viihtyisän ympäristön rakentaja viihtyisän ympäristön rakentaja (Sansation Light, Color: Pantone 425C, CMYK 0,0,0,80) PANTONE 375C CMYK 46, 0, 00, 0 RGB 5, 20, 6 WEB #97C93D PANTONE 355C CMYK 98,, 00, 2 RGB 0, 50, 76 WEB #00964C Laatu- ja ympäristöohjelma
Laatu- ja ympäristöohjelma Mitä laadukas ympäristö on? Mikä on VYRAn toimintamalli Ympäristö on laadukas, kun se täyttää tilaajan odotukset ja on hyvän rakennustavan mukainen. Jäsenyritys sitoutuu noudattamaan yhdistyksen hyväksymää laatu- ja ympäristöohjelmaa. Viherrakentaja paneutuu tilaajan vaatimuksiin Ohjelmassa jäsenyritys sitoutuu noudattaja tutustuu urakka-asiakirjoihin ja suunnitel- maan laatuajattelua, joka kattaa yrityksen koko miin huolellisesti. toiminnan sekä henkilökunnan. Laadun kehittäminen on osa yrityksen jatkuvaa toimintaa. Urakan eri vaiheissa rakentaja kertoo mahdollisista muutostarpeista ja ehdottaa mahdollisia Jäsenet sitoutuvat noudattamaan yhdistyksen vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa työ. Mahdol- yhteisiä arvoja, jotka ovat: lisista muutoksista neuvotellaan tarvittaessa suunnittelijan kanssa. Viihtyisä ja vihreä ympäristö Korkea osaaminen ja Rakentajalla on kutakin työtä varten ammattielinikäinen oppiminen taitoinen henkilöstö, pätevä työnjohto, laaduk Luotettavuus kaat materiaalit ja taimet sekä kohteeseen so Asiakaslähtöisyys pivat koneet ja työvälineet. Hyvinvoiva työyhteisö
Laatuun perustuva työ yleisesti Ympäristö on laadukas, kun se täyttää tilaajan odotukset ja on hyvän rakennustavan mukainen. 1. Laatuun pohjautuva toiminta 1.1. Yritys hoitaa yhteiskunnalliset velvoitteet sekä noudattaa asiakkaan kanssa sovittuja toimintatapoja. Jäsenyritys on joko Rala ry:n tai Tilaajavastuu.fi jäsen. 1.2. Yritys seuraa alan lainsäädännön ja määräysten muutoksia ja kouluttaa vastuuhenkilöt sekä tarvittaessa henkilökunnan. Yritys tuntee yleiset sopimusehdot ja hyvän rakennustavan, mm YSE, InfraRYL ja alan omat määräykset (mm VRT, VHT, hoitoluokitukset, toimitus- ja takuuehdot, kasvualustanormit, RT-kortit). 1.3. Toiminnassa otetaan huomioon kestävä kehitys. 1.4. Yritystoiminnan jatkuvuuden perustana on kannattava liiketoiminta. 1.5. Yrityksen asiantuntemus on asiakkaan käytettävissä. Yhteistyössä etsitään paras tilanteeseen sopiva ja taloudellisesti järkevä ratkaisu. Mahdollisista suunnitelmamuutoksista sovitaan suunnittelijan kanssa. 1.6. Yritys tuntee suomalaiset kasvuolosuhteet ja valitsee kestävät kasvit ja materiaalit. Kasvualustana käytetään vain tutkittua, Viherympäristöliiton hyväksymät kasvualustanormit täyttävää materiaalia. Taimimateriaali hankitaan luotettavilta toimittajilta. Käytetään luotettaviksi todettuja yhteistyökumppaneiden tuotteita, materiaaleja ja palveluja. 1.7. Yritys tuntee ja tunnistaa haitalliset vieraslajit, joita ei saa käyttää Suomessa. Hallitaan vaarallisesti lisääntyvien lajien torjuntakeinot. 1.8. Yritys tuntee ja tunnistaa vaaralliset kasvintuhoojat. Jos vaarallinen kasvintuhooja löydetään, asiaan reagoidaan välittömästi tiedottamalla asiasta Eviraa. 1.9. Yritys hallitsee luontoa säästävät rakentamistekniikat. Esimerkiksi putki- ja kaapeliojien avokaivuun sijaan käytetään suuntaporausta, mikä säästää maanpäällä olevan kasvillisuuden ja rakenteet. 1.10. Yritys rakentaa tarvittaessa rakennusalueella maa-ainesten vesistöön huuhtoutumisen estävät suodatusaltaat, joihin kiintoainekset jäävät. 1.11. Yritys tekee sovitut työt kerralla sopimuksen mukaisesti. 1.12. Oleellinen osa laatuun pohjautuvaa toimintaa on hoitaa mahdolliset reklamaatiot viipymättä ja asiallisesti. 1.13. Jäsenyritys käyttää yhdistyksen laatimia yhteisiä lomakkeita.
