1/ vsk JALKAVÄEN KEHITTÄMINEN PUNKAHARJUN RESERVILÄISYHDISTYKSET 50 V TALVI- JA JATKOSODAN TAISTELUTANTEREILLA

Transkriptio

1 1/ vsk JALKAVÄEN KEHITTÄMINEN PUNKAHARJUN RESERVILÄISYHDISTYKSET 50 V TALVI- JA JATKOSODAN TAISTELUTANTEREILLA

2 Osaavan henkilöstömme kanssa löydät parhaat ratkaisut mm. seuraaviin ongelmiin: Huoltotyöt:...ja paljon muuta! Joensuu: Mikkeli: Savonlinna: 2

3 55. vuosikerta, huhtikuu 2015 JULKAISIJA Suur-Savon Reserviupseeripiiri ry Suur-Savon Reserviläispiiri ry Porrassalmenkatu MIKKELI Toiminnanjohtaja Mauri Parantala puh. (050) JAKELU Jäsenetuna piirien kerhojen ja yhdistysten jäsenille sekä sidosryhmille. Painosmäärä 2500 kpl. TOIMITUS Porrasalmenkatu MIKKELI sähköposti: suursavonreservilaispiiri PÄÄTOIMITTAJA Pentti Nuutilainen TOIMITTAJAT Mauri Parantala Raimo Mikkonen TAITTO Marko Hokkanen Teroprint PAINOPAIKKA Teroprint Oy, Mikkeli Seuraava Vasama ilmestyy syksyllä 2015 ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 3 x 210 mm 270 1/2 sivua 3 x 105 mm 160 1/4 sivua 2 x 75 mm 95 1/8 sivua (rivi-ilmoitus) 1 x 40 mm 50 Värilisä 10 Yhden palstan leveys 50 mm Kahden palstan leveys 100 mm Kolmen palstan leveys 150 mm Sivun korkeus 210 mm KANNEN KUVA: Jesse Hiltunen PUOLUSTUKSEMME MATERIAALIASIAT OJENNUKSEEN Voidaksemme ylläpitää vahvaa maanpuolustusta koko Suomen puolustamisen, yleisen asevelvollisuuden ja sotilaallisen liittoutumattomuuden pohjalta tarvitsemme hyvän maanpuolustustahdon ja joukkojen koulutuksen lisäksi asejärjestelmät ja kaiken muun sotamateriaalin. Myös reserviläisten piirissä on aiheellista seurata tiiviisti näitä asioita, keskustella niistä ja tietenkin pyrkiä vaikuttamaan päättäjiin erityisesti nyt kesän korvalla muodostettavan uuden hallituksen linjatessa lähivuosien puolustusbudjettia. Yhteiskunnan yleinen huoltovarmuus, joka on eri syistä heikentynyt, muodostaa tärkeän pohjan myös puolustuksen kriisiaikojen materiaaliselle valmiudelle. Laajaa kannatusta reservin piirissä saa puolustushaarojen varustamisen aikataulutus, jonka mukaan merivoimien alushankinnat ajoittuvat tulevan vuosikymmenen alkupuolelle ja ilmavoimien torjuntahävittäjien uusinta sen jälkeen vuosikymmenen lopulle. Ennen niitä on toteutettava maavoimauudistuksen vaatimat suuret hankinnat, joiden onnistumisesta paljolti riippuu, voidaanko miehen vahvuuteen supistettuja maavoimia uusine taistelutapoineen pitää uskottavina koko maan puolustusta ajatellen. Operatiivisten joukkojen taisteluajoneuvot, kaikkien joukkotyyppien panssarin- ja ilmatorjunta vaativat miljardien eurojen panostusta lähivuosina. Johtamisja viestivälineidenkin modernisointi olisi tarpeen, vaikkei niiden käyttövarmuutta voida elektronisen sodankäynnin kehittyneisyyden vuoksi taata. Jalkaväkimiinojen palauttaminen arsenaaliin olisi toivottavaa. Yksittäisen reserviläisen kannalta tulee ensinnä esiin henkilökohtaisten aseiden ja kaiken muun yksilövarustuksen riittävyys myös talvivarusteiden osalta. Koko koulutetulle reserville tulisi olla jaettavissa tämä materiaali. Jo siviiliyhteiskunnan kriisivalmiuskin edellyttää, että varastoissa olisi ainakin vastaava määrä majoitusvarustusta. Suomen geostrateginen asema, siitä johtuva tarve varautua miltä suunnalta ja minkä valtion taholta tapahtuviin hyökkäyksiin tahansa sekä luonnonolosuhteet Pohjolan maana painottavat omavaraisuuden merkitystä materiaalikysymyksissä eikä vähiten kevytase- ja ampumatarvikkeiden osalta. Kotimainen teollisuus täyttää parhaiten nämä vaatimuksemme. Jos sotavarustusta ei saada täältä, lähinaapuriemme tuotteet varmaan ovat lähinnä meitä. Ulkomailta tapahtuviin hankintoihin tulisi huoltovarmuussyistä sisällyttää varaosat sekä käyttö- ja huoltokoulutus, mikä takaisi käyttöönoton jälkeisen riippumattomuuden valmistajavaltiosta. Valtiontalouden synkkien näkymien vuoksi meidän on turha haaveilla sotavarustukseemme suurvaltojen uusinta huipputekniikkaa. Voimme korvata sen suurelta osin olosuhteidemme mukaisella taktiikalla ja hyvin koulutetuilla, maanpuolustustahtoisilla joukoilla, jolloin hieman vanhempi ja käytettykin materiaali riittää. Yhteishankinnoista on nykyisin muodikasta puhua, mutta kuljetushelikopterihankkeen tapaisiin farsseihin maallamme ei pitäisi olla enää varaa, mikäli yhteishankintoja tehtäisiin. Takavuosien panssarivaunujen laajamittainen romuttaminen herätti hämmästystä reservin keskuudessa. Onneksi linjaa oikaistiin hankkimalla viime vuonna käytettyjä panssareita Hollannista. Nähtiin ettei köyhällä valtiolla ole varaa virhearviointeihin materiaalipolitiikassa ja kynnyksen toimintakelpoisen materiaalin romuttamisessa pitää olla korkea. Kenttätykistön ja muissa raskaan aseistuksen uudistushankkeissa aiemmat opetukset tulisi pitää mielessä. Aktiivisuutta kaikille reserviläisille, yhteistyökumppaneillemme ja maanpuolustuksen saralla toimiville! Pentti Nuutilainen Suur-Savon Reserviupseeripiirin puheenjohtaja 3

4 SUUR-SAVON RESERVILÄISET Toimintakauden 2015 alkupuoli on tapahtumien osalta ollut perinteisen vilkas. Suur-Savon reserviläistoiminnan tavoitteena on ollut tarjota jäsenistölleen mielekästä ja kiinnostavaa toimintaa. Monissa paikallisyhdistyksissä on onnistuttu kehittämään myös uusia tapahtumia. Veteraanien tukeminen eri tavoin on jokaisen tärkeäksi kokema asia. Toimintamme tukemisen kannalta paikalliset yhteistyökumppanit ovat olleet tärkeässä asemassa. Etelä-Savon aluetoimisto on ollut merkittävä ja toimiva linkki Puolustusvoimiin, ei ainoastaan paikallisesti vaan koko Suur- Savon alueella. Suur-Savon reserviläispiirin jäsenmäärä on pysynyt kutakuinkin vakiona. Suurimmat haasteet ovat alueemme pienimpien yhdistysten kohdalla. Reserviläisjärjestöjen katseet suuntautuvat tuleviin tapahtumiin, joihin toivotaankin runsaasti osallistujia. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, MPK:n sivuilta löytyy jokaiselle asiasta kiinnostuneelle koulutustarjontaa. Kesän ja syksyn tapahtumien suunnittelussa on hyvä huomioida Reserviläisliiton 60 v juhlavuosi. Reserviläisliitto on jäsenmäärältään Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Reserviläistoiminta ja liittomme tunnettavuuden lisääminen ovat asioita, joita kannattaa korostaa tapahtumien yhteydessä. Reserviläistoiminnalle on tyypillistä vahva yhteishenki ja maanpuolustustahdon ylläpito. Monia tapahtumia järjestetään yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa, näin saadaan näkyvyyttä tapahtumille. Kevään aikana olemme saaneet seurata osittain vilkkaaksikin muodostunutta keskustelua ja kirjoittelua maamme puolustukseen käytettävissä olevista määrärahoista. Rahoituksen turvaaminen on saanut vahvaa kannatusta. On mielenkiintoista seurata mihin suuntaan jatkossa mennään. Todellinen päätöksenteko onkin sitten haasteellisempaa, tarvetta on suuntaan jos toiseen. Maanpuolustuksen resurssit on turvattava myös jatkossa. Tulossa olevat kalustohankinnat ja koulutukseen satsaaminen vievät rahaa, mutta päätökset on tehtävä ja rahoitus niihin varmistettava. Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille! Maanpuolustusterveisin Raimo Mikkonen Suur-Savon reserviläispiirin puheenjohtaja 4

5 TOIMISTOSTA TÄHYSTETTYÄ Puolustusvoimat on normiohjannut reserviläisten ylennysperusteita. Ylennysprosessi on muutettu vastaamaan nykyistä puolustusvoimien sodan ajan organisaatiota. Yleisenä ylennysperusteena on, että ylennettäväksi esitetty on edellisen ylentämisen jälkeen osallistunut joko puolustusvoimien tai sen MPK:lta tilaamaan koulutukseen tai osallistunut sotilaalliseen kriisinhallintatehtävään. Normissa on ylennysperusteena huomioitu näkyvästi myös muu kuin puolustusvoimien antama sotilaallinen koulutus. Tällaista muuta koulutusta on mm. MPK:n tarjoama koulutus sekä omaehtoinen kouluttautuminen. Niin ikään aiemmin keskeisenä ylennysperusteena ollut sijoitus sodan ajan joukkoon on väljentynyt niin, että ylennysperusteeksi riittää sijoituskelpoisuus ja muu kuin sotilaallinen poikkeusolojen tehtävä. Erityisissä tapauksissa reserviläinen voidaan yhden kerran ylentää maanpuolustusta edistävin ansioiden perusteella. Ylennysvälit alemmissa sotilasarvoissa, kersantti - ylikersantti, vänrikki luutnantti, ovat lyhentyneet aiemmasta viidestä vuodesta neljään vuoteen. Niin ikään muutoksena aiempaan on, että ylivääpeliltä ei enää vaadita sodan ajan sijoitusta. Aliupseerikoulua käymätöntä alikersanttia ei edelleenkään voida ylentää kersantiksi ja alikersantiksi ylennettävän on oltava johtajaksi kelpaava hänen on oltava toiminut johtajatehtävässä. Lähetän kevään kuluessa yhdistyksille kyseisen normin ja lomakkeet, joita voidaan jatkossa käyttää ylennysesitysten tekemiseen. Hyvä Savon Vasaman lukija. Piirilehtemme ilmestymisaikataulua on ainakin kokeellisesti viilattu niin, että kevään numero ilmestyy huhti-toukokuun vaihteessa ja syysnumero loka-marraskuun vaihteessa. Aikataulun muutostoive on lähtenyt mainostajiltamme, jotka toivoivat nimenomaan syksyn lehden myöhentämistä joulun ajan myyntiä silmällä pitäen. Eräät reservipiirit ovat kustannussyistä siirtyneet jo kokonaan sähköiseen lehteen mutta meillä asiaa ei ole edes harkittu. Toisaalta, lehden ilmestymiskertojen määräkin pysyy nykyisellään. Lehden tämän numeron kärkijuttu on Jalkaväen kehittäminen. Se aloittaa maavoimien aselajeja käsittelevän sarjan, johon pyydän kirjoituksia aselajitarkastajilta. Toivottavasti saamme mielenkiintoisia näkökulmia maavoimiemme kehittämiseen. Lehden ilmestyessä kevään eduskuntavaalit ovat takana. Nähtäväksi jää, mitä tuleva hallitus ja eduskunta päättävät Suomen puolustusratkaisusta ja sen resurssoinnista seuraavalla hallituskaudella. Menneen talven aikana puolueet ovat olleet varsin yksimielisiä puolustusvoimien lisäresurssien tarpeesta. Sotilaallinen liittoutumisen mahdollisuus sen sijaan jakaa puolueita - ja jakolinjoja löytyy puolueiden sisältäkin. Toivottavasti tuleva hallituskausi tuo mukanaan jos ei muuta niin puolueettoman ja objektiivisen selvityksen liittoutumisen eduista ja haitoista. Sen ei pitäisi aiheuttaa kulmakarvojen kohottelua missään suunnassa. Selvää on, että maamme turvallisuuspoliittinen ympäristö on viimeisen vuoden aikana muuttunut ennakoimattomasti: Venäjä on toimillaan Krimillä ja Ukrainassa (sekin lienee kiistatonta) herättänyt arvailuja sen tavoitteista. Toisaalta NATO on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan Baltiassa, erityisesti Virossa, mikä on ollut omiaan ärsyttämään Venäjää, joka puolestaan on lisännyt sotilaallista voimaansa pohjoisilla alueilla mm. herättämällä henkiin aiemmin lakkautetun Alakurtin varuskunnan Sallan vastaisella rajalla. Suomi on lisännyt ja lisäämässä puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. Puhe on ollut meri- ja ilmavoimien suorituskykyjen, jos ei ihan yhdistämisestä mutta ainakin yhteiskäyttöisyydestä. Käytännön yhteistyökohteina on luonnollisesti puolustusmateriaalihankinnat, joita yhdistämällä on mahdollisuus saada paljousalennusta. Lopuksi vielä asiaa kuntokortista. Reserviläisurheiluliitto on tehnyt vuosia töitä sähköisen kuntokortin eteen ja kehittänyt sen toiminnallisuuksia. Hanke on ollut taloudellisestikin varsin mittava. Valitettavasti jäsenistö ei ole ottanut asiaa omakseen ja vaarana on, että järjestelmä ajetaan alas kustannustehottomana. Suur-Savossa käyttäjiä on 39, pari prosenttia jäsenmäärästä. Tässä olisi kehitettävää. Aurinkoista kevättä Mauri Parantala Suur-Savon reservipiirit Toiminnanjohtaja Viralliset PASSIKUVAT helposti ja nopeasti odottaessa 5

