Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimintasääntö Sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitoksen johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 20.11.2014 125 ja se on voimassa 1.1.2015 alkaen. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Säännön peruste Tämä toimintasääntö perustuu valtuuston 12.6.2012 päätöksellään 21 hyväksymään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintosääntöön, siihen tehtyihin muutoksiin sekä siinä annettuihin oikeuksiin. Toimivalta on siirretty siten, että tässä säännössä mainituilla viranhaltijoilla on oikeus johtokunnan puolesta ratkaista nimetyt asiat. Liikelaitoksessa noudatetaan sairaanhoitopiirin hallinto- ja toimintasääntöä sekä otetaan huomioon, mitä sairaanhoitopiirin konserniohjeissa ja yhteishankintaohjeissa on määrätty. LIIKELAITOKSEN ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN 2 Palvelualuejako Sairaanhoidollisten palveluiden tuottamista ja järjestämistä varten liikelaitoksessa on seitsemän palvelualuetta, jotka ovat 1. Kliininen neurofysiologia 2. Patologia 3. TYKSLAB 4. Varsinais-Suomen Kuvantamiskeskus 5. Varsinais-Suomen Lääkehuolto 6. Varsinais-Suomen Välinehuolto 7. Tyks Mikrobiologia ja genetiikka 3 Johtaminen Liikelaitoksen johtamisesta on määrätty hallintosäännön 31 :ssä. Liikelaitosta johtaa johtokunta ja toimitusjohtaja. Milloin liikelaitoksen toimitusjohtaja on estynyt tai virka on auki, hoitaa hänen tehtäviään johtokunnan määräämä varatoimitusjohtaja, joka on joku palvelualuejohtajista. Toimitusjohtaja nimeää liikelaitoksen johtoryhmän ja määrää sen tehtävät.
Palvelualuejohtajat nimeävät palvelualueelleen johtoryhmän ja määräävät sen tehtävät. 4 (Kumottu sairaanhoitopiirin 1.1.2013 voimaan tulleella hallintosäännöllä.) 5 Toimitusjohtajan tehtävät ja toimivalta Hallintosäännön 33 :ssä mainittujen tehtävien lisäksi toimitusjohtaja 1. päättää palveluiden myynnistä noudattaen johtokunnan vahvistamia periaatteita. 2. päättää sellaisista hankkeista ja hankinnoista joiden arvonlisäveroton kokonaiskustannusarvio on alle 300 000 euroa. 3. ottaa ylilääkärit, osastonylilääkärit, apulaisylilääkärit sekä ylikemistit, sekä näissä viroissa olevat hallinnolliset viranhaltijat. 4. toimii johtavan lääkärin, palvelualuejohtajien, ylihoitajien sekä toimistonhoitajan ja johdon sihteerin henkilöstöhallinnollisena esimiehenä 5. ratkaisee liikelaitoksen edustuksen sellaisten yhtiöiden, yhteisöjen ja säätiöiden päättävien toimielinten kokouksissa, jonne johtokunnalla on oikeus nimetä edustajia. 6. päättää liikelaitoksen hallitsemien toimitilojen käytöstä. 7. päättää tarvittaessa liikelaitoksen hallitseman omaisuuden siirtämisestä palvelualueiden välillä. 8. antaa määräykset virkamatkoista. 9. päättää puhelineduista liikelaitoksessa. 10. hyväksyy johtokunnan ottamien viranhaltijoiden ja työntekijöiden irtisanoutumiset. 11. päättää liikelaitoksen varoista suoritettavista alle 5.000 euron vahingonkorvauksista. 12. päättää liikelaitoksen organisoinnista muissa kuin liikelaitoksen toimintasäännössä mainituin osin. 13. päättää ylihoitajien vastuujaosta 14. päättää irtaimen omaisuuden myynnistä enintään 50 000 euron määrään saakka päätöstä kohden ja 15. päättää vieraanvaraisuuden osoittamisesta tähän osoitettujen määrärahojen puitteissa. 6 Johtava ylilääkäri Johtokunta nimeää johtavan ylilääkärin tehtäviä hoitavan viranhaltijan. Hänen tehtävänään on johtaa ja valvoa liikelaitoksen terveyden- ja sairaanhoitoa sairaanhoitopiirin vastaavan lääkärin ohjeiden mukaisesti vastaavana ylilääkärinä. PALVELUALUEIDEN JOHTAMINEN 7 Palvelualueiden johtajat Johtokunta määrää kunkin palvelualueen palvelualuejohtajaksi suostumuksensa mukaisesti liikelaitoksen viranhaltijan tai yliopiston pää- tai sivuviranhaltijan, joka on virkasuhteessa liikelaitokseen (esim. yliopiston virassa oleva professorin).
