Kiltatoiminnasta kuultua Saaristossa nähtyä # KILTATOIMINTA JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA # KURINPALAUTUS KALJA-

RANNIKON PUOLUSTAJA 19. VUOSIKERTA LOKAKUU 1976 N:o 3 Kiltatoiminnasta kuultua Saaristossa nähtyä # KILTATOIMINTA JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA # KURINPALAUTUS KALJA- MAHOILLE # PÄÄTOIMITTAJA VAIHTUU * KILTATOIMINNAN TULEVAISUUS # JOUKKO-OSASTOT PATAUOONA KIVELIÖN TAISTELUT TALVISODASSA

Vihtavuoren laatuvarmat metsästykseen ja ratakilpaan. Vihtavuoren laatu takaa tehoa täysosumaan, tasaisen peiton ja parhaan toimintavarmuuden kaikissa sääolosuhteissa. VIHTAVUORI - tehty täysosumia varten RANNIKON PUOLUSTAJA N:o 3-1976 19. vuosikerta Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen, Rannikon Puolustajain Killan Rannikkotykistö koulun Toimitusneuvosto Ev E Veranen Kenrm V Karvinen Pääjoht Evl O Pro f E Tuuli Lyytinen P Vähäkallio Päätoimittaja Maj A Kilpinen Toimittajat kapf M Suominen päätoim Taloudenhoito puhioht R Telaranta Ylil V Markkanen SIRtR puh 68 601 Osoiteasiat nti M Korhonen PE puh 625 801 Ilmoitukset ja tiedotuslehti. Mainosmerkki, Meritullinkatu 6 00170 Helsinki 17, puh 635 21 1 Kirjapaino T A Sahalan Kirjapaino Oy Helsinki 1976 ERKKI TUULI Osa avauspuheesta Kiltatoiminnan ja Turvallisuuspolitiikan seminaarissa 25 26. 9. 76 Tuusulassa. Suomen maanpuolustus on aina nojautunut puolustusvoimiemme reserviin, kun pienellä maalla ei ole varaa ylläpitää merkittävää vakinaista armeijaa. Reservin kunto ja valmius, niin henkisesti kuin koulutuksellisesti, on viime sodissamme ratkaissut sen. että vielä olemme vapaa ja itsenäinen maa muiden vapaiden kansojen joukossa. Erikoisesti maanpuolustushengen luojana vapaaehtoisilla maanpuolustusjärjestöillä on tärkeä merkityksensä nyt ja tulevaisuudessa. Kiltajärjestön, jonka jäsenkunta kattaa kaikki kansalaispiirit, niin miehet kuin naiset, tarkoituksena on joukko-osastojen perinteiden vaalimisen ja sodan- ja asevelvollisuusajan toveruushengen ylläpitämisen lisäksi pyrkiä toiminnallaan lisäämään jäsentensä ja koko kansammekin tuntemusta ja kiinnostusta turvallisuuskysymyksiimme ja maanpuolustukseemme sekä lujittaa maanpuolustustahtoa, ylläpitää uskoa vapaaseen ja itsenäiseen Suomeen ja yhteenkuuluvaisuuden hengessä rakentaa tätä maata. Maanpuolustuksen ja turvallisuuspolitiikan hoitoon ei nykyaikana kuitenkaan enää kuulu pelkästään maan asevoimien kunto ja kyky, vaan siihen sisältyy maan kaikkien voimavarojen, niin henkisten kuin taloudellistenkin voimavarojen valmius ja yhteistyö. Kansojen turvallisuuspolitiikassa ovat yhä tärkeimmiksi tulleet ne toimenpiteet, joilla ennakkoon pyritään estämään kriisitilanteet ja mahdolliset aseelliset selkkaukset, jotka nykyaikana saattavat kehittyä tuhoisiksi totaalisiksi sodiksi. Maan ulkopolitiikalla on tässä työssä keskeinen asema, oman maamme ulkopolitiikka kansainvälisesti ja yleisesti tunnustettuna tässä esimerkkinä