Ympäristölautakunta 62 11.06.2015 Ympäristölupa eläinsuojalle, Komulainen Jani-Martti, Vieremä 277/11.01.00/2015 Ymplk 11.06.2015 62 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsimäki, puh. 040 568 2619 1. ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisesta eläinsuojan ym päris tö lu vas ta. Hakemus koskee lypsykarjatilan toimintaa Vieremän kunnassa, ti lal la Levälahti (925-404-20-15), osoitteessa Vuoristentie 383, 74200 Viere mä. 2. HAKIJA Jani-Martti Komulainen Vuoristentie 383 74200 Vieremä Yhteyshenkilö: Jani-Martti Komulainen p. 040 579 5441. Tilatunnus: 925037466 Y-tunnus: 1770225-2 3. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 43 lypsylehmälle, 30 hieholle ja 10 vasikalle (alle 6 kk). Eläinsuoja sijaitsee Vieremän kunnassa, Levälahti -nimisellä tilalla RN:o 20:15 (925-404-20-15). Eläinsuojan karttakoordinaatit ovat P 7069050, I 507025 (ETRS-TM35FIN). Tilan omistaa Jani-Martti Komulainen. 4. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOI- MI VAL TA Eläinsuojalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Tila on merkitty ym pä ris tön suo je lun tietojärjestelmään 21.1.2002.
Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 a mukaan eläin suo ja, joka on tarkoitettu vähintään 50 lypsylehmälle, on ym päris tö lu pa vel vol li nen. Eläinsuojan, jossa on useampia eri ikäisiä eläimiä, luvanvaraisuus määräytyy ympäristönsuojelulain liitteen 3 eläinyk sik kö ker toi mil la laskettavien eläinyksikkömäärien perusteella. Tällöin kaikkien tuotantoeläinten eläinyksikkömäärät lasketaan yh teen ja niiden summaa verrataan suurimman eläinyksikkömäärän saaneen tuotantoeläimen eläinyksikkömääräksi muunnettuun lu van varai suu den rajaan, jonka ylittyessä toiminta on luvanvarainen. Eläinsuojan tuotantosuunta on maidontuotanto. Tuotantoeläimistä tilal la on eniten lypsylehmiä. Luvanvaraisuuden raja on 50 * 10, 8 = 540 eläinyksikköä. Tilan eläinyksikkömäärä on hakemuksen mu kaisel la eläinmäärällä 595, joten eläinsuoja on ympäristöluvanvarainen. Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 10 a) koh dan mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee eläin suo jan luvan, joka on tarkoitettu 50 ja alle 150 lypsylehmälle. Vie re män kunnassa ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta. 5. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille 31.3.2015. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Eläinsuojalla ei ole aiempaa ympäristölupaa. Eläinsuoja on merkitty ym pä ris tön suo je lun tietojärjestelmään 21.1.2002. Tilakeskuksen nykyisessä eläinsuojassa on tehty rakenteellisia muutok sia vuonna 1993 (rakennuslupa 93-0051) sekä vuosina 1998-2000. Vanha lietesäiliö on rakennettu vuonna 1993. Uusi lietesäiliö on raken net tu vuonna 2005 (rakennuslupa 05-0023). Kylmä varastorakennus on valmistunut vuonna 2012 (rakennuslupa 12-0011). Tilakeskuksen yhteyteen tullaan rakentamaan lämmin korjaa mo hal li (rakennuslupa 14-0017). Lannan levitykseen käytettävä peltoala on tällä hetkellä noin 62 ha, jos ta omaa peltoa on 58 ha ja vuokrapeltoa on 4 ha. Vuokrapeltojen so pi muk set ovat hakemuksen liitteenä. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään nykyisellä so pi mus kau della. Sopimus päättyy vuonna 2015.