Palvelualueilla 1-4 ja 7 palvelualuejohtajaksi määrätään liikelaitoksen viranhaltija, jolla on erikoislääkärin pätevyys palvelualueella edustettuna olevalla erikoisalalla ja dosentin pätevyys palvelualueelle soveltuvalla erikoisalalla. Varsinais-Suomen Lääkehuollon palvelualuejohtajaksi määrätään Turun yliopistollisen keskussairaalan sairaalaapteekkari. Varsinais-Suomen Välinehuollon palvelualuejohtajaksi määrätään liikelaitoksen viranhaltija, jolla on ylempi korkeakoulututkinto ja terveydenhuollon tutkinto. 8 Palvelualuejohtajien vastuu ja asema Palvelualuejohtajat ovat toimitusjohtajan välittömiä alaisia ja vastaavat toimitusjohtajalle palvelualueensa palveluiden sisällöstä, kilpailukykyisyydestä ja palvelualueen taloudesta. Palvelualueilla 1-4 ja 7 palvelualuejohtajat toimivat yhteistyössä palvelualueelle määrätyn ylihoitajan kanssa ja heidän tehtävänään on ylilääkärinä johtaa ja valvoa palvelualueensa terveyden- ja sairaanhoitoa. Palvelualuejohtajilla on omaa palvelualuettaan koskevissa asioissa läsnäolo- ja puheoikeus johtokunnan kokouksissa. 9 Palvelualuejohtajien tehtävät ja toimivalta Palvelualuejohtajat 1. ottavat Varsinais-Suomen Lääkehuollossa ja Varsinais-Suomen Välinehuollossa (palvelualueet 5-6) alaisensa henkilökunnan ja muilla palvelualueilla palvelualueensa lääkärit ja akateemisen tutkimus- ja hoitohenkilökunnan lukuun ottamatta ylilääkäreitä, osastonylilääkäreitä, apulaisylilääkäreitä, ylikemistejä sekä näissä viroissa olevia hallinnollisia viranhaltijoita, 2. toimivat palvelualueensa akateemisen henkilöstön henkilöstöhallinnollisena esimiehenä, tässä säännössä mainituin poikkeuksin, 3. päättävät tavaroiden, irtaimistojen tai palveluiden ostamisesta 50 000 euroon saakka päätöstä kohti paitsi Varsinais-Suomen Lääkehuollon palvelualuejohtaja lääkkeiden yhteishankinnan osalta ilman euromääräistä ylärajaa ja muiden hankintojen osalta 200 000 euroon saakka päätöstä kohti. 4. päättävät koulutus- ja kehittämisrahojen käytöstä palvelualueellaan varattujen määrärahojen puitteissa, 5. päättävät laitteiden koekäyttöön ottamisesta hankittuaan lääkintälaitteiden osalta sairaalainsinöörin lausunnon 6. päättävät lääketieteellisen tutkimuksen edellyttämästä tutkimusluvasta ja 7. päättävät vieraanvaraisuuden osoittamisesta tähän osoitettujen määrärahojen puitteissa. 8. toimivat Varsinais-Suomen Lääkehuollossa ja Varsinais-Suomen Välinehuollossa koko henkilöstön henkilöstöhallinnollisena esimiehenä. 9a Johtaminen Varsinais-Suomen lääkehuollossa Kullakin proviisorilla on Varsinais-Suomen lääkehuollossa oma vastuualueensa palvelualuejohtajan päättämällä tavalla. Vastuualueellaan kukin proviisori palvelualuejohtajan ohella voi