mainitakseni, mutta myös kaikella rakentavalla yhteistyöllä, jota pystymme eri sektoreilla ja eri portaissa ylläpitämään ja rakentamaan naapurimaihimme ja kansainvälisesti yleensäkin. Näiden sisäisten ristiriitojen ja taloudellisten vaikeuksien aikana olemme kuitenkin unohtaneet, että maan turvallisuuspolitiikan onnistumisen ja maanpuolustuksen kulmakivenä on aina kansallinen, kansamme sisäinen yksimielisyys ja yhteistyöhalu. Yhteydenpito puolustusvoimiimme kiltatyössä on mitä tärkeintä. Siltä taholta saamme ne osviitat, mihin seikkoihin vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä kulloinkin eniten on kiinnitettävä huomiota, jotta työmme parhaimmalla tavalla palvelisi maanpuolustustamme ja tukisi maan virallista turvallisuuspolitiikkaa. 3

REIJO TELARANTA Ku r inp alautus kaljamahoille Reserviläisten heikosta kunnosta on oltu huolestuneita. Vatsat ja kaljamahat kasvavat kuulemma nykyään Qiian aikaisin. Hyväksi koettu lääke on kuitenkin tiedossa. Sen avulla on helppoa käydä tehokasta viivytystaistelua myös veltostumista vastaan. Taas kiristyi vyö yhtä reikää tiukemmalle, totesi moni reserviläinen elokuun lopulla. Saari oli monille vanha tuttu. Sama, missä oli sodittu kertausharjoituksissa jo aikaisemminkin. Tutut telttojen paikat, tutut Iähipuolustusasemat ja runsaasti tuttuja kasvoja. Kun vuokraveneet olivat purkaneet miehet laiturille, alkoi mahtava rättisirkus. Vaihe vaiheelta muuttuivat taksikuskit, kirvesmiehet, insinöörit. opettajat ja muut rannikon sotureiksi. Raskas patteri alkoi olla taisteluvalmiina. Ja taistelua riitti. Pääasiallisesti tietysti tykistöllistä, mutta antoi vihollinen toki aihetta lukuisiin lähipuolustushälytyksiinkin. Asemia rakennettiin, rantoja vartioitiin ympäri vuorokauden ja öisen taistelun melskeessä kaapattiin aivan oikeita vankejakin. Vihollisen osaan määrätyt aliupseerikoulun kaverit havaitsivat soudelleensa liian hyvin vartioituun ja hämmästyttävän terhakasti puolustautuvaan saareen. Päivät kuluivat nopeasti. Sää esitti parastaan muistaen jopa sopivasti muutamilla yösateilla tulipalojen vaaran vähentämiseksi. Aurinko paistoi, mieliala oli korkealla, vyöt alkoivat monilla tuntua pitkiltä ja aivan yllättäen saapui viimeinen harjoitusaamu. Kun vuokraveneet kuljettivat tuntuvasti päivettyneempää, solakoituneempaa ja yhtenäisempää joukkoa saaresta pois, saattoi monen kuulla toteavan: "Kyllähän tänne toistekin". O 14 Raskas patteri ampuu Varsin nopeasti palautuivat vanhat taidot mieleen ja raskas patteri pääsi ampumaan. Harjoitustykkeinä käytettyjen Itkojen ja Nikujen putket pysyivät lämpiminä. Oma osuutensa kunnon kohentumiseen ja vyötärön solakoitumiseen oli varmasti ammusten raahaamisella ja tykkiasemien kunnostamisella. Lautta seilasi kilometrien etäisyydellä merellä, Kuvassa luonashetki komentoteltan tuntumaan inspiroidun kenttäpöydän ääressä. lasermittari nakutti erehtymättömän tarkkoja läkin enemmän, mutta ehkä näin oli