6 HYVÄ SAVON VASAMAN LUKIJA Etelä-Savon aluetoimisto on vuoden vaihteesta toiminut Karjalan Prikaatin johdossa. Rintamavastuu lakkautetulta Itä- Suomen sotilasläänin esikunnalta Karjalan Prikaatille tapahtui viime joulukuussa tärkeimmille yhteistyökumppaneille Mikaelissa järjestetyssä tilaisuudessa. Sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Veli-Pekka Parkatti ilmoitti samassa yhteydessä jäävänsä vuoden vaihteessa reserviin. Puolustusvoimauudistus ei vaikuttanut juurikaan Etelä-Savon aluetoimiston tehtäväkenttään. Hallinnossa ja suunnitteluprosessissa on luonnollisesti ollut muutoksia ylemmän johtoportaan vaihtumisen myötä. Opiskelua on lisäksi vaatinut yhä useampien hallinnollisten tehtävien siirtyminen Puolustusvoimien SAP -tietojärjestelmään. Asevelvollisuusasioissa aluetoimistot siirtyivät suoraan Maavoimien esikunnan ohjaukseen. Kokoonpanoamme tarkastettiin siten, nykyinen vahvuutemme on 16 henkilöä. Näistä viisi vastaa varuskunnallisista tehtävistä Mikkelin varuskunnan komendantin toimistossa. Karjalan prikaatiin kuuluvat Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon aluetoimistot ovat prikaatin apulaiskomentajan johdossa. Tähän tehtävään valittiin lakkautetun sotilasläänin esikuntapäällikkö eversti Lehtisalo, jolle aluetoimistojen tehtäväkenttä oli entuudestaan tuttu. Vastuunvaihto sujui ongelmitta. Eversti Lehtisalo siirtyy Sodankylään Jääkäriprikaatin komentajaksi. Kriisinhallintatehtävissä on tällä hetkellä kaksi henkilöä. Alueupseerin tehtäviä hoitaa kapteeni Rytkölän siirryttyä Maavoimien esikuntaan kapteeni Tonteri oman toimensa ohella. Operaatioupseeri kapteeni Orava siirtyy myöskin maavoimien esikuntaan. Rivit saadaan syksyllä täytettyä, kun alueupseeriksi siirtyy Maasotakoulusta kapteeni Vartiainen ja operatiiviselle sektorille kapteeni Syrjäläinen Karjalan Prikaatin esikunnasta. Asevelvollisuussektorin pitkäaikainen johtaja ja kokenut kutsuntamies majuri Ruokoski on ilmoittanut jäävänsä reserviin ensi vuoden vaihteessa. Suuria muutoksia ei siis puolustusvoimauudistuksen rakenteellisten muutosten puolesta. Sen sijaan uudistuksen mukanaan tuoma toiminnan tason palauttaminen on näkynyt selkeästi tehtäväkentässämme. Vuonna 2013 kertausharjoitusvuorokautemme olivat käytännössä nolla. Kun vuonna 2014 koulutimme n. 150 reserviläistä paikallispataljoonan esikunnan ja perustamiskeskusten harjoituksissa, kuluvana vuonna koulutettavien määrä on noin 500. Viime numerossa lupaamani siirtyminen joukkojen harjoituksiin toteutuu suunnitellulla tavalla. Vuoden tärkein harjoitus on toukokuussa Vuosangan ampuma-alueella toteutettava Maakuntakomppanian taisteluammuntaharjoitus. Ohjelmassa on vahvennetun joukkueen puolustus-, hyökkäys- ja ylläkköammunnat, käsikranaatin heitto ja partioammunta. Ammunnat toteutetaan yhteistoiminnassa Maasotakoulun kanssa. Ne noudattavat uusimpia ampumaohjelmistoja ja taktisesti maavoimien taistelutapaa Maasotakoulun kurssilaiset suunnittelevat ja johtavat ammunnat ammuntatyöryhmien johtajien johdossa ja valvonnassa. Tätä kirjoittaessani olen juuri palannut harjoitusalueelta maastontiedustelusta. Ensi viikonloppuna järjestämme Maakuntakomppanian reserviläisjohtajille valmistavan harjoituksen, jossa he tiedustelevat toiminta-alueen ja laativat taistelusuunnitelmansa annetun kehystilanteen perusteella. Tätä seuraa perustamiskeskuksen järjestelmä- ja suunnitteluharjoitus, jossa valmistaudutaan maakuntakomppanian perustamiseen taisteluampumaharjoitusta varten. Samaan aikaan taisteluammuntojen kanssa asevelvollisuussektorimme toimeenpanee aluetoimistomme osalta puolustusvoimien Reserviläiskirje operaatiota. Puolustusvoimat lähettää toukokuussa kaikille reserviläisille kirjeen, jonka tarkoituksena on päivittää reserviläisten henkilökohtaisia tietoja, kertoa kunkin rooli reservissä sekä testata asevelvollisrekisterin toimivuutta. Puolustusvoimat lähettää yhteensä kirjettä reserviläisille. Ensimmäisen kirje-erän postitus alkaa vapun jälkeen. Viimeisten kirjeiden pitäisi olla vastaanottajilla toukokuun aikana. Suomalaista asevelvollisuutta selvittänyt Siilasmaan työryhmä suositti vuonna 2010 yhteydenpidon parantamista reserviin. Kirjeestä on päätetty ja kerrottu jo vuonna Puolustusvoimauudistuksen muutosten takia yhteydenotto toteutetaan nyt, kun uudistetun organisaation toimintaa vakiinnutetaan. Etelä-Savon aluetoimisto valmistautuu toukokuusta alkaen tehostettuun asiakaspalveluun reserviläiskirjeeseen liittyvien yhteydenottojen vuoksi. Maanpuolustusterveisin, Heikki Saarento Everstiluutnantti Etelä-Savon aluetoimiston ja Mikkelin varuskunnan päällikkö 6

7 ALUEUPSEERIN TERVEHDYS LUKIJOILLE Etelä-Savon aluetoimiston maanpuolustusvuosi 2015 on alkanut organisaatiouudistuksen myötä osana Karjalan prikaatia. Karjalan prikaati tukee ja koordinoi maanpuolustustyötä ja vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta kolmessa maakunnassa; Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa. Koska yhdellä joukko-osastolla on iso alue johdettavana, on entistä tärkeämpää tehdä suunnitelmat yhdessä eri maakuntien kesken. Tämä onnistuu parhaiten, kun aluksi oman maakunnan toimijat suunnittelevat maanpuolustustapahtumat ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen. Maakunnallisten suunnitelmien jälkeen kolmen eri maakunnan suunnitelmat yhdistetään Karjalan prikaatin esikunnan johdolla yhdeksi vapaaehtoisen maanpuolustustyön tukemisen ja maanpuolustuskoulutuksen suunnitelmiksi. Vuoden 2016 suunnitelmat on esitelty Karjalan prikaatissa ja suunnitelmat muotoutuvat Karjalan prikaatin tulevan vuoden toimintakäskyksi tämän vuoden loppupuolella. Yhtenä suurena osana maanpuolustustyötä on sotilassoittotoiminta, jonka koordinoinnin Kaakkois-Suomen alueella tekee Lappeenrannassa toimiva Rakuunasoittokunta. Sotilassoittotapahtumien mahdollistamiseksi onkin tärkeää, että eri järjestöt ja yhdistykset pyrkivät yhteistoiminnassa ajalliseen ja alueelliseen keskittämiseen. Vuoden 2015 suunnitellut maakunnalliset maanpuolustustapahtumat esiteltiin Etelä-Savon suunnitteluryhmän kokouksessa Karkialammella maaliskuun lopussa. Kokoukseen oli kutsuttu myös edustajat kaikista Etelä-Savon reserviläisjärjestöjen paikallisyhdistyksistä. Paikalla olikin runsaasti osallistujia ja tilaisuudessa saatiin tarkennettua Etelä-Savon vuoden 2015 maanpuolustustapahtumien ajankohtia. Suurimpana maanpuolustustapahtumana Etelä-Savossa on tänä vuonna Mäntyharjun pesäpallokentällä 4.7. järjestettävä Etelä-Savon maanpuolustusjuhla. Kaikille avoimen tilaisuuden tavoitteena on esitellä yleisölle puolustusvoimia, sotilaskoulutusta ja tukea vapaaehtoista maanpuolustustyötä sekä lujittaa maanpuolustustahtoa. Karjalan prikaati järjestää tapahtuman kalustonäyttelyn ja toimintanäytöksiä. Puolustusvoimien varusmiessoittokunta soittaa tilaisuudessa sotilas-, mutta myös kevyempää musiikkia. Etelä-Savon pelastuslaitos ja Itä-Suomen poliisilaitoksen Mikkelin poliisiasema osallistuvat maanpuolustusjuhlaan omilla osastoillaan kalustonäyttelyn yhteydessä. Myös Etelä-Savon maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöt ovat tapahtumassa mukana esittelemässä toimintaansa. Kyrönpellon ampumaratojen alueella tehdään kevään ja alkukesän aikana ampumavallien perusparannustöitä, joten ampumaradat ovat toistaiseksi käyttökiellossa. Heinäkuun alkuun mennessä radat ovat kuitenkin taas käytössä ja heinäkuun 4. päivä radoilla järjestetään Reserviläisurheiluliiton palvelusammunnan Suomen mestaruuskilpailut sekä Falling Plates -ammunnan mestaruuskilpailut. Ammuntojen lajikohtaiset säännöt ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Reserviläisurheiluliiton internet-sivuilta re- Reserviläisten ampumakilpailu (entinen Itä-Suomen sotilasläänin komentajan rynnäkkökivääriampumakilpailu) järjestetään Kyrönpellossa 5.9. Kaikki varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneet yli 18-vuotiaat henkilöt, jotka ovat jäsenenä jossakin reserviläisyhdistyksessä, ovat vakuutettuja ja tervetulleita osallistumaan kilpailuun. Savonlinnan kirkkopuistossa ja torin ympäristössä järjestetään elokuun 22. päivä maanpuolustustapahtuma, jossa Savonlinnan alueen reserviläisyhdistykset sekä maanpuolustusjärjestöt esittelevät toimintaansa. Mukana tapahtumassa esittelemässä omaa toimintaansa ja kalustoaan ovat myös puolustusvoimat ja muut viranomaiset sekä Savonlinnan kaupunki. Tapahtuman pääjärjestelijöinä toimivat Savonlinnan reserviläiset ry ja Savonlinnan reserviupseerikerho ry, joka viettää tapahtuman yhteydessä 85-vuotisjuhlaa. Maanpuolustustapahtumista sekä vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta saat tietoa oman yhdistyksesi johtohenkilöiltä sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä, joten kaikki aktiivisesti mukaan tekemään yhteistä maanpuolustustyötä sekä kouluttautumaan. Toivotan kaikille mukavaa kesän odotusta. Alueupseeri Heikki Tonteri Kapteeni 7

