ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Toimenpiteet ja ohjeistus 2008-2010 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2 - Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien sisältö 2 - Suunnitelman tarkoitus 3 - Suunnitelman rakenne 4 - Suunnitelman laatijat 4 - Suunnitelman hyväksyntä 5 2. Kartoituksen ja arvioinnin tulos 5 - Kartoituksen toteutus 5 - Tilannekartoituksen yhteenveto ja arviointi 5 - Kehittämiskohteet ja toimenpiteet 7 3. Suunnitelman toimintaohjeet 8 4. Käsitteiden määrittely 14 LÄHTEET 15 1 (15)
1 JOHDANTO Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma laadittiin ensimmäisen kerran koko kuntayhtymää koskevana vuonna 2006. Samalla yhdistettiin yhdenvertaisuussuunnitelma ja tasa-arvosuunnitelma yhdeksi suunnitelmaksi siten, että sukupuolten välistä tasa-arvoa ja etnisten vähemmistöryhmien yhdenvertaisuutta käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Suunnitelmassa on huomioitu tasa-arvolain (L609/1986) ja yhdenvertaisuuslain (L21/2004) asettamat vaatimukset. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien sisältö Naisten ja miesten välisen tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lisäksi laissa ( 6a) sanotaan, että jos työnantajan palvelusuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työnantajan on toteutettava tasa-arvoa edistävät toimet vuosittain laadittavan, erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevan tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Tasa-arvosuunnitelma on laadittava yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa, ja sen tulee sisältää 1) selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista, 2) käynnistettäviksi tai toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja palkkauksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi ja 3) arvio tasa-arvosuunnitelman sisältyneiden aikaisempien toimenpiteiden toteuttamisesta ja niiden tuloksista. Oppilaitosten kohdalla laki sanoo ( 6b), että oppilaitoksen tulee vuosittain yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien kanssa laatia tasa-arvosuunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää oppilaitoksen tasa-arvotilanne ja siihen liittyvien ongelmien kartoitus sekä toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tasa-arvon toteutumiseen opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä ja opintosuorituksia arvioitaessa sekä toimenpiteisiin, joilla pyritään seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. 2 (15)
Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa. Lain mukaan ( 6) ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella, mutta laki velvoittaa yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen vain silloin, kun se edistää etnistä yhdenvertaisuutta, ja siinä laajuudessa kuin viranomaisen toiminnan luonne sitä vaatii ( 4). Etnisiä vähemmistöjä ovat Suomessa mm. romanit, juutalaiset, tataarit, vanhan venäläisyhteisön edustajat ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt sekä saamelaiset. Suunnitelmaan tulee sisällyttää nykytilanteen kartoitus ja arviointi, toimenpiteitä ja keinoja sekä positiivisia erityistoimia syrjinnän estämiseksi, toiminnan ja suunnitelman toteutuksen seurantatapoja ja aikarajoja sekä toiminnan arviointi. Suunnitelman