K A A K K O I S - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S PL 1023, Kauppamiehenkatu 4 45100 KOUVOLA Puhelin (05) 75441 Telefax (05) 371 0893 PÄÄTÖS 1(34) Nro A 1146 Dnro KAS-2003-Y-706-111 Annettu julkipanon jälkeen 15.10.2004 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. LUVAN HAKIJA Kotkan Energia Oy PL 232 48101 KOTKA LY-tunnus: 1778863-1 LAITOS JA SEN SIJAINTI Lupahakemus koskee Kotkaan, Korkeakosken kaupunginosaan rakennettavaa polttolaitosta. Laitoksen nimi on Hyötyvoimala ja se sijaitsee osoitteessa Karhulantie 160, 48600 KARHULA. Sijaintipaikan kiinteistötunnus on 285-44-8-3. Kiinteistöllä sijaitsee myös Ahlstrom Cores Oy:n kartonki- ja hylsytehdas. Voimalaitos käyttää polttoaineen jätteitä ja sen polttoaineteho on 36 MW. Laitoskokonaisuuteen kuuluu myös kartonkitehtaan vanha maakaasukattila, joka jää myöhemmin varakäyttöön. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Laitos on luvanvarainen ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 3 b mukaan energiantuotantolaitoksena sekä saman pykälän 3 momentin mukaan laitoksena, jossa hyödynnetään tai käsitellään ammattimaisesti tai laitosmaisesti jätteitä. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen laitoksen lupaasioissa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 12 b perusteella ( toiminta johon sovelletaan jätteen polttamisesta annettua valtioneuvoston asetusta). ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on toimitettu ympäristökeskukselle 22.12.2003. TOIMINNAN LUVAT, YVA-ARVIOINTI JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa olevat lupapäätökset Olemassa olevalla maakaasukattilalla on ilmansuojeluilmoituksen johdosta Kymen lääninhallituksen 26.10.1987 antama päätös nro Y 1147. Kartonkitehtaalla ja sen voimalaitoksella on Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 8.5.1998 myöntämä ympäristölupa nro A 1027 (jätelain mukainen jätelupa). Ympäristövaikutusten arviointi Polttolaitoshankkeesta (Jätteen energiahyötykäyttöhanke) on toteutettu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen menettely. Arviointiohjelma jätettiin käsiteltäväksi 9.10.2003 ja yhteysviranomaisen, Kaakkois-Suomen ympäristö-
2 keskuksen lausunto arviointiselostuksesta annettiin 21.1.2004. Vaihtoehtoina arvioinnissa tarkasteltiin päävaihtoehtoa ja nollavaihtoehtoa. Päävaihtoehdossa tarkasteltiin myös lietteen kuivausta laitosalueella, joka ei sisälly kuitenkaan nyt esitettyyn lupahakemukseen. Hankekuvaukseen ei kuulunut lajittelemattoman yhdyskuntajätteen polttaminen laitoksella. Arviointia koskeva yleisötilaisuus järjestettiin 16.10.2003 Karhulassa. Arviointiselostuksesta toimitettiin yhteysviranomaiselle 17 lausuntoa ja mielipidettä. Alueen kaavoitustilanne Alueella on lainvoiman 16.10.2002 saanut Kymenlaakson seutukaava. Kaavassa alue on osoitettu teollisuustoimintojen alueeksi (T) lisämerkinnällä sr, mikä tarkoittaa aluetta, jolla on säilytettäviä, vähintään valtakunnallisesti arvokkaita rakennuskulttuurikohteita. Vahvistamattomassa, 19.3.1986 hyväksytyssä yleiskaavassa Korkeakosken teollisuusalue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Alueen pohjoispuolella on maa- ja metsätalousaluetta (MU), jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja. Alueen itä- etelä- sekä länsipuolelle on osoitettu pientalovaltaisia asuntoalueita (AP). Osalla ko. asuntoalueista ympäristö tulee säilyttää ja uudisrakentaminen sopeuttaa jo olemassa oleviin rakennuksiin (lisämerkintä s). Korkeakosken teollisuusalueella on voimassa 26.8.1998 hyväksytty asemakaava. Kaavassa koko teollisuusalue, mukaan lukien uuden voimalaitoksen sijaintipaikka on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Karhulantien länsipuolella sijaitseva teollisuusalueen osa on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö tulee säilyttää (T/s). Alueen eteläpuolella, Levykujan molemmin puolin on voimassa 20.5 1988 vahvistettu ns. Pahvikylän asemakaava. Kaavan mukaan ympäristö tulee säilyttää ja uudisrakentaminen sekä oleviin rakennuksiin mahdollisesti tehtävät muutokset sopeuttaa ympäristöön ja vallitsevaan rakennustyyliin. Insuliitintien varressa on erillispientalojen korttelialuetta (AO/s), jolla ympäristö tulee säilyttää ja uudisrakentaminen sekä olemassa olevien rakennusten muutokset sopeuttaa kaupunkikuvaan. SIJAINTIPAIKKA, YMPÄRISTÖ JA ILMAN LAATU Uusi voimalaitos sijoitetaan teollisuusalueelle Korkeakosken kaupunginosaan, joka sijaitsee noin 8 km Kotkansaaresta ja 2,5 km Karhulasta pohjoiseen. Samalla tontilla sijaitsee Ahlstrom Cores Oy:n kartonki- ja hylsytehtaan tehdas- ja varastorakennuksia. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 200 metrin etäisyydellä uudesta voimalaitosrakennuksesta, Antinojankujalla. Alle 500 metrin etäisyydellä voimalaitoksesta sijaitsevat myös Tanulantien, Mäenpääntien, Savikonpolun, Karhulantien ja Insuliitintien varsien asuinrakennukset. Puolen kilometrin etäisyydellä uudesta voimalai-
3 toksesta asuu noin 130 asukasta. Korkeakosken ala-aste sijaitsee noin 800 metrin etäisyydellä, alueen luoteispuolella Veikkolantien varressa. Samalla alueella sijaitsee myös Veikkolan päiväkoti. Toinen voimalaitoksen läheisyydessä sijaitseva päiväkoti on Eskolan päiväkoti, joka sijaitsee alueen eteläpuolella noin kilometrin päässä laitoksen sijaintipaikasta. Eskolassa sijaitsee myös vanhainkoti. Hyötyvoimalan alue on teollisuusrakennusten korttelialuetta. Kaikki uuden voimalaitoksen tarvitsemat rakennukset sijoitetaan tälle ko. alueelle. Luonnonsuojelukohteita voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä ei ole. Voimalaitos ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Maaperä sijoituspaikalla on savea ja silttiä, jonka paksuus on 8-14 m. Sen päällä on 0,5-1,5 metriä paksulti täyttömaita hiekasta ja sorasta. Ilman laatuun alueella vaikuttaa paikallinen teollisuus ja liikenne. Lähimmät säännölliset seurantapaikat ovat reilun kahden kilometrin päässä etelään Karhulassa, jossa moottoritie, lasiteollisuus ja teräsvalimo vaikuttavat myös näihin tuloksiin. Ilman laadun typen ja rikin ohjearvot eivät näissä mittauksissa ole ylittyneet. Sen sijaan kokonaisleijuman (pölyn) mittauksissa on todettu ylityksiä ja vuonna 2002 vuosiarvo oli 126 % ja vuorokausiarvo enimmillään 243 % ohjearvoista. Kotkan