2. Yrityksen henkilöstö 2.1. Yrityksellä on ammattitaitoinen henkilöstö ja työnjohto. 2.2. Yritys kouluttaa henkilöstöä ja ohjaa lisäkoulutukseen. Mahdolliset tiedolliset ja ammatilliset puutteet korjataan. 2.3. Yhdistys järjestää itse tai yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa lisä- ja täydennyskoulutusta jäsenyrityksille. 2.4. Yrityksellä on omavalvonta, jonka tavoitteena on kehittää yrityksen omaa laatua ja vähentää virheitä sekä oppia virheistä ja vääristä toimintatavoista. 3. Markkinointi ja tuotekehitys 3.1. Yritys on mukana yhdistyksen yhteisilmoittelussa ja tiedotuksessa. Jäsenellä on oikeus käyttää yhdistyksen yhteisiä tunnuksia ja mainosmateriaalia. Tavoitteena on yhdessä edistää ja yhdenmukaistaa laatuun perustuvaa viherrakentamista ja hoitoa. 3.2. Jäsenet kehittävät toimintaansa palveluperiaatteella. Palvelukonseptiin kuuluvat konsultointi- ja suunnittelupalvelut tarjotaan joko omana palveluna tai yhteistyökumppanin kautta. 4. Ympäristövastuu ja jätehuolto Ympäristövastuun ja jätehuollon kannalta yritys noudattaa seuraavia asioita. 4.1. Kaikessa toiminnassa noudatetaan viranomaismääräyksiä. 4.2. Toiminnassa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita Toiminta kuormittaa mahdollisimman vähän ympäristöä. 4.3. Toiminta suunnitellaan niin, että jätteiden määrä minimoituu. Suositaan kierrätystä ja materiaalien uusiokäyttöä. Valitaan yhteistyökumppanit, jotka noudattavat samoja pelisääntöjä 4.4. Rakentamisessa ja hoidossa syntyvät jätteet lajitellaan ja ongelmajätteet käsitellään asianmukaisesti. 4.5. Lannoitus ja kasvinsuojelu perustuvat vain tarpeeseen. Käytetään mahdollisuuksien mukaan pitkävaikutteisia lannoitteita. Otetaan käyttöön uusia tapoja vähentää ravinteiden huuhtoutumista, esimerkiksi biohiili. 4.6. Rakennuspaikalla syntyvä biomassa käytetään hyödyksi raaka-aineena tai toimittaan jatkokäyttöön. 4.7. Käytetään ympäristöä säästäviä rakentamistekniikoita. Rakennuspaikalla syntyvien kiintoaineisten kulkeutuminen vesistöön estetään. 4.8. Tuote- ja tavarantoimittajat valitaan niin, että edellä mainitut periaatteet toteutuvat. 4.9. Aliurakoitsijoiden vaaditaan sitoutuvan noudattamaan näitä samoja pelisääntöjä.
