1/2015 55. vsk JALKAVÄEN KEHITTÄMINEN PUNKAHARJUN RESERVILÄISYHDISTYKSET 50 V TALVI- JA JATKOSODAN TAISTELUTANTEREILLA 10 15 20
Osaavan henkilöstömme kanssa löydät parhaat ratkaisut mm. seuraaviin ongelmiin: Huoltotyöt:...ja paljon muuta! 2013 www.marskidata.fi Joensuu: Mikkeli: Savonlinna: 2
55. vuosikerta, huhtikuu 2015 JULKAISIJA Suur-Savon Reserviupseeripiiri ry Suur-Savon Reserviläispiiri ry Porrassalmenkatu 50 50100 MIKKELI Toiminnanjohtaja Mauri Parantala puh. (050) 527 9557 JAKELU Jäsenetuna piirien kerhojen ja yhdistysten jäsenille sekä sidosryhmille. Painosmäärä 2500 kpl. TOIMITUS Porrasalmenkatu 50 50100 MIKKELI sähköposti: suursavon.reservipiirit@gmail.com www.rul.fi/suursavo www.reservilaisliitto.fi/ suursavonreservilaispiiri PÄÄTOIMITTAJA Pentti Nuutilainen TOIMITTAJAT Mauri Parantala Raimo Mikkonen TAITTO Marko Hokkanen Teroprint PAINOPAIKKA Teroprint Oy, Mikkeli Seuraava Vasama ilmestyy syksyllä 2015 ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 3 x 210 mm 270 1/2 sivua 3 x 105 mm 160 1/4 sivua 2 x 75 mm 95 1/8 sivua (rivi-ilmoitus) 1 x 40 mm 50 Värilisä 10 Yhden palstan leveys 50 mm Kahden palstan leveys 100 mm Kolmen palstan leveys 150 mm Sivun korkeus 210 mm KANNEN KUVA: Jesse Hiltunen PUOLUSTUKSEMME MATERIAALIASIAT OJENNUKSEEN Voidaksemme ylläpitää vahvaa maanpuolustusta koko Suomen puolustamisen, yleisen asevelvollisuuden ja sotilaallisen liittoutumattomuuden pohjalta tarvitsemme hyvän maanpuolustustahdon ja joukkojen koulutuksen lisäksi asejärjestelmät ja kaiken muun sotamateriaalin. Myös reserviläisten piirissä on aiheellista seurata tiiviisti näitä asioita, keskustella niistä ja tietenkin pyrkiä vaikuttamaan päättäjiin erityisesti nyt kesän korvalla muodostettavan uuden hallituksen linjatessa lähivuosien puolustusbudjettia. Yhteiskunnan yleinen huoltovarmuus, joka on eri syistä heikentynyt, muodostaa tärkeän pohjan myös puolustuksen kriisiaikojen materiaaliselle valmiudelle. Laajaa kannatusta reservin piirissä saa puolustushaarojen varustamisen aikataulutus, jonka mukaan merivoimien alushankinnat ajoittuvat tulevan vuosikymmenen alkupuolelle ja ilmavoimien torjuntahävittäjien uusinta sen jälkeen vuosikymmenen lopulle. Ennen niitä on toteutettava maavoimauudistuksen vaatimat suuret hankinnat, joiden onnistumisesta paljolti riippuu, voidaanko 150.000 miehen vahvuuteen supistettuja maavoimia uusine taistelutapoineen pitää uskottavina koko maan puolustusta ajatellen. Operatiivisten joukkojen taisteluajoneuvot, kaikkien joukkotyyppien panssarin- ja ilmatorjunta vaativat miljardien eurojen panostusta lähivuosina. Johtamisja viestivälineidenkin modernisointi olisi tarpeen, vaikkei niiden käyttövarmuutta voida elektronisen sodankäynnin kehittyneisyyden vuoksi taata. Jalkaväkimiinojen palauttaminen arsenaaliin olisi toivottavaa. Yksittäisen reserviläisen kannalta tulee ensinnä esiin henkilökohtaisten aseiden ja kaiken muun yksilövarustuksen riittävyys myös talvivarusteiden osalta. Koko koulutetulle reserville tulisi olla jaettavissa tämä materiaali. Jo siviiliyhteiskunnan kriisivalmiuskin edellyttää, että varastoissa olisi ainakin vastaava määrä majoitusvarustusta. Suomen geostrateginen asema, siitä johtuva tarve varautua miltä suunnalta ja minkä valtion taholta tapahtuviin hyökkäyksiin tahansa sekä luonnonolosuhteet Pohjolan maana painottavat omavaraisuuden merkitystä materiaalikysymyksissä eikä vähiten kevytase- ja ampumatarvikkeiden osalta. Kotimainen teollisuus täyttää parhaiten nämä vaatimuksemme. Jos sotavarustusta ei saada täältä, lähinaapuriemme tuotteet varmaan ovat lähinnä meitä. Ulkomailta tapahtuviin hankintoihin tulisi huoltovarmuussyistä sisällyttää varaosat sekä käyttö- ja huoltokoulutus, mikä takaisi käyttöönoton jälkeisen riippumattomuuden valmistajavaltiosta. Valtiontalouden synkkien näkymien vuoksi meidän on turha haaveilla sotavarustukseemme suurvaltojen uusinta huipputekniikkaa. Voimme