alueella on tehty myös kolme toisiinsa verrattavissa olevaa ilman laadun bioindikaattoritutkimusta, joista viimeinen on valmistunut vuonna 2002. Siinä todettiin yhteenvetona, että vuoden 1997 jälkeen ei mäntyjen kunnossa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, joita voitaisiin pitää selvästi ilman epäpuhtauksien kuormituksesta aiheutuvina. Mäntyjen kuntoa ja runkojäkäläkasvillisuutta kuvaavat vyöhykkeet osoittavat, että ilman epäpuhtauksien selvät vaikutukset rajoittuvat Kotkan taajama-alueen ympäristöön eikä vaikutuksia enää ole juuri nähtävissä varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolella. Erityispiirre varsinaisen voimalahankkeen lähiympäristön ilmanlaadussa on se, että alueella esiintyy ajoittain hajuhaittoja, joista on aika ajoin tullut ympäristöviranomaisille valituksia. Haitat johtunevat kartonkitehtaan toiminnasta ja sieltä ilmaan pääsevistä rikkiyhdisteistä. POLTTOLAITOKSEN TOIMINTA JA RAAKA-AINEIDEN KÄYTTÖ Tuotanto, laitostehot ja käyntiajat Voimalaitoksen kattila on polttoaineteholtaan 36 MW:n arinakattila, jossa poltetaan jäteperäisiä polttoaineita noin 100 000 tonnia vuodessa. Kattilaa käytetään täydellä teholla lähes ympäri vuoden. Kesäaikana ylimäärälämpö ajetaan lauhdesähköksi. Arinakattilan käyttöajaksi on arvioitu noin 8 100 h/a. Kaukolämmön vuosituotanto on 50 GWh, höyryn tuotanto 100GWh ja sähkön tuotanto 50 GWh. Suunniteltu käyttöönotto on keväällä 2006. Laitoksessa on kaksi 12MW:n käynnistyspoltinta ja kaksi 13 MW:n kuormituspoltinta. Polttoöljysäiliön koko on 90 m 3 ja sen suoja-altaan tilavuus 100%. Varakattilana toimivan maakaasukattilan kapasiteetti on 25,6 MW. Maakaasukattilan vuotuiseksi käyttöajaksi arvioidaan noin 720 h. Maakaasukattilan höyryntuotannoksi on arvioitu 8 GWh/a ja tätä vastaavaksi maakaasun kulutukseksi noin 8,8 GWh. Nykyinen maakaasun käyttö (v.2003) on yli 10 milj. m 3 /a, energiantuotanto 440 TJ ja typenoksidien päästö n. 20 t/a. Typenoksidien ominaispäästö on siten 44mg/MJ. Laitoksella seurataan palamista jatkuvatoimisella O 2 -mittauksella. Piipun korkeus on 50 m. Prosessikuvaus Polttoaine tuodaan arinapolttolaitokselle autokuljetuksin. Laitoksella ei säilytetä eikä varastoida kuljetuksissa käytettävää kalustoa. Purkamiseen liittyvään väliaikaiseen py-
4 säköintiin on varattu tilaa vaakakentän yhteyteen 4-5 yhdistelmäautolle. Jäteperäisten polttoaineiden purkuun liittyvä pölyäminen, hajuhaitat ja melu estetään rakenteellisin keinoin. Yhdyskuntajätettä sisältävät polttoaineet tuodaan laitokselle suljetuissa jäteautoissa tai konteissa ja puretaan sulkeutuvin ovin varustetussa vastaanottohallissa vastaanottotaskuun, joka on erotettu puolikorkealla väliseinällä varastobunkkerista. Polttoaine nostetaan kahmarilla varastobunkkeriin, josta edelleen kahmarilla kattilan syöttösuppiloon ja sieltä se siirtyy syöttökuilun ja syöttimen kautta jätteenpolttoa varten kehitetylle erityisarinalle. Bunkkerin tilavuus on 3000 m 3 ja tällä määrällä laitos pystyy toimimaan neljä vuorokautta. Liikkuva erillisistä paloista koostuva arina siirtää jätettä arinalla eteenpäin ja jakaantuu vyöhykkeisiin siten, että alussa on polttoaineen annostelu, seuraavaksi kuivumis-, syttymis- ja palamisvyöhyke sekä viimeiseksi jäännöshiilen loppuun palaminen. Palamisenergialla tuotetaan korkeapaineista höyryä ja edelleen höyryturbiinin ja generaattorin avulla sähköenergiaa. Turbiinissa on myös väliottoja prosessihöyryn ja kaukolämmön toimituksia varten. Lisäksi turbiini on varustettu ns. lauhdeperällä, jolloin kesällä on mahdollista ajaa lauhdesähköä lämpökuorman ollessa pieni. Kattilalla on mahdollista ajaa täyttä tehoa ympäri vuoden ja ajaa ylimäärälämpö turbiinin lauhdeperään ja lauhduttimeen. Lauhdeperää voidaan käyttää myös kuorman tasaukseen etenkin höyryn tuotantokatkoksissa tai vaihtoehtoisesti reservinä tuotannon käynnistystilanteissa. Savukaasut poistuvat kattilasta puhaltimen kautta savukaasun puhdistusprosessien jälkeen maanpinnasta 70 metriä korkeaan piippuun. Poltossa jäljelle jää jätteenä tuhkaa ja pohjakuonaa. Pohjakuona poistetaan arinalta ja tuhka savukaasunpuhdistimelta. Hakemusvaiheessa hakija on esittänyt, että laitoksella poltettaisiin myös kuivattua yhdyskuntien jätevesilietettä, joka olisi kuivattu muualla. Myöhemmin on kuitenkin ilmoitettu, että yhdyskuntaliete ei sisälly poltettaviin materiaaleihin. Polttoaineiden käyttö Voimalaitoksessa käytetään jäteperäisiä polttoaineita noin 100 000 tonnia vuodessa. Tukipolttoaineena käytetään maakaasua. Tukipolttoainetta käytetään laitoksen käynnistyksessä ja tilanteissa, joissa tulipesän lämpötila putoaa alle 850 C:een. Tilanteissa, joissa jätteen käyttö estyy, voidaan korvaavina polttoaineina käyttää myös purku ja kierrätyspuuta. Arvio tyypillisen toimintavuoden polttoaineen kulutuksesta on esitetty taulukossa I. Taulukossa on myös polttoaineiden tyypilliset laatutiedot. Eri polttoaineiden maksimikulutukset eivät toteudu yhtä aikaa, vaan polttoaineiden keskinäiset osuudet vaihtelevat siten, että kattilan jätepolttoaineiden kokonaiskulutus on tavanmukaisena vuonna noin 100 000 t. Vuotuisesta noin 100 000 tonnin jätemäärästä Taulukko I. Hyötyvoimalan arvioidut tyypilliset polttoaineiden käyttö- ja laatutiedot Määrä t/a Tehollinen lämpöarvo MJ/ m 3 (n) Rikkipitoisuus % Kosteus % Tuhkapitoisuus % Yhdyskuntajäte 75000-100000 8-14 < 0,7 15-40 10-35 Teollisuuden energiajäte Purku- ja kierrätyspuu Maakaasu <300 000 m 3 /a 36 0-40000 10-15 < 0,3 30-50 3-10 0-30000 18,5-20 < 1 30-55 1-3