5. Työturvallisuus ja työnsuojelu 5.1. Yrityksellä on työsuojeluohjelma. 5.2. Yritys noudattaa työturvallisuudesta annettuja lakisääteisiä työturvallisuusohjeita sekä työpaikkakohtaisia määräyksiä. 5.3. Yritys sitoutuu perehdyttämään yrityksen henkilöstön yhdistyksen Turvamappiin. 5.4. Yritys laatii työmaakohtaisen työturvallisuusohjeistuksen sekä riskikartoituksen. 5.5. Työmaalla käytetään aina tarvittavia työsuojaimia, kuten suojakypärä, suojalasit, kuulosuojaimet, turvakengät, hengityssuojaimet, suojavaatteet. Huolehditaan siitä, että tiedotusvälineiden kanssa asioitaessa yrityksen henkilöstöllä on kuvaustilanteissa asianmukaiset henkilökohtaiset suojaimet ja työvaatetus. 6. Rakennusmateriaalit ja valmistus 6.1. Teollisesti valmistetut kasvualustat. Kasvualustassa käytettävien kivennäismaalajien pitää olla vähintään 80 prosenttisesti kierrätettäviä kaivumaita. Kivennäismaalajit seulotaan joko keskitetysti alueellisilla maankäsittelyalueilla tai kohdekohtaisesti rakennuspaikalla kuljetusten minimoimiseksi. 6.2. Paikalla tehdyt kasvualustat. Peltomultaa käytetään vain, kun se joudutaan kuorimaan rakennustyömaan alta. 6.3. Kompostimullat. Kompostin on oltava riittävän puhdasta ja oikeanlaisen prosessin läpikäynyttä biologista tai teollisuuskompostia, jonka käyttö täyttää kasvualustana Viherympäristöliiton kasvualustanormit. 6.4. Puutavara, kestopuu. Kyllästetyn puutavaran sijaan suositaan vaihtoehtoisia materiaaleja, kuten lehtikuusi, lämpökäsitelty puu tai kierrätysmateriaaleista valmistetut tuotteet. Väliaikaisissa ratkaisuissa ei käytetä lainkaan kyllästettyä puutavaraa (rajaukset, suojaukset). 6.5. Pinnoitteet. Pintamateriaalien soveltuvuus kohteeseen varmistetaan ennen rakentamista, erityisesti kulutus- ja kuormituskestävyys. Suositaan paikallista valmistusta kuljetuskustannusten minimoimiseksi. Käytetään kestäviksi todettuja materiaaleja, raaka-aineita ja tuotteita. 6.6. Kiviainekset. Suositaan lähiseudun kiviaineksia. Tavoitteena on nollakiviaines. Nollakiviainessuunnittelu tarkoittaa alueen suunnittelua niin, että paikalle ei tarvitse tuoda tai sieltä ei tarvitse viedä pois kiviainesta (Infra ry). Suositaan paikallisia maa-ainespankkeja. 7. Henkilöstö 7.1. Suositaan henkilöstön yhteiskuljetuksia ja kimppakyytejä. 8. Koneet ja laitteet 8.1. Koneet ja kuljetuskalusto pidetään hyvin huollettuina polttoaineen kulutuksen, päästöjen ja vuotojen minimoimiseksi sekä käyttöiän ja käyttövarmuuden maksimoimiseksi. Huolloista pidetään kirjaa ja tehtävä annetaan vastuuhenkilölle. 8.2. Valitaan kulutuksen, melun, päästöjen ja käyttötehokkuuden mukaisesti sopivat koneet ja laitteet. 8.3. Koneet ja laitteet mitoitetaan työtehtävän mukaisesti.
