Saanko esitellä: TOIMITTAJAN TEKIJÄT Kaarle Nordenstreng, professori Kun vuonna 1941 syntynyt Kaarle Nordenstreng valittiin kiihkeäksi muodostuneessa valintatilanteessa tiedotusopin professoriksi vuonna 1971, luonnehti professori Jaakko Nousiainen asiantuntijalausunnossaan Nordenstrengiä: Hänelle ominaista on monipuolinen tutkijan uteliaisuus ja herkkä liikkuvuus alan ongelmien parissa. Tutkimisen viehätys ja kirjoittamisen helppous van tahtovat johtaa tiettyyn pinnallisuuteen tutkijan siirtyessä nopeasti ongelmasta toiseen Nordenstreng on osoittautunut luonnehdinnan mukaisesti nopealiikkeiseksi, kaikkia ongelmia seuraavaksi ja välillä itse ongelmaksi muodostuvaksi Suomen ehkä kansainvälisesti liikkuvimmaksi professoriksi. Psykologin herkkyydellä Nordenstreng tuntee kaikki ja kaikki tuntevat Kallen eikä maassa ja maailmassa heilahda lehtikään ilman, että Kalle siitä tietää. Yhteyksien rajana lienee vain taivas Tapio Varis Tapio Varis, professori Tapio Varis on maailman mies: väitteli kansainvälisestä viestinnästä, johti rauhan- ja konfliktintutkimuslaitosta Suomessa ja YK:n rauhanyliopistoa Costa Ricassa. Nyt hän istuu tiedotusopin ja opettajakoulutuksen yhteisessä viestintäkasvatuksen oppituolissa, joka kurkottaa Tampereen ja Hämeenlinnan kulmakunnilta aina globaalin virtuaaliyliopiston saleihin. Kaarle Nordenstreng Kuvat Susan Heikkinen ja G-arkisto Taisto Hujanen,professori Taisto on laitoksemme blondi, mutta ei hänestä juuri bimbo-vitsejä kuule. Taisto on vakava mies, onhan hän professori, joka katselee televisiotakin työkseen. Silti hänellä on useimmiten tavatessa myös pilke silmäkulmassa. Ennen törmäsin Taistoon Kaupin hiihtoladuilla, mutta se loppui kun Taisto siirtyi Nokialla (onneksi ei sentään sen kapeaharteisen kännykkämiehen valtakuntaan). Olen ymmärtänyt, että Taisto ottaa nimenomaan opettamisen ja opiskelijat vakavasti. Jos olisin opiskelija, arvostaisin kyllä sitä. Pentti Raittila Pentti Raittila, yliassistentti Pentti on meitä 60-lukulaisia, jotka teimme irtioton kodista, uskonnosta ja isänmaasta. Vaikka vallankumousta ei tullutkaan, Pentti ei menettänyt ytyään. Pentti on tullut taistelemaan tieteen eturintamaan eikä ole unohtanut maailman pahuutta ja epäoikeudenmukaisuutta. Siitä kertovat hänen tutkimusaiheensa, joihin kuuluu mm. rasismi. Joku saattaisi sanoa, että Pentti on myös kiintynyt katastrofeihin onhan hän tutkinut sekä Estonia-onnettomuuden että ydinjätteiden loppusijoituksen uutisointia. Penttiä voimme osaltaan kiittää siitä, että laitoksellamme on nykyisin huomattavan paljon pätkätyöläisiä projektitutkijoina ja -apulaisina. Journalismin tutkimusyksikköä vetäessään Pentti ei ole epäröinyt panna nimeään tutkimussopimuksiin, jotka ovat saaneet monen nuoren unohtamaan leveämmän leivän houkutukset yliopiston ulkopuolella. Taisto Hujanen Hannu Vanhanen, kuvajournalismin professori Kuvajournalismin professori Hannu Vanhanen on se punaiseen villapaitaan pukeutunut tyyppi, jonka kainalossa on sekalainen nippu kirjoja, papereita, dioja, zippejä ja muuta tavaraa. Persoonallaan ja tavaroillaan hän täyttää tilan, johon asettuu. Hän on monessa mukana ja piiskaa asiat tapahtumaan joviaalilla ruoskallaan, niin että et välttämättä edes huomaa si- 20