yhdyskuntajäteperäisen polttoaineen (pussijäte) osuudeksi arvioidaan 90 %. Teollisuudesta saatavan jätepolttoaineen osuus on noin 10% ja sisältää kuitulietettä, polttokelpoista rejektiä ja muuta kartonkitehtaan teollisuusjätettä. Purkupuun käyttö on myös mahdollista. Maakaasua käytetään tuki- ja käynnistyspolttoaineena sekä pääpolttoaineena maakaasukattilassa. Kaasun varapolttoaineena käynnistyspolttimissa on kevyt polttoöljy (käyttö noin 32 t/a). Kaasu tulee laitokselle putkea pitkin. Varsinaisessa maakaasukattilassa kaasun kulutus on noin 880 000 m 3 /a. Polttoaineeksi kelpaava syntypaikkalajiteltu jäte kerätään Kaakkois-Suomen alueelta sekä lähialueelta. Jätettä toimittavat mm. Kaakkois-Suomen Hankintarengas, jonka muodostavat Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy (15000 t/a), Kymenlaakson Jäte Oy (30 000 t/a), Mikkelin Jätehuolto (7500 t/a) sekä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy (20000 t/a) Hakija on lupahakemuksen täydennyksessä esittänyt ympäristöministeriön yleisempien jätteiden luetteloa koskevan asetuksen (1129/2001) mukaiset koodit jätepolttoaineista, joita laitoksessa on tarkoitus polttaa ja jotka kelpaavat sen polttoaineiksi. Ongelmajätteitä ja yhdyskuntalietteitä ei polttoaineisiin kuulu. Esitetyt jätekoodit ovat seuraavat: -Yhdyskuntajätteet - 200101-200111 - 200138-200139 - 200301-200302 - 200399; -Puun, massojen ja kartongin käsittelyn jätteet - 030105-030307 - 030308-030310; -Maatalouden muovit - 020104; -Pakkausjätteet - 150101-150102 - 150103-150105 - 150106-150109; -Ajoneuvojen purkamisessa syntynyt muovi - 160119; -Rakennusten purkujätteet - 170201-170203; -Mekaanisen jätteiden käsittelyn jätteet - 191201-191204 - 191207-191208 - 191210-191212 Hakemuksen täydennyksessä on polttoaineiden laadusta annettu seuraava selvitys: "Syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen koostumukseen vaikuttaa ennen kaikkea lajittelun tehokkuus mutta myös yhdyskunnan koko, sijainti, vuodenaika yms. Yhdyskuntajätteestä erotellaan jo syntypaikalla erilleen ongelmajätteet sekä hyödynnettävissä oleva paperi, pahvi yms. Tämän jälkeen lajiteltu kotitalousjäte sekä teollisuuden ja kaupan vastaava jäte sisältää pääasiassa muovi-, paperi-, pahvi-, styroxpakkauksia ja taloustavaraa, vaippoja, tekstiilejä yms. Syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen laadun ja hyötyjakeiden kierrätyksen kannalta ohjeistus ja toimivan ongelma- ja hyötyjätepisteverkoston ylläpito ovat keskeisessä asemassa. Syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen laitosmaisessa käsittelyssä lajitellusta yhdyskuntajätteestä poistetaan laitosmaisesti entistä tarkemmin jätteen joukkoon edelleen jäänyt palamaton aines kuten metallit, lasi, betoni ja kivet sekä tarvittaessa myös biojae. 5 Yhdyskuntajäteperäiset polttoaineet ovat energiasisällöltään vähintään puun ja turpeen veroisia polttoaineita. Lämpöarvo saapumistilassa on yleensä suurempi kuin 10 MJ/kg ja sitä korkeampi mitä paremmin lajitellusta jakeesta on kyse. Yhdyskuntajäteperäiset polttoaineet sisältävät esimerkiksi turpeeseen tai puuhun verrattuna enemmän tuhkaa ja raskasmetalleja. Myös klooripitoisuus on suhteellisen korkea (ruokasuola, PVC); lajittelun tasosta riippuen 0,2-1 p-% kuiva-aineessa, kun esimerkiksi turpeen klooripitoisuus on tyypillisesti alle 0,05 p-%. Haitallisten aineiden pitoisuudet lajitellussa yhdyskuntajätteessä ovat viime vuosina kuitenkin pienentyneet toisaalta lajittelun tehostumisen ja toisaalta ympäristöystävällisempien tuotteiden ja tuotantomenetelmien käyttöönoton seurauksena. Poltettavat teollisuuden sivujakeet sisältävät tyypillisesti paperia, pahvia, puuta ja muovia. Teollisuuden sivujakeen lämpöarvo on hieman suu-
6 rempia kuin yhdyskuntaperäisen polttoaineen. Lajiteltu rakennusjäte koostuu pääosin kierrätyskelvottomasta puusta, muovista, likaisesta pahvista ja paperista. Rakennusjätteen osuus polttoaineista on alle 5 %." Veden käyttö Voimalaitoksella käytetään Kymijoen vettä suoraan jäähdytysvetenä, prosessivetenä ja laitoksen käyttövetenä sekä vesijohtovettä talousvetenä yhteensä noin 9,0 milj.m 3 /a. Raakavesi otetaan Korkeakosken voimalaitoksen jälkeisestä ala-altaasta rannalle rakennettavan pumppaamon kautta putkea pitkin. Vesi puhdistetaan pumppaamolla mekaanisesti. Veden kulutus vaihtelee vuoden aikana laitoksen käyttötilanteen mukaan 20-1820 m 3 /h. Voimalaitos käyttää jäähdytysvettä jatkuvasti voimalaitoksen käydessä turbiinin ja kattilan apulaitteiden sekä kattilan ns. ulospuhalluksen jäähdytykseen. Näihin jäähdytyksiin käytetään vettä noin <1 dm 3 /s. Laitoksen käyttäessä lauhdutinta ja lauhdeperää ja niiden ollessa käytössä täydellä teholla, johdetaan lauhduttimen kautta raakavettä jäähdytysvettä noin 500 dm 3 /s. Lisäksi raakavettä kuluu pieniä määriä savukaasupuhdistukseen, pohjatuhkan sammutukseen ja laitostilojen vesipesuun Prosessivettä käytetään suljetussa höyryprosessissa ja se valmistetaan monivaiheisesti puhdistamalla (ionivaihdettua vettä). Prosessiveden kulutus on vähäistä (< 1 dm 3 /s). Kattilan ulospuhalluksessa (vesi-/höyrykiertoon rikastuvien suolojen poisto) sekä nuohouksessa (lämpöpintojen puhdistus) prosessista poistuu vettä, joka korvataan uudella prosessivedellä. Voimalaitoksen prosessiveden valmistukseen ja muuhun kuin jäähdytysvesikäyttöön käytettävän raakaveden kulutus on yhteensä noin 75 000 m3/a. Talousveden kulutus on noin 1 500 m 3 /a. Kemikaalien käyttö Pääosaa voimalaitoksella varastoitavista kemikaaleista käytetään vesien käsittelyyn. Savukaasujen typenoksidien vähentämisessä käytetään ammoniakin vesiliuosta. Lisäksi savukaasujen puhdistuksessa käytetään aktiivihiiltä ja kalsiumhydroksidia. Kyseisiä kemikaaleja hakija ilmoittaa varastoitavan asianmukaisesti laitoksella tarkoitukseen suunnitelluissa tiloissa. Voimalaitoksen suurin kemikaalisäiliö on ammoniakkisäiliö, jonka koko on suunniteltu olevan noin 50 m3. Tarkkoja tietoja käytettävistä kemikaaleista ja niiden määristä ei hakemus sisällä. Kemikaalilain mukainen ilmoitus asianomaista lupaa varten jätetään myöhemmin kemikaalivalvontaviranomaiselle. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Jätteenpolttolaitoksen suunnittelussa otetaan huomioon asetuksen (362/2003) mukaiset palamisolosuhteet, savukaasupäästöjä ja päästöjen tarkkailua koskevat vaatimukset. Savukaasupäästöjen osalta voimalaitoksen hiukkasten, orgaanisen hiilen kokonaismäärän (TOC), suolahapon (HCl), fluorivedyn (HF), rikkidioksidin (SO 2 ) ja typen oksidien (NO x ) vuosipäästöt on arvioitu asetuksen mukaisilla päästöjen vuorokausikeskiarvojen raja-arvoilla, jotka on esitetty taulukossa II. Vastaavien päästöjen suurimmat tuntipäästöt on arvioitu asetuksessa mainituilla päästöjen puolen tunnin keskiarvojen raja-arvoilla, jotka on myös mainittu taulukossa. Raskasmetallien vuosipäästöt on arvioitu asetuksessa esitettyjen vähintään 30 minuutin ja enintään kahdeksan tunnin näytteenottoajan kuluessa mitattujen kaikkien keskiarvojen raja-arvojen perusteella. Raja-arvot on esitetty taulukossa III.