tarkoitus Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoituksena on toteuttaa sukupuolten välisen tasa-arvon sekä etnisten vähemmistöryhmien yhdenvertaisuuden valtavirtaistaminen koko organisaatiossa ja opetustoiminnassa. Itä- Uudenmaan koulutuskuntayhtymä haluaa työnantajana huolehtia henkilöstönsä hyvinvoinnista ja monimuotoisuutta arvostavan työilmapiirin kehittymisestä sekä koulutuksen järjestäjänä antaa opiskelijoille sellaisia ajatusmalleja, jotka edistävät erilaisuuden hyväksymistä oppimisympäristössä ja työpaikalla. Koulutuskuntayhtymän eri oppilaitoksissa opiskelee myös paljon maahanmuuttajia ja satunnaisesti muita vähemmistöryhmien edustajia, joilla tulee olla käytettävissään yhdenvertaiset palvelut enemmistöryhmien kanssa. Työpaikkakiusaamista ja henkistä väkivaltaa esiintyy työsuojeluviranomaisten tilastojen mukaan yleisemmin julkisen sektorin työyhteisöissä kuin yrityksissä. Sen takia pyritään suunnitelmassa myös korostamaan työyhteisössä mahdollisesti esiintyvien vähemmistöjen tai yksittäisten henkilöiden syrjinnän, kiusaamisen tai häirinnän ennalta ehkäisemisen tärkeyttä. Lisäksi on tarkoitus tuoda esille moninaisuuden antamia mahdollisuuksia ja hyötyjä työyhteisöissä. Tutkijoiden mukaan ne organisaatiot, jotka omaksuvat ihmisten erilaisuuden resurssina, ovat todennäköisempiä menestyjiä kuin ne, jotka yhdenmukaistavat erilaisuudet (Jonna Louvrier 2005). 3 (15)
Suunnitelman rakenne Suunnitelma on laadittu naisten ja miesten välisen tasa-arvolain 8.8.1986/609 ja siihen 17.2.1995/206 ja 15.4.2005/232 tehtyjen muutosten sekä 20.1.2004/21 yhdenvertaisuuslain mukaisesti. Lukijoiden informaatioksi suunnitelman toimintaohjeisiin on lisätty lakikohdat, joihin kukin toimintaohje viittaa. Suunnitelma on laadittu sekä työnantajan että koulutuksen järjestäjän, ts. viranomaisen, velvoitteiden mukaan ja se on rajattu koskemaan naisia ja miehiä sekä etnisiä vähemmistöryhmiä, ensisijaisesti maahanmuuttajia. Suunnitelma koostuu kahdesta erillisestä osasta: 1. Toimenpiteet ja ohjeistus - Kehittämiskohteet ja toimenpiteet - Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamisen ohjeistus 2. Tilannearvio - Nykytilanteen kartoitus ja arviointi - Kehittämisen tuloksen arviointi Toimenpide- ja ohjeistusosa on julkinen ja kaikkien saatavissa. Tilannearvio-osa sen sijaan on vain henkilökunnan käytössä. Koulutuskuntayhtymän kaikki yksiköt (Amisto, Edupoli ja Konsernipalvelut) kehittävät samoja kohteita toiminnassaan, mutta tarvittaessa kukin yksikkö voi valita lisää kehittämistoimenpiteitä omien erityisongelmiensa ratkaisemiseen. Suunnitelman laatijat Kuntayhtymän ensimmäisen yhteisen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman laati tehtävään valittu työryhmä, jossa oli edustettuna sekä työnantaja että työntekijäpuoli. Opiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia huomioitiin kirjallisen kyselyn ja Edupolissa myös pedagogisten kehittämiskeskustelujen kautta. Suunnitelman päivittäminen vuonna 2008 on tapahtunut virkamiestyönä. 4 (15)