8 MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYS POIKKEUSOLOISSA Otsikon aihetta on käsitelty vähän, eikä siitä tiettävästi ole tiedotuslehteemme aikaisemmin kirjoitettu. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminta poikkeusoloissa perustuu lakiin vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta, jossa todetaan kiteyttäen, että MPK jatkaa toimintaansa poikkeusoloissa. Laissa ei ole tarkasti määritelty miten toiminta jatkuu ja mitkä toimintamuodot ovat. MPK:n rooli, kokoonpano ja poikkeusolojen toiminta on ollut sisäisen suunnittelun osalta pitkän aikavälin projekti. Kokonaisuus on hakenut tarkoituksenmukaisia muotojaan ja lopputuloksena on, että jokainen koulutus- ja tukiyksikkö muodostetaan yhteneväiselle pohjalle, mutta jokainen yksikkö on hiukan erilainen kuin muut. Toimivuuden kannalta on tärkeää, että paikalliset ja alueelliset tekijät otetaan huomioon. Pääperiaatteena on että MPK on ja pysyy koulutusorganisaationa eikä sen rooli muutu, tarve kouluttaa jatkuu ja osin kasvaa. Koulutuskorit säilyvät vakiintuneina eli puolustusvoimien tilaama, reserviläisille suunnattu sotilaallisia valmiuksia palveleva ja kaikille avoin varautumis- ja turvallisuuskoulutus. Kukin kori on noin kolmasosa koko volyymista, mutta poikkeusoloissa korien painoarvot voivat muuttua tilanteen mukaan. Koulutuksen keskeiset kulmakivet ovat aiheet, kouluttajat ja koulutettavat. Puolustusvoimat määrittää normaali- ja poikkeusoloissa tilaamansa koulutuksen aiheet ja muut toteuttamiseen liittyvät tekijät. Sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen aiheet suunnitellaan yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa niin, että ne tukevat parhaalla mahdollisella tavalla sotilaallista suorituskykyä. Varautumis- ja turvallisuuskoulutuksesta neuvotellaan viranomaisten kanssa ja tavoitteena on yhteiskunnan kriisinsietokyvyn parantaminen niin yksilökuin yhteiskunnan tasolla. MPK toimintaedellytykset muuttuvat kouluttajien osalta merkittävästi, koska puolustusvoimien henkilöstötarpeet menevät muiden tarpeiden edelle. Siitä huolimatta kotu-yksiköille jää riittävät henkilöstöresurssit kunhan vaan kouluttajapohja on riittävän laaja. Reserviläinen on reservissä sen vuoden loppuun, jolloin hän täyttää 60 vuotta. MPK:lla ei ole yläikärajaa ja toimintaan voi osallistua niin kauan kuin itse tuntee siihen kykenevänsä. Vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa keskeinen kouluttajavaatimus on että osaa kouluttaa. Usein käy niin, että taidot ovat parhaimmillaan silloin kun puolustusvoimat ei voi niitä enää hyödyntää. Kotu-yksikkö tarvitsee laajapohjaisen kouluttajajoukon, joka ei koostu ainoastaan reserviläisistä vaan miehistä ja naisista, varusmiespalveluksen suorittaneista ja suorittamattomista. Puolustusvoimien tilatessa koulutusta se määrittää myös ketä se haluaa koulutettavan. Sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen osalta kohdejoukot jakaantuvat kahteen pääryhmään. Koulutus suunnataan niin sanotusti korvamerkityille henkilöille tai ryhmille ja toisena on kaikille reserviläisille tarkoitettu koulutus. Varautumis- ja turvallisuuskoulutus toteutetaan vastaavalla periaatteella eli kohderyhmille ja toisaalta kaikille avoimesti. Varautumis- ja turvallisuuskoulutus voi olla myös tilattua, jolloin tilaaja määrittää aiheet, kohdejoukon ja muut tapahtuman reunaehdot suurin piirtein samalla tavalla kuin puolustusvoimat omalta osaltaan. Aktiiviset maanpuolustajat omaavat melkoisesti tietotaitoa ja suorituskykyä, jota voidaan hyödyntää yhteiskunnan tarpeisiin poikkeusoloissa ja arkipäivän poikkeavissa tilanteissa. Kouluttamisen ohella MPK:lla voi olla myös rooli kriisinsietokyvyn ylläpidossa ja tukitehtävissä, mutta kouluttaminen on selkeästi päätehtävä. Jos ja kun kotu-yksikkö osallistuu muihin kuin koulutustehtäviin, tehtävät eivät ole sotilaallisia vaan lähinnä varautumiseen ja turvallisuuteen liittyviä vartu-tehtäviä. Esimerkkinä voisi olla vaikka öljyntorjunta ja sen tukeminen. Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön kokoonpano uudistetaan siten, että se on mahdollisimman samanlainen normaalioloissa ja poikkeusoloissa. Muutokset johtuvat lähinnä käytettävissä olevasta henkilöstöstä. Organisaatiota voidaan joutua muokkaamaan sen mukaan mitä henkilöstöä puolustusvoimat kulloinkin tarvitsee. Kotu-yksikön organisaatio on seuraava: Johto, johtoryhmä, sotilaskoulutusosasto, varautumis- ja turvallisuuskoulutusosasto ja tukiosasto. Lisäksi organisaatioon kuuluvat paikallispäälliköt, joita on ainakin Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Paikallispäälliköitä voi olla myös muilla paikkakunnilla. Johtoon kuuluvat koulutus- ja tukiyksikön päällikkö ja koulutuspäällikkö, joka on varapäällikkö. Johdon apuna on johtoryhmä. Sotilaskoulutusosastoon kuuluu vaihteleva määrä koulutusryhmiä. Ne muodostetaan kaksijakoisella periaatteella, henkilöstön osaamisen mukaan 8

9 HEIKKILÄN YRTTTILA Kotimaisia yrttejä Heikkilän Yrttitila Oy Kuivatut kotimaiset ja sen mukaan mitä koulutusta kotuyksiköltä tilataan tai mitä aiheita sen odotetaan kouluttavan. Sotilaskoulutusosaston kokoonpano on joustava ja siinä korostuu toiminnallisuus. Varautumis- ja turvallisuuskoulutusosaston kokoonpanoon kuuluu eri ryhmiä vastaavalla periaatteella, jolla sotilaskoulutusosasto muodostetaan. Vartu-koulutusosaston kokoonpano on myös joustava. Tukiosaston tehtävänä on mahdollistaa kotu-yksikön toiminta. Tukiosasto huolehtii ylläpitävästä huollosta. Kotu-yksikön henkilöstövahvuus on noin 100 henkilöä. Tarkkaa vahvuutta ei ole, koska organisaatio on joustava ja henkilöstö koostuu vapaaehtoisista, sitoutuneista ja aktiivisista maanpuolustajista. Sijoituksia eri osastoihin voidaan muuttaa tilanteen, halukkuuden ja tarpeiden mukaan. Tavoitteena on että kotu-yksikön poikkeusolojen kokoonpano on toimiva vuoden loppuun mennessä. Tähän liittyy sitoumusten päivittäminen ja henkilöstön halukkuusilmoitukset eri tehtäviin. Pelkkä organisaatio ei saa aikaiseksi mitään, koska tuloksen tekevät organisaatioon sitoutuneet ihmiset. Muihin uudistuksiin liittyen uudistetaan myös johtoryhmätyöskentely. Tavoitteena on että normaalioloissa ja poikkeusoloissa johtoryhmän rooli on sama eli johtamisen tukeminen ja toiminnan koordinointi sekä yhteydenpito jäsenjärjestöihin piiri- ja paikallistasolla. Johtoryhmä muodostetaan naiset ja miehet kattavaksi sekä siten, että maakunnan eri alueet tulevat edustetuiksi. Tavoitteena on että johtoryhmä on muodostettu uudessa kokoonpanossa ennen kesäkautta. Vuoden loppuun mennessä Etelä- Savon koulutus- ja tukiyksikkö on loikannut aimo harppauksen kohti organisoidumpaa valmiutta toimeenpanna laadukasta koulutusta. Samoin johtoryhmätyöskentely tulee kokemaan uudelleensyntymisen, mikä edesauttaa merkittävästi kotu-yksikön toimintaa kaikissa oloissa. Kotu-yksikön kyky tukea yhteiskunnan selviytymistä poikkeavista tilanteista ja poikkeusoloista tulee myös paranemaan. Jotta kaikki edellä kirjoitettu toteutuu, henkilöstön sitoumukset on syytä tarkistaa ja päivittää. Samoin tulee päivittää tiedot halukkuuksista eri tehtäviin sekä osaamisalueet. Tyhjä organisaatio ei toimi. Osaamispuutteita voi paikata helposti osallistumalla tapahtumiin. Edellisessä Savon Vasaman numerossa oli allekirjoittaneen tietoisku kouluttautumismahdollisuuksista, mutta lopputulos oli halukkuuden ja hakeutumisen osalta varsin laiha. Kouluttautuminen ei mene koskaan hukkaan. Toiveista ja kiinnostuksesta kannattaa ilmoittaa allekirjoittaneelle tai koulutuspäällikölle. Kotu-yksikön uudistuvassa kokoonpanossa pitäisi olla väkeä yli tavoitevahvuuden, koska osalle on varattu poikkeusolojen tehtävä puolustusvoimissa. Uutta sitoutuvaa henkilöstöä siis kaivataan ja kaikista rekrytointimenetelmistä paras on henkilökohtainen rekrytointi. Vanha tuttu kerro kaverille periaate toimii. Kertokaahan tutuille, että vapaaehtoinen maanpuolustus ja osallistuminen MPK:n toimintaan on kehittävä, halpa ja hyödyllinen harrastus hyvässä seurassa. Kurssien ja eri tapahtumien toimeenpanijoiden kannalta on mukavaa kun osallistujia on paljon. Lopuksi pari sanaa niin sanotusta ylennys-pakista. Se on muuttunut ja nyt toiminta Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä otetaan aikaisempaan verrattuna paljon paremmin huomioon reserviläisten ylennysperusteissa. Muutoksista saa helpoimmin tarkempaa tietoa harjoituksissa. Käykääpä ilmoittautumassa. Hyvää ja turvallista kesän odotusta kaikille Savon Vasaman lukijoille. Ari Kuikka Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön päällikkö, Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiirin päällikkö 9

10 Maavoimat on aloittanut taistelutapansa uudistamisen, jonka tavoitteena on nykyaikaiseen sodankäyntiin soveltuvat iskukykyiset maavoimien joukot. Uudistustyö koskee jalkaväessä kaikkia joukkoja operatiivisesta suunnittelusta ja organisaatioista aina taktiikan, toimintatapojen, käyttöperiaatteiden, kaluston ja koulutuksen uudistamiseen. Jalkaväen kehittäminen Jalkaväkitaistelijan taistelukykyä kehitetään hankkimalla rynnäkkökivääreihin optisiaja pimeätähtäimiä. Jääkäripataljoonan tilannekuvaa ja -tietosuutta parannetaan sisäisen kenttäviestiverkon avulla ja lisäämällä radioiden määrää ryhmä/partiotasolle. Maavoimien uuden taistelutavan, Maavoimien taistelu 2015, keskeisin muutos on jalkaväkijoukkojen taistelu aselajien tukemana. Se kulminoituu jääkäripataljoonien taisteluosastojen ja jääkäripataljoonien taisteluun, jonka päämääränä on aiheuttaa viholliselle kumulatiiviset tappiot syvällä taistelualueella. Toiminnassa hyödynnetään omien yksiköiden parantunutta johtamiskykyä ja tilannekuvaa, jotka mahdollistavat eri taistelulajien entistä joustavamman käytön. Ennen taistelua taisteluosaston taistelutila muokataan hyödyntäen eri yksikkötyyppien erilaiset tehtävät ja organisaatiot. Taistelutilan muokkaamisessa korostuvat joukon taisteluajatukseen perustuva suluttaminen ja epäsuoran tulen sekä panssarintorjunnan keskittäminen erikseen määritetyille tuhoamisalueille. Riittävät tappiot tuotetaan tuhoamalla vihollisen panssaroidut ajoneuvot ja jalkaväki paikallisesti - pelkkä ajoneuvojen pysäyttäminen ei riitä. Kaikessa toiminnassa korostuvat oma aktiivisuus ja yllätyksellisyys, joilla vihollinen pakotetaan epäedullisiin taistelutilanteisiin. Hyökkääjän taistelujärjestys rikotaan ja se joutuu muuttamaan toimintaansa tavalla, joka mahdollistaa kumulatiivisten tappioiden tuottamisen. Tappioiden tuottamisen lisäksi sivusta alueet valvotaan ja tärkeät kohteet suojataan. Valvontaan käytetään erillisiä jalkaväkiyksiköitä, lennokeita sekä erilaisia sensoreita. Painopistealueilla vihollinen pysäytetään ja lyödään. Uutena sodan ajan joukkotyyppinä ovat paikallispataljoonat. Patal- Leapard 2 A 6 taistelupanssarivaunut muodostavat maavoimien operatiivisten joukkojen keihäänkärjen. Vaunut saapuvat maahan keväästä 2015 alkaen. 10

11 joonat vastaavat muun muassa oman alueensa tärkeiden kohteiden suojaamisesta ja yhteistoiminnasta eri viranomaisyhteisten sekä alueen eri toimijoiden kanssa. Pataljooniin valitaan oman alueen hyvin tuntevia reserviläisiä, jotka toimivat tehtävissään alueellisen maanpuolustuksen kulmakivinä. Aluetoimistot pitävät tiedotustilaisuudet paikallispataljoonista alueensa reserviläisille syksyllä Paikallispataljoonakonseptia testataan VANAJA 2014 harjoituksessa Länsi- Suomessa lokakuussa Saatujen kokemusten perusteella konseptin yksityiskohtia tarkennetaan ja aloitetaan reserviläisten perehdyttäminen ja sijoittaminen uusiin tehtäviin. Jalkaväen osalta uudistus laajennetaan koskemaan kaikkia puolustusvoimien joukko-osastoja ja harjoituksia vuoteen 2015 mennessä. Uudistuksen päätyö tehdään reservin kertausharjoituksissa, joiden määrää lisätään ja joissa sodan ajan joukot koulutetaan vastaamaan tehtyjä uudistuksia. Tässä työssä keskiössä ovat reserviläiset. Te vastaatte uudistuksen todellisesta jalkauttamisesta ja toteutuksesta. Maanpuolustusterveisin Jalkaväen tarkastaja Eversti Jukka Valkeajärvi Pohjois-Suomen jääkäripataljoonien taisteluosastot ja keskeiset rajajoukot varustetaan telakuorma-autoilla, joista on myös keivyitä- ja raskaita kranaatiheinajoneuvoja, aselajiajoneuvoja seka panssaroituja ajoneuvoja. Jalkaväen taistelussa korostuvat tehtävätaktiikka- ja johtaminen sekä yhteistoiminta eri aselajien ja puolustushaarojen kesken. Esimies antaa alaiselleen tehtävän ja resurssit sekä määrittää halutun loppuasetelman. Alainen suunnittelee ja päättää miten tehtävä yksityiskohtaisesti suoritetaan. KAMPAAMO-PARTURI Väisäsen kukkakauppa ja Hautaustoimisto Ky Pasi Nenonen

12 Yhteistyössä mukana YLI 2000 AUTOA JA KAIKISTA VAIHTOAUTOISTA KAUPPA TEHDÄÄN MIKKELISSÄ! OTA YHTEYS MIKKELIN MYYJÄÄN YLI 200 AUTOA MIKKELISSÄ! Mikkeli, Ketunniementie 10 MA-PE 9-18, LA Heikki Laine p Jani Kellman p Mikko Paasonen p Kari Lampinen p