7 Dioksiini- ja furaaniyhdisteiden vuosipäästöjen arvioinnissa on käytetty asetuksen mukaista raja-arvoa 0,1 ng/m 3. Hiilidioksidipäästö on arvioitu laitoksen suunnittelua varten määritettyjen polttoaineiden ominaisuuksien perusteella. Hiilidioksidin kokonaispäästöksi on arvioitu noin 99 000 t/a, josta arvioidaan fossiilisen hiilidioksidipäästön osuuden olevan noin 40 %. Maakaasukattilan typen oksidien vuosipäästö on arvioitu käyttäen päästökerrointa 100 mg/mj. NOx-päästökertoimen valinta perustuu ilmansuojeluilmoituksen johdosta annettuun päätökseen, jossa edellytetään, että typen oksidien päästöt keskimäärin pysyvät alle 100 mg/mj. Maakaasukattilan CO 2 -päästö on arvioitu päästökertoimella 55,8 g/mj. Polttolaitoksen vuosipäästöt on esitetty taulukossa IV. Taulukko II. Ilmaan johdettavien päästöjen vuorokauden ja puolen tunnin keskiarvojen raja-arvoja, mg/m 3 (Jätteenpolttoasetus 362/2003) Vrk-keskiarvo 0,5 tunnin keskiarvo Hiukkaset 10 30 Orgaanisen hiilen kokonaismäärä 10 20 HCl 10 60 HF 1 4 SO 2 50 200 NO x (NO 2 :na) 200 400 Taulukko III. Raskasmetallien raja-arvoja ( Jätteenpolttoasetus 362/2003) Vuosipäästökertoimet (mg/m 3) Cd, Tl yhteensä 0,05 Hg 0,05 Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V yhteensä 0,5 Taulukko IV. Hyötyvoimalan päästöt ilmaan, t/a Arinakattila Maakaasukattila Hiukkaset 5,7 Orgaanisen hiilen kokonaismäärä 5,7 HCl 5,7 HF 0,57 SO 2 28 NO x (NO 2 :na) 113 3,2 Cd+Tl 0,028 Hg 0,028 Sb+As+Pb+Cr+Co+Cu+Mn+Ni+V 0,28 CO 2 ( fossiilinen ) 59200 1800 CO 2 (bio) 39500 Hajut Polttoaineiden käsittely on laitoksen hajupäästöjen kannalta kriittinen toiminto. Tämän vuoksi bunkkeri on alipaineistettu, jolloin polttoaineiden hajut eivät pääse leviä-
8 mään varasto-tiloista ympäristöön. Kaikki polttoaineen vastaanottoon, esikäsittelyyn ja siirtoon liittyvät järjestelmät ovat ilmastoiduissa tiloissa, joista imettävä poistoilma johdetaan polttoon. Järjestelmät ovat suljettuja ja automatisoituja, joten hygieniahaittoja ei aiheudu. Voimalaitoksella saattaa esiintyä kuitenkin sellaisia häiriötilanteita, joissa kattilan käyttö joudutaan lopettamaan niin nopeasti, että jätteiden varastobunkkeriin / vastaanottosiiloon jää jätettä. Tällöin riskinä on, että jätteistä aiheutuva haju leviää ympäristöön, koska bunkkerin / siilon kautta kulkevaa ilmaa ei voida käyttää kattilan palamisilmana. Tällaisissa tilanteissa varaudutaan bunkkerin / siilon kautta kulkevaa ilmaa johtamaan ulkoilmaan piipun kautta hajuhaittojen minimoimiseksi. Havaittavissa olevaa hajua voi esiintyä lähiympäristössä, jos bunkkerissa pitkään varastoituna ollutta jätettä joudutaan käsittelemään ja siirtelemään ja lämpötila sekä ilmanpaine ovat sellaiset, että ulos johdettava hajupitoinen ilma laskeutuu maan pinnan tuntumaan. Tällöin voidaan bunkkeriin ruiskuttaa desinfiointiainetta, joka tehokkaasti ehkäisee hajun muodostumista. Eräs mahdollisesti käytettävä emäksinen desinfiointija hajunpoistoaine sisältää aineosia, kuten natriumhypokloriittia (<4 %) ja natriumhydroksidia (<1 %). Tarpeen vaatiessa bunkkeri voidaan myös peittää peitteellä tms, jolloin hajut eivät pääse leviämään ympäristöön. Kun kattila otetaan jälleen käyttöön ja bunkkerissa olevia jätteitä käsitellään, johdetaan bunkkerin ilma kattilan palamisilmaksi ja saadaan näin mahdolliset käsittelyn yhteydessä vapautuvat hajut poistettua. Käytännössä Kotkan voimalaitoksella mahdollisten häiriötilanteiden aikana bunkkerissa olevia jätteitä ei ole tarpeen käsitellä. Savukaasujen käsittely Savukaasujen typenoksideja vähennetään selektiivisellä ei-katalyyttisellä NO x - vähennysjärjestelmällä (SNCR). Tehoaineena, reagenttina käytetään ammoniakkia (NH 3 ), joka ruiskutetaan 25 %:n vesiliuoksena tulipesän yläosaan sopivaan lämpötilavyöhykkeeseen missä se sekoittuu kuumien savukaasujen kanssa. Reaktion tuloksena syntyy vettä ja typpeä. Vesiliuoksen vuosittainen käyttömäärä on noin 46 tonnia. Muitten kaasumaisten epäpuhtauskomponenttien puhdistaminen perustuu puolikuivaan savukaasun puhdistusmenetelmään. Prosessissa rikin ja kloorin sidonta tapahtuu erillisessä savukaasukanavaan liittyvässä reaktorissa vaiheessa, jossa kaasut poistuvat kattilasta lämmön talteenoton jälkeen. Savukaasuja jäähdytetään edelleen ja siihen tarvittava vesi syötetään reaktoriin sekoitettuna erittäin suureen pölymäärään siten, että syötettävän pölyn kosteus on ainoastaan 3-4 %. Pölyn sisältämä vesi haihtuu ja pöly kuivuu siten, että sen kosteus reaktorin jälkeisessä letkusuodattimessa on n. 1-2 %. Reagoivina aineina käytetään kalkkimaitoa tai kuivaa kalsiumhydroksidia Ca(OH) 2. Kalsiumhydroksidi voidaan valmistaa laitokselle tuotavasta poltetusta kalkista (CaO) sammuttamalla se kuivasammuttimessa. Käytettävän poltetun kalkin vuosimäärä on noin 13 000 tonnia. Savukaasun kaikki happamat kaasukomponentit, SO 2, HCl ja HF reagoivat kalsiumhydroksidin kanssa. Lisäksi poistetaan elohopeaa, dioksiineja ja furaaneita sekä muita raskaita orgaanisia yhdisteitä syöttämällä reaktorin jälkeen savukaasukanavaan pölymäistä aktiivihiiltä, johon kyseiset epäpuhtaudet absorboituvat. Aktiivihiiltä käytetään vuosittain noin 32 tonnia. Savukaasujen jälkipuhdistimena toimii letkusuodatin. Letkusuotimessa savukaasut puhdistetaan kiintoaineesta eli pölystä. Letkujen pinnalle jäävä kiintoaines sisältää reagoimatonta kalsiumhydroksidia, jolloin pölyn erotuksen lisäksi letkujen pinnalla tapahtuu rikin ja kloorin jälkireaktioita, mikä parantaa laitoksen kokonaiserotuskykyä. Syntyvä lentotuhka kerätään lentotuhkasiiloon, josta se edelleen kuljetetaan kaatopaikalle. Letkusuodattimessa erottunut pöly putoaa pohjasuppiloon, josta osa siitä kierrä-
tetään kostutusruuvin kautta takaisin prosessiin. Se osa pölyä, jota ei kierrätetä, johdetaan pohjasuppilosta mekaanisilla kuljettimilla lopputuotesiiloon. Puolikuivassa puhdistusjärjestelmässä ei synny jätevesiä eikä siihen kuulu jätevesien puhdistuslaitteistoa. Kuormitus veteen ja jätevesien johtaminen Laitoksen jäähdytysvesien johtamisesta aiheutuu lämpökuormaa vesistöön. Mitoitustilanteessa turbiinin apulauhduttimen jäähdytysteho on 20 MW, tällöin jäähdytysveden tarve on n. 0,5 m 3 /s, kun sallittu lämpeneminen on keskimäärin 10 C. Vesistöön johdettava lämpökuorma on vuositasolla n. 200 TJ ajoittuen maalis-joulukuulle. Keskimääräinen kuorma on n. 20 TJ/kk, vaihteluväli on 1-35 TJ/kk. Lisäksi laitos kuluttaa pieniä määriä jäähdytysvettä muihin jäähdytyskohteisiin. Jäähdytysvesi johdetaan samaa reittiä putkea pitkin takaisin Korkeakosken voimalan ala-altaaseen kuin mistä se on otettu. Putkilinja kulkee kartonkitehtaan tehdasalueen eteläreunan mukaisesti. Teollisuusjätevesiä syntyy seuraavista kohteista laitosalueen perus- ja hulevedet (sade- ja sulamisvedet) raakaveden puhdistus prosessiveden valmistus prosessiveden ulospuhallus laitoksen lattioille kertyvät pesu- ja vuotovedet jätteen vastaanottoalueen pesuvedet Voimalaitoksen ns. puhtaita teollisuusjätevesiä ovat perusvedet ja hulevedet puhtailta alueilta sekä ulospuhallusvedet. Kattilan ulospuhallusvesi johdetaan jäähdytettynä kaukolämpöverkon lisävedeksi. Jos kaukolämpöverkko ei tarvitse lisävettä, niin vesi johdetaan voimalaitoksen sadevesiviemäriin. Ulospuhallusvesi ei sisällä fosfaatteja mutta siinä on vähäinen määrä ammoniakkia (noin 1 mg/l). Laitoksen lattiavedet johdetaan tarpeen mukaan öljyn ja lietteen erottimiin ennen niiden johtamista laitoksen sadevesiviemäriin. Samoin käsitellään ulkoalueen