Laatu- ja ympäristöohjelma Laatu- ja ympäristöohjelma perustuu toimintaympäristöanalyysiin Toimintaympäristön analyysin tavoitteena on hahmottaa alan nykyinen toimintaympäristö ja siinä odotettavissa olevat muutokset. Toimintaympäristöllä tarkoitetaan yhteistyön toteutukseen olennaisesti vaikuttavia poliittisia, yhteiskunnallisia, lainsäädännöllisiä, taloudellisia, kulttuurisia, sosiaalisia ja luonnonympäristöön liittyviä tekijöitä. Nämä tekijät on otettava huomioon kun yhteistyötä suunnitellaan, jotta se istuu järkevästi toimintaympäristöönsä ja pohjautuu paikalliseen todellisuuteen ja vallitseviin olosuhteisiin. Kun toimintaympäristö otetaan huomioon, yhteistyöstä on mahdollista suunnitella tarkoituksenmukainen eli siinä 1. tehdään oikeita asioita 2. tehdään oikealla tavalla 3. tehdään oikealle asiakasryhmälle
Toimintaympäristön kuvaus Taloudellinen ympäristö Viherrakentamisalan taloudelliseen kehittymiseen vaikuttavat yleinen yhteiskunnan taloudellinen tilanne, rakennusalan suhdanteet, julkisen sektorin kehitys sekä yksityissektorin kulutustilanne sekä yleinen tietämys ja asenne. Viheralan volyymi tulee kasvamaan edelleen. Suomessa viherrakentamisen taso on jäljessä Keski-Euroopan tasosta laadullisesti ja investointien arvolla mitattuna. Varallisuuden kasvun myötä yksityiset ihmiset tulevat käyttämään enemmän rahaa omaan lähiympäristöönsä. Tulee uusia asiakasryhmiä, mikä mahdollistaa kysynnän kasvun. Ihmiset hankkivat viheralan palveluja, joista eniten tulevat kasvamaan pihan hoitopalvelut. Verkostoituminen on mahdollisuus tarjota isompia kohteita ja määrällisesti enemmän. Ympäristö imagon rakentajana ja viihtyisyyden lisääjänä on Suomessa vielä vähän käytetty keino yrityksissä ja kunnissa. Päättäjien ja yleisesti ihmisten tietoisuus viheralan merkityksestä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin lisääntyy. Viheralan palvelujen kysyntä tulee laajentumaan terveys- ja virkistyspalvelujen tuottamiseen. Uusia liiketoimintoja syntyy, esimerkkinä terapeuttiset luontoympäristöt ja terveysmetsät. Kuntien eri hallintokuntien yhdistyminen järkevöittää viherkokonaisuuden hallintaa. Kuntien hallinnollinen tilanne luo epävarmuutta markkinoiden kehittymisestä. Kuntien yhteenliittyminen sekä ulkoistaminen tuovat lisää työtä yksityisille viherrakennusyrityksille. Samalla urakkakoon kasvu aiheuttaa sen, että osa yrittäjistä ei voi tarjota urakoita pääurakoitsijana vaan aliurakoitsijana. Isoissa kuntaliitoksen kunnissa yksityiset yritykset tulevat hoitamaan kaukana pääkuntakeskuksesta olevien pienempien taajamien viheralueiden rakentamista ja ylläpitoa. Puutarhaharrastus on yksi suosituimmista harrastuksista. Merkittävin hyöty yhteisestä markkinoinnista ja tiedottamisesta on mahdollisuus saavuttaa yksityisasiakassektorilla. Markkinointia on kehitettävä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, esimerkiksi sidosryhmien ja yhteisöjäsenten sekä muiden viheralan yhdistysten kanssa. Tuotteistetaan pihapalveluja tarjoamalla kokonaispalvelua tai osapalveluna eri pihan osa-alueita tai rakentamista. Viherrakentamisen urakkakoot kasvavat ja osa yrityksistä kasvaa moniosaajiksi. Viherrakentaminen tulee olemaan kuitenkin vahvasti erikoisrakentamista, mikä mahdollistaa yritysten vahvan imagon rakentamisen sekä alan yhteistyön markkinoinnissa ja tiedottamisessa. Viherrakentamisen volyymin kasvaessa kilpailu kiristyy ja tämä pakottaa yritykset entistä tehokkaammiksi.