korvata sen suurelta osin olosuhteidemme mukaisella taktiikalla ja hyvin koulutetuilla, maanpuolustustahtoisilla joukoilla, jolloin hieman vanhempi ja käytettykin materiaali riittää. Yhteishankinnoista on nykyisin muodikasta puhua, mutta kuljetushelikopterihankkeen tapaisiin farsseihin maallamme ei pitäisi olla enää varaa, mikäli yhteishankintoja tehtäisiin. Takavuosien panssarivaunujen laajamittainen romuttaminen herätti hämmästystä reservin keskuudessa. Onneksi linjaa oikaistiin hankkimalla viime vuonna käytettyjä panssareita Hollannista. Nähtiin ettei köyhällä valtiolla ole varaa virhearviointeihin materiaalipolitiikassa ja kynnyksen toimintakelpoisen materiaalin romuttamisessa pitää olla korkea. Kenttätykistön ja muissa raskaan aseistuksen uudistushankkeissa aiemmat opetukset tulisi pitää mielessä. Aktiivisuutta kaikille reserviläisille, yhteistyökumppaneillemme ja maanpuolustuksen saralla toimiville! Pentti Nuutilainen Suur-Savon Reserviupseeripiirin puheenjohtaja 3
SUUR-SAVON RESERVILÄISET Toimintakauden 2015 alkupuoli on tapahtumien osalta ollut perinteisen vilkas. Suur-Savon reserviläistoiminnan tavoitteena on ollut tarjota jäsenistölleen mielekästä ja kiinnostavaa toimintaa. Monissa paikallisyhdistyksissä on onnistuttu kehittämään myös uusia tapahtumia. Veteraanien tukeminen eri tavoin on jokaisen tärkeäksi kokema asia. Toimintamme tukemisen kannalta paikalliset yhteistyökumppanit ovat olleet tärkeässä asemassa. Etelä-Savon aluetoimisto on ollut merkittävä ja toimiva linkki Puolustusvoimiin, ei ainoastaan paikallisesti vaan koko Suur- Savon alueella. Suur-Savon reserviläispiirin jäsenmäärä on pysynyt kutakuinkin vakiona. Suurimmat haasteet ovat alueemme pienimpien yhdistysten kohdalla. Reserviläisjärjestöjen katseet suuntautuvat tuleviin tapahtumiin, joihin toivotaankin runsaasti osallistujia. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, MPK:n sivuilta löytyy jokaiselle asiasta kiinnostuneelle koulutustarjontaa. Kesän ja syksyn tapahtumien suunnittelussa on hyvä huomioida Reserviläisliiton 60 v juhlavuosi. Reserviläisliitto on jäsenmäärältään Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Reserviläistoiminta ja liittomme tunnettavuuden lisääminen ovat asioita, joita kannattaa korostaa tapahtumien yhteydessä. Reserviläistoiminnalle on tyypillistä vahva yhteishenki ja maanpuolustustahdon ylläpito. Monia tapahtumia järjestetään yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa, näin saadaan näkyvyyttä tapahtumille. Kevään aikana olemme saaneet seurata osittain vilkkaaksikin muodostunutta keskustelua ja kirjoittelua maamme puolustukseen käytettävissä olevista määrärahoista. Rahoituksen turvaaminen on saanut vahvaa kannatusta. On mielenkiintoista seurata mihin suuntaan jatkossa mennään. Todellinen päätöksenteko onkin sitten haasteellisempaa, tarvetta on suuntaan jos toiseen. Maanpuolustuksen resurssit on turvattava myös jatkossa. Tulossa olevat kalustohankinnat ja koulutukseen satsaaminen vievät rahaa, mutta päätökset on tehtävä ja rahoitus niihin varmistettava. Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille! Maanpuolustusterveisin Raimo Mikkonen Suur-Savon reserviläispiirin puheenjohtaja 4
TOIMISTOSTA TÄHYSTETTYÄ www.valokuvausliike.fi Puolustusvoimat on normiohjannut reserviläisten ylennysperusteita. Ylennysprosessi on muutettu vastaamaan nykyistä puolustusvoimien sodan ajan organisaatiota. Yleisenä ylennysperusteena on, että ylennettäväksi esitetty on edellisen ylentämisen jälkeen osallistunut joko puolustusvoimien tai sen MPK:lta tilaamaan koulutukseen tai osallistunut sotilaalliseen kriisinhallintatehtävään. Normissa on ylennysperusteena huomioitu näkyvästi myös muu kuin puolustusvoimien antama sotilaallinen koulutus. Tällaista muuta koulutusta on mm. MPK:n tarjoama koulutus sekä omaehtoinen kouluttautuminen. Niin ikään aiemmin keskeisenä ylennysperusteena ollut sijoitus sodan