ne hulevedet, jotka ovat tekemisissä tuhkan- tai öljynkäsittelyn kanssa. Sadevesiviemärin vedet johdetaan viivästysaltaan kautta Alhonojaan, joka virtaa tehdasalueen pohjoispuolitse Kymijokeen. Viivästysaltaaseen johdetaan vedet vain sellaisilta alueilta, joilla ei ole vaaraa vesien likaantumiseen normaaleissa käyttötilanteissa. Altaan tilavuus on noin 300 m 3 ja sen pohja rakennetaan niin, että laskeutunut liete saadaan poistettua ja niin että kelluvat roskat ja liete eivät joudu purkuputkeen. Sedimenttijäte toimitetaan tarvittaessa ongelmajätteen käsittelylaitokselle. Vesi purkautuu altaasta määrämittausten kautta ja veden laatua seurataan erillisen ohjelman mukaan. Allas varustetaan vahinkotilanteita varten sulkulaitteella. Raakaveden ja prosessiveden puhdistuksessa muodostuvat jätevedet, jotka sisältävät Kymijoesta peräisin olevia aineita ja puhdistuksessa käytettäviä kemikaaleja, johdetaan neutraloituina kaupungin viemäriverkkoon. Jätteen vastaanottoalueen pesuvedet johdetaan myös kaupungin viemäriverkkoon. Talousvesi hankitaan kaupungin vesijohtoverkostosta. Siitä syntyvä talousjätevesi koostuu pääasiassa normaalista käyttöveden kulutuksesta taukotiloissa, pukuhuoneissa ja saniteettitiloissa. Nämä jätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkkoon. Ennen kattilalaitoksen käyttöönottoa tehdään laitteiston kemiallinen puhdistus (peittaus). Siinä syntyy kertaluonteisesti jätevesiä joiden asianmukaisesta erilliskäsittelystä sovitaan tarkemmin ympäristöviranomaisten kanssa ennen käsittelyä. Jätebunkkerin pesutarve on noin kerran vuodessa huoltoseisokin yhteydessä. Pesun tekee ulkopuolinen yritys, joka käsittelee syntyvät jätteet asianmukaisesti. 9
Mahdollisten jätepalojen sammutuksista kertyviä vesiä ei johdeta viivästysaltaaseen. vaan kerätään jätteen vastaanottobunkkeriin, jolloin ne eivät pääse hallitsematta leviämään ympäristöön. Palovedet johdetaan mittausten jälkeen asianmukaiseen käsittelyyn. Melu Polttolaitoksen ympäristömelu muodostuu tasaisemmasta käyntimelusta ja erilaisesta lyhytkestoisesta melusta. Keskeisiä käyntimelun lähteitä ovat lähinnä voimalaitoksen pumput ja puhaltimet. Poikkeavaa melua syntyy höyryn ulospuhallusventtiileissä voimalaitoksen käynnistämisen, vuosihuollon sekä häiriötilanteiden yhteydessä. Käynnistystilanteet ovat useimmiten ennakoitavissa ja ne voidaan tehdä päiväsaikaan. Häiriötilanteita sattuu nykyaikaisilla voimalaitoksilla keskimäärin harvemmin kuin kerran vuodessa. Kattilan varoventtiilien ulospuhallusputkiin asennetaan äänenvaimentimet. Laitoksen sijainnin vuoksi melusuojaukseen on hakijan mukaan suunnittelussa kiinnitetty erityistä huomiota. Puhaltimet ja muut äänekkäät laitteet sijoitetaan omiin suljettuihin tiloihin. Lisäksi laitosrakennusten seinämissä sovelletaan rakennustekniikkaa ja materiaaleja, jotka vaimentavat koneiden ja laitteiden melua tehokkaasti. Lähes kaikki laitteet sijaitsevat sisällä voimalaitosrakennuksessa. Ilmanotosta aiheutuvaa melua vaimennetaan äänenvaimentimilla. Samoin savupiippuun heti puhaltimen jälkeen tulee äänenvaimennin. Alueen melutasossa ei tapahdu olennaisia muutoksia. Voimalaitos suunnitellaan siten, että melutaso ei ylitä annettuja ohjearvoja (VNp 993/1992). Voimalaitoksen toiminnasta ei aiheudu tärinää. Laitoksen käyttöönottovaiheessa joudutaan kattila ja sen putkistot puhaltamaan puhtaaksi korkepaineisella höyryllä. Tästä voi syntyä voimakasta kertaluonteista melua. Puhtaaksipuhallus tehdään ympäristöviranomaisille tiedoksi tehtävän suunnitelman mukaan ja työstä ilmoitetaan ympäristön asukkaille kaksi viikkoa ennen puhallusten aloittamista. Laitoksessa syntyvät jätteet ja niiden käsittely Polttolaitoksen suurin jäte-erä on syntyvä tuhka, joka jakautuu pohjakuonaan, kattilatuhkaan ja lentotuhkaan. Lentotuhka kulkeutuu savukaasujen mukana savukaasujen puhdistusreaktoriin ja erotetaan savukaasuista muun kiintoaineen kanssa letkusuodattimella. Muita voimalaitokselle ominaisia jätteitä ovat polttoaineen esikäsittelyssä muodostuvat jätteet. Laitoksella syntyy myös jonkin verran ongelmajätteitä ja talousjätteitä. Arinapolttotekniikkalla suurin osa tuhkasta on pohjakuonaa. Kaikkien jätteeksi luettavien sivutuotteiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet sekä haitallisuus tutkitaan ennen kuin niiden käsittelystä päätetään. Palamisen ollessa tehokasta polttoaineen sisältämä orgaaninen aines palaa käytännössä kokonaan ja epäorgaanisesta aineksesta syntyy tuhkaa. Jätteenpolttoasetuksessa on palamisen varmistamiseksi erikseen määrätty, että kuonassa ja pohjatuhkassa olevan orgaanisen hiilen kokonaismäärän on oltava alle kolme prosenttia tai hehkutushäviön alle viisi prosenttia aineksen kuivapainosta. Pohjakuonan orgaaniset haitta-aineet ovat hajonneet ja raskasmetallit pääosin lasittuneet liukenemattomiksi. Arinalta poistetaan palamatonta kuonaa ja se siirretään vesisammutetulla siirtojärjestelmällä bunkkeriin. Näin syntyvää ns. pohjakuonaa syntyy noin 18 000 t/a. 10
11 Letkusuodattimessa lentotuhka erottuu suodatinpölynä yhdessä savukaasujen puhdistamisessa syntyvän muun aineksen kanssa. Polttoaineesta peräisin olevat ja palamisessa syntyvät haitta-aineet sidotaan tähän kiinteään loppuainekseen, joka sisältää lentotuhkaa, kalkkia, kipsiä ja aktiivihiiltä sekä liukoisia suoloja ja raskasmetalleja. Samaan lopputuotteeseen ohjataan myös kattilatuhka. Näin syntyvää lopputuotejätettä muodostuu noin 6700 t/a. Koska hyötykäyttökohteita ei todennäköisesti tuotteelle juuri löydy, käsitellään se haitallisten aineiden liukoisuuden vähentämiseksi kiinteyttämällä tai stabiloimalla ja sijoitetaan kaatopaikalle. Tuhkan stabilointi tai kiinteytys tehdään voimalaitoksella, jonka jälkeen tuhkan siirto voidaan tehdä pölyttömästi ympäristöä kuormittamatta. Sijoituspaikkoja ovat pääasiassa kaatopaikat niiltä jäteyhtiöiltä, jotka tuovat polttoainetta laitokselle. Stabiloitu tai kiinteytetty tuhka toimitetaan siinä suhteessa jäteyhtiöiden siihen tarkoitukseen soveltuville ja luvitetuille kaatopaikoille, kuin yhtiöiltä on toimitettu jätepolttoainetta laitokselle. Polttoaineen eli laitokselle tuotavan jätteen käsittelyssä syntyy polttokelvotonta jätettä. Suurimmat palamattomat kappaleet, kivet, metallit ja betoni poistetaan jäteperäisen polttoaineen joukosta kahmarilla ennen polttoa. Tällaista polttoaineen esikäsittelyssä syntyvää kaatopaikalle vietävää rejektiä voi syntyä jonkin verran huolimatta jätteentoimittajien laadunvalvonnasta, jolla pyritään estämään tällaisen jätteen joutuminen polttoaineen joukkoon. Pohjakuonan sisältämä metalli pyritään hyödyntämään. Taulukko V. Laitoksessa syntyvät jätejakeet Jätejae vuosimäärä (kg) Pohjakuona 18 000 000 Lentotuhka, kalkki, kipsi ja aktiivihiili jäteseos 6700 000 Palamaton esikäsittelyjäte, kivet, betoni, metalli 5000 000 Yhdyskuntajätteet 3400 Savukaasupuhdistuksen pussisuotimet 1500 Akut 500 Alkaliparistot 40 Eristysvillat, ilmansuodattimet 150 Jäteöljyt (tumma) 650 Muovijäte (styroxrouhe) 300 Toimiston paperijäte 110 Turbiinin öljynsuodattimet 250 Loisteputket 8 Maalit ja liimat 20 Yhteensä 29 700 tonnia Syntyvät jätteiden pienjakeet lajitellaan ja kerätään kannellisiin jäteastioihin ja toimitetaan edelleen asianmukaiseen käsittelyyn. Ongelmajätteet kuten kiinteät ja nestemäiset öljyjätteet, akut, paristot ja loisteputket kerätään erikseen ja varastoidaan lajeittain. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyluvan omaavaan laitokseen.