2 KARTOITUKSEN JA ARVIOINNIN TULOS Kartoituksen toteutus Nykytilanteen kartoitus suoritettiin siten, että laadittiin henkilöstön ja opiskelijoiden profiilit vuoden 2007 tilastotietojen perusteella. Profiilin tarkoitus on kuvata sitä kontekstia, jossa kehittämistoimenpiteet tehdään, ja siten edesauttaa kyselyn tulosten tulkintaa. Henkilökuntaa on tarkasteltu ainoastaan sukupuolinäkökulmasta, koska erilaisia vähemmistöryhmiä on vähän ja heidän tietojaan ei ole käytettävissä. Henkilöstön profiilin kuvaamiseksi määriteltiin miesten ja naisten fyysinen määrä, prosentuaalinen määrä ja heidän keskimääräinen kokonaisansionsa eri henkilöstöryhmissä. Lisäksi selvitettiin päätoimisen henkilöstön osalta miesten ja naisten määrä Amiston, Edupolin ja konsernipalvelujen osalta. Miesten ja naisten määrää on tarkasteltu myös ikäryhmittäin. Opiskelijoiden profiili koostuu opiskelijamääristä koulutusaloittain ja opiskelijamääristä sukupuolen mukaan koulutusaloittain, maahanmuuttajien määristä kansallisuuksittain ja opiskelijoiden keskeyttämisprosentit keskeyttämissyyn mukaan. Amiston ja Edupolin opiskelijoita on tarkasteltu erikseen. Nykytilanteen kartoitukseen sisällytettiin kysely myös koko koulutuskuntayhtymän henkilökunnalle ja opiskelijoille. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten henkilökunta ja opiskelijat kokevat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteen koulutuskuntayhtymässä, ja mitä mahdollisia ongelmakohtia esiintyy. Kyselyyn vastasi yhteensä 337 opiskelijaa. Heistä 181 oli Amistosta ja 154 Edupolista. Henkilöstöstä vastasi kyselyyn yhteensä 141 henkilöä, joista 57 oli Edupolista, 68 Amistosta ja 16 Konsernipalveluista. Tilannekartoituksen yhteenveto ja arviointi Yhteenvetona tilannearvio-osassa esitetystä nykytilanteen kartoituksesta voidaan todeta, että koulutuskuntayhtymässä toiminta näyttää perustuvan samoihin ajatusmalleihin ja periaatteisiin kuin suomalaisessa yhteiskunnassa yleensä, 5 (15)
henkilöstön ja opiskelijoiden tilanne näyttää pääosiltaan olevan samanlainen kuin vastaavanlaisissa työ- ja opiskeluympäristöissä yleensä Suomessa ja nykyiset toimintatavat eivät aina varmista tasa-arvon toteutumista sukupuolten välillä eivätkä yhdenvertaisuutta henkilöstön ja opiskelijoiden keskuudessa. Nykytilannekartoituksen pohjalta voidaan todeta, että koulutuskuntayhtymän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteessa on tapahtunut jonkun verran edistystä mutta, että vuoden 2006 2007 kehittämistoimenpiteet ovat edelleen ajankohtaiset. Suositellaan, että ryhdytään seuraaviin toimenpiteisiin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen varmistamiseksi: Henkilöstön ja opiskelijoiden tietoisuutta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkityksestä työ- ja opiskeluyhteisössä nostetaan. Moninaisuuden johtamista lisätään esimiesvalmennukseen. Opiskelijoita, työntekijöitä, esimiehiä ja kouluttajia ohjeistetaan työpaikkahäirinnän ja koulukiusaamisen lopettamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Selvitetään syitä opiskelijoiden keskeyttämisiin, jotka aiheutuvat henkilökohtaisista syistä ja poissaoloista sekä niiden mahdollista yhteyttä koulukiusaamiseen. Kehitetään seurantaa palkanmäärityksen tasa-arvoisuuden varmistamiseksi. Kehitetään täsmällisempää etnisten vähemmistöryhmien ja maahanmuuttajien palautejärjestelmää yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. 6 (15)