ajan joukkoon on väljentynyt niin, että ylennysperusteeksi riittää sijoituskelpoisuus ja muu kuin sotilaallinen poikkeusolojen tehtävä. Erityisissä tapauksissa reserviläinen voidaan yhden kerran ylentää maanpuolustusta edistävin ansioiden perusteella. Ylennysvälit alemmissa sotilasarvoissa, kersantti - ylikersantti, vänrikki luutnantti, ovat lyhentyneet aiemmasta viidestä vuodesta neljään vuoteen. Niin ikään muutoksena aiempaan on, että ylivääpeliltä ei enää vaadita sodan ajan sijoitusta. Aliupseerikoulua käymätöntä alikersanttia ei edelleenkään voida ylentää kersantiksi ja alikersantiksi ylennettävän on oltava johtajaksi kelpaava hänen on oltava toiminut johtajatehtävässä. Lähetän kevään kuluessa yhdistyksille kyseisen normin ja lomakkeet, joita voidaan jatkossa käyttää ylennysesitysten tekemiseen. Hyvä Savon Vasaman lukija. Piirilehtemme ilmestymisaikataulua on ainakin kokeellisesti viilattu niin, että kevään numero ilmestyy huhti-toukokuun vaihteessa ja syysnumero loka-marraskuun vaihteessa. Aikataulun muutostoive on lähtenyt mainostajiltamme, jotka toivoivat nimenomaan syksyn lehden myöhentämistä joulun ajan myyntiä silmällä pitäen. Eräät reservipiirit ovat kustannussyistä siirtyneet jo kokonaan sähköiseen lehteen mutta meillä asiaa ei ole edes harkittu. Toisaalta, lehden ilmestymiskertojen määräkin pysyy nykyisellään. Lehden tämän numeron kärkijuttu on Jalkaväen kehittäminen. Se aloittaa maavoimien aselajeja käsittelevän sarjan, johon pyydän kirjoituksia aselajitarkastajilta. Toivottavasti saamme mielenkiintoisia näkökulmia maavoimiemme kehittämiseen. Lehden ilmestyessä kevään eduskuntavaalit ovat takana. Nähtäväksi jää, mitä tuleva hallitus ja eduskunta päättävät Suomen puolustusratkaisusta ja sen resurssoinnista seuraavalla hallituskaudella. Menneen talven aikana puolueet ovat olleet varsin yksimielisiä puolustusvoimien lisäresurssien tarpeesta. Sotilaallinen liittoutumisen mahdollisuus sen sijaan jakaa puolueita - ja jakolinjoja löytyy puolueiden sisältäkin. Toivottavasti tuleva hallituskausi tuo mukanaan jos ei muuta niin puolueettoman ja objektiivisen selvityksen liittoutumisen eduista ja haitoista. Sen ei pitäisi aiheuttaa kulmakarvojen kohottelua missään suunnassa. Selvää on, että maamme turvallisuuspoliittinen ympäristö on viimeisen vuoden aikana muuttunut ennakoimattomasti: Venäjä on toimillaan Krimillä ja Ukrainassa (sekin lienee kiistatonta) herättänyt arvailuja sen tavoitteista. Toisaalta NATO on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan Baltiassa, erityisesti Virossa, mikä on ollut omiaan ärsyttämään Venäjää, joka puolestaan on lisännyt sotilaallista voimaansa pohjoisilla alueilla mm. herättämällä henkiin aiemmin lakkautetun Alakurtin varuskunnan Sallan vastaisella rajalla. Suomi on lisännyt ja lisäämässä puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. Puhe on ollut meri- ja ilmavoimien suorituskykyjen, jos ei ihan yhdistämisestä mutta ainakin yhteiskäyttöisyydestä. Käytännön yhteistyökohteina on luonnollisesti puolustusmateriaalihankinnat, joita yhdistämällä on mahdollisuus saada paljousalennusta. Lopuksi vielä asiaa kuntokortista. Reserviläisurheiluliitto on tehnyt vuosia töitä sähköisen kuntokortin eteen ja kehittänyt sen toiminnallisuuksia. Hanke on ollut taloudellisestikin varsin mittava. Valitettavasti jäsenistö ei ole ottanut asiaa omakseen ja vaarana on, että järjestelmä ajetaan alas kustannustehottomana. Suur-Savossa käyttäjiä on 39, pari prosenttia jäsenmäärästä. Tässä olisi kehitettävää. Aurinkoista kevättä Mauri Parantala Suur-Savon reservipiirit Toiminnanjohtaja Viralliset PASSIKUVAT helposti ja nopeasti odottaessa 5