Poliittinen ympäristö Poliittinen päättäjien asenteeseen on edelleen vaikutettava, vaikka yleinen tietämys viheralan merkityksestä on lisääntymässä. Viheralan on aktiivisesti jaettava tietoa päättäjille viheralan myönteisistä vaikutuksista, koska varsinkin julkisella sektorilla talous kiristyy ja ilman perusteluja viheralueiden tasosta, erityisesti hoitotasosta, tingitään. Säästöjä on etsittävä hallitusti, ei yleisesti juustohöylällä ja sattumanvaraisesti puistojen hoitotöistä tinkien. Yksityispihapuolella kotitalousvähennys on merkittävästi lisännyt pihojen peruskorjausta ja se kannustaa jatkossa käyttämään pihojen hoitopalveluja. Päättäjille on kerrottava kotitalousvähennyksen myönteisestä vaikutuksesta yritystoimintaan. EU:n erilaiset ohjelmat tukevat kaavatasolla viheralueiden laaja-alaista suunnittelua. Esimerkiksi Green Infra, (vihreä infra) ekosysteemipalvelut ja biodiversiteetti (luonnon monimuotoisuus) ovat viheralan kannalta merkittäviä asioita. Viheralan on kehitettävä uusien haasteiden myötä yritystoimintaa. Esimerkkinä viherkatot ja viherseinät sekä hulevesirakenteet, kuten viivytysaltaat, imeytyspainanteet, maanalaiset lokerikkojärjestelmät sekä kasvien osuus veden puhdistusprosessissa. Yksi osaamisen alue on luonnonmukainen viherrakentaminen. Miten edistetään monipuolisella kasvillisuudella eläinten, hyönteisten ja lintujen esiintymistä. Esimerkkinä hollantilainen projekti Living Garden. Globaalit muutokset vaikuttavat viheralaan. Ilmastonmuutos pakottaa muuttamaan ympäristönsuunnittelua. On varauduttavat sääolojen muutoksiin, erityisesti ääri-ilmiöihin. Tämän takia muun muassa hulevesisuunnittelun merkitys korostuu. Tämä on mahdollisuus, joka viheralan on hyödynnettävä ottamalla hulevesien suunnittelu, rakentaminen ja hoito osaksi työnkuvaa. Ilmastonmuutoksen myötä kasvivalikoima monipuolistuu, mutta samalla erilaiset kasvitautija tuholaisriskit kasvavat. Ilmastonmuutoksen takia kevät- ja alkukesän sateet vähenevät, mutta syyssateet lisääntyvät. Kasvien menestymisen varmistamiseksi pitää rakentaa kastelujärjestelmiä erityisesti alueilla, joilla kasvien halutaan menestyvän ja kasvavan koko ajan. Toisaalta alueilla, joilla ei ole kastelujärjestelmää, käytetään kuivuutta sietäviä lajeja. Tutkimuksen kautta saadaan käyttöön uusia menetelmiä, joilla voidaan ehkäistä ympäristökuormaa, esimerkiksi biohiilen käyttö. Erilaiset trendit ja kulutustottumusten muutokset on huomioitava viheralan tuote- ja yritystoiminnan kehittämisessä. Esimerkiksi paikallisuus, kaupunkiviljely, kierrättäminen ja ekologisuus ovat asioita, joilla on myönteistä merkitystä viheralalla oikein hoidettuna. Rakennetaan ympäristöä säästäen. Kestävä rakentaminen on tuleva tapa toimia.