Eläinsuojan sijaintipaikalla on voimassa Pohjois-Savon maa kun takaa va 2030. Maakuntakaavassa tilan kohdalla on merkintä MT 235, jo ka tarkoittaa Palosenjärven maatalousvaltaista aluetta. 7. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Eläin suoja ja pellot eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tilan alu eel la ei ole arvokkaita luonto- tai maisemakohteita. Tilan lähistöllä ei ole luonnonsuojelu- tai Natura-alueita. Tilakeskus sijaitsee Vuoksen päävesistössä Iisalmen reitin (04.5) Iso-Iin alueen (04.53) vesistöalueella (Vuorisjoen vesistöalue 04.537). Osa tilan pelloista rajoittuu Levälahteen ja Rikulinjokeen. Eläin suo jas ta on matkaa Levälahteen 75 m. Lähin pohjavesialue (Pyöree) sijaitsee noin 2,6 km päässä itään eläin suo jas ta. Lähimmät vakituisesti asutut kiinteistöt sijaitsevat tilakeskuksesta noin 150 m pohjoiseen (Rajala 925-404-19-12), 370 m luoteeseen (Lä he pu ro 925-404-19-65) ja 590 m lounaaseen (Koivikko 925-404-20-14). Tilakeskuksen lähellä ei ole vapaa-ajan asuntoja. 8. TOIMINTA 8.1 Yleiskuvaus toiminnasta Lupaa haetaan olemassa olevan lypsykarjatalouden harjoittamiseen. Ti lan eläinsuojassa on nykyään paikat 43 lypsylehmälle, 30 hieholle, se kä 10 vasikalle (alle 6 kk). Hiehoista 10 kpl on iältään 6-12 kk ja 20 kpl iältään 12-24 kk. Tilalla tuotetaan maitoa noin 330 000 litraa vuodessa. Lihantuotanto on keskimäärin 4000 kg vuodessa. Välitysvasikoita toimitetaan noin 20 kpl vuodessa. Tilan eläinsuoja on lietelannalla. Kuivikepohjalla on 4 lehmää sekä 9 kpl 6-12 kk ikäisiä hiehoja. Kuivikepohja tyhjennetään kerran vuodes sa suoraan peltoon. Jaloittelutarhaa ei ole käytössä. Nykyinen eläinten määrä eläinpaikkojen mukaan laskettuna on 595 ey. Eläinmäärä on kasvanut edellisestä tarkastuksesta, sillä vanhat sii lot on otettu kylmäpihattokäyttöön. Tästä syystä toiminnalle haetaan ympäristölupaa.
Eläinpaikkojen nykyinen määrä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Eläinsuojan eläinpaikat Nykyiset eläinpaikat Lypsylehmiä 43 Hiehot 12-24 kk 20 Hiehot 6-12 kk 10 Vasikat alle 6 kk 10 Yhteensä 83 Kaikki yli 6 kk:n ikäiset eläimet laiduntavat. Lehmät laiduntavat vain päi vi sin. Nuorkarja on laitumella yötä päivää. Laidunnusaika on 4 kuu kaut ta vuodessa. Laidunalaa on käytettävissä noin 13 ha ti la keskuk sen ympäristössä. Laitumet rajoittuvat vesistöön, mutta eläinten pää sy vesistöön estetään aitauksin. Laitumella käytetään siirrettäviä juo ma-al tai ta ja vaunuja. Elokuun lopulta lokakuun alkuun n. 50 päi vän ajan käytetään lisärehun tarjoamiseen siirrettäviä ruo kin ta te linei tä. 8.2. Käytettävät raaka-aineet Esikuivattua säilörehua tehdään pyöröpaaleihin noin 520 tonnia vuodes sa. Säilöntäaineena käytetään biologista säilöntäainetta. Paa lit avataan välivarastossa betonilaatan päällä, jossa on um pi kai vo mahdollista puristenestettä varten. Kaivosta puristenesteen voi pumpa ta uppopumpulla navetan lietekuiluun. Tilalla käytetään vuosittain lannoitteita noin 38 tonnia. Lannoitteet va ras toi daan peitettyinä trukkilavojen päällä. Tilakeskuksen vesi johdetaan Kauppilanmäen vesiosuuskunnalta. Va ra ve si läh det tä ei ole käytössä. Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä, jotka molemmat ovat kooltaan 2000 litraa. Molemmat säiliöt on varustettu laponestolaitteella. Säiliöis sä ei ole ylitäytönestäviä antureita, mutta säiliöauton kuljettajat huo leh ti vat omine laitteineen ettei säiliöitä täytetä yli. Säiliöt ja tankkaus alus ta ovat maapohjalla. Uudempi säiliö on hankittu vuonna 2003. Vanhempi säiliö on tarkastettu ja kunnostettu vuonna 2004. Tar kas tuk sel la toiminnanharjoittaja kertoi suunnitelmistaan rakentaa polt to ai ne säi liöil le tiivispohjaisen katoksen viimeistään vuonna 2016. Muita öljytuotteita säilytetään 100 litraa varastossa tiiviillä be to nipoh jal la.