HYVÄ SAVON VASAMAN LUKIJA Etelä-Savon aluetoimisto on vuoden vaihteesta toiminut Karjalan Prikaatin johdossa. Rintamavastuu lakkautetulta Itä- Suomen sotilasläänin esikunnalta Karjalan Prikaatille tapahtui viime joulukuussa tärkeimmille yhteistyökumppaneille Mikaelissa järjestetyssä tilaisuudessa. Sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Veli-Pekka Parkatti ilmoitti samassa yhteydessä jäävänsä vuoden vaihteessa reserviin. Puolustusvoimauudistus ei vaikuttanut juurikaan Etelä-Savon aluetoimiston tehtäväkenttään. Hallinnossa ja suunnitteluprosessissa on luonnollisesti ollut muutoksia ylemmän johtoportaan vaihtumisen myötä. Opiskelua on lisäksi vaatinut yhä useampien hallinnollisten tehtävien siirtyminen Puolustusvoimien SAP -tietojärjestelmään. Asevelvollisuusasioissa aluetoimistot siirtyivät suoraan Maavoimien esikunnan ohjaukseen. Kokoonpanoamme tarkastettiin siten, nykyinen vahvuutemme on 16 henkilöä. Näistä viisi vastaa varuskunnallisista tehtävistä Mikkelin varuskunnan komendantin toimistossa. Karjalan prikaatiin kuuluvat Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon aluetoimistot ovat prikaatin apulaiskomentajan johdossa. Tähän tehtävään valittiin lakkautetun sotilasläänin esikuntapäällikkö eversti Lehtisalo, jolle aluetoimistojen tehtäväkenttä oli entuudestaan tuttu. Vastuunvaihto sujui ongelmitta. Eversti Lehtisalo siirtyy 1.7.2015 Sodankylään Jääkäriprikaatin komentajaksi. Kriisinhallintatehtävissä on tällä hetkellä kaksi henkilöä. Alueupseerin tehtäviä hoitaa kapteeni Rytkölän siirryttyä Maavoimien esikuntaan kapteeni Tonteri oman toimensa ohella. Operaatioupseeri kapteeni Orava siirtyy myöskin maavoimien esikuntaan. Rivit saadaan syksyllä täytettyä, kun alueupseeriksi siirtyy Maasotakoulusta kapteeni Vartiainen ja operatiiviselle sektorille kapteeni Syrjäläinen Karjalan Prikaatin esikunnasta. Asevelvollisuussektorin pitkäaikainen johtaja ja kokenut kutsuntamies majuri Ruokoski on ilmoittanut jäävänsä reserviin ensi vuoden vaihteessa. Suuria muutoksia ei siis puolustusvoimauudistuksen rakenteellisten muutosten puolesta. Sen sijaan uudistuksen mukanaan tuoma toiminnan tason palauttaminen on näkynyt selkeästi tehtäväkentässämme. Vuonna 2013 kertausharjoitusvuorokautemme olivat käytännössä nolla. Kun vuonna 2014 koulutimme n. 150 reserviläistä paikallispataljoonan esikunnan ja perustamiskeskusten harjoituksissa, kuluvana vuonna koulutettavien määrä on noin 500. Viime numerossa lupaamani siirtyminen joukkojen harjoituksiin toteutuu suunnitellulla tavalla. Vuoden tärkein harjoitus on toukokuussa Vuosangan ampuma-alueella toteutettava Maakuntakomppanian taisteluammuntaharjoitus. Ohjelmassa on vahvennetun joukkueen puolustus-, hyökkäys- ja ylläkköammunnat, käsikranaatin heitto ja partioammunta. Ammunnat toteutetaan yhteistoiminnassa Maasotakoulun kanssa. Ne noudattavat uusimpia ampumaohjelmistoja ja taktisesti maavoimien taistelutapaa 2015. Maasotakoulun kurssilaiset suunnittelevat ja johtavat ammunnat ammuntatyöryhmien johtajien johdossa ja valvonnassa. Tätä kirjoittaessani olen juuri palannut harjoitusalueelta maastontiedustelusta. Ensi viikonloppuna järjestämme Maakuntakomppanian reserviläisjohtajille valmistavan harjoituksen, jossa he tiedustelevat toiminta-alueen ja laativat taistelusuunnitelmansa annetun kehystilanteen perusteella. Tätä seuraa perustamiskeskuksen järjestelmä- ja suunnitteluharjoitus, jossa valmistaudutaan maakuntakomppanian perustamiseen taisteluampumaharjoitusta varten. Samaan aikaan taisteluammuntojen kanssa asevelvollisuussektorimme toimeenpanee aluetoimistomme osalta puolustusvoimien Reserviläiskirje 2015 -operaatiota. Puolustusvoimat lähettää toukokuussa kaikille reserviläisille kirjeen, jonka tarkoituksena on päivittää reserviläisten henkilökohtaisia tietoja, kertoa kunkin rooli reservissä sekä testata asevelvollisrekisterin toimivuutta. Puolustusvoimat lähettää yhteensä 900 000 kirjettä reserviläisille. Ensimmäisen kirje-erän postitus alkaa vapun jälkeen. Viimeisten kirjeiden pitäisi olla vastaanottajilla toukokuun aikana. Suomalaista asevelvollisuutta selvittänyt Siilasmaan työryhmä suositti vuonna 2010 yhteydenpidon parantamista reserviin. Kirjeestä on päätetty ja kerrottu jo vuonna 2013. Puolustusvoimauudistuksen muutosten takia yhteydenotto toteutetaan nyt, kun uudistetun organisaation toimintaa vakiinnutetaan. Etelä-Savon aluetoimisto valmistautuu toukokuusta alkaen tehostettuun asiakaspalveluun reserviläiskirjeeseen liittyvien yhteydenottojen vuoksi. Maanpuolustusterveisin, Heikki Saarento Everstiluutnantti Etelä-Savon aluetoimiston ja Mikkelin varuskunnan päällikkö 6
