Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia 15.9.2010 Paula Horne tutkimusjohtaja
Paradigman muutos tavoitteissa 2000-luvulla painopiste on siirtynyt perinteisestä metsien suojelusta metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseen Suojelualueiden lisäksi toimia talousmetsissä: säästöpuut, kulotus yms. Luonnon monimuotoisuudella eli biodiversiteetillä tarkoitetaan elämän koko kirjoa; lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta. Biologinen monimuotoisuus on edellytys monille luonnosta saataville hyödyille puukuiduista puhtaaseen juomaveteen, pölytykseen ja hiilen sidontaan ilmakehästä (ekosysteemipalvelut).
Paradigman muutos ohjauskeinoissa Maanomistajien roolin muutos: uhasta suojelijaksi Ohjauskeinot: pakosta vapaaehtoisiin keinoihin Kuvat: Kimmo Syrjänen
Vapaaehtoiset keinot: miksi? Tarve muutokselle: Tavoitteiden muuttuminen Luonnonsuojelun historia luottamuksen kadottaminen Vanhojen suojeluohjelman keskeneräisyys maanomistajat joutuneet odottamaan korvausta pitkään 43 000 ha varattuja alueita perustamatta 1.1.2009 Uudet keinot yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpiä, kustannustehokkaampia ja saavuttavat tavoitteet?
Vapaaehtoiset keinot: miksi? Kyl se on tää vapaaehtosuus, et kyllä suomalainen isäntä on sellanen, et jos se pakotetaan johonkin ni se on muutosvastarinta heti, mut kun lähdetään neuvottelemaan vapaaehtoselta pohjalta ni tilanne on vallan toinen. Tää on erinomainen juttu, tulee onnistumaan, olen ihan varma siitä. Mies, Satakunta, tarjonnut kohdetta luonnonarvokauppaan Lähde: Kumela & Koskela (2006)
METSO-ohjelmat METSO 2003 2007: uudenlainen ajattelu luonnonsuojelussa metsien monimuotoisuuden turvaaminen, elinympäristöjen ja rakennepiirteiden turvaaminen metsänomistajien vapaaehtoisuus pilottihankkeita METSO 2008 2016: toimenpiteiden vakiinnuttaminen käynnistysvaihe 2008-2009
METSOn onnistuminen Sidosryhmien laaja mukanaolo ja vaikuttaminen Yhteistyö ja luottamusta nauttivat avainhenkilöt toteuttavissa organisaatioissa Alueelliset METSO-yhteistyöryhmät METSO II kaudella Seuranta, tutkimus ja viestintä osana ohjelmaa
Viestintä YM ja MMM yhteistyössä sidosryhmien ja alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa Runsas tiedotusmateriaali ja esilläolo eri kanavilla METSOsta muodostui myönteinen brändi metsien monimuotoisuuden turvaamiselle
Eri viestintäkanavien käyttö - METSO-seminaarit, retkeilyt yms. - Uutiskirjeet - Muut viestintävälineet -ja tavat O o o o verkkosivut esitteet METSO-juliste METSO-postikortit ja retkipullo O näyttelyt O elokuvat
Paikallinen viestintä Avainasemassa -metsänomistajien ja heidän etujärjestöjensä myönteinen suhtautuminen METSOon - metsänhoitoyhdistykset tärkeitä tiedottajia ja toteuttajia -kenttätyöntekijöiden aktiivisuus METSOn vapaaehtoisten keinojen tiedotuksessa Pirkanmaan metsäkeskuksen ja ympäristökeskusten yhteistyökokeilu vapaaehtoisen suojelun edistämiseksi tuotti hyviä tuloksia ja poiki uusia ideoita. Metsänomistajien yhteydenottoja tuli erittäin runsaasti; suojelukohteita saatiin enemmän, mihin rahat riittivät; yhteistyökumppaneille välitetty tieto johti konkreettisiin tuloksiin; tiedotusvälineet ottivat asian hyvin vastaan ja eri tiedotusvälineiden vaikuttavuudesta saatiin vertailevaa tietoa. Projektivastaava Jukka Ruutiainen
Tunnettu myös ulkomailla Ruotsin hallitus on päättänyt "satsata vuoropuheluun pakottamisen sijasta" suojelualueita perustettaessa. Ruotsin Metsähallitus ja Luonnonhoitolaitos (Naturvårdsverket) ovat saaneet tehtäväkseen laatia ehdotuksen uusista työmuodoista. Viranomaiset velvoitetaan "ottamaan oppia suomalaisesta metsiensuojelumallista, joka rakentuu suurelta osin metsänomistajien vapaaehtoisuudelle".
Lunastetaanko odotukset? Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Hyväksyttävyys sekä kysynnän (valtio, kansalaiset) että tarjonnan (metsänomistajat) näkökulmasta Hyväksi todettuja määräaikaisia sopimuksia ei ole vielä juurikaan tehty Vaikuttaa myös ekologiseen lopputulemaan Kustannustehokkuus Mihin rahat riittävät? Ohjelmalle myönnetty rahoitus 2008-2012 ollut riittämätön Vuosien 2013-2016 rahoitus avoin Mistä maksetaan? Ekologisten tavoitteiden saavuttaminen Mitkä ovat kriteerit? Mikä on aikajänne? Uhareilla (=uhanalainen eliölaji) on kiire! Mikä on ilmastomuutoksen vaikutus? Muun metsäluonnon hoito ja käsittely?
Kiitos mielenkiinnostanne