nua ruoskittavan. Mies on toiminut pitkään kuvajournalismin opetuksen ja sen kehittämisen parissa ja omaa vankan näkemyksen myös käytännön journalismiin. Välillä tuntuu, että kellonaika ja viikonpäivät ovat hänelle vieraita käsitteitä. Hannun vanhan, kalastajamallisen, veneen tyhjäkäynnin säätämisessä riittävän pienelle on ollut vaikeuksia. Sakari Viista Sakari Viista, lehtori Sakari Saku Viista vaikutti ennen Tampereelle tuloaan valokuvauksen opettajana Lahden muotoiluinstituutissa. Hän on monen Lahdesta valmistuneen, ja nyt arvostusta nauttivan lehtikuvaajan ja valokuvaajan oppi-isä. Sakulta voi kysyä kaikkea, mikä liittyy valokuvaukseen ja eritoten valokuvaustekniikkaan. Saku on vaatimattomuuden komistama varmaotteisesti liikuskeleva partaansa rapsuttava mies, joka on aivan totta sammuttanut kotirannassaan savusaunapalon. Lisäksi Saku on romuttanut pari autoa matkoillaan Lahden ja Tampereen välillä. Kamera pysyy silti varmaotteisesti hanskassa. Hannu Vanhanen Mary McDonald-Rissanen, englannin lehtori Mary PEI-saarella kasvanut Suomeen juurtunut kanadalainen. Räiskyvä tummatukka, joka vaihtaa tyyliä ja ilmettä koskaan niitä kadottamatta. Kirjallisuus tutkimusalueena ja flamenco kuntoiluna antavat lisäväriä. Kursseilla voit mm. kirjoittaa lehtijuttuja Suomesta englanniksi (ne julkaistaan) ja tehdä oikeita radio-ohjelmia. McDonald-English (Newspaper English, Reporting and Interviewing in English ja Radio Course) on must kaikille tiedottajille. Liisa Kurki-Suonio Liisa Kurki-Suonio englannin lehtori Liisa K-S, as her name often appears in our neck of the woods, is a person who over the 25 years I have known her, is synonymous with a listening, caring colleague. Liisa's rare in her ability to give not only her ear and her valued opinions but also give space for others to move in. It's only after the corridors of the the E wing slow down that Liisa withdraws into her room to concentrate on her own things and many a time from my bus seatlate at night I see Liisa's light burning in the Language Centre knowing that she is finally getting down to her Thing - renewing all her valuable contacts around the world or setting up new projects. We've been together planning and teaching Journalist English since most of you were knee high to a grasshopper. I couldn't want a better colleague, she keeps me on my toes with her innovative ideas and her energy to carry things to frutition. Mary McDonald-Rissanen Jyrki Jyrkiäinen, professori, laitoksen johtaja Jyrki Jyrkiäinen kirjoitti vuonna 1994 väitöskirjansa esipuheessa siitä, miten hän virassaan lehtorina joutui jakamaan viikkonsa ma-to ja to-pe projekteihin. Alkuviikosta hän opetti ja loppuviikosta tutki. Myös Jyrkin piirteet opettajana tulevat hyvin esille väitöskirjatyössä ja mainitussa esipuheessa: pitkäjänteisyys, järjestelmällisyys