Kehittämiskohteet ja toimenpiteet vuonna 2008-2010 Kehittämiskohteet on valittu arvioimalla kartoituksen tuloksia ja katsomalla niistä, mitkä kehittämiskohteet ovat yhteisiä koulutuskuntayhtymän kaikissa yksiköissä ja mitkä vaikuttavat eniten toimintaan. Päätettiin valita vuosina 2008-2010 toteuttavaksi kaksi kehittämiskohdetta, jotka vaikuttavat koulutuskuntayhtymän koko henkilökuntaan ja kaikkiin opiskelijoihin. Lisäksi katsottiin, että on edelleen tarpeen tehostaa nykytilannekartoituksen tekemistä. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämisen painopisteet vuodeksi 2008-2010: 1. Moninaisen ja tasa-arvoisen yhteisön merkitys 2. Työpaikkahäirintä ja koulukiusaaminen 3. Arviointimenetelmien kehittäminen Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämistä toteutetaan seuraavasti: 1. Henkilöstön ja opiskelijoiden tietoisuutta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkityksestä työ- ja opiskeluyhteisössä lisätään koulutuksen ja tiedottamisen keinoin. Vuosittain järjestetään teemapäivä, joka koostuu aiheeseen liittyvistä luennoista, oppilastöistä ja kuntayhtymän kirjastoihin kootuista näyttelyistä. 2. Henkilöstölle järjestetään ajanjakson aikana yksi koulutuspäivä, jossa pohditaan työpaikkahäirinnän ja koulukiusaamisen määritelmiä. Lisäksi paneudutaan työtovereiden keskinäisen työpaikkahäirinnän havaitsemiseen ja ennaltaehkäisyyn. 3. Arviointimenetelmien kehittämistä jatketaan luomalla tarkoituksenmukaisia tiedonkeruumenetelmiä ja mittareita. 7 (15)
3. SUUNNITELMAN TOIMINTAOHJEET Tiedonkeruu ja tiedottaminen Toimintaohje 1: Tietoisuuden nostaminen Tietoa sukupuolten välisen tasa-arvon vaikutuksesta työympäristöön ja työssä viihtymiseen lisätään esittämällä henkilöstölle vuotuisten kartoitusten tulokset ja herättämällä keskustelua monikulttuurisista aiheista. Henkilöstön tietämystä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksistä parannetaan työpaikkakoulutuksella ja muilla kehittämisaktiviteeteilla. (L609/86 6, 15.4.2005/232 ja L21/04 4) Toimintaohje 2: Tilannekartoitukset Vuosittain kartoitetaan - nais- ja miestyöntekijöiden määrä kouluttajina, tukihenkilöstön jäseninä ja johtajina sekä avoimena olevien työpaikkojen mies- ja naishakijoiden määrä, kummankin sukupuolen sairaslomat ja muut poissaolot, - perhepoliittiset lomat (äitiysloman, isyysloman ja sairaan lapsen hoitoloman käyttö), - naisten ja miesten koulutukseen osallistumismäärät, - palkkajärjestelmä ja naisten sekä miesten keskipalkka henkilöstöryhmien mukaan, - ilmoitetut työpaikkahäirinnät ja koulukiusaamiset sekä syyt ja toimenpiteet - nais- ja miesopiskelijoiden sekä nais- ja mieshakijoiden määrä koulutusaloittain sekä maahanmuuttajien ja muiden etnisten ryhmien edustajien (jos on tietoa) määrä osallistujista ja hakijoista, - maahanmuuttajien ja soveltuvin osin Suomessa olevien etnisten vähemmistöryhmien edustajien määrä koulutusaloittain, - nais- ja miesopiskelijoiden sekä maahanmuuttajien keskeyttämiset ja syyt niihin koulutusaloittain, - työilmapiiri sekä henkilöstön ja opiskelijoiden kokema tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanne ja - asiakastyytyväisyys. (L609/86 6 a ja 6 b, 15.4.2005/232 ja L21/2004 4) 8 (15)