ALUEUPSEERIN TERVEHDYS LUKIJOILLE Etelä-Savon aluetoimiston maanpuolustusvuosi 2015 on alkanut organisaatiouudistuksen myötä osana Karjalan prikaatia. Karjalan prikaati tukee ja koordinoi maanpuolustustyötä ja vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta kolmessa maakunnassa; Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa. Koska yhdellä joukko-osastolla on iso alue johdettavana, on entistä tärkeämpää tehdä suunnitelmat yhdessä eri maakuntien kesken. Tämä onnistuu parhaiten, kun aluksi oman maakunnan toimijat suunnittelevat maanpuolustustapahtumat ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen. Maakunnallisten suunnitelmien jälkeen kolmen eri maakunnan suunnitelmat yhdistetään Karjalan prikaatin esikunnan johdolla yhdeksi vapaaehtoisen maanpuolustustyön tukemisen ja maanpuolustuskoulutuksen suunnitelmiksi. Vuoden 2016 suunnitelmat on esitelty Karjalan prikaatissa ja suunnitelmat muotoutuvat Karjalan prikaatin tulevan vuoden toimintakäskyksi tämän vuoden loppupuolella. Yhtenä suurena osana maanpuolustustyötä on sotilassoittotoiminta, jonka koordinoinnin Kaakkois-Suomen alueella tekee Lappeenrannassa toimiva Rakuunasoittokunta. Sotilassoittotapahtumien mahdollistamiseksi onkin tärkeää, että eri järjestöt ja yhdistykset pyrkivät yhteistoiminnassa ajalliseen ja alueelliseen keskittämiseen. Vuoden 2015 suunnitellut maakunnalliset maanpuolustustapahtumat esiteltiin Etelä-Savon suunnitteluryhmän kokouksessa Karkialammella maaliskuun lopussa. Kokoukseen oli kutsuttu myös edustajat kaikista Etelä-Savon reserviläisjärjestöjen paikallisyhdistyksistä. Paikalla olikin runsaasti osallistujia ja tilaisuudessa saatiin tarkennettua Etelä-Savon vuoden 2015 maanpuolustustapahtumien ajankohtia. Suurimpana maanpuolustustapahtumana Etelä-Savossa on tänä vuonna Mäntyharjun pesäpallokentällä 4.7. järjestettävä Etelä-Savon maanpuolustusjuhla. Kaikille avoimen tilaisuuden tavoitteena on esitellä yleisölle puolustusvoimia, sotilaskoulutusta ja tukea vapaaehtoista maanpuolustustyötä sekä lujittaa maanpuolustustahtoa. Karjalan prikaati järjestää tapahtuman kalustonäyttelyn ja toimintanäytöksiä. Puolustusvoimien varusmiessoittokunta soittaa tilaisuudessa sotilas-, mutta myös kevyempää musiikkia. Etelä-Savon pelastuslaitos ja Itä-Suomen poliisilaitoksen Mikkelin poliisiasema osallistuvat maanpuolustusjuhlaan omilla osastoillaan kalustonäyttelyn yhteydessä. Myös Etelä-Savon maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöt ovat tapahtumassa mukana esittelemässä toimintaansa. Kyrönpellon ampumaratojen alueella tehdään kevään ja alkukesän aikana ampumavallien perusparannustöitä, joten ampumaradat ovat toistaiseksi käyttökiellossa. Heinäkuun alkuun mennessä radat ovat kuitenkin taas käytössä ja heinäkuun 4. päivä radoilla järjestetään Reserviläisurheiluliiton palvelusammunnan Suomen mestaruuskilpailut sekä Falling Plates -ammunnan mestaruuskilpailut. Ammuntojen lajikohtaiset säännöt ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Reserviläisurheiluliiton internet-sivuilta re- Reserviläisten ampumakilpailu (entinen Itä-Suomen sotilasläänin komentajan rynnäkkökivääriampumakilpailu) järjestetään Kyrönpellossa 5.9. Kaikki varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneet yli 18-vuotiaat henkilöt, jotka ovat jäsenenä jossakin reserviläisyhdistyksessä, ovat vakuutettuja ja tervetulleita osallistumaan kilpailuun. Savonlinnan kirkkopuistossa ja torin