12 Jäteperäiset polttoaineet sisältävät ympäristölle haitallisia aineita kuten raskasmetalleja (elohopea ja kadmium jne.) ja orgaanisia klooriyhdisteitä enemmän kuin esimerkiksi turve tai puu ja tämä heijastuu tuhkan laatuun. Pohjakuonalle etsitään hyötykäyttökohteita, mutta myös sen kaatopaikkaläjitykseen on hakemuksessa varauduttu. Pohjakuona muistuttaa soraista hiekkaa ja sopisi geoteknisiltä ominaisuuksiltaan käytettäväksi maarakentamiseen. Ennen käyttöä kuonaa on mahdollisesti esikäsiteltävä ja homogenisoitava seulonnalla ja metalliromun ja muiden palamattomien kappaleiden poistolla. Hienoaineksen poisto vähentää käyttöön liittyviä ympäristöriskejä. Kuonan ominaisuudet edelleen paranevat, jos sitä varastoidaan kasalla muutaman kuukauden ajan ennen käyttöönottoa. Kuona stabiloituu, kuonapartikkelit kovettuvat ja kuonan sisältämien metallien liukoisuus vähenee. Ennen mahdollista hyötykäyttöä kuonan liukoisuusominaisuudet on kuitenkin selvitettävä. Erityisesti huomioita tulee kiinnittää kadmiumin, kromin, kuparin, nikkelin, lyijyn ja sinkin liukoisuuteen. Liikenne Liikennöinti alueelle on lupahakemuksessa esitetty joko olemassa olevaa reittiä pitkin Karhulantien kautta tai rakennettavan uuden peltoalueelle sijoittuvan tien kautta Hurukselantieltä. Uusi tielinjaus sijoittuu voimalaitoksen itäpuolen peltoalueelle ja sen pituus on noin kilometri. YVA-selostuksessa (kuva sivulla 2) on esitetty suuntaa antava arvio uudelle tielinjaukselle. Hakija on hakemuksen viimeisissä täydennyksissä varmentanut, että laitokselle rakennetaan uusi kyseinen tieyhteys suunnitellun linjauksen mukaisesti. Tie tehdään pääasiassa laitoksen omaa liikennettä varten mutta sille siirtyvät myös laitoksen vieressä olevan kartonkitehtaan tuotekuljetukset. Läpiajoliikennettä tielle ei sallita. Suunniteltu nopeusrajoitus on 30 km tunnissa ja sen leveys on 9 metriä. Liikennemäärät tiellä ovat kaikkiaan noin 110 autoa vuorokaudessa. Hyötyvoimalan polttoainekuljetusten määräksi on arvioitu noin 22-30 kuljetusta vuorokaudessa. Tämän lisäksi voimalaitoksella syntyvien jätteiden, kuten tuhkan, poiskuljetus aiheuttaa 5-10 rekka-autokuljetusta vuorokaudessa. Kuljetukset tapahtuvat pääsääntöisesti klo 6-22 välisenä aikana. Hyötyvoimala aiheuttaa myös työmatkaliikennettä sekä erilaista huolto- tms. ajoa. Voimalaitoksen aiheuttama raskaan liikenteen määrän lisäys on muutamia prosentteja suhteutettuna vaihtoehtoisten liikennereittien kokonaisliikennemääriin. Pohjakuonan kuljetukseen voidaan käyttää avolava-autoja mutta pölyävä lentotuhka kuljetetaan umpinaisilla lavoilla tai säiliöautoilla. POIKKEUKSELLISIIN TILANTEISIIN VARAUTUMINEN Polttolaitoksen toiminnasta aiheutuvia mahdollisia ympäristöriskejä ovat öljyn tai kemikaalin pääsy vesistöön ja maaperään, savukaasujen hallitsematon päästö ilmaan sekä tulipalo. Hakija pitää riskien todennäköisyyttä pienenä, koska vahinkotilanteisiin varaudutaan rakenteellisin ja teknisin ratkaisuin, suoja-altaiden, hälytysautomatiikan, sammutusjärjestelmien sekä tarkkailun ja toimintaohjeiden avulla. Vuotojen rajoittamiseksi kemikaali- ja öljyvarastot pyritään pitämään mahdollisimman pieninä. Voimalaitoksen toimintaa valvotaan ympärivuorokautisesti. Toiminta onnettomuus- ja häiriötilanteissa ohjeistetaan ja henkilökunta koulutetaan ympäristönsuojelun edistämiseksi ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi Riskikohteiden päivystys, tarkastus ja onnettomuustilanteissa hälyttäminen tapahtuu ohjeiden mukaisesti siten, että vahinkotapahtumat on mahdollista havaita ja ryhtyä toimenpiteisiin jo ennen kuin ympäristölle aiheutuu seurauksia. Kaikki häiriöt raportoidaan ja niiden määrää seurataan. Toimintaohjeilla taataan korkea taso kemikaalionnettomuusriskien hallinnassa.
13 Hälytysautomatiikan ja valvontaohjeiden avulla varmistutaan siitä, että kemikaalisäiliöistä ja -varastoista ei pääse syntymään hallitsemattomia vuotoja. Viemäröinti suunnitellaan siten, että mahdolliset vuodot saadaan kiinni suoja-altaisiin, lietteen- tai öljynerotuskaivoihin tai neutralointialtaaseen. Osana säiliöauto-onnettomuuksien ehkäisemistä ovat laitosalueen kuljetusreittien suunnittelu ja nopeusrajoitusten asettaminen. Nopeusrajoitus alueella on 30 km/h. Tulipalojen syttymisen ehkäisemiseksi laitostiloissa ei varastoida tarpeettomasti palavaa materiaalia, syttyviä nesteitä tai kaasuja. Tulipalojen sammuttamiseksi voimalaitos varustetaan sammutusjärjestelmällä ja automaattisella paloilmoitusjärjestelmällä. Mikäli jätteenpolttoasetuksen mukaiset savukaasupäästörajat ylittyvät savukaasun puhdistuslaitteistoa koskevan vian tai toimintahäiriön takia tai mittauslaitteisiin tulee vikaa, eikä asetuksessa määritettyjen komponenttien reaaliaikainen seuraaminen ole mahdollista, jätteenpolttoa rajoitetaan tai se keskeytetään mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään neljän tunnin kuluttua. Tällaisten tilanteiden kokonaiskesto vuoden aikana voi olla enintään 60 tuntia. Näillä määräyksillä varmistetaan, että laitos ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia ilmanlaatuun häiriötilanteissakaan. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA ENERGIATEHOKKUUS Hakemuksessa esitetään, että voimalaitos rakennetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) periaatteiden mukaisesti. Kotkan Energia on selvittänyt suunnittelun esiselvitysvaiheessa eri tekniikoiden käyttökelpoisuutta jätteenpolttoon. Valittu kokonaisuus edustaa uusinta ympäristövaatimukset täyttävää ja taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa. Hakemuksessa on selvitetty laitoksessa sovellettavaa asianomaista tekniikkaa ottaen huomioon tuotavan jätteen sekä syntyvien jätteiden käsittely, savukaasupäästöjen vähentäminen sekä pinta- ja pohjavesien saastumisen estäminen. (Asiat on esitetty edellä lupapäätöksen toiminnan kuvausta, poikkeustilanteita ja kuormituksen rajoittamista koskevissa osioissa. Energiantuotannossa energian taloudellinen ja tehokas käyttö on keskeinen toiminnan talouteen vaikuttava tekijä. Energia käytetään voimalaitoksella tehokkaasti sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, jolloin polttoaineiden sisältämä energia saadaan tehokkaasti hyödynnettyä. Voimalaitoksen vuosihyötysuhteeksi on arvioitu noin 70 %. Voimalaitokselle valittu arinapolttotekniikka on koeteltua ja sen toimintavarmuus on hyvällä tasolla, mikä tarkoittaa sitä, että pidempiaikaiset odottamattomat käyttökatkokset ovat harvinaisia. Lisäksi arinatekniikalla saavutettava kokonaisenergiatehokkuus, tuotettu energia vähennettynä jätteen prosessoinnin ja kattilalaitoksen käyttämällä energialla on erittäin hyvällä tasolla. Kunnossapito seuraa ja ylläpitää laitteiden kuntoa, jolloin vältetään ylösajoja, joissa energiaa kuluu muuhun kuin varsinaiseen tuotantoon. Kotkan Energia Oy liittyi vuonna 1998 Finergyn, Sky:n, Senerin ja KTM:n väliseen voimalaitosalan energiansäästösopimukseen. Sopimuksessa sitouduttiin laatimaan energiansäästösuunnitelma ja toteuttamaan siinä määritellyt toimenpiteet sekä raportoimaan niistä Finergylle. Kotkan Energia Oy liittyi myös vuonna 1999 Sky:n ja KTM:n väliseen kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen.