13 SAVON SOTILASPERINNEYHDISTYS PORRASSALMI RY Yhdistyksen vuosipäivä ja vuosikokous lauantaina Päivä toteutetaan seuraavan ohjelman mukaisesti: Seppeleen lasku Porrassalmen taistelun muistomerkillä klo Siirtyminen Jalkaväkimuseoon Mikkelin vanhalle kasarmialueelle, hernekeittolounas Porrassalmi VIII vuosikirjan julkistaminen klo Juhlaesitelmä korvataan tänä vuonna näyttämällä viime vuoden Porrassalmi 225 taistelunäytöksestä tehty videokooste Palkitsemiset ja vuosikokous noin klo Varustuksena arkipuku. Porrassalmi VIII Porrassalmi vuosikirjan kahdeksas osa julkaistaan vuosipäivänä. Ennakkotilaukset: Heimo Marttinen Puh s-posti Ennakkohinta on 37 e. Perinnematkat Syksylle ollaan suunnittelemassa matkaa sotahistoriallisesti kiinnostavaan kotimaan kohteeseen, mutta ajankohta, kesto ja kohde ovat vielä avoimia. Toiveita voi esittää matkatoimikunnalle (Ari Kuikka, Heimo Marttinen) ja mukaan voi jo ilmoittautua sika säkissä -periaatteella. Painotuotteet Yhdistyksellä on myynnissä mm. seuraavia teoksia: Porrassalmi-vuosikirjat: nro II IV 15 e nro V 20 e nro VI 30 e nro VII 35 e Kyösti Väänänen: Kuninkaallisen Savon Prikaatin miehiä 20 e Göran Magnus Sprengtporten - Patriootti vai petturi? seminaarijulkaisu 5 e Mikkeli Talvisodan päämajakaupunki, sem.julkaisu 5 e Näkökulmia Mannerheimiin, seminaarijulkaisu 5 e Porrassalmi 225 taistelunäytöksestä tehtyä DVD 10 e Tiedustelut: Ari Kuikka ( / ari.kuikka@ mpk.fi) tai Heimo Marttiselta. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT, PUTKET JA PONTTONIT 13

14 Vapaaehtoistyö on merkittävä voimavara Naisten Valmiusliiton Etelä-Savon alueneuvottelukunnassa vuosi 2015 käynnistyi odotetun vilkkaasti ja uuden puheenjohtajan komennossa, kun otin pestin vastaan alueneuvottelukunnan pitkäaikaiselta aktiiviselta jäseneltä Anneli Niskaselta. Puheenjohtajan vaihdostilaisuus pidettiin helmikuussa Veteraanimajalla. Lämminhenkiseen tilaisuuteen saapui yli 50 juhlavierasta eri yhteistyöjärjestöistä ja yhdistyksistä. Sydämelliset kiitoksemme kaikille mukana olleille ja toimintaamme tukeneille! Uuteen tehtävääni suhtaudun mielenkiinnolla ja avoimin mielin. Haasteita varmaan riittää. Tärkeimpinä koen kuitenkin tutustumisen ja yhteistyön samanhenkisten ihmisten kanssa, uuden oppimisen ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön. Vaikka päivätyö ja välimatka Joroisista Mikkeliin tuovat hidasteita harrastustoimintaan, uskon ja toivon että aktiivinen ote säilyy. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö tuli minulle ensikerran tutuksi vuonna 2011 NASTA-harjoituksessa Upinniemellä ja otin selvää liiton toiminnasta ja sen jäsenjärjestöistä. Tätä olen aina halunnut tehdä -kokemuksesta innostuneena liityin jäseneksi Mikkelin maanpuolustusnaisiin tammikuussa 2013 ja Mikkelin sotilaskotisisariin syksyllä Kiehiäisiä valmistuu maastotaidot -kurssilla. Katuturvallisuus kurssilaiset harjoittelivat erilaista puolustautumista. Naisten Valmiusliiton ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön toimintaan pääsee hyvin mukaan juuri NASTAharjoitusten kautta. Koska harjoituksiin osallistuminen ei edellytä mihinkään jäsenjärjestöön kuulumista, osallistumiskynnys on matala. Monelle jääkin harjoituksen jälkeen innostus olla mukana valmius- ja varautumiskoulutuksessa muulloin kuin kaksi kertaa vuodessa ja alueneuvottelukuntien organisoimat koulutukset antavat siihen hyvän mahdollisuuden. Mikä onkaan mukavampaa kuin hankkia turvallisuustaitoja ja verkostoitua samanhenkisten naisten kanssa! Mukava yhdessäolo ja tekemisen meininki toteutui hyvin viime syksyn Etelä-Savon alueneuvottelukunnan toteuttamassa Savotta 2014 NASTAharjoituksessa Kouvolassa Karjalan PrikaatissaVekaranjärvellä. Harjoituksen johtajana toimi ja kaikki langat käsissään piti Marja Schünemann. Koulutusta annettiin kymmenellä kurssilla ja harjoituksen kokonaisvahvuus oli 293 henkilöä. Suosituimmiksi kursseiksi nousivat maastotaidot, jokanaisen selviytymispakki, katuturvallisuus ja kanttiinitoiminta maastossa. Harjoituksen uusia kursseja olivat turvallisesti töissä, naapurustosta turvallisuutta ja tosielämän ensiapu. Osoitamme vielä kerran suurkiitokset Karjalan Prikaatille tuesta, joka tarjosi koulutustapahtumalle hyvät onnistumisen edellytykset! Osallistujista lähes joka kolmas osallistui ensimmäistä kertaa harjoitukseen, mikä oli ilahduttavaa. Parikymmentä Savotta harjoitukseen osallistujaa oli osallistunut jo yli kymmeneen harjoitukseen. Vanhat konkarit antavat hyviä vinkkejä ja opastavat ensikertalaisia mielellään. Uudet tulokkaat pitävät kuitenkin ajatukset virkeinä ja tuovat tuoreita näkemyksiä harjoituksiin, kun päivän tapahtumia kerrataan iltaisin tuvissa ja teltoissa. Oli hienoa olla mukana Savotta 2014 järjestelyorganisaatiossa. Mukaan kotiin viemiseksi tuli monta uutta tuttavuutta ja onnistumisen ilo omasta ja muiden työstä. Tiukkaa työntekoa oli kolme päivää, mutta sunnuntaina tuli kuitenkin tunne: Jokos tämä nyt loppui?. Toivotaan, että tämän kevään Santis harjoitus Santahaminassa tuo saman tunteen. Yksin emme ole, kursseille ilmoittautui yli 600 naista ja reilut 400 mahtui mukaan. Santis 2015 onkin NASTAharjoitusten historian suurin harjoitus. Naisten Valmiusliiton strategian mukaisesti on hyvä jatkaa tuleviin koulutuksiin: turvallisuustaidot kuuluvat kaikille naisille ja naiset ovat selkeä osa turvallisuutta. Hyvää kevään jatkoa ja kesän odotusta Savon Vasaman lukijoille! Anna-Maija Silander Naisten Valmiusliitto ry Etelä-Savon alueneuvottelukunta puheenjohtaja 14

15 Punkaharjulla tasakymmeniä Syyskuun 13. päivänä 2014 punkaharjulaiset reserviläisyhdistykset viettivät Tynkkylän Lomaniemessä Punkaharjulla yhteistä 50-vuotisjuhlaa. Päivää jatkettiin vapaammissa merkeissä Vuoriniemen Saunalammen metsäkämpällä saunoen, syöden hyvin ja seurustellen. 50 vuotta MPK:n nykytilaa ja tulevaisuutta selvitteli juhlapuheessaan prikaatikenraali Pekka Tuunanen. Lähtöjään punkaharjulainen ja seudun nykyinen kesäasukas. Ensimmäinen merkintä Punkaharjun Reservinaliupseeriyhdistyksestä löytyy huhtikuun 8. päivältä 1964 ja Reserviupseerikerhosta joulukuun 3:nnelta. Valmisteluja oli toki tehty jo edellisen vuoden puolella. Pian reserviupseerit saivat myös naisjaoston. Myös reservinaliupseerit ottivat perheet toimintaan jo alkuvuosina. Toiminta 1960-luvulla varsinkin RU-kerhossa oli melko muodollista ja esimerkiksi sotilasarvot muistettiin liittää nimiin niin asiakirjoissa kuin uutisoinnissakin. Kuukausittain kokoonnuttiin kerhoiltoihin kuuntelemaan Savonlinnan Sotilaspiirin upseerien esitelmiä, katsomaan filmejä ja keskustelemaan. Pari kolme kertaa vuodessa osallistuttiin omiin tai reserviläispiirien toteuttamiin hiihto-, suunnistus- ja ampumakilpailuihin yhdessä reservinaliupseerien kanssa. Käytännön yhteistyö oli laajaa heti alusta alkaen, vaikka virallisesti toimittiin omien hallintojen alla. Kokoonnuttiin Sotainvalidien baarissa, pankkien kokoushuoneissa, kouluilla, Kuntoutussairaalassa, paloasemalla, hotelli Finlandiassa. Viime vuosina kokouksia on pidetty myös mm. kunnantalolla ja Lahnalammen metsästysmajalla. Res.au:t kokoontuivat alkuvuosina usein Pakkaspirtin hiihtomajalla. Lokakuussa 1965 kerhot päättivät lähteä mukaan paikkakunnalla virinneeseen Pakkaspirtin ampumaratahankkeeseen. Ampumaharrastus sai vauhtia ja niinpä nuoret kerhot saivat heinäkuussa 1965 järjestettäväkseen tuolloin suositun reserviläispiirien sotilaskolmiottelun Punkasalmella. Voitot kuitenkin menivät Enonkoskelle ja Kangasniemelle. Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi RU-kerhon naisjaosto järjesti naamiaistanssiaisia hotelli Finlandiassa, Savonlinnassa hotelli Tottissa ja viimein Punkaharjun Valtionhotellissa. Tuotolla tuettiin paitsi kerhoa myös SOS-lapsikylää, rajaseudun vähävaraisia perheitä ja sotainvalidien keräyksiä. Myös res.aut: järjestivät tanssiaisia Finlandiassa samassa tarkoituksessa. Alusta asti kerhot osallistuivat itsenäisyyspäivän ja kaatuneiden muistopäivän tapahtumiin sekä järjestelyissä että huomionosoituksissa. Myöhemmin myös Kansallinen veteraanipäivä on ollut kerhojen yhteisen vuosittain julkaistavan toimintakalenterin pysyvä tapahtuma. Lippujuhlan päivä 4. kesäkuuta on huomioitu ja vuonna 1967 Punkaharjulla kuten monissa muissa Suomen kunnissa vietettiin marsalkka Mannerheimin syntymän 100-vuotisjuhlaa. Kerhot osallistuivat järjestelyihin ja kunniakäynteihin sankarihaudoilla sekä kansalaisjuhlaan Punkasalmen koululla. Sotilaslajina vieraampi autourheilu ja liikennekilpailut kuuluivat myös ohjelmistoon, kun Punkaharjun liikennelautakunta alkoi näitä 1960-luvun lopulla järjestää. Vuoden 1970 Suur-Savon Reserviupseeripiirin syyskokous pidettiin Punkaharjulla Kuntoutussairaalassa. Samalla piirin naistoimikunta piti oman syyskokouksensa. Yhteistoiminta alueen kuntien reserviläisyhdistysten kesken kasvoi ja monipuolistui vähitellen ja laajeni syksyllä 1972 itään päin: Saaren ja Uukuniemen kerhot haastettiin pienoiskivääriammuntoihin. Yhteistoimintaa myös virallistui: muodostettiin V yhteistoiminta-alue, johon kuuluivat Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonlinna ja Savonranta. Tammimaanantaina 1974 alueen kerhot kutsuttiin Kerimäelle pohtimaan keinoja toiminnan tehostamiseksi. Samalla vietettiin marsalkka Mannerheimin muistopäivää. Vuonna 1975 RU-kerho otti tavoitteekseen järjestää valistustilaisuuksia asepalvelukseen lähteville. Punkaharjulta astui palvelukseen vuosittain noin kolmekymmentä nuorta. Yhden tilaisuuden vuodessa katsottiin 15