Pesu- ja desinfiointiaineita käytetään noin 300 litraa vuodessa. Aineet säilytetään betonipohjaisessa varastossa. Kasvinsuojeluaineita käy te tään tarvittaessa, kuten myös muita torjunta-aineita. Aineet säily te tään lukollisessa kaapissa betonipohjaisessa varastossa. Eläinten lääkkeille on oma kaappi. 8.3 Lannan käsittely Lietelanta Lietelannalla ovat lypsylehmät (39 kpl), hiehot (21 kpl) ja vasikat (alle 6 kk) 10 kpl. Lietelantaa syntyy vuodessa yhteensä 1291 m 3. Tilalla on tällä hetkellä käytössä 1000 m³ ja 950 m³ lietesäiliöt. Li säksi kuilutilavuutta on 450 m³ eli yhteensä lietteen varastointitilaa on käytössä 2400 m³. Lietesäiliö täytetään altapäin. Kuilujen toi min ta peri aa te on valutus. Lietesäiliöön ei pääse räystäsvesiä. Lie te säi liö tyhjennetään kokonaan vuosittain. Lietesäiliöt ovat tehty be to ni elemen teis tä ja niissä on betonipohja. Eläinsuojassa on wc, jonka vedet johdetaan lietesäiliöön. Mai to huoneen jätevedet (140 m³) johdetaan saostuskaivojen kautta maahanimey tyk seen. Imeytyskenttä on rakennettu vuosina 1997-1998 ja sen jälkeen sitä on korjattu 2-3 kertaa, koska kenttä on mennyt tukkoon. Esikäsittelynä on kaksi saostuskaivoa. Saostuskaivoista liete tyh jen ne tään kaksi kertaa vuodessa peltoon. Eläinsuojan pesuvesiä muodostuu 100 m³. Vedet johdetaan lie te säili öön. Kestokuivikepohjana on kaksi siiloa. Siiloja ei ole lämpöeristetty. Kes to kui vi ke poh jan keskimääräinen lantatilavuus on 200 m³. Kui vi tetun alueen pinta-ala on 120 m², kuivikkeen paksuus 20 cm ja reu nojen korkeus 300 cm. Enimmillään kuivikepohjan paksuus voi olla noin 1,5 m, jolloin sen tilavuus on 270 m³. Kuivikkeena käytetään olki tur ve-seos ta. Kuivikepohja tyhjennetään kerran vuodessa suoraan pel toon. Kuivikelantaa muodostuu laskennallisesti enintään 231 m³ vuo des sa (12 kk aikana), mutta tosiasiallisesti eläimet ovat 4 kuukaut ta vuodessa laitumella, jolloin kuivikepohjaan jäävän lannan mää rä on pienempi. Taulukko 2. Lannankäsittely Muodostuva määrä m³/vuosi Lietelanta 1291 Sadevedet (lietesäiliöön) 420
Eläinsuojan pesuvedet 100 Yhteensä 1811 Lannan varastointitilavuus on riittävä 12 kk:n lannanvarastointia varten. Pilaantuneita rehuja syntyy muutama paali vuodessa. Rehut on varas toi tu maapohjalla. Jatkossa pilaantuneet rehut varastoidaan tiiviis sä kärryssä. Lannan levitys Lanta käytetään lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti tilan omil la pelloilla (58 ha) ja vuokrapelloilla (4 ha). Yhteensä lannan levi tyk seen on peltoa käytössä noin 62 ha. Eläinsuojan mak si mi eläinmää rän suhteen laskettuna lannan levitystä varten tarvitaan 41,92 ha peltoa. Laskenta perustuu lannan ravinnepitoisuuksiin ja se on esi tet ty Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ym pä ris tön suo je luoh jees sa 29.6.2009. Hakijalla on käytössään riittävästi pel to pinta-alaa lannan levitykseen. Lanta levitetään hajalevityksenä viikoilla 20-21, 25-26 ja 40-41. Le vitys ajan koh dat ovat noin 60 % keväällä, 30 % kesällä ja 10 % syk syllä. 8.4 Jätteiden muodostuminen, käsittely ja varastointi Jätteitä muodostuu asuinrakennuksessa, rehujen ja lannoitteiden varas toin nis sa, karjarakennuksessa sekä koneiden ja laitteiden huollos sa. Tilalla muodostuvat jätteet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittely Jäte Muodostuva määrä vuosittain Sekajäte 23 m³ Muovijäte Kuolleet eläimet 2-3 kpl Metalliromu 500 kg Paperi ja pahvi Pilaantunut rehu 2 tn Käytetyt voiteluaineet ja öljyt 200 l Akut ja loisteputket 10-20 kpl Kasvinsuojeluaineet - Sekajäte varastoidaan kahdessa 600 litran astiassa ja tyh jen ne tään kerran kuukaudessa ja kesällä kaksi kertaa kuukaudessa yh dys kunta jät teen keräykseen. - Muovijäte toimitetaan muovinkeräykseen.
- Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:n raadonkeräilyyn. - Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen. - Paperi ja pahvi poltetaan. - Pilaantuneet rehut varastoidaan peräkärryssä ja levitetään pellolle. - Jäteöljyt toimitetaan vaarallisen jätteen keräykseen. - Akut ja loisteputket toimitetaan vaarallisen jätteen keräykseen. - Kasvinsuojeluaineet varastoidaan omassa kaapissa ja toimitetaan vaa ral li sen jätteen keräykseen. 9. TOIMINNAN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT JA VAIKUTUKSET YM- PÄ RIS TÖÖN 9.1 Päästöt ja niiden ehkäisy Lanta käytetään pelloilla lannoitteena nitraattiasetuksen, vil je ly suunni tel man ja ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltopinta-alaa, joten lanta voidaan käyt tää viljelysuunnitelman mukaisesti lannoitteena. Hajuja syntyy eläinsuojan lantavarastoissa ja muutaman päivänä vuo des sa lietteen levityksen yhteydessä. Haju leviää arviolta n. 100 met rin etäisyydelle eläinsuojasta, eikä siitä ole haittaa. Levitystä ennen juhlapyhiä pyritään välttämään ja peltojen välittömässä lä hei syydes sä olevia asukkaita informoidaan ennen levitystä. Melua tilalla aiheutuu autojen ja koneiden liikenteestä. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä ja rehuauto kerran kuussa. Tilan omaa trakto ri lii ken net tä on enemmän muutamina päivinä vuodessa liet teenajon ja rehunkorjuun aikana. Melusta ei ole haittaa. 9.2 Vaikutukset ympäristöön Eläinsuojasta ja lannan varastointiloista ei aiheudu haitallisia vai kutuk sia maaperään tai pohja- ja pintavesiin, koska rakenteet ovat tii viitä eikä niistä tule valumia ympäristöön. Eläinsuoja sekä pellot ei sijait se pohjavesialueella. Haju- ja melupäästöt ovat vähäisiä eikä niistä aiheudu haittaa ympäröivälle asutukselle. Häiriötilanteista, joista voi aiheutua päästöjä, ilmoitetaan vi ran omaisil le. 10. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Hakemuksessa ei ole esitetty erillistä selvitystä parhaan käyt tö kelpoi sen tekniikan hyödyntämisestä. 11. TOIMINNAN TARKKAILU
Lantavarastoa ja rakenteita tarkkaillaan päivittäisen toiminnan yh teydes sä ja lantavaraston tyhjennyksen yhteydessä. 12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET Tulipaloa ehkäistään palon leviämistä estävillä rakenteilla. Tilalla on käy tös sä kuusi vaahtosammutinta. Paikat, rakenteet ja koneet py ritään pitämään puhtaina ja ehjinä. Pelastussuunnitelma on tehty vuon na 2012. Sähkökatkon varalle on käytössä aggregaatti. Tilalla on turvetta liete- ja polttoainevuotojen torjuntaa varten. Eläintauteja vastaan suojaudutaan tarjoamalla vierailijoille suo ja vaatteet ja kengät. Eläinlääkäri käy tilalla säännöllisesti. Tila kuu luu m. bovis vastustusohjelmaan. Salmonellanäytteet otetaan kar jas ta vuosittain ja rehut tilataan vain MTT:n positiivilistan toimijoilta. HAKEMUKSEN LIITELOMAKKEET - Yleiskartta - Luettelo naapureista - Asemapiirros - Pääpiirustukset eläinsuojasta ja lantalasta - Peltojen vuokrasopimukset - Peltokartat 1:5000 13. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 13.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Vieremän kunnan il moitus tau lul la 23.4-25.5.2015. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Mii lu-leh des sä 22.4.2015. Kuulutuksesta on lisäksi annettu tieto erikseen niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. 13.2 Tarkastus Ympäristönsuojelutarkastaja on käynyt tilalla tarkastuksella 17.2.2015. Tarkastukseen osallistuivat Jani-Martti Komulainen ja ympä ris tön suo je lu tar kas ta ja Olli Hirsimäki. Tarkastuskertomus on lii tet ty asiakirjoihin. 13.3 Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin lausunto ympäristönsuojelulain 42 kohdan 2) mukaisesti sijaintikunnan terveydensuojeluviranomaiselta.