1. päättää koulutus- ja kehittämismäärärahojen käytöstä vastuualueelle osoitettujen määrärahojen puitteissa 2. päättää alaisensa henkilökunnan vuosilomien ja harkinnanvaraisten palkattomien virkavapaiden myöntämisestä enintään kolmen kuukauden jaksolle 3. päättää vastuualueen henkilökunnan virantoimitusmatkoista 4. päättää sijaisten, tilapäisten ja avoimen viran hoitajan ottamisesta enintään kolmen kuukauden ajaksi. Palvelualuejohtaja antaa tarkentavat määräykset päätösvallan käytöstä. TUTKIMUS JA OPETUS 10 Vastuu tutkimuksesta ja opetuksesta Palvelualueilla 1-4 ja 7 tapahtuvasta tutkimuksesta ja opetuksesta oman erikoisalansa osalta vastaa palvelualueen johtaja silloin, kun hän on oman erikoisalaan kuuluvan oppiaineen professori. Ellei näin ole, tutkimuksesta ja opetuksesta vastaavat erikoisaloillaan Turun yliopiston kyseisten erikoisalojen oppiaineiden professorit, joilla on virka myös liikelaitoksessa. He ovat tällöin liikelaitoksen sivuvirkojensa osalta toimitusjohtajan välittömiä alaisia. Ellei liikelaitoksessa edustettuna olevalla erikoisalalla ole professuuria Turun yliopistossa tai sitä ei ole täytetty, liikelaitoksen kyseisen erikoisalan tutkimuksesta ja opetuksesta vastaa tältä osin erikoisalan ylilääkäri tai se palvelualuejohtaja, jonka palvelualueeseen erikoisala kuuluu. Edellä mainitut liikelaitoksen tutkimuksesta ja opetuksesta vastuulliset viranhaltijat vastaavat omilta osiltaan erityisvaltionosuuden käyttösuunnitelman sekä erikoisalansa erikoislääkärikoulutuksen toteutumisesta liikelaitoksessa. YLIHOITAJAT 11 Ylihoitajien vastuu ja asema Liikelaitoksen ylihoitajat ovat toimitusjohtajan välittömiä alaisia ja vastaavat toimitusjohtajalle palveluiden tuotannon operatiivisesta johtamisesta, eli työn välittömän suoritustason koordinoinnista. He vastaavat liikelaitoksen hoitohenkilökunnan työpanoksen käytöstä, hoitohenkilöstön osaamisesta, hoitotyön kehittämisestä sekä opetuksesta toimien yhteistyössä palvelualueidensa johtajien kanssa. Johtokunta ottaa ylihoitajat. 12 Ylihoitajien tehtävät ja toimivalta Ylihoitajat 1. ottavat alaisensa henkilökunnan
2. toimivat alaisensa hoito-, hallinto- ja huoltohenkilöstön henkilöstöhallinnollisena esimiehenä ja 3. päättävät vieraanvaraisuuden osoittamisesta tähän osoitettujen määrärahojen puitteissa. 12 a Hallinnolliset osastonhoitajat Hallinnolliset osastonhoitajat ja VSKK:n toimistonhoitaja 1. määräävät alaistensa vuosilomat ja päättää virkatehtävien hoitamisesta lomien aikana 2. päättävät korkeintaan kolmen kuukauden pituisen virkavapauden myöntämisestä ja virkatehtävien hoitamisesta kolmen kuukauden virkavapauden aikana 3. päättävät koulutukseen liittyvistä virkavapauksista sekä siitä johtuvista korvauksista 4. antavat määräykset virantoimitusmatkojen suorittamisesta ja määrää tarvittaessa henkilöstön lisä-, lauantai- ja sunnuntaityöhön. Ylihoitaja ja Varsinais-Suomen välinehuollon johtaja antavat tarkentavat määräykset päätösvallan käytöstä. MUUT MÄÄRÄYKSET 13 Liikelaitoksen muu hallinto Liikelaitoksessa voi olla muita toimitusjohtajan alaisia, itsenäisessä asemassa olevia viranhaltijoita, jotka vastaavat liikelaitoksen sisäisistä palveluista. 