16 Juhlaan osallistui viisi punkaharjulaista rintamaveteraania. Vasemmalta Onni Kero, Martti Sairanen, Heikki Pulkkinen, Taito Tynkkynen ja Ida Tynkkynen. riittävän. Hanke ei lopulta toteutunut. Itsenäisyyspäivän alla 1975 järjestettiin Kerimäellä hotelli Herttuassa alueellinen maanpuolustusilta, johon osallistui arvovaltaisia vieraita: USA:n sotilasasiamies, everstiluutnantti Jay C. Mumford puolisoineen, Kaakkois-Suomen sotilasläänin komentaja kenraaliluutnantti Erkki Setälä ja Savonlinnan sotilaspiirin päällikkö everstiluutnantti Terho Vallimies. Kaukopartiomies ja sotakirjailija Esa Anttala esitteli tuotantoaan ja eversti evp Reino Simonen sotakirjallisuutta laajemminkin. Toistakymmentä noin 200 vieraasta oli punkaharjulaisia reserviläisiä. Yhteistyö Savonlinnan sotilaspiirin kanssa jatkui tiiviinä myös 1980-luvulla. Kerhot pääsivät seuraamaan sotaharjoituksia Vekarajärvellä ja Savonlinnan seudulla. Saatiin tutustua mm. Lappeenrannan päällystöopistoon, Karjalan Lennostoon ja Vekarajärven varuskuntaan. Parikkalassa järjestetty turvallisuuspoliittinen TURPO-kurssi kokosi osallistujia yli maakuntarajojen. Kahdeksan punkaharjulaista reserviläistä lunasti todistuksen kuunneltuaan 11 iltana 2-3 tuntia valtakunnan ja maakuntatason asiantuntijoiden luentoja luvun merkittävin reserviläistapahtuma Punkaharjulla oli Suur-Savon 19. maanpuolustusjuhla 1984, jonka toteutuksessa kerhot olivat avainasemassa yhdessä Punkaharjun kunnan kanssa. Syksyllä vietettiin myös RU-kerhon 20-vuotisjuhlaa. Molempiin tapahtumiin RU-kerho valmistautui jo keväällä toteuttamalla hankkeen kerhon lipusta ja pöytästandaarista. Lippu vihittiin ja naulattiin Punkaharjun Seurakuntatalossa 11. maaliskuuta Punkaharjulle sijoittuu runsaasti Salpa-linjan varustuksia: tankkiestelinjoja, juoksu- ja ampumahautoja, pesäkkeitä ja korsuja. Punkaharjun harjualueella sijaitsevat haluttiin saada suuren yleisön nähtäville. Reserviläiskerhot ja leijonat kunnostivat Mustaniemen linnoituslaitteet kesäkaudella Työtä jatkettiin myöhemmin viranomaistyönä. RU-kerhon jäsen Paavo Parikka esitti syksyllä 1985 osallistumista yhdellä partiolla reserviläisurheiluliiton vuosittaiseen valtakunnalliseen syysjotokseen. Tästä alkoi aina 2010-luvun puoliväliin kestänyt jotosharrastus. RU-partio osallistui lähes samalla miehityksellä yhteensä 20 peräkkäiseen syysjotokseen ja samalla partiolla käytiin myös puolenkymmentä talvijotosta. Pian res.au:tkin lämpenivät asialle ja lähettivät partioita matkaan kymmenkunta kertaa. Mäntyharjun soutujotoksiinkin osallistuttiin muutamana keväänä. RU-partion parhaat jotossuoritukset tehtiin Rovaniemellä, jolloin pokattiin pronssia 130 partion joukossa ja Savonlinnan Kuikan Kierroksella sijoittuen viidensiksi. Kun upseeripartion jotosputki avattiin 1985 Loimaalla, se myös päätettiin siellä juhlajotokseen Kerhojen laaja kokemus jotostoiminnasta antoi varmuuden kokeilla myös toiminnan toista puolta: 1998 kerhot saivat luvan järjestää ResUl:n Juhlan juonsi Punkaharjun Reserviläisten puheenjohtaja Ahti Makkonen. 16

17 Reserviupseeriliiton hopeisella ansiomitalilla palkittiin pitkäaikaiset puheenjohtajat Seppo Korpelainen ja Raimo Laamanen (kuvassa keskellä). Mitalit luovuttivat reserviupseerikerhon puheenjohtaja Hemmo Karvinen ja piirin puheenjohtaja Pertti Nuutilainen. Niinikään puheenjohtajina toimineet Esa Leppälä, kunniapuheenjohtaja Paavo Leinonen ja Seppo Kupiainen saivat liiton ansioplaketin. valtakunnallisen talvijotoksen Punkaharjulla. Veteraani-98- jotos onnistui loistavasti ja sai kiitosta sekä kilpailijoilta että liitolta. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu haki muotojaan. Mukaan haluttiin viranomaisten avuksi ja SPR:n rinnalle muita yhteisöjä, myös reserviläisiä. Vuonna 1980 kerhot liittyivät VaPePa:aan ja syksyllä 1987 Punkaharjulla järjestettiin suuri etsintäharjoitus. Toukokuussa 1991 pidettiin suuri öljyntorjuntaleiri Savonlinnassa. Keväällä 1991 toteutettiin valtakunnallinen Rajojen Jotos, jossa maanpuolustusviestiä kuljetettiin ympäri Suomen rajojen hiihtäen, pyöräillen ja marssien. Punkaharjun kerhot veivät viestiä Lieksan Inarista Ilomantsin Ilajaan neljän miehen partiolla. Samoihin aikoihin vietettiin Suomen ja Ruotsin välisen maaottelumarssin 50-vuotismuistotapahtumaa. Punkaharjulla marssin veti 1941 marssin veteraani Heikki Makkonen RU-kerhosta. Kerhojen yhteinen toiminta lähti vireään kasvuun 1990-luvulle tultaessa. Keskusteltiin kerhojen yhdistämisestä virallisestikin, mutta reserviläisliitot eivät ajatusta tukeneet. Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuonna 1992 kerhot järjestivät erityisesti sotien veteraaneille kohdistetun Karjalan Sotilassoittokunnan ja Kerimäen Mieslaulajien viihdekonsertin Retretissä. Tästä alkoi myös näihin päiviin asti jatkuvasti tiivistynyt yhteistyö Punkaharjun Rintamaveteraaniosaston kanssa. Veteraaniyhdistyksen aloitteesta käynnistettiin keväällä 1995 keskustelut yhteistyön muodoista, kunnes vuonna 2005 veteraaniosasto luovutti lippunsa ja niiden mukana osavastuun toiminnastaan kerhoille. Vuodesta 1995 alkaen Punkaharjun Kruunupuisto on asuttanut ja kuntouttanut Heimopataljoona 3:n inkeriläisveteraaneja puolisoineen. Heitä on kutsuttu myös paikallisiin maanpuolustustapahtumiin. Moni heistä on jo kutsuttu viimeiseen iltahuutoon. Kerhot osallistuvat siunaustilaisuuksiin arkunkantajina. Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus eli 1990-luvulla vahvaa nousukautta. Savonlinnan seudulle syntyi paikallisosasto Raikuun Sissit. Osasto järjesti Mikkelin sotilasläänin tukemana lukuisia harjoituksia alueella aina 2000-luvun alkuun saakka. Sisseihin kuului myös kymmenkunta punkaharjulaista reserviläistä molemmista kerhoista. Punkaharjulainen Mannerheimristin ritari Eero Seppänen lahjoitti kerhoille saamansa Marskin Maljan kiertopalkinnoksi kerhojen välisiin moniottelukisoihin. Laadittiin viisi sotilasurheilulajia käsittävä kilpailu sääntöineen. Vuosien varrella lajit ovat vähentyneet, mutta kisa elää ja malja kiertää. Rintamaveteraani Esko Salakan aloitteesta luotiin keväällä 2000 haasteammuntakisa, jossa reserviläiskerhot ja veteraaniosasto ottivat viisimiehisin joukkuein mittaa sotilaskivääriammunnassa. Kisa käytiin vuosittain, kunnes se päättyi Salakan muistokisaan syksyllä Varainhankintaa kerhot ovat suorittaneet toimintojensa mahdollistamiseksi alkuvuosista asti. Rahaa lähinnä ampumatarvikkeisiin koottiin alkuvuosina mm. valmistamalla tielaitokselle aurausviittoja ja myymällä itsenäisyyspäivän juhlatarpeistoa. Viime vuosina varoja on koottu erilaisin talkoin, metsätietokeskus Luston Metsäkulttuuripäivien liikenneohjauksessa ja yövartioinnissa sekä uusimpana tuottoisana toimintana uuden vuoden ilotulitteita myymällä. Myös käyttökohteita on tullut lisää: kerhot tekevät vuosittain retkiä reserviläisiä kiinnostaviin kohteisiin kotimaassa, mutta myös Karjalan kannaksella, Itä- Karjalassa ja Baltian maissa. Reserviläiset ovat hankkineet myös varusteita ja kalustoa, mm. puolijoukkueteltan. Upseereilla on vireillä asetäydennys. Sankarivainajien muiston kunnioittaminen myös sankarihauta-aluetta ja kiviä kunnostamalla sekä mm. hengellinen toiminta Punkaharjun seurakunnassa Hirvikirkon joulutulineen ovat kerhojen uutta 2000-luvun toimintaa perinteisen maanpuolustustyön ohella. Nykyisten puheenjohtajien aikana ja ansiosta kerhojen jäsenmäärät ovat kasvaneet ja nuoria reserviläisiä on tullut mukaan. Tiivis yhteistyö käytännön toiminnassa tukee tätä kehitystä. Vuosittain yhdessä julkaistava toimintakalenteri edesauttaa laajaa osallistumista ympärivuotisesti. Punkaharjulla Seppo Korpelainen Punkaharjun Reserviupseerikerho 17

18 Kukkarojotos 2015 Jotosrastien aiheet ja autenttiset rastipaikat olivat kootut Pieksämäen Talvisodan ajan tapahtumapaikoista. Jotoskeskus sijaitsi tällä kertaa kaupungin ytimessä, joka osoittautui varsin onnistuneeksi ratkaisuksi. Kierroksen suorittaneita oli reilut sata henkilöä, joka on varsin kunnioitettava määrä verrattuna moniin muihin kuntoilutapahtumiin. Kaikki eivät edes halunneet kirjautua rasteille, vaan kertoivat kulkeneensa reitin Pieksämäen Lehdessä olleen kartan perusteella omaan tahtiinsa. Näin ollen todellinen jotokselle osallistujien määrä lienee ollut vieläkin suurempi. Reitin kiertäneille ennestään tutut paikat ja rakennukset henkivät sodanaikaisia tapahtumia ja arkistojen kätköistä avautuvaa alueemme sotahistoriaa. Yksi mielenkiintoisimmista rasteista oli talvisodanaikaisen Valtion rautateiden koko Suomen sotilas- ja siviilijunaliikenteen ohjauskeskus. Kuuden henkilön johtama logistiikkayksikkö miehistöineen oli vaarassa tuhoutua Pieksämäen ilmapommituksessa 2. helmikuuta Vihollisen pommitusten huono osumatarkkuus pelasti silloisen Suomen rautatieliikenteen tärkeän risteyspaikan sekä sen kuljetusten strategisen johdon täystuholta. Toinen mieliinpainuva rasti jotokselle oli keskuskansakoulu eli nykyinen Pieksämäen Lukio. Kotirintaman Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Pieksämäen koulutusosasto kokosi alueensa vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen joukot vuosittaisen Kukkarojotoksen merkeissä Talvisodan päättymisen 75 v teeman ympärille järjestettyyn tori- ja jotostapahtuman järjestelytehtäviin Pieksämäen torille. TALVISOTA 75 VUOTTA TAPAHTUMA PIEKSÄMÄELLÄ tärkeimmän viestintävälineen eli armeijan kenttäpostin pääkonttori sijaitsi tässä rakennuksessa. Satoja junavaunuja käsittänyt postisuma liikkui läpi rautatiekaupungin sotasensuurin valvoman postikeskuksen välittäen taistelevien joukkojen ja kotijoukkojen tärkeät terveiset suuntaan jos toiseenkin. Tämäkin paikka varjeltui pommituksessa. Sen sijaan täysosuman saivat Pieksämäen tyylikäs asemarakennus sekä viinakauppa. Pieksämän kauppatorille oli koottu Talvisota -aiheinen telttakunta paikkakunnan parasta tietämystä seutukunnan sekä Suomen sotahistoriasta. Mikko Heiskanen ja Asko Hankilanoja saivatkin vastaansa kysymysten tulvan kaupunkilaisten parveillessa teltalla ja sen lähiympäristössä. Sotilastukikohtarasti oli monelle veteraanille muisteluksia herättävä paikka ja taidettiin niitä tarinoita saada myös muutama tallennettua nauhalle. Radioamatöörit puolestaan esittelivät yleisölle sodanajan viestiliikennettä ja välineitä eli aikaa ennen älypuhelimia. Vihollisen lentokone ilmestyi Pekka Keinosen ja Heikki Lehmosen toimesta taivaalle klo 10. Aito sirra antoi ilmahälytyksen, jonka jälkeen torilla paukkui ja savusi! Teemaan liittyen ja yleisön vertailtavaksi järjestettiin TS 75 ja RES 2015 taistelupartioiden toimintanäytös. Juha Kalliolan autenttisesti varustama TS 75 hyökkäsi kohti vihollinen etuvartiopesäkettä ja tuhosi sen. Tosin ei ilman tappioita. Suomalaisen taistelutavan mukaan kaveria ei jätet- 18