kuitenkin etäisyyksiä ja tykkiryhmät ahersivat selkä hiessä. parempi. Yksinkertaista mutta maukasta Linnakkeen keittiö osoitti todeksi sanonnan: kaikki ei välttämättä ole sitä, miltä se näyttää. Yksinkertaisista aineista ei kenttäkeittiössä voinut kovin erikoisia keitoksia valmistaa. Niinpä ateriat olivat varsin usein toistensa näköisiä. Maku sitävastoin oli aina vaihteleva ja maukas. Eikä ihme, sillä keittimien ääressä oli ahertamassa kahden pääkaupungin tunnetun ravintolan kokit. Ilman heitä olisi monen vyö lyhentynyt vie- Osumia ja kunniaa Jalkaväkitykki ampui tarkasti eikä konekivääri jäänyt yhtään heikommaksi. Niinpä ammuntoja seuraamaan saapuneet isonappiset sotilasläänin esikunnasta kutsuivatkin ryhmät kokoon, hymyilivät leveästi sekä jakoivat kitsastelematta kiitosta. Samaan aikaan oli linnakkeen ilmatorjunta komennuksella naapurisaaressa ampuen siellä ilmamaalin reikiä täyteen. ^ 15

Kurinpalautus kaljamahoille Vaikka erinomaista säätä saakin kiittää korkeasta mielialasta, niin oma vankka osuutensa sen syntymiseen oli varmasti myös onnistuneilla suorituksilla. On mukavaa olla osaava ja vielä mukavampaa on havaita vuosien takaisten asioiden palautuneen jälleen sormien päihin. Hyvää kannattaa vaikka jonottaa Kansamme maine sitkeänä jonottajana vahvistui jälleen kerran. Jo paria tuntia ennen laivojen lähtöä hivuttautuivat ensimmäiset asemiin eikä aikaakaan, kun lähes koko raskas patteri oli sulloutunut jonoon nenät toiveikkaasti kohti laituria, josta veneet tulisivat Reissulla on kiva olla, mutta kyllä on mukavaa kotiinkin päästä, noutamaan lastinsa. Tuo sanonta sopii mitä ilmeisimmin myös kertausharjoituksiin. VALMET Oy Datasaab-Valmet Ab, Museokatu 8 A, PL 458, 00101 Helsinki 10, puhelin 90-408115, telex 12-2060 Sota on ohi Kaikki loppuu aikanaan. Kaunis sää jaksoi kuitenkin jatkua aina komeaan loppuun asti. Ja vaikka aika olikin kulunut ratevasti, niin ihailtavan vikkelästi vaihtuivat maastopuvut leirin lopussa siviilivarusteisiin. Kuvassa varusteiden luovutus meneillään laiturin maastossa. 10 6

Eversti Matti Lappalainen Majuri Asko Kilpinen Rannikon puolustajan päätoimittaja vaihtuu Rannikon Puolustajan monivuotinen päätoimittaja eversti Matti Lappalainen on luovuttanut lehtemme päätoimittajan tehtävät majuri Asko Kilpiselle. Tämän numeron julkaisemisessa on eversti Lappalainen vielä mukana antaen asiantuntijan arvokkaita neuvoja ja opastusta uudelle päätoimittajalle. Rannikon Puolustajat kiittävät eversti Lappalaista ansiokkaasta ja menestyksellisestä työstä yhteisen lehtemme hyväksi. Eversti Lappalainen on toimintakautenaan vakiinnuttanut lehtemme taloudellisen aseman sekä laajentanut ja monipuolistanut lehden asiasisältöä. Eversti Lappalainen on myös usein rikastuttanut lehteämme laajan ja monipuolisen sotilas- ja siviilikoulutuksensa mahdollistamin asiasisällöllisesti arvokkain kirjoituksin. Lehtemme toimitusneuvosto ja lukijakunta 14 haluavat erityisesti kiittää