ja aika ajoin välähtävä ironisuus, jonka jotkut ottavat kepeänä huumorina, vaikka kyseessä ovat vakavat asiat. Olen ollut huomaavinani, että elämän vaihtuminen selkeämmin kokonaiseksi ma-pe projektiksi ja laitoksen johtajuus ovat edelleen vapauttaneet ja syventäneet Jyrkissä juuri tätä komiikan puolta. Muistan Jyrkin myös opettajana; jännitin determinismiä käsittelevän esseeni palautetta ilmeisesti niin paljon, etten koskaan mennyt vastaanotolle sitä saamaan. Merkinnän silti sain. Työkaverina häntä ei ole tarvinnut jännittää. Jäyhän ulkokuoren alta pulpahtaa aika ajoin esiin myös tunnetta. Uskoisin, että laitoksen pitkäaikaisena opettajana Jyrkiä perustaltaan ärsyttävät erilaiset muotiin tulleet tuloksellisuuskilpailut ja yliopiston perustehtävän aika ajoittainen hämärtyminen. Kaikki uudistamisen nimellä kulkeva saneeraus ei miellytä seinän takana istuvia kollegoitakaan. Siinä missä meikäläinen jo roihahtaa ilmiliekkiin Jyrki pitää vielä pokkansa. Iiris Ruoho 21
Liisa Manninen äidinkielen lehtori Det vackraste på jorden är bara redlighet men det gör ensamt liv till liv och verklighet, skriver Karin Boye i dikten Önskan. För mig förkroppsligar Liisa begreppet redlighet. Hon är äkta, ärlig och pålitlig och har dessutom massor av humor. Av Liisa har jag bl a lärt mig att uppfatta språk som musik där grammatikfel är falska toner och där det gäller att oupphörligt öva sina skalor. Liisa är den storasyster jag alltid önskat mig, klok och rådig, och en verklig livboj under äventyrliga, upplevelserika studiebesök och resor i Norden. Vivi-Ann Hakalax Vivi-Ann Hakalax, ruotsin lehtori Vivi-Ann Hakalax, ruotsinopettajanne, on kuin raikas tuulenpyörre. Hän pyyhältää paikalle, puhuu ja nauraa yhtä aikaa. Vivan on täynnä ideoita ja suunnitelmia; hän innostaa opiskelijat ja työtoverinsakin puhumaan toista kotimaistamme. Vivan ymmärtää, että opiskelijoiden seurassa voi olla muulloinkin kuin tunneilla ja muuallakin kuin yliopistossa: Tanskassa, Ruotsissa, Ahvenanmaalla, Pohjanmaalla, Porvoossa, Tammisaaressa jne. Liisa Manninen Seppo Rapeli, Radio Moreenin äänitarkkailija Seppo Rapeli rakastaa laitteita. Uusien laitteiden saapuminen tai saapumisen mahdollisuuskin herättää hänet talviunesta maaniseen toimintaan minä vuodenaikana hyvänsä. Vanhanaikaisiksi käyneiden täysin hyväkuntoisten laitteiden eläkkeelle jääminen on Sepolle tragedia. Onneksi laitteet sattuvat olemaan myös Sepon työ. Oikeassa elämässä Seppo osaa tehdä raparperipiirakkaa ja huutomerkkejä. Jari-Pekka Vuorela Risto Pylkkänen, lehtori Radiotyön lehtori Konsta kertoo tiukan radiouutisen perusteista, vaikka mielessä olisivatkin ihan muut asiat. Konstan Pylkkerö tunnetaan myös vitsinkerronnan maailmanennätys- ja moninkertaisena suomenmestaruusmiehenä. Pylkkäsen vitsipalstat ilmestyvät kaikenlaisissa alan julkaisuissa ja Seiskassa. Myös Räplä Rapelin tiedetään päätyneen anekdootteihin. Vapaa-ajalla Konstan tiedetään liikuskelevan ainakin joskus Sorin aukion liepeillä. 