19 ty, vaan partio väistyi tehtävänsä suoritettuaan haavoittunut ryhmänjohtaja mukanaan suoja-asemaan. Etelä-Savon maakuntakomppaniasta muodostettu RES 2015 ryhmä suoritti vastaavan tehtävän saapuen suoja-asemasta lähelle kohdetta Topi Nenosen ohjastamalla Nasu maastoajoneuvolla. Taistelupartio selviytyi tehtävästään vauhdikkaasti ja näyttävästi Marianne Häkkisen johdolla jotoksen yllättäviä vaaroja uhmaten. Lisäpotkua näytöksille antoi Ilkka Vauhkosen asiantuntemuksella järjestämä tulenkuvaustoiminta maalialueella. Teittilän tallin hevoset eivät pitäneet kuulemastaan ja ne pitikin poistaa näyttelyalueelta parin rytinän jälkeen. Uskon, että yleisö sai tästä episodista pienen aavistuksen Suomenhevosten ja niiden ohjastajien karusta kohtalosta Talvisodan kranaattikeskitysten jyskeessä. Hepat ovat todella kunniansa ansainneet. RK-ammunta Noptel aseilla toteutettiin Mikkelin Reserviupseerikerhon sekä Joroisten reserviläisten yhteistyönä vetäjinä Jussi Saarinen ja Heikki Jäntti. Ammunnassa kirjattiin 46 suoritusta voiton mennessä Varkauteen Erkki Tenhuselle pisteillä 47. Auli Manninen otti hopeaa pisteillä 46 ja jaetun pronssin veivät Tomi Haimila ja Henri Kuutti pisteillä 45. Kylmä tuuli verotti ehkä jonkin verran tälle rastille osallistujien innokkuutta. Muuten erinomainen rasti. Talvisodan evakot esiintyivät varusteineen ja eläimineen Marko Lyyran johdolla niin vakuuttavasti, että moni sodan kokenut silmäpari kostui tällä rastilla muistojen tulviessa mieleen. Useampien meidän Pieksämäkeläisten isovanhempien sukujuurilta löytyy evakkotausta. Ehkä juuri tästä syystä tällä seutukunnalla on isänmaallisuus täällä ollut korkeassa arvossa ja maanpuolustustyö on ollut aina vahvasti esillä useiden järjestöjen ja ihmisten toimesta. Monisatapäisen yleisön piti lämpimänä rakovalkealla nautittu Pieksämäen Seudun Maanpuolustusnaisten hernekeitto sekä Lottaperinneyhdistyksen nokipannukahvi. Naisten toimintaan sekä jotoksen toteutukseen kävi tutustumassa NVL:n Etelä-Savon alueneuvottelukunnan puheenjohtaja Anna-Maija Silander. Kukkarojotos sai tänä vuonna myös muita merkittäviä vieraita kun Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtaja Pertti Laatikainen seurueineen saapui seuraamaan tilaisuuttamme. Pieksämäen Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Juhani Laitinen oli valtuutettu kutsuvieraiden oppaaksi sekä isännöimään Pieksämäen kaupungin tarjoaman lounastilaisuuden. Vieraille sekä järjestäjille muhkeat leipäsäkit lähtiäisiksi lahjoitti totuttuun tapaan Moilasen leipomo. Piiripäällikkö Ari Kuikan mukaan MPK:n toiminnanjohtaja Pertti Laatikainen oli kovasti tyytyväinen näkemäänsä ja hän oli todennut maanpuolustusasioiden olevan kunnossa Pieksämäellä. Tuleville vuosille toiminnanjohtaja Laatikainen ehdotti mm. Turvakurssien järjestämistä lukiolle. Allekirjoittanut kertoi hänelle juuri sen tyyppisestä koulutuksesta MPK:n toiminnan alkaneen Pieksämäellä 1995, joten siihen koulutusaiheeseen on helppo palata ja lupasimme ottaa haasteen vastaan 2016 toimintasuunnitelmassa. Kukkarojotoksellakin alkaa olla jo ikää. Ensimmäinen MPK:n jotostapahtuma järjestettiin paikkakunnan uusille kouluttajille vuonna Moni heistä on edelleen ruodussa ja täydessä iskussa! Muut jotoksen tukitoimet sujuivat taas mallikkaasti koulutuspäällikkö Pertti Pulkkisen ja Riku Qvarnströmin toimesta. Kaikki saatiin mitä tilattiin ja vähän enemmänkin. Riku oli myös TST-rastin toiminnassa näyttävästi mukana. Jälleen kerran allekirjoittaneella on ilo kiittää Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kirjoilla ollutta rastihenkilöstöä sekä kouluttajia erinomaisesta KJ 2015 / TS 75 v tilaisuuden valmistelutyöstä ja onnistuneesta toteuttamisesta! Mukana järjestöistä olivat Pieksämäen Reserviupseerikerho ry, Pieksämäen Seudun Reserviläiset ry, Pieksämäen Seudun Maanpuolustusnaiset ry, sekä Lottaperinneyhdistys. Kaikkiaan jotos ja toritapahtuman järjestelyissä meitä oli mukana 59 toimitsijaa. Tästä on taas hyvä edetä uusiin haasteisiin. KJ 2015 / TS 75 v terveisin: Ano Teittinen MPK /Pieksämäen koulutusosaston päällikkö Jotoksen johtaja Talvisodan evakot (Kuva: Jesse Hiltunen) 19

20 Talvi- ja jatkosodan taistelutantereilla Karjalan Kannaksella Syyskuun viimeisenä viikonloppuna 2014 Mikkelin Reserviläiset järjesti sotahistoriallisen matkan Karjalan kannakselle. Päätavoitteena oli tutustua talvisodan Taipaleenjoen taistelupaikkoihin. Retkikunta kulki JR 30:n ( alkaen JR 21) sotapolun. Kannakselle suuntautunutta matkaa edelsi edellisenä viikonloppuna Virrat Pihlajavesi (Keuruulla) alueelle tehty matka. Tällöin tutustuttiin alueeseen, jolta JR 30:n III pataljoonan 9 komppania oli koottu. Tämä tutustumismatka antoi ymmärrystä siihen miksi Taipale ei tulimyrskyssä taittunut. Syskuussa 2014 tuli kuluneeksi 70 vuotta jatkosodan päättymisestä. Ratkaisutaisteluja käytiin mm. Siiranmäessä, Tali Ihantalassa sekä Äyräpää Vuosalmi alueilla. Kun talvisodan tapahtumiin tutustuttiin keskisuomalaisen joukon vaiheita seuraten, niin Siiranmäessä ja Äyräpäässä taisteluja tarkasteltiin savolaisen joukon lähtökohdista. Seppeleen lasku Siiranmäen muistomerkillä Kuva: Heikki Kupiainen Talvisodan henkeä etsimässä Virtailla ja Pihlajavedellä Veljet, vesitilkka tuokaa oli kantava tunnus syksyn matkoillamme. Taipaleessa komppanian päällikkönä toimineen Yrjö Jylhän runon lausahdus kuultiin Virtain veteraanimuseossa. Se voitiin lukea Virtain Ohtolassa kallioleikkaukseen rakennetusta vaikuttavasta muistomerkistä. Viipurissa loppuruokailun yhteydessä matkanjohtaja luki runon vielä. Virtain Sotaveteraanit ja Virtain Reserviläiset isännöivät matkaamme Virroille. Kymmenen hengen seurueemme tutustui Pentti Jouttijärven opastuksella veteraanimuseoon, sekä ensimmäisen maailmansodan aikaiseen kenttälinnoitettuun alueeseen. Kuulimme tarinoita talvi- ja jatkosodan ajoilta, sekä kenttälinnoituksen rakentamisvaiheista. Linnoitusalue on Englannin mahdollista hyökkäystä vastaan Venäjän rakennuttama. Kenttälinnoituksen suomalaiset työntekijät eivät olleet kaikkein innokkaimpia rakentajia. Esimerkkinä ovat mm. seuraavat arkipäiväiset teot: Vartioiden silmän välttäessä mm. pokasahan terä käännettiin toisinpäin ja sahausta jatkettiin. Myös esim. samaa hiekkakuormaa ajettiin hevosella ympyrässä alueella koko päivän. Palkka tuli, työ sujui ja valmistuihan linnoitus joskus. Virtailta lähdimme tutustumaan Haapamäen kylän ja asemanseudun (tärkeä rautateiden risteysasema) sodanaikaiseen ilmavalvontaan ja -torjuntaan. Riihon kylässä sijaitsevan Vaissin tilan pelloilla tutustuimme Talvisota- elokuvan kuvausalueeseen. Peltoalue vastaa pinnanmuodoiltaan Taipaleenjoen Terenttilän aukion maisemaa. Tarkoituksemme oli päästä omin silmin toteamaan, pitääkö asia paikkansa. Aikanaan Taipaleessa pystyimme vertailemaan maisemia. Siitä tuonnempana. Pihlajaveden miehet koottiin talvi- ja jatkosotaan lähtöä varten nykyisen Nuorisoseuran talon pihaan. Paikalla on muistomerkki, muistuttamassa jälkipolville vuosista Sankarihaudat Koipikankaan hautausmaalla ovat toinen järkyttävä muisto sodista. Pihlajavedeltä sodissa kaatui yli 120 miestä, mikä on yli 22 % kunnan silloisesta asevelvollisten lukumäärästä. Monen kaatuneen hautamuistomerkissä lukee kaatumispaikkana Taipale. Menetys oli vähäväkiselle kunnalle kova isku. 20

21 Eräs tärkeä tekijä kotirintamalle oli Suomen tekemä päätös tuoda kaatuneet sotilaat kotikuntaan haudattavaksi. Kaatuneiden tuonti kotipitäjän hautamaan lepoon antoi tiedon siitä, että aseveljeä ei jätetty. Yhdessä pitäjän miehet kokivat sodan kauheudet, tukivat toisiaan pahoissa paikoissa ja yhdessä turvasivat, omalta osaltaan, isänmaalle vapauden. Näin jälkeenpäin ajateltuna päätös on ollut oikea. Mikäli kaatuneet sukulaiset olisivat haudattuina eri puolilla menetettyä Karjalaa, olisi heidän tekojensa muistaminen ja muistonsa kunnioittaminen huomattavasti hankalampaa. Talvisodan hengen syntyä ja sen jatkuvuutta kuvaa vielä tänä päivänäkin mm. jouluaaton kunniavartio. Pihlajavedellä se toteutuu ja on aina toteutunut paikkakunnan miesten toimesta, vuodesta toiseen, puolilta päivin aina klo asti. Melkoinen suoritus, kun ajatellaan, että paikkakunnalla on nykyisellään vajaat 500 asukasta. Vartiorinkiin on vuosittain sitoutunut 30 Pihlajaveden miestä. Talkoot kuuluivat sota-aikaan maaseudulla jokapäiväiseen elämään. Ne auttoivat selviämään vaikeista ajoista yhdessä ja lisäsivät näin ihmisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Ryhmämme osallistui toisena matkapäivänä perunannostoon Lähteenmäen pellolla. Tehty talkootyö, vaikkakin nykyaikaisin välinein suoritettuna, antoi kuvan maaseudun elämästä sodan keskellä. Virtain Reserviläisten pj. Kari Yläjärvi palkitsi juniorit ekoaseammunnoissa. Kuva: Tauno Frilander Mikkeli Enso - Viipuri Matkamme toinen osio alkoi Mikkelistä ja suuntautui Imatran kautta rajalle ja sieltä Viipuriin, jossa majoituimme hotelliin joka on perustettu Patterinmäelle entisen sairaalaan tiloihin. Sairaala on toiminut mm. sotasairaalana. Hotelli oli siisti ja yömme sujui rauhallisesti. Summassa Aamiaisen nauttimisen jälkeen suuntasimme kulkumme Summan ja Siiranmäen taistelupaikkojen kautta Valkjärvelle ja sieltä Kiviniemen (Losevo) kautta kohti Sakkolaa ja edelleen Taipaleenjoelle. Summassa pysähdyimme talvisodan kenttähautausmaan muistomerkille. Lyhyen muistohetken jälkeen jatkoimme matkaa kohti pääkohdetta, Taipaleenjokea. Siiranmäen taistelupaikan kautta Sakkolan Haparaisiin Siiranmäen rinteessä on ensimmäisenä nähtävissä panssarieste. Sammaloituneena se reunustaa mäkeä nykyisin rehevässä lehtimetsäisessä maisemassa. Taistelun muistomerkillä Heikki Kupiainen kertoi mäessä käydyn taistelun kulun. Eversti Adolf Ehrnrothin toteamus taisteluista ko. paikalta kuuluu: Siiranmäestä ei lähdetty ryssän pakottamana, vaan esimiehen käskystä. Joukot siis pitivät kunniakkaasti asemansa ja perääntyivät alueelta vasta käskyn mukaan. Muistomerkillä pidettiin pieni muistohetki seppeleen laskuineen. Valkjärvellä pidimme pienen ajotauon ja jatkoimme sitten matkaa Kiviniemen kautta Sakkolaan. Karttamateriaalin avulla paikansimme JR 30:n virtolaiskomppanian kenttävartioaseman sijainnin. Pysähtymättä ajoimme Kiviniemen ja Sakkolan ohi. Haparaisten kylästä oli kotoisin Viljam Pylkäs, joka oli Antti Rokan esikuvana. Tiukan aikataulumme vuoksi emme käyneet tarkastamassa Pylkkään kotitalon raunioita. Keljassa Haparaisten jälkeen tulimme Keljan tukikohta-alueella ja pääsimme hiljalleen Taipeleen rintamanosan taistelualueen tapahtumiin sisälle. Vihollisen tarkoituksena oli murtaa Taipaleen rintama. Se tuli puhkaista Suvantojärven pohjoispuolella. Sen jälkeen tuli vyöryttää Taipaleen oikea sivusta ja pakottaa suomalaiset perääntymään pääpuolustuslinjaltaan Taipaleesta. Hyökkäys kohdistui Kel- 21