14 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Maisema, maankäyttö, eläimistö ja suojelukohteet Uusi voimalaitos sijoittuu olemassa olevalle teollisuusalueelle, jossa on harjoitettu teollista toimintaa jo 1800-luvun loppupuolella. Tehdasmiljöö lähiympäristöineen on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Alueella on historiallisten rakennusten lisäksi myös nykyaikaista teollisuusrakentamista. Voimalaitoksen rakentaminen ei muuta merkittävästi alueen luonnetta tai maisemakuvaa. Uusien rakennusten sulautuminen vanhaan rakennuskantaan riippuu paljolti myös voimalaitoksen arkkitehtuurista ja mm. pintamateriaalien valinnasta. Hyötyvoimala ei vaikuta alueen infrastruktuuriin, koska kaikki vaadittavat rakenteet ovat jo olemassa. Oheisessa kuvassa on ympäristövaikutusten arvioinnissa esitetty kuvamontaasi laitoksesta idän suunnasta katsottuna. Hyötyvoimala rakennetaan teollisuustontille, joka ei ole luonnontilaista. Lähin suojelukohde, Kymijoen Natura 2000-alue sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä jokivarressa. Hyötyvoimala ei vaikuttane sen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin, koska laitoksen jäähdytysvedet johdetaan aivan voimalaitoksen tuntumaan Naturaalueen alapuolelle. Leviämismallilaskelmien mukaan myös ilmanlaadulle kasvillisuuden suojelemiseksi asetetut raja-arvot alittuvat selkeästi. Hyötyvoimalan lähiympäristössä ei sijaitse muita merkittäviä luontokohteita. Vaikutukset ilman laatuun Päästöjen vaikutusta ilman laatuun on selvitetty laajasti leviämismallilaskelmilla ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Polttolaitoksen näin arvioidut enimmäispäästöjen aiheuttamat ilman rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspitoisuudet alittavat selvästi voimassa olevat ohje- ja raja-arvot. Epäpuhtauspitoisuudet ovat korkeimmillaan 2,2 % ohjearvosta. Raskasmetallien, dioksiinien ja furaanien jätteenpolttoasetuksen määrittelemät normaalitoiminnan mukaiset enimmäispäästöt ovat pieniä eikä niillä ole arviolta juuri vaikutusta Kotkan ilman laatuun. Vaikutukset vesiin Laitoksen jäähdytysvedet ja sadevedet johdetaan Kymijokeen. Joki on ollut pitkään jätevesien pilaama ja voimalaitospatojen sulkema. Viimeisen parin vuosikymmenen aikana veden laatu on parantunut huomattavasti ja mahdollisuudet kalastukseen ovat lisääntyneet. Kalastus on pääasiassa uistin-, perho-, pilkki- ja onkikalastusta. Eniten kalastetaan alueella Voikkaa - Inkeroinen ja toiseksi eniten alueella Inkeroinen - Hirvivuolle - Langinkoski - Kyminsuu. Kymijoen vesistön käyttömuodoista tärkein on ve-
15 sivoiman käyttö. Kymijoen varrella sijaitsee 13 vesivoimalaitosta, joista lähin on Granige Oy:n omistama Korkeakosken vesivoimalaitos. Vesistön varrella sijaitsee myös useita teollisuuslaitoksia, erityisesti puunjalostukseen erikoistunutta teollisuutta, joiden prosessivesilähteenä Kymijoki toimii. Kymijoen vesistö on lisäksi merkittävä yhdyskuntien raakavesilähde. Korkeakoskella, voimalaitoksen alapuolella on suosittu merilohen ja -taimenen kalastusalue. Myös Korkeakosken alavirralla harjoitetaan runsaasti virkistyskalastusta. Muita joen virkistyskäyttömuotoja ovat mm. veneily ja melonta. Suunnitellun purkupaikan lähin vedenottamo on Ahlstrom Cores Oy:n omistama ja sijaitsee vesivoimalaitoksen vasemmanpuoleisessa patoseinämässä. Yleisiä uimarantoja otto- ja purkupaikasta alavirtaan ei ole. Taulukko VI Keskivirtaama m 3 /s Korkeakosken vuorokautinen keskivirtaama (Q), ylä- ja alaveden pinnankorkeus (W; NN) ja veden lämpötila vuosina 1998-2002. Pinnankorkeus m. Ylävesi Alavesi Lämpötila o C HW 95 HW 13,8 1,4 HT 26,2 MHQ 95 MHW 13,4 1,28 MHT 22,9 MQ 77,3 MW 13,2 0,65 MT 8,28 MLQ 30,7 MLW 13-0,05 MLT -0,02 LQ 16 LW 12,9-0,3 LWT -0,05 Hyötyvoimalassa tarvittava pääasiassa jäähdytysvetenä käytettävä vesi otetaan Kymijoesta Korkeakosken voimalaitoksen alapuolelta ja lämmennyt jäähdytysvesi palautetaan samaan paikkaan. Vuosina 1971 1995 Korkeakosken vuorokautinen keskivirtaama on ollut 82,1 m 3 /s (minimi 6,0 m 3 /s, maksimi 137,3 m 3 /s). Tämän minimivirtauksen perusteella lämmitysvaikutus Korkeakoskeen olisi n. 0,8 C. Tilanteet, joissa Korkeakosken virtaama olisi minimissään ja lauhdutusteho maksimissaan, ovat harvinaisia ja silloinkin lämmitysvaikutus on hyvin pieni. Vastaavantyyppisiltä laitoksilta saatujen kokemusten mukaan lämpökuorman vaikutus Kymijoen eliöstölle jää vähäiseksi. Hyötyvoimalalla ei hakemuksen mukaan ole siten vaikutusta Korkeakosken virkistys- tai kalastusmahdollisuuksiin. Sadevesiviemärin purkupaikaksi suunniteltu Alhonoja sijaitsee Kymijoen itäpuolella ja on sen kanssa samansuuntainen. Alkunsa oja saa Peippolan takana olevalta harjulta. Oja kulkee Alhonpeltojen halki Kymin rautatieaseman alitse Ahlstrom Cores Oy:n teollisuusalueelle, missä oja kulkee putkessa noin 200 m ennen Korkeakoskenhaaraan yhtymistä. Alhonojan valuma-alue on noin 4,5 km 2. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Jätepolttoaineiden ja tuotantojätteiden tarkkailu Jätepolttoaineen laadun tarkkailu ja kehittäminen on jatkuvaa. Kaikki polttoon tulevat kuormat tarkistetaan päältä päin ja osa tarkemmin purkamalla vastaanottohallin lattialle ja tutkimalla sisältö. Laadussa havaitut poikkeamat kirjataan ja raportoidaan. Jätepolttoainetta toimittavat jätehuoltoyhtiöt ja kuljetusliikkeet velvoitetaan laadun tarkkailuun. Laitoksen polttoainesopimuksissa edellytetään toimittajilta jätteen laadun tarkkailua, millä pyritään polttoaineeksi kelpaavasta jätteestä poistamaan mm. metalli, lasi, kivet ja ylisuuret kappaleet, jotka saattavat vahingoittaa laitosta tai sen toimintaa.