22 Mira-täti Marja Parikka, lehtori Toiseksi parasta Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksessa on yliopiston oma oikea radio. Sitä parempi on ainoastaan radiotyön perusasioiden opettaja Marja Parikka. Lannistumattomasti Marja opettaa, neuvoo, opastaa ja auttaa jokaista henkilökohtaisesti niin radiotyön yksityiskohtia kuin yleisiä linjojakin koskevissa kysymyksissä. Ymmärtämättömien kritiikistä masentuneet Marja poimii maasta, osoittaa jokaisessa ihmisessä piilevän lahjakkuuden ja saa opiskelijat pitämään radiotyötä elämääkin suurempana asiana. Risto Pylkkänen Jari-Pekka Vuorela, Radio Moreenin päätoimittaja Aamu-uninen jazzmies. Varmimmin tavattavissa iltapäivisin!! Seppo Rapeli
Eero Savisaari, toimitustekniikan lehtori Harjoittelupaikkoja, kenttäkeikkoja, luentosarjoja, pääsykokeita, koulutuksen tavoitteenasettelua. Tässä listassa on vain muutama esimerkki asioista, jotka kuuluvat työkaverini Eero Savisaaren tontille. Laitoksen esittelysivut kertovat miehestä hyvin niukasti: SAVISAARI Eero (03) 215 6505 tieesa@uta.fi C 252 ke 12-13. Eero on humanisti, jonka sukurasitus saattoi journalismin pariin. Sittemmin seilannut edestakaisin käytännön työn ja opetuksen välillä. Miettii yhä, miksi isona ryhtyisi. Vanhemmiten on miehen kärttyisyys lisääntynyt, tiettävästi ei kuitenkaan ole syönyt ketään. Kärsimättämäksi Eeroa ei kuitenkaan voi sanoa. Harvalla tällä laitoksella on niin pitkä pinna kuin Eerolla. Eero käyttää mielellään sitaatteja ja wellerismejä. Hän tykkää sarkasmista ja selväpäisestä suomen kielestä. Mielisanonta: Lasten ja imeväisten suusta ei tule muuta kuin kuolaa. Suhtautuu epäluuloisesti teknologiahuumaan. Inhoaa suhdannekalastusta. Kyselee toistuvasti miksi, mutta ei likikään aina saa vastausta. Kaarina Melakoski Kaarina Melakoski, käytännön lehtityön lehtori Kun joutuu esittelemään toista ihmistä, huomaa miten vähän hänestä tietää. Tämä seuraava perustuu omiin ja toisten havaintoihin sekä Kaarinan omiinkommentteihin vuosien varrelta. Kaarina on hengästyttävän puuhakas. Omalta osaltani yritän säätäälehtoriston yleistä aktiviteettia normaalille tasolle. Melakoski vetää käytännön kursseja, jotka opetusohjelmassa on yleensä merkitty lehtityön kursseiksi. Nimistä ei voi paljon päätellä; sisältö voi olla muutakin. Journalismia kumminkin. Henkilömme pitää menopaikoista, kuten rautatieasemasta. Sellaista harkkari ajoittain muistuttaakin. Siellä puhutaan päätteiden äärellä kännyköiden erilaisten, mutta mielikuvituksettomien melodioiden säestyksellä. Melakoski arvostaa erityisesti toimittajaksi aikovan perinteistä uteliaisuutta ja halua ottaa asioista selvää: Oliks sulla tossa alussa jotain kiinnostavaa? Mä en ehtiny... Joskus Melakoski aiheuttaa ohikulkijoille ikävästi mielipahaa ilmoittamalla, että harkkari on varattu. Onko kysymyksessä tiveman, filkkariuutisten, pomokurssin vai ties minkä työskentely, siitä ei pirukaan ota selvää. Luultavasti kaikki ovat siellä yhtä aikaa. Ei mikään ole maailmassa muuttumatonta on ollut lehtorin toimintaohjeena muuttumatta vuosikymmeniä. Eero Savisaari Jari