Toimintaohje 3: Tarkoitetun viestin perillemenon varmistaminen Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän julkaisemissa teksteissä sukupuolta ei korosteta, esim. ilmaisuja kuten naistoimitusjohtaja tai mieshoitaja ei käytetä. Opetuksellisissa käsitteissä käytetään sanastoa, joka on tuttua keskivertohakijalle ko. toimialalla. Jos teksti on suunnattu maahanmuuttajille tai henkilöille, joiden äidinkieli ei ole suomi, on käsitteiden selkeyteen kiinnitettävä erityistä huomioita. (L609/86 14, 6 b, 15.4.2005/232) Toimintaohje 4: Viestintä kuvien kautta Kuvituksissa naisten ammatillista asemaa vahvistetaan kuvilla, joissa naiset käyttävät työkaluja ja työskentelevät. Heitä kuvataan työympäristössä ammattilaisina. Miehet ja naiset kuvataan myös sukupuolelle ei-tyypillisissä ammateissa. Jos kuvat kohdennetaan tiettyihin etnisiin tai muihin vähemmistöryhmiin, on niiden eettinen ja kulttuurinen sisältö tarkistettava ko. ryhmän näkökulmasta. (L609/86 6, 15.4.2005/232 ja L21/04 6) Toimintaohje 5: Tiedon tavoitettavuus Tietoa esitetään ja jaetaan eri tavoin, jotta asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja mieltymykset tyydytetään. Tiedotteita on erilaisia, esim. asiapitoisia lehtisiä ja mielikuvaa luovia kuvitettuja esitteitä, samoin eri tiedonjakelukanavia, esim. sanomalehti-ilmoitukset, radiomainonta, suoramarkkinointi, luettelot paikallisissa työvoimatoimistoissa ja tiedotus Internetissä. (L609/86 6, 15.4.2005/232) Työsuhteeseen liittyvät asiat Toimintaohje 6: Työsuhteen määräytyminen Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä kaikkien nais- ja miestyöntekijöiden työsuhteen luonne (päätoiminen tai sivutoiminen, vakinainen tai määräaikainen, kuukausipalkkainen tai tuntipalkkainen) määräytyy samoin perustein riippumatta iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta, sukupuolisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. (L609/86 8, 15.4.2005/232 ja L21/04 6) Toimintaohje 7: Henkilöstön asema työssä Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä kaikilla työntekijöillä on sama asema työsuhteensa luonteen mukaisesti. Työntekijän asema ei muutu raskauden, synnytyksen, vanhemmuuden tai muun perhesyyn takia. (L609/86 7, 15.4.2005/232) 9 (15)
Toimintaohje 8: Henkilöstön palkka Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä noudattaa sama palkka samanarvoisesta työstä -periaatetta. Päätoimisen henkilöstön palkka perustuu työn vaativuuteen, työntekijän menestymiseen tehtävässään ja saavutettuihin tuloksiin. Tulospalkkauksessa kriteerit valitaan siten, että kaikilla tulospalkkauksen piirissä olevilla työntekijöillä on samat mahdollisuudet tehdä palkittavia tuloksia. (L609/86 8, 15.4.2005/232) Toimintaohje 9: Henkilöstön rekrytointi Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän eri yksiköissä avoin työpaikka on tasapuolisesti miesten ja naisten sekä etnisten vähemmistöryhmien haettavissa. Työn vaatimukset eivät suosi jompaakumpaa sukupuolta tai mitään ryhmää. (L609/86 8, 15.4.2005/232, L21/04 2 ja 6) Toimintaohje 10: Henkilöstön valinta Pätevin hakija valitaan, mutta murtaakseen perinteisiä rooleja yksiköt tekevät uuden henkilöstön palkkauksessa totutusta poikkeavia ratkaisuja, jos hakijat ovat yhtä päteviä. Henkilöstön nimityksissä annetaan etusija vähemmistösukupuolen edustajalle edellyttäen, että hakijat ovat yhtä päteviä ja sopivia tehtävään. Naisia rohkaistaan hakemaan paikkoja päätöksentekoportaissa ja tehtäviä päätöksentekoelimissä. Raskaus, äitiys tai muu sukupuoleen liittyvä tekijä ei ole esteenä hakijan tai työntekijän työnhakuprosessissa tai henkilöstön