eversti Lappalaista lehden toimittamiseen osallistuvien yhteisöjen hyväksi tapahtuneesta työstä. Lukijakuntamme esittää toivomuksenaan, että eversti Lappalainen osallistuisi edelleen lehtemme asiasisällön rikastuttamiseen laajan työkenttänsä mahdollistamissa puitteissa. Lehtemme uusi päätoimittaja majuri Asko Kilpinen on suorittanut asevelvollisuutensa KotRPstossa sekä palvellut Merisotakoulun suoritettuaan HanRPstossa vuosina.1962 1971. Majuri Kilpinen on käynyt Sotakorkeakoulun Ruotsissa 1971 1974 ja Suomessa 1974 1975. Tällä hetkellä uusi päätoimittajamme palvelee Pääesikunnan operatiivisessa osastossa. Lukijakuntamme toivottaa uudelle päätoimittajalle menestystä ja aloitealttiutta mielenkiintoisessa tehtävässään. ERKKI TUULI Kiltatoiminnan tulevaisuus Keskusjärjestömme Maanpuolustuskillat ry:n toimesta järjestettiin laatuaan ensimmäinen Kiltatoiminnan ja Turvallisuuspolitiikan seminaari Tuusulan Taistelukoulun historiallisissa suojissa 25 26. 9. 76. Seminaarista voi heti suoralta kädeltä sanoa, että se oli tarpeellinen, tuloksiltaan antoisa, maanpuolustustyön tulevaisuuteen uskoa luova ja kiltahenkeä kohottava. Erikoisesti puolustusvoimien taholta lausuttu toivomus yhteistyöstä puolustusvoimien kanssa ja annetut osviitat kiltatoimintaa silmällä pitäen olivat arvokas tuki työmme jatkamiselle. Myös se into ja vakavuus, jolla seminaarin osanottajat seminaarissa ja sen työryhmissä osallistuivat asiain käsittelyyn, antoi rohkaisua kiltatoiminnan voimakkaasta kasvusta. Erikoisen ilahduttavaa oli nuoremman polven mukanaolo, jonka taholta enimmät uudet toimintaehdotukset tulivat. Oltiin yksimielisiä siitä, että eri kiltojen yhteistoimintaa oli lisättävä ja jäseneksi pääsyä aselajikiltoihin helpotettava, jos killan kotipaikkakunnalla on kiltatyöstä kiinnostuneita toisten aselajien edustajia, mutta omaa kiltaa ei pidetä tarkoituksenmukaisena. Myös ns. sekakiltojen perustamista suositeltiin. Kiltatoiminta tuli entistä enemmän saada koko perheen yhteiseksi harrastukseksi, jolloin kiltatoiminnan piiriin tuli kutsua myös varhaisnuorisoa. Erikoisesti oltiin yksimielisiä, että naisten osuutta kiltatoiminnassa tuli lisätä. Yhteydenpitoa asevelvollisiin toisaalta ja reserviläisiin toisaalta tuli aikaisempien menettelytapojen lisäksi tehostaa mm. yhteisiä tilaisuuksia järjestämällä ja kutsumalla heidän edustajiaan kiltojen johtokuntiin ja muiden elinten kokouksiin. Kiltojen toimintamuotoja tuli monipuolistaa paitsi joukko-osastojen suuntaan myös "siviilimäisillä" toimintamuodoilla kuten tehdaskäynneillä, teemailloilla, yhteisillä retkeilyillä jopa ulkomaille, saunailloilla, nuorisotilaisuuksilla, yhteydenpidolla teineihin jne. Kiltojen taloutta tuli parantaa lähinnä kiltojen omatoimisuudella, mutta myös jatkuvalla yhteydenpidolla talous- ja elinkeinoelämään. Jäsenhankintaa tuli tehostaa, mutta se ei saanut muodostua itsetarkoitukseksi. Jäsenten tuli hyväksyä kiltaliikkeen tarkoitus