Sosiaalinen ympäristö Ihmisten keski-iän nousu, eläkeläisten määrän kasvu sekä toisaalta elintason kohoaminen merkitsevät muutoksia viheralan palveluiden kysyntään. Ammattitaitoisesta työvoimasta tulee olemaan puutetta. Viheralan on itse oltava aktiivinen alan vetovoiman säilyttämisessä nuorten keskuudessa ja toisaalta oltava aktiivinen täydennyskoulutuksen tukemisessa. Ikääntymisen vaikutukset on tiedostettava viherrakentamisessa turvaamalla esteettömyys, virikkeellisyys, asioiden mahdollistaminen (korotetut kasvualustat mm vanhuksilla). Varallisuuden kasvu, kakkosasuntojen iso määrä, lisääntyvä ulkomailla asuminen sekä eläkeläisten määrän nousu merkitsevät mahdollisuuksia viheralan yrityksille tarjota muun muassa pihojen hoitopalveluja. Lisääntyvä vapaa-aika ja tottumus käyttää palveluja lisäävät yksityispihoissa ammattilaisten käyttöä. Varsinkin nuoret sukupolvet ovat valmiimpia investoimaan asumiseen ja ympäristöön pitkäaikaisilla lainoilla. Ulkomainen työvoima lisääntyy. On varauduttava työntekijöiden puutteelliseen kielitaitoon kouluttamalla tai mahdollistamalla koulutus sekä kommunikointia helpottavien sanastojen tulkkien avulla. Teknologinen ympäristö Ihmiset ovat yhä valistuneempia ja laatu- ja hintatietoisempia. Tietoa haetaan internetissä. Internetissä on pystyttävä tarjoamaan oikeaa ja ymmärrettävällä tavalla tietoa, mikä auttaa ihmisiä tekemään hankintapäätöksiä realistisella pohjalla. Tieto hyvistä ja huonoista asioista leviää nopeasti. Erityisesti sosiaalisen median vaikutusta ei pidä aliarvioida. Viheralan on pidettävä yllä informatiivisia sivustoja ja tarjottava sosiaalisessa mediassa asiallisia tiedotus- ja keskustelukanavia, jotta kysyntä ohjautuu ammattilaisen käyttöön. Erityisesti on korostettava ammattityöllä saavutettavia etuja ja esiteltävä onnistuneita ratkaisuja eri tavoin. Internetin avulla jaetaan ideoita, hyviä esimerkkejä sekä kustannustietoa. Erilaiset pihasuunnittelua helpottavat ideapohjaiset suunnitteluohjelmat yleistyvät internetissä. Niiden käyttö on ilmaista.
Laatu- ja ympäristöohjelma Kestävän kehityksen määritelmä Kaiken toiminnan tavoitteena on turvata ny- Vihreä infrastruktuuri (Green Infra) lyhyt määrikyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen telmä mahdollisuudet maapallolla. Vihreällä infrastruktuurilla autetaan liittämään erilaisia luontoalueita kaupunkirakenteeskestävä kehitys viherrakentamisessa sa yhteen rakentamalla yhtenäisiä ekologisia Viherrakentamisen ja viheralueiden hoidon ta- käytäviä, eli viheralueet ovat liitoksissa toisiinvoitteena on sosiaalisesti toimivan, esteettises- sa. Tässä huomioidaan kaikenlaiset viheralueet ti ja ekologisesti tasapainoisen elinympäristön yksityispihoista puistometsiin. rakentaminen ja ylläpito. Viheralue voi olla myös hoidon kautta syntyvä. Hyvä ja kestävä Ekosysteemipalvelut lyhyt määritelmä viheralue palvelee käyttäjien tarpeita, mutta on myös elinympäristönä monipuolinen eri eliöla- Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ekosysjeille. Viheralue on turvallinen, terveellinen ja teemien, esimerkiksi viheralueiden, puistojen, viihtyisä. Elinkaarinäkökulmasta viheralue on metsien, tuottamia ilmaisia, aineellisia ja aineettomia hyötyjä ihmisille. taloudellisesti kestävä. Viherrakentamisen ja hoidon aikana tunniste- Biodiversiteetti lyhyt määritelmä taan ympäristön kannalta kielteiset vaikutukset ja sitoudutaan kehittämään toimintatapoja Biodiversiteetillä tarkoitetaan luonnon monimuotoisuutta. Tällä hetkellä eri hyönteis-, ympäristöä vähemmän rasittaviksi. eläin-, lintu- ja kasvilajeja häviää sukupuuttoon. Kestävään kehitykseen sitoutuminen edellyt- Luonnon monimuotoisuudella turvataan myös tää uutta ajattelutapaa ja käytännön toiminta- rakennetussa ympäristössä elinolosuhteet tapojen, materiaalivalintojen ja koneiden sekä uhanalaisille lajeille. työvälineiden kehittämistä. Kirjoitus ja kuvat Seppo Närhi. Teksti on hyväksytty Viher- ja ympäristörakentajat ry:n hallituksessa.