Santonen, mikrotukihenkilö Jari Santonen on atk-teknisen peruskoulutuksen saanut mies. Harjoitustoimituksessa hänen tehtäviinsä kuuluu opiskelijoiden opastusta tietokoneiden käytön pulmatilanteissa laitteiden ja ohjelmistojen kunnossapitoa ohjelmisto- ja laitehankintojen suunnittelua. Valitettavasti tämä osaava mies ei ole yksin harjoitustoimituksen omaisuutta. Muita tehtäviä: Locality-projektin multimediatoimituksen ylläpito tiedotusopin laitoksen opettajien ja tutkijoiden atk-tuki yliopiston tiedotusyksikön atk-tuki. Niinpä Jari joutuu paljolti työskentelemään muualla kuin harjoitustoimituksessa. Ajoittain jopa kaksi kolmannesta työajastaan. Jarin tukikohta on kuitenkin harjoitustoimituksen tuntumassa huoneessa A326, jossa hän on tavattavissa tavattaessa. Sanovat hänen olevan erittäin ystävällisen ja palveluhenkisen. Aarno Kakko Aarno Kakko, amanuenssi Harjoitustoimituksen isännällä Aarno Kakolla on röntgenkatse. Lisää aiheesta sensaatiomaisessa reportaasissa sivulla xxx. Nimim. Epätoivoinen valokuvaaja 23
...ja loput henkilökunnan opettavaiset esittelee Mira-täti: Seppo Kangaspunta, lehtori Iiris Ruoho, yliassistentti Yliass. Iiris Ruoho on vastuunkantaja, jos kukaan. Hän varmistaa, että asiat hoidetaan loppuun. Piiskuri myös itselleen, joskus lipsuu. Tutkimusvapaalla hänellä olisi mahdollisuus vetää ravihevosen silmälaput ohimoilleen ja keskittyä tutkimukseensa, mutta maltti ei riitä. Auliisti hän hoitaa lupaamansa velvollisuudet, kiroillenkin. Laitos ei osaa toppuutella tällaista. Raivokas raataja. Lisävalaistusta Raivottarien seuraavassa esityksessä Jyrki Jyrkiäinen Veikko Pietilä, professori Tiedotusopin leppoisa professori Pietilä on laitoksen kuningas, mitä kahvinhakuun tulee. Tutustukaa myös runoteokseen Korona (59 s., Otava 1962). TV-työn opettaja Seppo on symppis, puurtaa ahkerasti ja yrittää kovasti. Taipumusta delegoida opetus- ja organisointivastuuta opiskelijoille. Inari Teinilä-Smid, lehtori Inari jätti paikkansa Sepolle, mutta palaa takaisin. Thomas Henriksson ruotsin lehtori Olkaa hyvää pataa, pääsette lähetystöön. Ei ole Vivanin tavoin paljastanut onnellisuutensa salaisuutta. Sirkka Wahlsten suomen lehtori Lehtori Wahlstén jää usein ylivertaisen Lipen varjoon. Tehnyt suomen kielen laudaturtyön venäjän -yva- (- iva-) -suffiksillisten imperfektiivisten verbien kääntämisestä suomen kielelle. Esko Salminen, professori Suomettumisprofessori Veti punaisen maton kadun yli Uudesta Suomesta Pressiklubille yhdessä Tuomo Talven kanssa. Valitettavasti jää eläkkeelle. Toimittajaopiskelija saattaa opintiensä varrella törmätä joskus myös opinto-ohjaaja OLLI YLÖSEEN ja lehtityön opettaja RAISA KOIVUSALOON, jotka haluavat pysyä uuden vuosituhannen kunniaksi incognito. Ylönen perusteli ratkaisuaan sillä, että mä olen ollut niin paljon esillä Gonzossa muutenkin (ks. Gonzot 1 4/97 99). Koivusalo puolestaan halusi protestoida mm. lehden taannoisia veropaljastuksia. (ks. Millennium-Gonzo). Seuraavassa noviisi-gonzossa opettajia esittelevät heidän ex-puolisonsa. 24