ympäristössä järjestetään elokuun 22. päivä maanpuolustustapahtuma, jossa Savonlinnan alueen reserviläisyhdistykset sekä maanpuolustusjärjestöt esittelevät toimintaansa. Mukana tapahtumassa esittelemässä omaa toimintaansa ja kalustoaan ovat myös puolustusvoimat ja muut viranomaiset sekä Savonlinnan kaupunki. Tapahtuman pääjärjestelijöinä toimivat Savonlinnan reserviläiset ry ja Savonlinnan reserviupseerikerho ry, joka viettää tapahtuman yhteydessä 85-vuotisjuhlaa. Maanpuolustustapahtumista sekä vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta saat tietoa oman yhdistyksesi johtohenkilöiltä sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä, joten kaikki aktiivisesti mukaan tekemään yhteistä maanpuolustustyötä sekä kouluttautumaan. Toivotan kaikille mukavaa kesän odotusta. Alueupseeri Heikki Tonteri Kapteeni 7
MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYS POIKKEUSOLOISSA Otsikon aihetta on käsitelty vähän, eikä siitä tiettävästi ole tiedotuslehteemme aikaisemmin kirjoitettu. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminta poikkeusoloissa perustuu lakiin vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta, jossa todetaan kiteyttäen, että MPK jatkaa toimintaansa poikkeusoloissa. Laissa ei ole tarkasti määritelty miten toiminta jatkuu ja mitkä toimintamuodot ovat. MPK:n rooli, kokoonpano ja poikkeusolojen toiminta on ollut sisäisen suunnittelun osalta pitkän aikavälin projekti. Kokonaisuus on hakenut tarkoituksenmukaisia muotojaan ja lopputuloksena on, että jokainen koulutus- ja tukiyksikkö muodostetaan yhteneväiselle pohjalle, mutta jokainen yksikkö on hiukan erilainen kuin muut. Toimivuuden kannalta on tärkeää, että paikalliset ja alueelliset tekijät otetaan huomioon. Pääperiaatteena on että MPK on ja pysyy koulutusorganisaationa eikä sen rooli muutu, tarve kouluttaa jatkuu ja osin kasvaa. Koulutuskorit säilyvät vakiintuneina eli puolustusvoimien tilaama, reserviläisille suunnattu sotilaallisia valmiuksia palveleva ja kaikille avoin varautumis- ja turvallisuuskoulutus. Kukin kori on noin kolmasosa koko volyymista, mutta poikkeusoloissa korien painoarvot voivat muuttua tilanteen mukaan. Koulutuksen keskeiset kulmakivet ovat aiheet, kouluttajat ja koulutettavat. Puolustusvoimat määrittää normaali- ja poikkeusoloissa tilaamansa koulutuksen aiheet ja muut toteuttamiseen liittyvät tekijät. Sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen aiheet suunnitellaan yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa niin, että ne tukevat parhaalla mahdollisella tavalla sotilaallista suorituskykyä. Varautumis- ja turvallisuuskoulutuksesta neuvotellaan viranomaisten kanssa ja tavoitteena on yhteiskunnan kriisinsietokyvyn parantaminen niin yksilökuin yhteiskunnan tasolla. MPK toimintaedellytykset muuttuvat kouluttajien osalta merkittävästi, koska puolustusvoimien henkilöstötarpeet menevät muiden tarpeiden edelle. Siitä huolimatta kotu-yksiköille jää riittävät henkilöstöresurssit kunhan vaan kouluttajapohja on riittävän laaja. Reserviläinen on reservissä sen vuoden loppuun, jolloin hän täyttää 60 vuotta. MPK:lla ei ole yläikärajaa ja toimintaan voi osallistua niin kauan kuin itse tuntee siihen kykenevänsä. Vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa keskeinen kouluttajavaatimus on että osaa kouluttaa. Usein käy niin, että taidot ovat parhaimmillaan silloin kun puolustusvoimat ei voi niitä enää hyödyntää. Kotu-yksikkö tarvitsee laajapohjaisen kouluttajajoukon, joka ei koostu ainoastaan reserviläisistä vaan miehistä ja naisista, varusmiespalveluksen suorittaneista ja suorittamattomista. Puolustusvoimien tilatessa koulutusta se määrittää myös ketä se haluaa koulutettavan. Sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen osalta kohdejoukot jakaantuvat kahteen pääryhmään. Koulutus suunnataan niin sanotusti korvamerkityille henkilöille tai ryhmille ja toisena on kaikille reserviläisille