valinnassa johonkin tehtävään tai jatkokoulutukseen. Työhaastatteluissa työntekijältä kysytään hänen terveydentilaansa vain työntekijän työturvallisuuden varmistamiseksi ko. tehtävässä. Raskauteen ja perhesuunnitteluun liittyvät kysymykset eivät ole sallittuja. (L609/86 6 ja 8, 15.4.2005/232 ja L21/2004 6) Toimintaohje 11: Ammatillinen kehittyminen Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yksiköt parantavat naispuolisten työntekijöiden urakehitystä varmistamalla, että naispuolisilla työntekijöillä on samanlaiset mahdollisuudet vastata haasteisiin kuin miespuolisilla työntekijöillä. Naisten yksilöllistä kehitystä myös tuetaan. Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä edellyttää myös, että miehillä ja naisilla on tasavertaiset mahdollisuudet työpaikallaan ammatilliseen kehittymiseen. (L609/86 6, 15.4.2005/232 ja L21/2004 6) 10 (15)
Toimintaohje 12: Työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä tukee työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista toimimalla niiden säädösten mukaan, jotka koskevat esim. äitiys-, isyys- ja vanhempainlomaa ja päivärahaa sekä kotihoidon tukea. Lisäksi Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä helpottaa, mikäli mahdollista, pienten lasten vanhempien asemaa joustavin työajoin ja etätyöskentelyjärjestelyin. Miehiä rohkaistaan käyttämään lain antamia perhepoliittisia oikeuksiaan. (L609/86 6, 15.4.2005/232) Toimintaohje 13: Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet Työntekijä voi vaikuttaa työoloihinsa ja työhönsä liittyviin asioihin henkilökohtaisen tulostoimenkuvansa mukaisesti. Henkilöstö voi osallistua strategioiden ja yleisten käytäntöjen kehittämiseen osallistumalla henkilöstön kokouksiin ja kehittämistyöhön. Osallistuminen on mahdollinen kaikille päätoimisille henkilöstön jäsenille. (L609/86 6, 15.4.2005/232) Opiskeluun liittyvät asiat Toimintaohje 14: Opiskelijoiden asema koulutuksen aikana Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä nais- ja miespuolisilla opiskelijoilla on sama asema opetuksessa riippumatta iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta, sukupuolisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Kaikkien opiskelijoiden on voitava hyötyä samanarvoisesti kaikista toiminnoista ja järjestelyistä, jotka ovat koulutuksen osana. (L609/86 8 b, 15.4.2005/232 ja L21/04 6) Toimintaohje 15: Työ- ja opiskeluolosuhteiden sopivuus Työ- ja opiskeluolosuhteet sopivat kummallekin sukupuolelle. Henkilön fyysiset ja psyykkiset kyvyt otetaan huomioon. Samoin huomioidaan mahdollisuuksien mukaan etnisten vähemmistöryhmien erityistarpeet siltä osin kuin ne kuuluvat työn ja opiskelun suorittamiseen. (L609/86 8 b, 15.4.2005/232 ja L21/04 6) Toimintaohje 16: Opiskelijoiden koulutukseen hakeutuminen Koulutukseen voivat hakeutua sekä miehet että naiset etnisestä taustasta riippumatta, eivätkä pääsyvaatimukset suosi toista sukupuolta tai jotakuta kansanryhmää. Koulutuskuntayhtymä kuitenkin rohkaisee mainonnassaan naisia hakeutumaan perinteisesti miesvaltaisille aloille ja päinvastoin, jos se on hakijoiden etujen mukaista. 11 (15)