14 Johtavassa asemassa olevat viranhaltijat Toimitusjohtajan lisäksi, johtava lääkäri, palvelualuejohtajat ja ylihoitajat ovat johtavassa asemassa olevia viranhaltijoita. 15 Liikelaitoksen nimen kirjoittaminen Toimitusjohtajalla on oikeus allekirjoittaa liikelaitoksen puolesta annettavat sopimukset ja muut sitoumukset. Palvelualueen tuottamien palveluiden myyntiä koskevat sopimukset kuitenkin allekirjoittaa toimitusjohtaja ja sopimukset varmentaa palvelualuejohtaja. Muutoin viranhaltijat allekirjoittavat tekemiensä päätösten täytäntöönpanoa koskevat sopimukset. 16 Menettely otettaessa virkaan tai toimeen Virkaan ja toimeen ottamista koskeva päätös tulee valmistella yhteistoiminnassa virkaan tai toimeen valittavan esimiehen kanssa ja koulutusvirkojen osalta koulutusohjelman vastuuhenkilön kanssa. Vaihtoehtoisesti ottamisesta päättävä viranhaltija voi
pyytää ennen päätöksentekoa edellä mainitulta viranhaltijalta virkaan tai toimeen ottamista koskevan lausunnon. Turun yliopiston oppiaineeseen liittyvää erikoisalan ylilääkäriä valittaessa toimitusjohtajan on pyydettävä ennen päätöksentekoa hakijoista Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan lausunto. Edellä virkoihin ottamista koskevat säädökset koskevat soveltuvin osin myös työsuhteita. 17 Ilmoitettavat päätöslajit Tyks-Sapa-liikelaitoksen viranhaltijoiden tekemät henkilöstöä, hankintoja ja vahingonkorvauksia koskevat päätökset tulee ilmoittaa tiedoksi johtokunnalle siltä osin, kuin jäljempänä on siihen velvoitettu. Muista kuin tässä mainituista päätöksistä ei ole ilmoitusvelvollisuutta. 18 Päätösten ilmoitustapa Päätökset ilmoitetaan päätösluettelona, josta käy ilmi päätöksen tehnyt viranhaltija ja päätöksen numero. Hankintapäätöksistä ilmoitetaan lisäksi hankinnan sisältö ja suuruus. Arvoltaan alle 10.000 euron hankintapäätöksiä ei ole velvollisuutta ilmoittaa. Henkilöstövalinnoista vakinaiseen palvelussuhteeseen ilmoitetaan lisäksi vakanssiin valittu henkilö tehtävänimikkeineen. Valintoja määräaikaiseen palvelussuhteeseen ei ole velvollisuutta ilmoittaa. Harkinnanvaraisista virkavapauksista ja työlomista ilmoitetaan johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevalle henkilölle myönnetyt yli kolmen kuukauden virkavapaat ja työlomat ja muun henkilöstön osalta yli 12 kuukauden virkavapaat ja työlomat. Ilmoituksessa mainitaan henkilön nimi ja vapaan pituus. Muita viranhaltijoiden tekemiä henkilöstöpäätöksiä ei ole velvollisuutta ilmoittaa. Vahingonkorvauksista ilmoitetaan vahingon laatu ja korvauksen määrä. Arvoltaan alle 5.000 euron korvauspäätöksiä ei ole velvollisuutta ilmoittaa. 19 Viranhaltijoiden päätösten nähtävänä pitäminen Johtokunnalle ilmoitetut päätöspöytäkirjat pidetään nähtävänä samanaikaisesti johtokunnan pöytäkirjan nähtävillä olon yhteydessä.