tarkoitettu koulutus. Varautumis- ja turvallisuuskoulutus toteutetaan vastaavalla periaatteella eli kohderyhmille ja toisaalta kaikille avoimesti. Varautumis- ja turvallisuuskoulutus voi olla myös tilattua, jolloin tilaaja määrittää aiheet, kohdejoukon ja muut tapahtuman reunaehdot suurin piirtein samalla tavalla kuin puolustusvoimat omalta osaltaan. Aktiiviset maanpuolustajat omaavat melkoisesti tietotaitoa ja suorituskykyä, jota voidaan hyödyntää yhteiskunnan tarpeisiin poikkeusoloissa ja arkipäivän poikkeavissa tilanteissa. Kouluttamisen ohella MPK:lla voi olla myös rooli kriisinsietokyvyn ylläpidossa ja tukitehtävissä, mutta kouluttaminen on selkeästi päätehtävä. Jos ja kun kotu-yksikkö osallistuu muihin kuin koulutustehtäviin, tehtävät eivät ole sotilaallisia vaan lähinnä varautumiseen ja turvallisuuteen liittyviä vartu-tehtäviä. Esimerkkinä voisi olla vaikka öljyntorjunta ja sen tukeminen. Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön kokoonpano uudistetaan siten, että se on mahdollisimman samanlainen normaalioloissa ja poikkeusoloissa. Muutokset johtuvat lähinnä käytettävissä olevasta henkilöstöstä. Organisaatiota voidaan joutua muokkaamaan sen mukaan mitä henkilöstöä puolustusvoimat kulloinkin tarvitsee. Kotu-yksikön organisaatio on seuraava: Johto, johtoryhmä, sotilaskoulutusosasto, varautumis- ja turvallisuuskoulutusosasto ja tukiosasto. Lisäksi organisaatioon kuuluvat paikallispäälliköt, joita on ainakin Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Paikallispäälliköitä voi olla myös muilla paikkakunnilla. Johtoon kuuluvat koulutus- ja tukiyksikön päällikkö ja koulutuspäällikkö, joka on varapäällikkö. Johdon apuna on johtoryhmä. Sotilaskoulutusosastoon kuuluu vaihteleva määrä koulutusryhmiä. Ne muodostetaan kaksijakoisella periaatteella, henkilöstön osaamisen mukaan 8
HEIKKILÄN YRTTTILA Kotimaisia yrttejä Heikkilän Yrttitila Oy www.kotimaisetyrtit.fi Kuivatut kotimaiset ja sen mukaan mitä koulutusta kotuyksiköltä tilataan tai mitä aiheita sen odotetaan kouluttavan. Sotilaskoulutusosaston kokoonpano on joustava ja siinä korostuu toiminnallisuus. Varautumis- ja turvallisuuskoulutusosaston kokoonpanoon kuuluu eri ryhmiä vastaavalla periaatteella, jolla sotilaskoulutusosasto muodostetaan. Vartu-koulutusosaston kokoonpano on myös joustava. Tukiosaston tehtävänä on mahdollistaa kotu-yksikön toiminta. Tukiosasto huolehtii ylläpitävästä huollosta. Kotu-yksikön henkilöstövahvuus on noin 100 henkilöä. Tarkkaa vahvuutta ei ole, koska organisaatio on joustava ja henkilöstö koostuu vapaaehtoisista, sitoutuneista ja aktiivisista maanpuolustajista. Sijoituksia eri osastoihin voidaan muuttaa tilanteen, halukkuuden ja tarpeiden mukaan. Tavoitteena on että kotu-yksikön poikkeusolojen kokoonpano on toimiva vuoden loppuun mennessä. Tähän liittyy sitoumusten päivittäminen ja henkilöstön halukkuusilmoitukset eri tehtäviin. Pelkkä organisaatio ei saa aikaiseksi mitään, koska tuloksen tekevät organisaatioon sitoutuneet ihmiset. Muihin uudistuksiin liittyen uudistetaan myös johtoryhmätyöskentely. Tavoitteena on että normaalioloissa ja poikkeusoloissa johtoryhmän rooli on sama eli johtamisen tukeminen ja toiminnan koordinointi sekä yhteydenpito jäsenjärjestöihin piiri- ja paikallistasolla. Johtoryhmä muodostetaan naiset ja miehet kattavaksi sekä siten, että maakunnan eri alueet tulevat edustetuiksi. Tavoitteena on että johtoryhmä on muodostettu uudessa kokoonpanossa ennen kesäkautta. Vuoden loppuun mennessä Etelä- Savon koulutus- ja tukiyksikkö on loikannut aimo harppauksen kohti organisoidumpaa valmiutta toimeenpanna laadukasta koulutusta. Samoin johtoryhmätyöskentely tulee kokemaan uudelleensyntymisen, mikä edesauttaa merkittävästi kotu-yksikön toimintaa kaikissa oloissa. Kotu-yksikön kyky tukea yhteiskunnan selviytymistä poikkeavista tilanteista ja poikkeusoloista tulee myös paranemaan. Jotta kaikki edellä kirjoitettu