Haastattelujen tarkoituksena on selvittää hakijoiden motivaatio ja suunnitelmat. Hakijan terveydentilaa kysytään vain hänen työturvallisuutensa varmistamiseksi tulevissa tehtävissä ja koulutuksen aikana. Kysymykset raskaudesta ja perhesuunnitelmista eivät ole sallittuja. (L609/86 14 ja 8, 15.4.2005/232 ja L21/04 6 ja 7) Toimintaohje 17: Ei-suomenkielisten suomen kielen taito Jos koulutus on suunnattu maahanmuuttajille ja osallistuminen edellyttää tietyn tason suomen kielen osaamista, on osaamisen taso ilmoitettava koulutuksen esitteissä ja ennakkotiedotuksessa. Jos koulutuksen opetuskielenä on suomi, hakijan suomen kielen taidon on oltava riittävä, jotta hän voisi suoriutua koulutuksesta. Hakijan suomen kielen taidon testaa suomen kielen opettaja. (L21/04 7) Toimintaohje 18: Oppimisesteiden vähentäminen Edupoli ja Amisto vahvistavat opiskelijan itseluottamusta ja itsetuntoa huomioiden nais- ja miesopiskelijoiden sekä maahanmuuttajien ja muunkielisten erilaisia tarpeita. Opiskelijaanalyysi tekee opiskelijan tietoiseksi kyvystään opiskella ja tavastaan oppia, mikä on tärkeä tuki oppimistaitojen kehittämisessä. Opiskelijoita, joilla on luki- tai muita oppimisvaikeuksia, autetaan mahdollisuuksien mukaan tukiopetuksella. Opiskelijat, joilla ei ole suomen kieltä äidinkielenään, voivat saada tukiopetusta suomen kielessä. (L609/86 5, 15.4.2005/232 ja L21/04 4) Toimintaohje 19: Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet Opiskelija, jonka koulutus kestää vähintään 80 h, voi vaikuttaa opiskeluunsa liittyviin asioihin henkilökohtaistamissuunnitelman tai henkilökohtaisen opiskeluohjelman kautta. Kaikki opiskelijat voivat vaikuttaa opiskeluoloihinsa ja yleisten käytäntöjen kehittämiseen antamalla kehittämisehdotuksen tai palautteen ko. yksikön toimintajärjestelmän mukaisesti. (L609/86 6 b, 15.4.2005/232 ja L21/04 4) Syrjintä, häirintä ja kiusaaminen sekä koulutuksen keskeyttäminen Toimintaohje 20: Työsuhteeseen tai opetukseen liittyvä syrjintä Työnantajan on pyydettäessä annettava selvitys toimistaan henkilölle, joka tuntee tulleensa syrjityksi sukupuolensa takia työntekijän valinnassa, koulutuksessa, palkkauksessa tai muussa työsuhteeseen liittyvässä asiassa. Jos työhönottosyrjintää väitetään tapahtuneen, työnantajan täytyy tehdä selvitys valitun henkilön valintaperusteista ja ansioista. Oppilaitoksen on pyynnöstä annettava viipymättä kirjallinen selvitys opiskelijalle, joka kat- 12 (15)
soo, että hän on tullut syrjityksi sukupuolensa takia. Jokainen, joka tuntee tulleensa syrjityksi, voi nostaa kanteen kahden vuoden kuluessa (paitsi työhönottotilanteissa vuoden kuluessa) sen paikkakunnan tuomioistuimessa, jossa työnantajalla tai oppilaitoksella on kotipaikan. Syrjitty voi myös vaatia rahallista korvausta. (L609/86 10, 10a - 12, 15.4.2005/232 ja L21/04 6 ja 9) Toimintaohje 21: Työpaikkahäirintä ja koulukiusaamista Sukupuolista tai muuta häirintää työpaikalla tai koulukiusaamista opiskelun yhteydessä ei sallita. Jos syrjintää, häirintää tai kiusaamista esiintyy, johdon tai kouluttajien on ryhdyttävä toimenpiteisiin lisähäirinnän estämiseksi. (L609/86 6 b ja 8 d,15.4.2005/232 ja L21/04 6) Toimintaohje 22: Keskeyttämisien vähentäminen Edupoli ja Amisto kehittävät jatkuvasti ohjaus- ja opiskelujärjestelyjään vähentääkseen opetukseen osallistumisen esteitä. Oppilaitokset tukevat opiskelijoita parantamaan elämänhallinnantaitojansa huomioiden naisten ja miesten erilaisten roolien ja etnisten ryhmien erilaisten elämäntapojen aiheuttamia ongelmia. Tämä tapahtuu säännöllisillä henkilökohtaisilla seurantakeskusteluilla, jotka suoritetaan koulutuksen aikana henkilökohtaistamissuunnitelman tai henkilökohtaisen opiskeluohjelman puitteissa. Toistuvat keskustelut antavat opiskelijoille mahdollisuuden keskustella ongelmistaan ja saada tarvittaessa apua. (L609/86 5,15.4.2005/232 ja L21/04 4 ja 6) 13 (15)
4. KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon suorittajan ja opiskelijan ohjaus-, neuvonta-, opetus- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteuttamista. Häirinnällä tarkoitetaan henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Positiiviset erityistoimet ovat käytännöllisiä toimia etnisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien saattamiseksi tasavertaiseen asemaan viranomaisen suunnittelemien, ohjaamien ja/tai tuottamien palvelujen käyttäjinä. Tällaisia voivat olla mm. neuvontapalvelut, eri kielillä valmistetut esitteet ja muu informaatio, omakieliset palvelut ja informaatiotilaisuudet sekä vähemmistöihin liittyvien kulttuurikysymysten ja erityistilanteiden huomioiminen viranomaisen toiminnassa ja palvelutarjonnassa. Sukupuoli (engl. gender) viittaa sosiaalisiin eroihin (ei biologisiin eroihin, engl. sex) miesten ja naisten välillä, jotka ovat opittuja, mutta jotka muuttuvat ajan mukana ja vaihtelevat kulttuurien välillä. Tasa-arvo miesten ja naisten välillä (sukupuolten välinen tasa-arvo) tarkoittaa, että ihmiset voivat kehittyä ja tehdä valintoja ilman tiukkoja rajoituksia sukupuolen takia ja, että miesten ja naisten eri tavat, pyrkimykset ja tarpeet ovat yhtä arvostettuja ja samassa asemassa. Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen tarkoittaa, että pyrkimykset edistää tasa-arvoa eivät rajoitu erityistoimenpiteisiin naisille, vaan että sukupuoli ja tasa-arvo otetaan huomioon kaikissa käytännöissä ja toiminnoissa, ts. suunnittelussa, toteutuksessa, seurannassa ja arvioinnissa. Välillisellä syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailuun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia. Välittömällä syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa. 14 (15)
LÄHTEET Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelma, Helsingin kaupunki, Tammikuu 2000 Implementing Mainstreaming into the Educational Services in Edupoli, Partial GEM-report no 3, Edupoli, toukokuu 2000 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, 8.8.1986/609, www.finlex.fi Louvrier, Jonna. Mångfald på arbetsplatsen en nödvändighet med potential. Forum 5/05. Muutu. Puutu. Oppilaitoksen yhdenvertaisuusopas. Mai Salmenkangas. 2005. Helsinki. Edita Prima Oy. Opas sukupuolivaikutusten arvioinniksi, 1997 Reinboth, Camilla. 2006. Tunnista ja torju työpaikkakiusaaminen. Helsinki: Yrityskirjat Oy Tasa-arvoasiamiehen toimisto, Tasa-arvosuunnittelu työpaikoilla, www.tasa-arvo.fi/english-workplaces.html 19.5.2000 Tasa-arvotoimisto, Tasa-arvon työkalupakki, Työpaikan tasa-arvosuunnittelu. Tasaarvoesitteitä 1/1998. Työministeriön yleiset suositukset yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöiksi, Kirje 9.9.2004 1100/009/2004TM Tasa-arvon tikapuut, www.join.fi Tasa-arvosuunnittelun miksi, mitä, miten? Sosiaali- ja terveysministeriö. Esitteitä 2005:6 Yhdenvertaisuuslaki, 20.1. 2004/21, www.finlex.fi 15 (15)