototeriä valmistaa jyrsimällä monimuotoisia kappaleita, joissa on tasopintoja, olakkeita, viisteitä, kiilauria ja reikiä kellottaa kiinnittimiä käyttää jyrsinkoneessa jakopäätä tehdä porakoneella tarkkamittaisia reikiä ja upotuksia kunnostaa pikateräsporia poranteroituskoneen avulla käyttää konekalvinta sorvissa, jyrsinkoneessa ja porakoneessa sekä määrittää työvarat konekalvinta varten käyttää hiomakonetta ja tuntee yleisimmät laikkatyypit valmistaa hiomalla tasopintoja ja viisteitä sekä tuntee pyöröhionnan periaatteen kiinnittää hiomalaikan oikein ja valitsee laikalle oikean pyörimisnopeuden tarvittaessa kunnostaa hiomalaikan viimeistellä ja mitata valmistamansa kappaleen ja tehdä tarvittaessa korjauksia aikaansaadakseen konepajateollisuuden laatu- ja tarkkuusvaatimukset täyttävän kappaleen kustannustehokkaasti laskea työ-, koneaika- ja materiaalikustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet työturvallisuusmääräykset sekä noudattaa työturvallisuusohjeita ja -määräyksiä työstökoneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä selviytyy työtilanteista englannin kielellä.
Osaamisen arviointi 16 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä osaa suunnitella työkappaleen kiinnityksen, työstöjärjestyksen ja työskentelee suunnitelmallisesti Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys saa aikaan koneistettavan osan, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta kysyy tarvittaessa neuvoa. terien valinnat hallitsee koneistuskokonaisuude n, mutta tarvitsee neuvoja ongelmatilanteissa pyrkii työssään säästäväisyyteen ja joutuisuuteen. valmistaa itsenäisesti koneistettavan osan suunnitelman mukaisesti työskentelee omaaloitteisesti ja kustannustehokkaasti. 2. Työmenetelmien, -väline iden ja materiaalin hallinta Sorvaus Jyrsintä Hionta Työvälineiden käyttö Mittaaminen osaa sorvata sisä- ja ulkopuolisia lieriöpintoja ja olakkeita ohjauksen avulla osaa ohjattuna kiinnittää kappaleen ja jyrsiä tasopintoja osaa kiinnittää hiomalaikan ja hioa tasopintoja ohjatusti osaa sorvata lieriö- ja kartiopintoja, viisteitä ja pyöristyksiä mutta vaatii välillä ohjausta osaa kiinnittää kappaleen ja tarvittavan työkalun mutta vaatii ohjausta monimuotoisemmissa kappaleissa osaa hioa tasopintoja ja viisteitä osaa käyttää työvälineitä tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat ja huolehtii työvälineiden kunnosta osaa käyttää mittavälineitä tekee tarvittavat mittaukset ja huolehtii mittavälineiden kunnosta osaa sorvata itsenäisesti erilaisia kartiopintoja, viisteitä, pyöristyksiä ja ulkopuolisia kierteitä osaa jyrsiä itsenäisesti monimuotoisia kappaleita, joissa on mm. tasopintoja, viisteitä ja kiilauria, sekä osaa suunnitella työstön vaatimat kiinnitykset osaa valita itsenäisesti oikean laikkatyypin ja kunnostaa hiomalaikan, käyttää erilaisia kappaleen kiinnitystapoja sekä hioa tasopintoja ja viisteitä huolehtii itsenäisesti työvälineiden kunnosta ja työvälineiden järjestyksestä tekee tarvittavat mittaukset ja osaa huomioida mittauksen epävarmuustekijät sekä huolehtii
Työstöarvot osaa määrittää työstöarvoja, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta. määrittää työstöarvoja oikein, mutta joutuu kysymään joskus neuvoja. 17 mittavälineiden kunnosta ja säilytyksestä määrittää itsenäisesti taloudelliset työstöarvot eri terille ja materiaaleille. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadunhallinta Materiaalitekniikka Matematiikka ja luonnontieteet Englannin kielen taito osaa lukea yksinkertaisia koneenpiirustuksia ja hahmottaa piirustuksen mukaisen kappaleen tarvitsee ohjausta vaadittavan laadun aikaansaamiseksi tarvitsee ohjausta tunnistaakseen eri materiaaleja ja niiden työstöominaisuuksia hyödyntää ohjatusti matematiikkaa työsuorituksissaan osaa tavallisimpia työhön liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä. osaa tulkita koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja, mitoituksia ja niihin liittyviä toleransseja ja pintamerkkejä osaa valmistaa laatuvaatimusten mukaisia tuotteita tunnistaa eri materiaaleja ja pyrkii selvittämään itsenäisesti niiden työstöominaisuudet käyttää matematiikan ja fysiikan tietoja ja taitoja työsuorituksissaan osaa työhön liittyviä nimiä ja käsitteitä ja ymmärtää keskeiset asiat ohjeista. hallitsee itsenäisesti koneenpiirustuksen lukemisen ja piirtämisen, ymmärtää työohjeet ja osaa raportoida työstään osaa valmistaa laatuvaatimusten mukaisia tuotteita ja ymmärtää laadun merkityksen hallitsee itsenäisesti tavanomaiset materiaalit ja niiden työstöominaisuudet osaa soveltaa matematiikkaa ja fysiikkaa erilaisten materiaalien, työvälineiden ja koneiden käytössä osaa lukea työssä mahdollisesti tarvittavia englanninkielisiä ohjeita. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu noudattaa varmistaa kappaleen ja pitää työpaikkansa, työturvallisuusmääräyksiä terien kiinnityksen aina koneet ja työvälineet ja -ohjeita ennen aloitusta siisteinä ja käyttää suojaimia ja konekohtaisia suojalaitteita tarvittaessa tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä huolehtii suojainten ja koneiden suojalaitteista kaikissa tilanteissa tarkoituksenmukaisesti etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia avustettuna järjestyksessä työskentelee ergonomisesti oikein ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti
Vuorovaikutus- ja yhteistyö osaa arvioida omaa työtään ei tee samaa virhettä kahta kertaa ottaa huomioon toiset työntekijät on joustava ja yhteistyökykyinen muuttaa toimintatapojaan työn kuluessa niin, että suoritus paranee - on aktiivinen ja aloitteellinen 18 Ammattietiikka selviytyy suoraan työhön liittyvistä vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä tunnistaa oman osaamattomuutensa ja osaa pyytää apua käyttää työvälineitä huolellisesti. selviytyy vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä toimii yhteistyökykyisesti ja tasavertaisesti työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. hoitaa vuorovaikutustilanteet myös vieraalla kielellä toimii työyhteisön työhyvinvointia edistävästi työskentelee huolellisesti ja tarkasti sekä huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjauksesta. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa koneistamalla koneenosia eri työstötavoilla (sorvaus, jyrsintä, poraus) työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä eri levymateriaaleista (teräkset ja alumiini) levytyökokonaisuuksia, jotka ovat viimeisteltyjä pintakäsittelyä tai muuta jatkokäsittelyä varten. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea levyrakenteiden työpiirustuksia hitsausmerkintöineen laatia työkokonaisuudesta työvaihesuunnitelman leikata levyjä suuntaisleikkureilla ja tuntee niiden toimintaperiaatteet, käyttöalueet, säädöt, käyttöä koskevat rajoitukset ja leikkaustyön tapaturmavaarat suorittaa leikkaustehtäviä mitta-asteikkoa, piirrotusta, valoviirua ja takavastetta hyödyntäen tarkistaa leikkaustuloksen mittatarkkuuden ja laadun sekä suorittaa tarvittavat korjaustoimenpiteet levyn leikkaamisessa ja leikkaustulosten mittaamisessa tarvittavaa matematiikkaa tehdä levynkäyttösuunnitelman syöttää leikkaustyön parametrit CNC-koneelle ja tehdä niihin tarvittavat muutokset suorittaa piirrotuksen mukaan, kuljetusrissojen ja harppien avulla, käsivaraista termistä leikkausta arvioida termisen leikkauksen aikana syntyvää laatua
19 perusasiat siitä, miten lika, ruoste, maali, valssihilse tai perusaineen seosaineet vaikuttavat leikkauksen suoritukseen leikata mallineen avulla ja käyttää moottoroituja polttimia, polttimen kuljetusvaunuja ja putken pyörityslaitteita leikkauksessa suorittaa lieriö- ja kartiovaippojen pyöristyksiä sekä osapyöristyksiä levynpyöristyskoneiden tyypilliset rakenteet, toimintaperiaatteet ja ohjaustavat sekä käyttöalueet ja käytön rajoitukset matematiikan taitojaan soveltaen mitoittaa pyöristettäviä aihioita valmistaa muotomallineen pyöristysten muodon tarkistusta varten aihioiden päiden esitaivutuksen merkityksen niin, että osaa suorittaa esitaivutukset ottaa huomioon levyn aineesta, ainepaksuudesta ja aihion leveydestä johtuvan kerrallaan suoritettavan pyöristyssäteen muutoksen säätää pyöristyskoneen telat ja tuntee pyöristysvirheet käyttää kulmauskonetta ja hyödyntää sen ominaisuuksia ohutlevyjä kulmattaessa laskea oikaistut pituudet sekä laatia työ- ja taivutusjärjestyksen tuotteelle suorittaa yksinkertaisia särmäyksiä manuaalisella ja CNC-ohjatulla särmäyskoneella särmäyspuristimen ohjaustoiminnot, valita särmäystyökalut, asettaa ne paikoilleen ja suorittaa tarvittavat säätö- ja tarkistustoimenpiteet laatia särmäyksen työjärjestyksen ja laskea oikaistut pituudet laatia tuotteelle asetetut mittavaatimukset täyttävän taivutussuunnitelman tehdä CNC-ohjelmia piirustusten mukaisesti poltto- tai plasmaleikkauskoneelle tehdä tavallisten levyrakenteiden kokoonpano- ja hitsaustöitä lukea standardin SFS-EN ISO 15609-1 mukaisia hitsausohjeita (WPS) hitsien mitoitustavat ja mitoitusmerkinnät hitsien tarkistusmittaukset standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät, hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D suorittaa puikkohitsauksia MAG-hitsauksia, MAG-täytelankahitsauksia ja TIG-hitsauksia hitsata standardin SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl valitsemallaan prosessilla, hitsiluokka C laskea työ- ja materiaalikustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet työturvallisuusmääräykset sekä noudattaa työturvallisuusohjeita ja -määräyksiä koneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä selviytyy työtilanteista englannin kielellä. Osaamisen arviointi 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta osaa laatia osaa laatia työsuunnitelman työsuunnitelman, mutta tarvitsee apua ongelmatilanteissa vaiheesta toiseen osaa työvaiheet suoritusteknisesti, mutta tarvitsee ohjausta työvaiheesta toiseen siirryttäessä hallitsee työkokonaisuuden, mutta työpiirustuksen mukaiseen lopputulokseen päästäkseen tarvitsee joissain kohdissa ohjausta korjaa työsuunnitelmaansa tarvittaessa ja etenee työssään suunnitelmallisesti valmistaa itsenäisesti työpiirustuksen mukaisen levytyökokonaisuuden