toteutuu, henkilöstön sitoumukset on syytä tarkistaa ja päivittää. Samoin tulee päivittää tiedot halukkuuksista eri tehtäviin sekä osaamisalueet. Tyhjä organisaatio ei toimi. Osaamispuutteita voi paikata helposti osallistumalla tapahtumiin. Edellisessä Savon Vasaman numerossa oli allekirjoittaneen tietoisku kouluttautumismahdollisuuksista, mutta lopputulos oli halukkuuden ja hakeutumisen osalta varsin laiha. Kouluttautuminen ei mene koskaan hukkaan. Toiveista ja kiinnostuksesta kannattaa ilmoittaa allekirjoittaneelle tai koulutuspäällikölle. Kotu-yksikön uudistuvassa kokoonpanossa pitäisi olla väkeä yli tavoitevahvuuden, koska osalle on varattu poikkeusolojen tehtävä puolustusvoimissa. Uutta sitoutuvaa henkilöstöä siis kaivataan ja kaikista rekrytointimenetelmistä paras on henkilökohtainen rekrytointi. Vanha tuttu kerro kaverille periaate toimii. Kertokaahan tutuille, että vapaaehtoinen maanpuolustus ja osallistuminen MPK:n toimintaan on kehittävä, halpa ja hyödyllinen harrastus hyvässä seurassa. Kurssien ja eri tapahtumien toimeenpanijoiden kannalta on mukavaa kun osallistujia on paljon. Lopuksi pari sanaa niin sanotusta ylennys-pakista. Se on muuttunut ja nyt toiminta Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä otetaan aikaisempaan verrattuna paljon paremmin huomioon reserviläisten ylennysperusteissa. Muutoksista saa helpoimmin tarkempaa tietoa harjoituksissa. Käykääpä ilmoittautumassa. Hyvää ja turvallista kesän odotusta kaikille Savon Vasaman lukijoille. Ari Kuikka Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön päällikkö, Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiirin päällikkö 9
Maavoimat on aloittanut taistelutapansa uudistamisen, jonka tavoitteena on nykyaikaiseen sodankäyntiin soveltuvat iskukykyiset maavoimien joukot. Uudistustyö koskee jalkaväessä kaikkia joukkoja operatiivisesta suunnittelusta ja organisaatioista aina taktiikan, toimintatapojen, käyttöperiaatteiden, kaluston ja koulutuksen uudistamiseen. Jalkaväen kehittäminen Jalkaväkitaistelijan taistelukykyä kehitetään hankkimalla rynnäkkökivääreihin optisiaja pimeätähtäimiä. Jääkäripataljoonan tilannekuvaa ja -tietosuutta parannetaan sisäisen kenttäviestiverkon avulla ja lisäämällä radioiden määrää ryhmä/partiotasolle. Maavoimien uuden taistelutavan, Maavoimien taistelu 2015, keskeisin muutos on jalkaväkijoukkojen taistelu aselajien tukemana. Se kulminoituu jääkäripataljoonien taisteluosastojen ja jääkäripataljoonien taisteluun, jonka päämääränä on aiheuttaa viholliselle kumulatiiviset tappiot syvällä taistelualueella. Toiminnassa hyödynnetään omien yksiköiden parantunutta johtamiskykyä ja tilannekuvaa, jotka mahdollistavat eri taistelulajien entistä joustavamman käytön. Ennen taistelua taisteluosaston taistelutila muokataan hyödyntäen eri yksikkötyyppien erilaiset tehtävät ja organisaatiot. Taistelutilan muokkaamisessa korostuvat joukon taisteluajatukseen perustuva suluttaminen ja epäsuoran tulen sekä panssarintorjunnan keskittäminen erikseen määritetyille tuhoamisalueille. Riittävät tappiot tuotetaan tuhoamalla vihollisen panssaroidut ajoneuvot ja jalkaväki paikallisesti - pelkkä ajoneuvojen pysäyttäminen ei riitä. Kaikessa toiminnassa korostuvat oma aktiivisuus ja yllätyksellisyys, joilla vihollinen pakotetaan epäedullisiin taistelutilanteisiin. Hyökkääjän taistelujärjestys rikotaan ja se joutuu muuttamaan toimintaansa tavalla, joka mahdollistaa kumulatiivisten tappioiden tuottamisen. Tappioiden tuottamisen lisäksi sivusta alueet valvotaan ja tärkeät kohteet suojataan. Valvontaan käytetään erillisiä jalkaväkiyksiköitä, lennokeita sekä erilaisia sensoreita. Painopistealueilla vihollinen pysäytetään ja lyödään. Uutena sodan ajan joukkotyyppinä ovat paikallispataljoonat. Patal- Leapard 2 A 6 taistelupanssarivaunut muodostavat maavoimien operatiivisten joukkojen keihäänkärjen. Vaunut saapuvat maahan keväästä 2015 alkaen. 10