Terveydensuojeluviranomainen ei antanut asiasta lausuntoa. 13.4 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. 13.5 Vastine Hakijan vastinetta ei tarvinnut pyytää. Valmistelijan päätösehdotus: 14. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Jani-Mart ti Komulaiselle ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ym päris tö lu van eläinsuojan toimintaan Vieremän kunnassa, tilalla Le välah ti (925-404-20-15). Luvan saajan on noudatettava toiminnassaan lu pa ha ke muk ses sa esitettyä suunnitelmaa ja tässä lupapäätöksessä an net tu ja lupamääräyksiä. 15. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset määräykset 15.1. Eläinsuojiin saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmää rät: Lypsylehmät 43, hiehot 30 ja vasikat (alle 6 kk) 10 (noin 595 eläin yk sik köä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannan tuo tan to tai muut ympäristövaikutukset eivät keskimäärin ylitä edel lä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ym pä ristö vai ku tuk sia. Perustelut: Lupa on myönnetty hakemuksen ja eläinsuojan enimmäis paik ka lu vun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saat ta vat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläin ai nek sen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoit taa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläin yk sik kö mää rän puitteissa siten, että tuotanto tai muut ym pä ristö vai ku tuk set eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lan nan tuotan toa tai muita ympäristövaikutuksia. (YSL 52 ) Lannan varastointi ja käsittely 15.2. Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän va rastoin tiin. Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuu kauden laskennallista varastointitilavuutta. Varastotilaisuudessa on otet-
ta va huomioon maitohuoneen jätevedet, eläinsuojan pesuvedet ja avoimiin säiliöihin kertyvät sadevedet. Varastointitilavuudesta voidaan vähentää laidunkauden tuottama lantamäärä, kuitenkin niin, että lannan varastointitilavuudet riittävät myös poikkeustilanteisiin. Riit tä vän suurilla lantavarastoilla varmistetaan, että lannan levitys voi daan toteuttaa sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannal ta parhaaseen aikaan. Hakijan käytössä on riittävästi lannan varas toin ti ti la vuut ta 12 kk:n ajaksi. (YSL 7-8, 16-17, 52, VNA 1250/2014 5 ) 15.3. Eläinsuojan rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee yllä pi tää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nes teet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Raken teet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lie te säi liöt ja kuivalantala on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosit tain. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyh jen nyk sen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse ta pah tumaan vuotoja. Mahdolliset vuodot on siistittävä. Lietelantalasta lietteen kuormaaminen tulee tehdä tiivispohjaisella alus tal la. Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kulje tus asiamukaisin laittein estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosit tai sil la tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mah dol liset vauriot havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. Val tioneu vos ton asetuksen 1250/2014 7 :n 5 momentissa säädettyä kuor maus alus tan tiivispohjaisuuden vaatimusta sovelletaan ase tuksen 15 mukaan 1.1.2016 alkaen. (YSL 7-8, 16 17, 52, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 1250/2014 5, 7 ) Lannan käyttö 15.4. Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lan nan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan ra vin ne si säl töön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa pel toa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asian mukai set kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava luvan mu kaisel la eläinmäärällä vähintään 41,92 ha. Lannan levitysajankohtaa va lit taes sa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapu rus tol le aiheutuva hajuhaitta. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa lajis ta riippuen vähintään 30-100 m levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla.
Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muas sa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähin tään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi ha 3,5 hiehoa kohden, yksi ha 4,5 lehmävasikkaa (6-12 kk) kohden ja yksi ha 11 vasikkaa kohden. Vähimmäispeltoalan määrittelyn perustana on lan nan keskimääräinen fosforisisältö sekä ympäristöministeriön ko tieläin ta lou den ympäristönsuojelusta antama ohje 29.6.2009. Ha ki jal la on käytettävissä riittävästi peltohehtaareja lannan levitykseen. Lannan levitysajankohtaa koskeva määräys on tarpeen mah dol li ses ti aiheutuvan hajuhaitan ennaltaehkäisemiseksi. Valtioneuvoston antaman asetuksen eräiden maa- ja puu tar ha ta loudes ta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) mu kaan talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ym pä ril le jätetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa la jis ta riippuen vähintään 30-100 metrin levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Ympäristöministeriön ko ti eläin ta lou den ympäristönsuojelusta antaman ohjeen 29.6.2009 mukaan eläin ten laiduntamisessa kaivoihin ja vedenottamoihin tulee jättää ta paus kohtai ses ti riittävät suojaetäisyydet, vähintään VNa 1250/2014 suosittelemat 30 100 metriä. (YSL 6-8, 14, 16 17, 52, 58, 62, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 1250/2014 10 ) Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely 15.5. Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua ter veyshait taa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maa pe rän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan hait taa ympäristölle. Pyöröpaalit on avattava tiiviillä pohjalla, jotta mah dol li ses ti muodostuva puristeneste voidaan kerätä talteen. Ke mikaa lit ja vaaralliset jätteet on varastoitava tiivispohjaisessa va ras tossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tii vis poh jai sella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön ei kä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otet ta va huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä läm pimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläin jättee seen. Eläinsuojassa syntyvät kuivikkeet, pilaantuneet rehut ja rehutähteet on säilytettävä tiiviillä alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu ym pä ris tö hait taa.
Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien pi laan tu mis ta. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden va rastoin nis sa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tötur val li suus oh jeis sa annetut määräykset. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsit te lys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläin jät teiden varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pi laantu mi sen vaaraa eikä terveyshaittaa. (YSL 16 17, 52, JäteL 12 ja 13, NaapL 17, VNA 1250/2014 7, Kiuruveden kaupungin jä tehuol to mää räyk set 2005) 15.6. Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä ko nei den tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säi liöiden vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mah dollis ta kerätä talteen. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna la pones tol la, tyyppikilvellä, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polt to nes tesäi liön kunto on tarkastettava riittävän usein ja tarvittaessa huol let tava. Säiliöiden läheisyydessä tulee olla riittävästi imey tys ai net ta polttoainevuotojen varalle. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Polttonestesäiliöiden varustus sekä sijoitus- ja tankkauspaikka tulee saat taa tämän määräyksen mukaiseksi 30.9.2016 mennessä. Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttö tar koi tuk seen sa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pie nen tää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öl jy vuo to ris kiä. (YSL 16 17, 52 ) Jätehuolto 15.7. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toi mitet ta va niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kel paama ton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jätteen käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai nii hin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheu tua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon jär jes tä misel le. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa vaa ral li sen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on nou da tet tava Vieremän kunnan jätehuoltomääräyksiä. Koska eläinsuojan wc:n jätevedet johdetaan lietesäiliöön, jätevedet tu lee stabiloida tai vesien mikrobiologista turvallisuutta tulee valvoa oma val von nal la siten, että sairaana karjasuojan wc:tä ei käytetä. Jos
sta bi loin ti ei ole mahdollista eikä riittävää omavalvontaa voida noudat taa, wc on poistettava käytöstä tai wc:n vedet on johdettava omaan asianmukaiseen käsittelyjärjestelmään tai umpikaivoon. Jos tu le vai suu des sa eläinsuojan sosiaalitiloja remontoidaan wc:n osalta tai ne uusitaan kokonaan, tulee wc-vedet johtaa asianmukaiseen käsit te ly jär jes tel mään tai umpikaivoon. Eläinsuojaan on myös mah dollis ta asentaa kuivakäymälä. Sako- ja umpikaivolietteiden sekä muiden vastaavien lietteiden le vittä mi nen omille pelloille on sallittua, kun lietteet ensin stabiloidaan. Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoi te, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset vel volli suu det noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset sel vil lä olo vel vol li suu det sekä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon huo leh ti mis vel vol li suu det. Jätelain 6 :n määritelmän mukaan vanhan lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Valtio neu vos ton jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koot tava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmu kai nen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi so vel tu vat jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puu jä te) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Pol tet ta va puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai ras kas metal le ja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pin ta kä si tel lys sä puussa. Hakija esittää, että eläinsuojan wc-vedet johdetaan edelleen lie te säili öön. Eläinsuojan wc-vedet voidaan johtaa suoraan lietesäiliöön. Mikä li wc-vesien lietteitä ei voida kohtuullisin menetelmin stabiloida, tulee omavalvonnalla tai muuten varmistua siitä, ettei pellolle kul keu du wc-vesien mukana taudinaiheuttajia. Haja-asutusalueen jä te ve sien käsittelysäädökset koskevat myös eläinsuojan wc:n jä te ve sien käsittelyä. Jos tulevaisuudessa eläinsuojan wc:tä remontoidaan tai uusitaan kokonaan, on tässä yhteydessä kohtuullista vaatia wc-ve sille oma käsittelytapa, jotta wc-vesien käsittelystä ei aiheudu tau ti riskiä. Saostus- ja umpikaivolietteet tai muut vastaavat lietteet voivat si sältää taudinaiheuttajia, joten liete on stabiloitava ennen pellolle le vit tämis tä. (YSL 52, 58, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17, Vieremän kun nan jätehuoltomääräykset 2005) Paras käyttökelpoinen tekniikka 15.8. Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon.
Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heutta mien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 6-8, 52, YSA 15 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 15.9. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huollois ta ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tar kas tuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat: - Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä - Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat - Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat - Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset ti lanteet Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa tavil la. Tarvittavat tiedot on pyynnöstä raportoitava ym pä ris tön suo je luvi ran omai sel le. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ympä ris tö lu pa vi ran omai sel le. Myös toiminnan lopettamisesta on il moitet ta va. Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole si tou tunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoi tet ta va ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoi tus tulee tehdä esimerkiksi lietesäiliön rikkoontuessa. Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja ra ken teiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Mää räyk set kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räys ten valvomiseksi. (YSL 8, 62, 94, 170, JäteL 12, 118-122 ) 16. RATKAISUN PERUSTELUT 16.1 Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. 16.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut
Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella alueella, jossa ko ti eläin talou den harjoittaminen on alueelle tavanomaista toimintaa. Alueen kaa voi tus ei aseta estettä luvan myöntämiselle. Eläinsuoja ja lannan le vi tyk seen käytettävät pellot eivät sijoitu vedenhankinnan kannalta tär keäl le pohjavesialueelle. Eläinsuojan sijaintipaikka, etäisyydet asu tuk seen ja alueen aikaisempi käyttö huomioon ottaen ei ha kemuk sen mukaisesta toiminnasta aiheudu merkittävää ympäristön pilaan tu mis ta tai kohtuutonta rasitusta lähiasutukselle. Ympäristölautakunta katsoo, että toiminnasta ei aiheudu toiminnan laa tu, lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen ter veys haittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maa pe rän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luon non olo suh teiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vai ku tus alueel la eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua koh tuu ton ta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset. Edel lytyk set luvan myöntämiselle ovat olemassa. 17. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Muistutuksia ei jätetty eikä lausuntoja annettu. 18. LUVAN VOIMASSAOLO Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laa jen ta miseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 29, 87 ) 19. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mi sesta, on asetusta noudatettava. (YSL 70 ) 20. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen (23.6.2015). Tämä päätös on lainvoimainen 24.7.2015, jos päätökseen ei haeta muu tos ta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoi mai sek si tuloa. 21. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 6-8, 14, 16 17, 27, 29, 44, 52, 58, 62, 70 71, 85, 87, 94, 170, liite 1 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 2, 15
Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, 118-122 Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin ole vien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) Lisäksi on otettu huomioon Vieremän kunnan ym pä ris tön suo je lumää räyk set 2012, Vieremän kunnan jätehuoltomääräykset 2005, maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Koti eläin ra ken nus ten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, 7.1.2001) se kä Ympäristöministeriön antama ohje Kotieläintalouden ym pä ris tön suoje lus ta 29.6.2009. Ratkaisu on tehty vireilletuloajankohtana voimassa olleen lainsäädän nön mukaisesti. 22. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Koska hakemus on tullut vireille 2.4.2015, luvan saajalta peritään eläin suo jan ympäristölupahakemuksen käsittelystä 1 500 euroa Ylä-Sa von SOTE kuntayhtymän yhtymähallituksen 26.11.2013 214 hy väk sy män taksan mukaisesti. Kuulutuskustannukset peritään todel lis ten kulujen perusteella. 23. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 23.1 Päätös Ympäristönsuojelulain 85 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet sekä val von ta vi ran omai sil le ja asiassa yleistä etua valvoville vi ran omai sille. Päätös toimitetaan seuraaville: - Jani-Martti Komulainen - Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat vas tuu alue - Pohjois-Savon ELY-keskus / Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kult tuu ri vastuualue - Vieremän kunnanhallitus - Vieremän kunnan rakennusvalvontaviranomainen - Ympäristönsuojelun tehtäväalue/kiuruveden toimipiste 23.2. Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 85 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an tami ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asias sa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille ym päris tön suo je lu lain 44 :n 1 momentin mukaan annettu lu pa ha ke mukses ta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville:
- Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta 23.3. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös julkaistaan Vieremän kunnan ilmoitustaululla. Kuulutus julkais taan Miilu-lehdessä. 24. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Julkipanopäivä on 22.6.2015 Päätöksen antopäivä on 23.6.2015 25. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal lin to-oikeu teen. Lupapäätös annetaan Vieremän kunnan il moi tus tau lul le asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jol loin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä (23.7.2015 mennessä). Vali tus ai kaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmä liit tei neen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle osoitteeseen PL 204, 65101 VAASA. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Jani-Mart ti Komulaiselle ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ym päris tö lu van eläinsuojan toimintaan Vieremän kunnassa, tilalla Le välah ti (925-404-20-15) valmistelijan ehdotuksen mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.