16 Polttoaineen toimittavalta jäteyhtiöltä edellytetään syntypaikkalajittelun merkityksen korostamista. Mikäli laatu ei täytä kriteerejä ja ongelmia ilmenee, voidaan tarkastusta kohdentaa saadun informaation perusteella ja tarkkailua myös lisätä. Voimalaitoksella muodostuvien jätteiden ja ongelmajätteiden laadusta, määrästä ja käsittely- ja hyödyntämistavasta sekä ongelmajätekuljetusten toimituspäivämääristä pidetään kirjaa jätelain vaatimusten mukaisesti. Poltossa syntyvien tuhkaa ja kuonan sisältävien polttojätteiden ympäristölle haitallisten aineiden pitoisuudet, liukoisuus ja kaatopaikkakelpoisuus selvitetään laitoksen käynnistyessä. Tuotteiden laadun oleellisesti muuttuessa testit uusitaan. Testit ja lausunnot teetetään Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuhkasta ja kuonasta kerätään säännöllisesti myös päivänäytteet, joista tehdään kuukausinäyte ja niistä edelleen analyysit 4 kuukauden välein. Kuukausinäytteitä säilytetään 1 vuosi, mikä mahdollistaa tuhkan ja kuonan pitoisuuksien tarkistamisen jälkikäteen. Savukaasupäästöjen seuranta Jätteenpolttoasetuksen mukaisesti jatkuvatoimisesti savupiipusta mitattavia epäpuhtauksia ovat savukaasujen häkä (CO), typen oksidit (NOx), hiukkasten kokonaismäärä, orgaaniset hiiliyhdisteet (TOC), rikkidioksidi (SO2), suolahappo (HCl) ja vetyfluoridi (HF). Jatkuvatoimisesti mitataan myös savukaasujen happipitoisuutta, lämpötilaa, painetta ja vesihöyrypitoisuutta. Määräajoin mitattavia ovat raskasmetallit, dioksiinit ja furaanit. Määräaikaiset mittaukset on tehtävä ensimmäisen toimintavuoden aikana kolmen kuukauden välein ja sen jälkeen vähintään kaksi kertaa vuodessa. Voimalaitoksen käyttötarkkailuun kuuluu palamisprosessin ja tulipesän lämpötilan valvonta. Mittalaitteita koskevat tiedot toimitetaan lupa- ja valvontaviranomaisille sen jälkeen kun yksityiskohtaiset tiedot hankittavista laitteista ovat selvillä. Ilman laadun seuranta Kotkan Energia osallistuu Kotkan ilmanlaadun yhteistarkkailuun yhdessä alueen muiden toimijoiden ja Kotkan kaupungin kanssa. Olemassa oleva ja toimiva ilmanlaadun tarkkailu käsittää Kotkassa rikkidioksidin, kokonaisleijuman, hengitettävien hiukkasten, typenoksidien ja haisevien rikkiyhdisteiden mittauksia sekä laskeumamäärityksiä. Kaupungissa on neljä kiinteää mittausasemaa (Kotkansaari, Karhula, Sunila ja Rauhala) ja viisi laskeumantarkkailupistettä. Laitoksen vaikutusalueella tehdään raskasmetallikartoitus sammalpallomenetelmällä (SFS 5794) ennen tuotannon aloittamista. Raportti tutkimuksesta saadaan 2005 syksyllä. Tutkimus suoritetaan 6 tutkimuslinjalla ja 0,5-1 km:n etäisyydellä toisistaan olevia näytepisteitä on 26. Lisäksi kaksi pistettä sijoitetaan puhtaille tausta-alueille. Vesien kuormitustarkkailu Kuormitustarkkailu käsittää jäähdytys- ja jätevesien määrän ja laadun tarkkailun. Jäähdytysveden määrää saadaan pumppujen käyntituntien ja pumppujen tuoton perusteella. Otto- ja purkuveden lämpötila mitataan ja rekisteröidään automaattisesti prosessitietokoneelle. Johdettavien teollisuusjätevesien määrää seurataan mittaamalla purkukohdittain ja laatua näytteenotoin. Talousjäteveden määrää seurataan joko puhdasvesimittarin tai jätevesipumppaamon käyntituntien perusteella. Kuormitustarkkailusta laaditaan tarkkailuohjelma ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi laitoksen prosessitietojen täsmennyttyä.
17 Viivästysaltaan vedenlaatua seurataan tyhjennysten yhteydessä 6-12 kertaa vuodessa. Tyhjennystarpeeseen vaikuttavat sää-olosuhteet. Seurannassa vedestä mitataan ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, väri, kokonaisfosfori ja -typpi, öljypitoisuus, COD Mn, koliformiset sekä lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit ja metalleista rauta ja lyijy. Kymijoen veden laatua tarkkaillaan Kymijoen Vesiensuojeluyhdistyksen laatiman ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Alueella tehdyn yhteistarkkailun ja -tutkimuksen perusteella Kymijoen ja Kotkan merialueen tila on hyvin tiedossa. Hyötyvoimalan Kymijoen Korkeakoskenhaaraan kohdistama jäähdytys- ja jätevesikuormitus on niin vähäistä, että hakijan mukaan nykyinen yhteistarkkailuohjelma on riittävän kattava eikä uuden voimalaitoksen vesistövaikutusten erilliseen tarkkailuun ei ole tarvetta. Melu Voimalaitoksen ympäristössä tehdään melukartoitus ennen ja jälkeen toiminnan aloittamisen. Melukartoituksella varmistetaan, että voimalaitoksen aiheuttama melu noudattaa viranomais- ja suunnitteluohjearvoja Kartonkitehtaan aiheuttamaa melua polttolaitoksen lähialueella on mitattu mm. alkuvuodesta 2003. Mittauksia tehtiin kolmessa pisteessä iltapäivällä klo 15 jälkeen ja alkuyöstä klo 22 jälkeen. Iltapäivällä melu (LAeq) oli 53-61 db mittauspisteestä riippuen ja yöllä vastaavasti 48-57 db. Viimeinen melukartoitus on tehty 13.5.2004. Siinä mittauspisteitä oli 19 ja ne sijaitsivat laitosalueen ympärillä taajama-alueella ja rakennettavan uuden tien tulevalla liikennemelun vaikutusalueella. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja Kotkan kaupungin ilmoitustauluilla 26.1.- 27.2.2004. Tieto kuulutuksesta on julkaistu Kymen Sanomat - nimisessä lehdessä 26.1.2004. Hakemuksen vireille tulosta on tiedotettu rajanaapureille. Tarkastukset ja neuvottelut ja lisäselvitykset Asiaan liittyen on tehty 26.8.2004 tarkastuskäynti, jonka yhteydessä on neuvoteltu ympäristölupaan liittyvistä asioista ja siitä, miltä osin hakemuksessa esitettyjä tietoja on tarvetta tarkentaa ja täsmentää. Neuvottelussa sovittiin myös, että hakija teettää syksyllä 2004 laitoksen sijaintipaikan ympäristössä sammalpallotutkimuksen, jolla selvitetään alueen raskasmetallien ilmaperäisen laskeuman nykyistä tasoa vertailutietojen saamiseksi. Ennen lupahakemuksen vireille tuloa on pidetty 5.12.2003 neuvottelu, jossa on käsitelty mm. jätevesilietteen polttamista lupahakemuksen kannalta. Ympäristökeskus on kustantanut myös edustajansa matkalle, jossa on tutustuttu Ruotsissa, Häsleholmenissa toimivaan vastaavan kaltaiseen jätteenpolttolaitokseen. Matkalla on ollut mukana myös hakijan edustajia sekä Korkeakosken alueen teollisuuden ja asukkaiden edustajia. Hakija on toimittanut 23.9.2004 hakemukseen liittyen lisäselvityksiä. Selvityksessä on mm. tarkennettu hakemuksen sisältöä ja tuotu selkeämmin esiin syntypaikkalajitellun jätteen hankintajärjestelyt Kaakkois-Suomen hankintarenkaalta. Hakija on lisäksi selvityksessään varmentanut tieyhteyden rakentamisen laitokselle Hurukselan tien kautta. Selvityksessä on myös todettu, että laitoksessa ei käsitellä yhdyskuntalietteitä.