22 me. Pysähdyimme Muolaan taisteluasemissa ns. Mannerheim - linjalla, paikassa joka kartassamme oli merkittynä paikkana Ilves. Otimme valokuvia paikalla olevasta, melko hyväkuntoisena säilyneestä bunkkerista. Kallioleikkaukseen rakennettu muistomerkki Virtain Ohtolassa. Kuva: Reijo Lähteenmäki, Mikkelin Reserviläiset jaan. Joulupäivänä alkaneet taistelut kestivät kolme vuorokautta. Tukikohtaan päässyt divisioonan vahvuinen vihollinen tuhottiin kahden pataljoonan voimin tukikohtaan ja Suvannon jäälle. Kiertelimme jonkin verran tukikohdan sijaintialueella ja jokaisen mieli alkoi askarrella talvisodan tapahtumissa. Keljassa sijaitsee muistokivi, joka on helposti havaittavissa ohi kulkevan tien varressa. Taipaleenjoki Tuonelan joki Taipaleenjoki Tuonelan joki oli hämärtyvässä syysillassa vaikuttava elämys. Vesi virtasi kiireettömästi Laatokkaan. Nimen Tuonelan joki sai Taipaleenjoki siitä, että sen jäälle kaatuneet venäläiset sotilaat, joen avautuessa keväällä, lipuivat hiljalleen Laatokkaan. Näky on ollut karmaiseva. Taipaleen kylän miesten kuivatustyö 1860 luvulla oli aikaansaanut Suvantojärven vedenpinnan laskun yli 10 metrillä. Laatokkaan laskiessa Taipaleenjoki oli syövyttänyt sorapitoista maata ja Linnakankaan kohdalla jokipenger on tosi jyrkkä. Jyrkimmältä kohdalta on suomalaisten asemiin ollut mahdoton tulla. Laakeammilla alueilla on asemien valloitus ollut mahdollista. Kuvittelimme kuinka tykistötulen ja panssareiden tukema jalkaväki on tunkeutunut asemiin. Pystyimme myös kuvittelemaan millaisin ponnistuksin vastaiskut on toteutettu. Taipaleen rintamanosa kesti koko talvisodan murtumatta. Linnakangas on saanut nimensä alueella sijainneen muinaislinnan mukaan. Linnan sijaintipaikka löytyi pienen etsiskelyn jälkeen. Totesimme, että alue on ollut puolustuksellisessa mielessä merkityksellinen jo esihistorialliselta ajalta. Talvisodan aikana Taipaleenjoen penkereellä ei ollut betonisia rakenteita, mutta jatkosodan aikana niitä muutama rakennettiin. Niiden jäänteistä irrotettiin pätkä paksua rautalankaa, josta pyöritettiin rengas seppeleen pohjaksi. Kuusen havuja löytyi lähistöltä ja niin seppele syntyi muistotilaisuutta varten. Pimenevässä illassa lähdimme paluumatkalle. Niittykasematin raunioihin tutustuminen jäi toiseen kertaan. Taipaleen rintaman kenttähautausmaalla seppeleen lasku tapahtui pimeässä. Saimme ajetuksi autolla kohtalaisen lähelle ja näin ajovalot valaisivat tilaisuutemme. Taipaleen taistelijoiden muistolle itseoikeutettuina seppeleen laskijoina toimivat Pihlajavedeltä kotoisin olevat retkikuntamme jäsenet. Pimeässä illassa suunnistimme kohti Viipuria. Muolaassa Aamiaisen ja täydennysten jälkeen lähdimme ajamaan kohti toista tavoitettamme Äyräpään harjua. Pietarin pikatietä etenimme Muolaanjärven pohjoispään kohdalle, josta lähdimme pienemmille teille kohti päämäärääm- Talvi- ja jatkosodan Äyräpäähän Matkallamme Äyräpäähän pysähdyimme Salmenkaidan taisteluasemien kohdalla. Heikki Kupiainen aloitti kertomuksen taisteluiden kulusta. Jatkoimme Äyräpäähän ja totesimme paikkaa lähestyessä, että aluetta on otettu turismikäyttöön. Jättiputkikasvustot ovat saaneet väistyä tielinjojen ja rakennusten tieltä. Vuoksen rannalla Äyräpäässä kuljimme hetken harjulla olevaa mataloitunutta taisteluhautaa pitkin ja palasimme sitten kirkon raunioiden vierelle. Taistelukertomus jatkui ja meille selvisi kuinka rajuja talvi- ja jatkosodan ratkaisutaistelut tällä paikalla olivat olleet. Nykyisellään alue on harjun taisteluasemien osalta aidattu, muutoin aluetta on muutettu totaalisesti rakentamalla. Seppeleen laskun muistomerkille saivat suoritettavakseen ryhmämme Juvan miehet. Molempien miesten lähisukulaiset olivat taistelleet Äyräpäässä. Heinjoelta Talin kautta Viipuriin ja Ihantalaan Matkamme jatkuiui Heinjoen tietä pitkin Viipurin suuntaan. Tässä suunnassa etenevä vihollinen joutui jatkosodan lopulla toteamaan Tali Ihantala suunnan puolustuksen pitävän. Viipurissa teimme ostoksia kaupungilla ja retken loppupäivällinen nautittiin vanhassa vankityrmässä. Paluumatkalla Viipurista Imatralle pysähdyimme hetkeksi Ihantalassa sijaitsevalle muistokivelle. Keljan tukikohdan alueella kasvaneesta tammesta mukaan otetut lehvät jaettiin muistoksi osallistujille. Totesimme, että muunlaisia tammenlehvä merkkejä emme voi saadakaan. Reijo Lähteenmäki 22

23 Etelä-Savon naiset mitalisateessa Lahdessa Maanpuolustusnaisten piirien väliset ilma-asekisat pidettiin Lahdessa lauantaina Lahden Ampumaseuran ilma-aseradalla. Hyvin toteutetun kilpailun järjestäjänä toimi Päijät-Hämeen piiri. Kilpailussa ammuttiin pystyasennossa ilmakiväärillä ja ilmapistoolilla 20 laukausta / ase, sarjoina alle ja yli 50v. Pistoolilla ammuttiin henkilökohtainen kilpailu ja kiväärillä sekä henkilökohtainen että joukkuekilpailu. Etelä-Savon piiri oli mukana ensimmäistä kertaa. Etelä-Savoa edusti Pieksämäen Seudun Maanpuolustusnaisista Sirkka Juusonen ja Savonlinnan Seudun Maanpuolustusnaisista Riitta Ovaska, Päivi Pekonen ja Liisa Salo. Etelä-Savo nappasi mitaleja Sarjassa alle 50v Päivi Pekonen voitti kultamitalin ilmapistoolilla tuloksella 165 ja hopeamitalin ilmakiväärillä tuloksella 132. Sarjassa yli 50v Liisa Salo voitti kultamitalin ilmapistoolilla tuloksella 140 ja Sirkka Juusonen pronssimitalin tuloksella 114. Päivi Pekonen sai myös parhaan kivääri- ja pistooliampujan kiertopalkinnot. Joukkuekilpailussa Etelä-Savon piiri tuli toiseksi tuloksella 316. Joukkueen tulos muodostui piirin kol- men parhaan kivääriampujan tuloksesta (Päivi Pekonen 132, Liisa Salo 102 ja Riitta Ovaska 82). Sirkka Juusosen tulos oli 70. Ensi vuonna kisat pidetään Pirkanmaalla ja sinne lähdetään tavoittelemaan joukkuevoittoa. Vasemmalta Riitta_Ovaska_Liisa_Salo_Päivi_Pekonen_Sirkka_Juusonen Kuva Riitta Ovaska lammin.fi ovistudio.fi ikkunastudio.fi 23

24 Savon Vasama-mitali Suomi 90-vuotta Savon Vasama hopeamitalin myyntituotolla Suur-Savon Maanpuolustuksen Kannatusrahasto ry kartuttaa rahastoa, jotta se voisi edelleenkin tukea piirien toimintaa. Vetoammekin, että jäsenistö markkinoisi piireissä ja kerhoissa liittymistä yhdistyksen jäseneksi. Henkilöjäsenmaksu on 20 euroa ja yhteisöjäsenmaksu 50 euroa. Erityisesti vetoamme avustusten kohteena oleviin maanpuolustusjärjestöihin, että ne jäsenistönsä keskuudessa kertoisivat kannatusrahastoyhdistyksen merkityksestä vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Tulevat vuodet edellyttävät jäsenlisäystä ja lahjoitusvarojen kasvua, jotta yhdistys voisi edelleenkin olla tukenanne nykyisellä avustustasolla. Kannatusrahaston jäsenmäärän lisääminen on eräs yhdistyksen toiminnan tavoitteista. Toinen on Savon Vasama mitaliprojekti. Hopeamitali on jatkoa Kannatusrahaston vuonna 1997 valmistuneelle pronssiselle mitalille, kun Suomen itsenäistymisestä tuli kuluneeksi 80 vuotta. Suomi 90 vuotta Savon Vasama mitali valmistui vuonna Kultamitali tullaan julkaisemaan vuonna 2017 Suomen täyttäessä 100 vuotta. Suur-Savon Maanpuolustuksen Kannatusrahasto ry löi juhlavuoden kunniaksi hopeamitalin, jolla merkkipäivänä voidaan muistaa tai muutoin arvokkaasti palkita ansioitunutta maanpuolustusaktiivia. Yhdistys, yhteisö, ystävien ryhmä tai vaikkapa yksityinen henkilö voi hankkia ja luovuttaa sen asianmukaisin kaiverruksin tai vaikka vain numeroituna merkkipäivää viettävälle. Näin toimimalla tuetaan oman maakunnan vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Mitalisarjan aloittanut pronssimitali ilmestyi jo v kuten todettiin. Nämä mitalit numeroitiin numeroin Mitalin nimi Savon Vasama viittaa savolaiseen jousimies-aiheeseen. Aihe hallitsee mitalin kuvakenttää. Alkunsa se on saanut maaherra Urho Kiukkaan suunnittelemasta reservipiirien urheilupalkinnosta. Mitalin keskustan kuviointi on oikeastaan sama kuin Kiukkaan nelikulmaisessa mitalissa. Kuvion havuaiheet muistuttavat metsästä ja kehää kiertävä teksti Suomi 80, 90 ja 100 vuotta Suur-Savo sitoo mitalin Etelä-Savoon. Teksti on ajettu kahteen osaan ruusukkeilla, jotka ovat samanlaisia, kuin Suomen vaakunassa. Mitalin paksuus on 4 mm ja halkaisija 60 mm. Mitalin kotelo on varustettu läpinäkyvällä kannella, mutta tarvittaessa mitali voidaan kiinnittää edustavaan jalopuualustaan. Puualusta voidaan varustaa kaiverretulla laatalla tai kaiverrus voidaan tehdä myös mitali sileälle takapinnalle. Mitaleihin on kaiverrettu sen numero Myynnissä ei noudateta tarkasti numerojärjestystä, vaan tasaluvuista ja onnennumeroista kannatusrahaston hallitus voi pyytää tekemään myös tarjouksia. Mitalia voi kysyä ja hankkia oman paikkakunnan reserviupseeri- ja reserviläisyhdistyksiltä ja Suur-Savon Reservipiirien toimistosta tai suoraan Kannatusrahaston puheenjohtajalta, sihteeriltä tai rahastonhoitajalta. Joustavin ja käytännöllisin tapa on hankkia muutamia mitaleita käteisvarastoon. Näin niitä olisi paikkakunnilla jo valmiina merkkipäivien varalta eri tilanteissa. Kuten jo mainittiin jäsenyhdistys voi saada mitalit Kannatusrahastolta 30 euron hinnalla, mutta voi markkinoida sitä edelleen 50 euron hintaan. Jäsenyhdistyksen saama palkkio lisännee aktiviteettia markkinoida Savon Vasama mitalia koko Etelä-Savon alueelle. Samalla luomme ennakkoon markkinat tulevalle Suomi 100-vuotta Savon Vasama kultamitalille. Suur-Savon Maanpuolustuksen Kannatusrahasto ry Esko Vuokko puheenjohtaja esko.vuokko@pp.inet.fi Tuomo Moilanen sihteeri tuomo.moilanen@luukku.com Jorma Taskinen rahastonhoitaja jorma.taskinen@surffi.fi Virastokuja 2, PERTUNMAA Puhelin (015)

25 SOTAKOULU- TALKOOT Ristiinassa la klo 10 os. Brahentie 54 Savon Prikaatin komentajan vanhassa virkatalossa, jossa suomalainen upseerikoulutus aloitettiin v.1777, on alkamassa rakennuksen kunnostusprojekti. Sen ensimmäisenä vaiheena toteutetaan talkoilla talon tyhjentäminen. Kaikkia sotahistoriasta kiinnostuneita kutsutaan osallistumaan tapahtumaan. Talkoolaisille varataan asianmukainen varustus ja huolto järjestäjien toimesta. Sotakoulutyöryhmä RUK 95-VUOTTA Reserviupseerikoulun johtaja eversti Markku Hutka kutsuu RUK:n käyneitä reservin upseereita koulun 95-vuotisjuhlaan Haminaan Ohjelma: Klo Päiväjuhla, Hamina Bastioni Klo Ohimarssi, Kadettikoulunkatu Klo alkaen Kenttäpäivällinen, Muonituskeskus ja Tykistökasarmi Mikäli tilaisuuteen on riittävästi lähtijöitä, järjestään Mikkelistä yhteiskuljetus, jonka hinta Lopullinen hinta riippuu lähtijöiden määrästä. Alustava aikataulu: Lähtö Mikkelistä Suur-Savon aukiolta klo 9.30 ja paluu samaan paikkaan n. klo 18. Ilmoittautumiset kootusti kerhoittain piirin sähköpostiin: mennessä. IN MEMORIAM Yhteisen piirilehtemme Savon Vasaman perustamisvaiheen keskeisen toimijan ja aktiivisen maanpuolustusmiehen KAPTEENI ERKKI KAKKOSEN Suur-Savon Reserviupseeripiiri ( ) muistoa kunnioittaen Suur-Savon Reserviläispiiri 25

26 TULOKSIA Suur-Savon perinnease pm-kilpailut Kyrönpellon ampumarata Perinnekivääri 150 m sarja H 1. ltn Matti Laitinen Savonlinnan res korpr Tuomo Marttinen Kangasn res 183 sarja H50 1. vääp Ari Järvinen Pieksämäen res maj Tomi Kallio Savonlinnan res alik Arto Venäläinen Kangasniemen res 245 sarja H60 1. kers Rauno Häkkinen Joroisten resau kapt Martti Luukka Kangasniemen resups stm Pertti Jäske Joroisten resau 175 Perinnekivääri 300m sarja H 1. ltn Matti Laitinen Savonlinnan res korpr Tuomo Marttinen Kangasniemen res 116 sarja H50 1. maj Tomi Kallio Savonlinnan res maj Jorma Anttonen Savonlinnan res vääp Ari Järvinen Pieksämäen res 209 sarja H60 1. kers Rauno Häkkinen Joroisten resau kapt Martti Luukka Kangasniemen res ups stm Pertti Jäske Joroisten resau 105 Perinnepistooli 50m 1. maj Pirkka Juntunen Kangasniemen res alik Tero Laukkarinen Kangasniemen res kapt Martti Luukka Kangasniemen res ups 238 Joukkuekilpailu kivääri 150m 1. Savonlinnan res Tomi Kallio, Matti Laitinen, Pekka Laitinen 2. Savonlinnan res Lasse Mattila, Jorma Anttonen, Reijo Anttonen 3. Joroisten res au 645 Seppo Hännikäinen, Pertti Jäske, Rauno Häkkinen kivääri 300m 1. Savonlinnan res Tomi Kallio, Matti Laitinen, Pekka Laitinen 2. Savonlinnan res Lasse Mattila, Jorma Anttonen, Reijo Anttonen 3. Joroisten resau 455 Seppo Hännikäinen, Pertti Jäske, Rauno Häkkinen pistooli 50m 1. Kangasn res 739 Pirkka Juntunen, Tero Laukkarinen, Martti Luukka 2. Savonlinnan res Tomi Kallio, Matti Laitinen, Pekka Laitinen 3. Savonlinnan res Lasse Mattila, Ari Kantanen, Reijo Anttonen Oltermannin hiihto 70. Oltermannin hiihto hiihdettiin Mikkelin maisemissa B-sarjan voitti Suur-Savon reserviläisistä muodostettu joukkue. Kersantti Partanen Jani 1. osuus Ylikersantti Marttinen Teijo 1. osuus Alikersantti Reponen Markku 2. osuus Kersantti Aho Ismo 2. osuus Vääpeli Kaipainen Markku 3. osuus Alikersantti Rautiainen Simo 3. osuus Kersantti Niittylahti Tuomo 4. osuus Kersantti Noponen Petri 4. osuus Alikersantti Pekurinen Marko 5. osuus Kapteeni Haikonen Risto 5. osuus Luutnantti Turkka Tuukka 6. osuus/johtaja Ylikersantti Korpinen Olli-Jussi huoltaja Alikersantti Valjakka Vili varamies Kapteeni Hirvonen Kai kuljettaja Kapteeni Kosonen Mikko kuljettaja Toiseksi selvisi Pohjois-Karjalan reserviläiset ja kolmanneksi Puolustusvoimien logistiikkalaitos. Ilma-ase PM v 1. Tero Laukkarinen Kangasniemen reserviläiset v 1. Erkki Paatola Kangasniemen res Ups Martti Luukka Kangasniemen res Ups Jouko Seppänen Ristiinan Reserviläiset Kari Pankka Ristiinan Reserviläiset Osmo Pekurinen Savonlinnan Reserviläiset Ilmari Toivonen Kangasniemen res Ups v 1. Jorma Åsbacka Ristiinan Reserviläiset Esko Kainulainen Savonlinnan Reserviläiset Simo Nykänen Kangasniemen reserviläiset Raimo Vanninen Sulkavan Res AU 317 Joukkuekilpailu 1. Jorma Åsbacka Ristiinan Res. 358 Jouko Seppänen Ristiinan Res. 335 Kari Pankka Ristiinan Res Erkki Paatola Kangasn. res Ups 348 Martti Luukka Kangasn. res Ups 339 Ilmari Toivonen Kangasn. res Ups

27 YLENNYKSET PALKITUT Tasavallan presidentti on ylentänyt seuraavat reservin upseerit MAJURIKSI Heimovaara Matti Pekka Asser Pieksämäki Leppä Jari Juhani Pertunmaa Punavaara Teuvo Tapani Mäntyharju KAPTEENIKSI Huokko Taisto Vilho Uolevi Mikkeli LÄÄKINTÄKAPTEENIKSI Keinonen Lasse Juhani Pieksämäki YLILUUTNANTIKSI Asikainen Sami Ilmari Mikkeli Huoponen Juha Tapio Savonlinna Matilainen Paul Atte Hirvensalmi Merivirta Timo Kalervo Mikkeli Suihkonen Lassi Jalmari Mikkeli Ukkonen Eeva-Mari Susanna Mikkeli Ylijoki Kyösti Mikael Mikkeli LUUTNANTIKSI Hölttä Henri Tapio Mikkeli Karvonen Jaakko Tapio Puumala Kotro Antti Petteri Savonlinna Kärki Roope Viktor Heinävesi Laikola Jarno Matias Mikkeli Kontinen Jarno Tapani Mikkeli Korhonen Iikka Aku Taneli Mikkeli Laitinen Joni Patrik Mikkeli Peltoniemi Ville Pekka Antero Savonlinna Valta Tuomas Olli Antero Savonlinna RESERVILÄISLIITON KULTAINEN ANSIOMITALI Salmi Jukka Munde Seppo RESERVILÄISLIITON HOPEINEN ANSIOMITALI Anttonen Reijo Hämäläinen Jussi Mattila Lasse Mielonen Risto RESERVILÄISLIITON PRONSSINEN ANSIOMITALI Kantanen Ari Lyyra Marko Makkonen Ahti Ojala Paavo Pulliainen Pertti Lukemattomia painotöitä Sotilasläänin komentaja on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat YLIVÄÄPELIKSI: Aho Jukka Erkki Mikkeli VÄÄPELIKSI: Jäntti Heikki Petri O., Joroinen Järvinen Ari Tapio, Pieksämäki Mikander Kimmo P., Mikkeli Nevalainen Seppo A., Kniemi Pystynen Jarno P A., Mikkeli Rönkä Jukka Petteri, Mikkeli YLIKERSANTIKSI: Mäkitalo Juha M., Savonlinna Puurunen Antti P., Pieksämäki Riihelä Jouni Ilmari, Mikkeli Surmarinne Elias, Savonlinna Tiimonen Mika Tero, Puumala KERSANTIKSI: Hannula Esa Mikael, Mikkeli Honkanen Riikka H., Slinna Kousa Ilpo Antero, Pertunmaa Ollikainen Jukka A., Mäntyharju Reponen Timo Veli, Mäntyharju Viljakainen Jussi E., Mikkeli ALIKERSANTIKSI: Kasanen Jani Eino J., Joroinen Kontinen Veli Pekka Puumala Kumpusalmi Sami, Pieksämäki Lepistö Keijo Tapio, Juva Ojanen Tero Eemeli, Savonlinna Riittinen Heikki J., Hirvensalmi SAVON VASAMA ONNITTELEE 27

28 YHTEYSTIEDOT RESERVIUPSEERIPIIRI Pj. Nuutilainen Pentti p Varapj. Pankakari Panu p Varapj. Saarinen Jussi p RESERVILÄISPIIRI Pj. Mikkonen Raimo p Varapj. Tolonen Olavi p Varapj. Puhakka Matti p PIIRITOIMISTO Parantala Mauri Toiminnanjohtaja Porrassalmenkatu Mikkeli p SUUR-SAVON RESERVIUPSEERIKERHOT 2015 Heinäveden Reserviupseerit ry Pj. Heiskanen Pentti p Siht. Puustinen Jari p Hirvensalmen Reserviupseerikerho ry Pj. Laukkarinen Matti p Siht. Huhtiniemi Raimo p Joroisten Reserviupseerikerho ry Pj. Kujanpää Jarmo p Siht. Kaikkonen Erkki p Juvan Reserviupseerikerho ry Pj. Turakainen Petri Siht. Vuokko Esko p Kangasniemen Reservinupseerit ry Pj Luukka Martti Siht. Paatola Erkki p Kerimäen Reserviupseerit ry Siht. Räinä Pekka p Mäntyharjun Reservinupseerit ry Paasonen Mika Siht. Männistö Tuomo p Mikkelin Reservinupseerit ry Pj. Saarinen Jussi p Siht. Seppo Anttalainen Pieksämäen Reserviupseerikerho ry Pj. Laitinen Juhani p Siht. Jäppinen Hannu p Punkaharjun Reserviupseerikerho ry Pj Karvinen Hemmo p Siht. Heikkonen Mika p Puumalan Reservinupseerit ry Pj Pasanen Unto p Rantasalmen Reserviupseerikerho ry Pj. Viinanen Juha p Siht. Pitkänen Olli p

29 Ristiinan Reservinupseerit ry Pj. Komulainen Risto p Siht. Tuomas Valkonen p Savonlinnan Reserviupseerikerho ry Pj. Hiltunen Jan-Aulis p Siht. Pankakari Panu p Sulkavan Reserviupseerit ry Pj. Partanen Ilkka p Siht. Vihavainen Markku SUUR-SAVON RESERVILÄISYHDISTYKSET 2015 Anttolan Reserviläiset ry Pj. Barck Paavo p Enonkosken Reserviläiset ry Pj. Karvinen Hannu p hannu.ilmari. Siht. Karvinen Henri p Haukivuori-Virtasalmen Reservinaliupseerit ry Siht. Tinakari Lauri p Heinäveden Reserviläiset ry Pj. Kinanen Reijo p Siht.Gustafsson Heikki P Hirvensalmen Reserviläiset ry Pj. Pylkkänen Teemu p Siht. Hintikka Sirpa p Joroisten Reserviläiset ry Pj. Jäntti Heikki p Siht. Kolima Isto p Juvan Reserviläiset Pj. Partamies Markku Siht. Suuronen Keijo p Kangasniemen Reserviläiset ry Pj. Juntunen Pirkka p Siht. Hokkanen Reijo P Kerimäen Reserviläiset ry Pj. Kautonen Juhani p Mikkelin Reserviläiset ry Pj. Harri Kaipainen Siht. Jukka Rönkä Mäntyharjun Reserviläiset ry Pj. Nupponen Reijo p Siht. Laesharju Jorma p Pertunmaan Res.aliupseerit ry Pj. Tolonen Olavi p olavi.tolonen@pp1.inet.fi Siht. Ranta Pertti p Pieksämäen Seudun Reservil. ry Pj. Lyyra Marko p marko.lyyra@vr.fi Siht. Sepponen Jiri p jiri.sepponen@pp.inet.fi Punkaharjun Reserviläiset ry Pj. Makkonen Ahti p atu.makkonen@wiksu.fi Siht. Kosonen Toni p toni.kosonen@nic.fi Puumalan Reservinaliupseerit ry Pj. Ripatti Pekka p pekka.ripatti@metsakeskus.fi Siht. Auvinen Ari p Rantasalmen Reserviläiset ry Pj. Kemppainen Jari jariensio@gmail.com Ristiinan Reserviläiset ry Pj. Puhakka Matti p muhakka@netti.fi Siht. Juhani Pöntinen sejupo@gmail.com Savonlinnan Reserviläiset ry Pj. Laitinen Pekka p vrvres@gmail.com Siht. Mattila Lasse p lasse.mattila@s-kojeisto.fi Sulkavan Reservinaliupseerit ry Pj. Summanen Kari p kari.summanen@pp.inet.fi Siht. Mustonen Raimo p raimo.musti@gmail.com 29

30 NAISTEN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖT NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Etelä-Savon alueneuvottelukunta Puheenjohtaja Anna-Maija Silander p Sihteeri Väresmaa Aila p MAANPUOLUSTUSNAISTEN LIITON ETELÄ-SAVON PIIRI RY Puheenjohtaja Ella Liukkonen puh Sihteeri Pulkkinen Leila Kalliotie 26, MAANPUOLUSTUSNAISTEN LIITON ETELÄ-SAVON PIIRIYHDISTYKSET MIKKELIN MAANPUOLUSTUSNAISET RY Puheenjohtaja Roivas Riitta p SAVONLINNAN MAANPUOLUSTUSNAISET RY Puheenjohtaja Pj. Sirpa Ikonen p PIEKSÄMÄEN MAANPUOLUSTUSNAISET RY Puheenjohtaja Virtanen Ullamaija gmail.com PERTUNMAAN MAANPUOLUSTUSNAISET RY Puheenjohtaja Kunnaskari Eija p MÄNTYHARJUN MAANPUOLUSTUSNAISET RY Puheenjohtaja Liisa Louhivuori p KUMPPANIT PUOLUSTUSVOIMAT Etelä-Savon aluetoimisto Alueupseeri Kapt Tonteri Heikki p MAANPUOLUSTUS- KOULUTUSYHDISTYS Piiripäällikkö Kuikka Ari p Koulutuspäällikkö Pulkkinen Pertti p ETELÄ-SAVON MAANPUOLUS- TUSYHDISTYS RY Puheenjohtaja Matti Pulkkinen p Sihteeri Niskanen Anneli p SAVON SOTILASPERINNE- YHDISTYS PORRASSALMI Pj. Markku Riittinen p Varapj. Ari Kuikka p MIKKELIN VARUSKUNNAN SOTILASKAPPELIYHDISTYS Puheenjohtaja Kanninen Olli-Pekka p Sihteeri Tarvainen Markku p

31 Pieksämäen I Apteekki Kontiopuiston Apteekki Liikekeskus, Kauppakatu 5-7 Kaakinmäenkatu 5-7, Pieksämäki puh puh Hyvän palvelun lähiapteekki! Monipuoliset apteekkipalvelut ammattitaidolla! -lääkkeet, vitamiinit, hivenaineet -luontaistuotteet -jalkojenhoitotuotteet -reseptinuusinta -verenpaine- ja verensokerimittarit -ihonhoitokosmetiikka -lääkehoidon arviointi -lääkkeiden koneellinen annosjakelu -lääkkeiden dosettijakelu -lääkkeiden kotiinkuljetus -uutuus: allergisoimaton IDUN-meikkisarja nyt apteekista Hyvinvointisi tueksi! Tervetuloa!

32 Suomalaisen KANSALLISKENKÄ Talvella lämpimät, kevyet ja tosi mukavat. Valitse omasi: Universal Antaa kylmälle kenkää! PAINO TAITTO TEROPRINT