ja periaatteet. Kiltatoimintaa tuli suunnata aloille, joka olisi hyödyksi myös jäsenten siviiliammateissa. Maanpuolustuksen ylläpitäminen tuli kuitenkin olla aina kiltatoiminnan johtava ajatus ja toimintateema. Seminaarin tulokset lähetetään kaikille killoille tiedoksi. Toivon, että niistä saadaan virikkeitä, jotka monipuolistuttavat ja vilkastuttavat myös Rannikonpuolustajain killan toimintaa. m i mii KÄYTÄ INVALIDIEN JOULUKORTTEJA 15

.Tai. sitten leasing Wihurin autoleasingin avulla voitte vapauttaa pääomanne tuottaviin investointikohteisiin. Soittakaa 688041 niin kerromme lisää. @OGOD Leasing WIHURI OY VOLKSWAGEN - AUDI I^lveiutaloja vaikeavammaisille INVALIDILIITTO ON LÄHETTÄNYT TAAS JOULUKORTIT Suomen koteihin toivoen, että kortteja käytetään joulutervehdyksiin. Kortit ovat suomalaista työtä. Korttien pakkaus ja lähetys on työllistänyt kymmeniä vammaisia liiton suojatyökeskuksissa ja tarjonnut kotityötä myös palvelutaloissa asuville vaikeavammaisille. Invalidiliitto on vammaisten oma järjestö, jonka 99 jäsenyhdistykseen kuuluu yhteensä noin 39.000 jäsentä. Invalidiliitto tekee työtä kaikkien vammaisten hyväksi ja järjestää heille mm. lääkinnällistä kuntoutusta, koulutusta, suojatyötä, sosiaalista neuvontaa ja harrastusmahdollisuuksia. Invalidiliitto toteuttaa laajaa vaikeavammaisten palvelutalojen rakennusohjelmaa. Rakennusohjelmaan kuuluu yhteensä noin 500 palveluasunnon palvelutaloverkosto. Kolme taloa on jo valmiina, kahden rakennustyöt ovat käynnissä ja kahden käynnistymässä. Invalidiliitto tarvitsee tässä työssään kaikkien kansalaisten tuen myös Sinun. Joulukorttien mukana on lähetetty postisiirtokortti, jolla voit osallistua sopivaksi katsomallasi summalla Invalidiliiton joulukeräykseen lähimmässä postissa tai pankissa. Samalla voit osallistua myös joulukilpailuumme ja auttaa meitä kehittämään kortti valikoimaamme. SUOMENLINNAN RANNIKKOTYKISTÖ- RYKMENTTI Sateinen kesä ja aurinkoinen alkusyksy on kamppailtu läpi vuosilomineen henkilökuntapulasta huolimatta. Heinäkuun lopulla suorittivat eversti P Elomaa ja eversti A E Hukari komentajien vaihtokatselmuksen rykmentin eri yksiköissä. Vaihtotilaisuus päättyi 30. 7. iltapäivällä järjestettyyn lähtötilaisuuteen, johon osallistui Rykmentin oman henkilöstön lisäksi RSKY:n ja Johtorenkaan edustajat. Toivotamme menestystä Mikkeliin eläkepäiviään viettämään siirtyneelle entiselle komentajallemme. Tärkeimpinä leireinä on toteutettu RAuK:n kesäleiri 28. 6. 10. 7. ja Porvoon alueella järjestetty suuri kertausharjoitus 16.8.- -28.8. Viimemainitttuun osallistui lähes 1 000 reserviläistä. Kouluttaja-apua tähän harjoitukseen oli saatu useilta eri joukko-osastoilta, joille rykmentti osoittaa kiitoksensa saamastaan avusta. Urheilurintamalla on olympiakisojen seuraamisen lisäksi pidetty joukko-osaston omat suunnistus* ja yleisurheilumestaruuskilpailut sekä osallistuttu ESSkn ja LSSlrn yhteisiin suunnistusmestaruuskilpailuihin. Viimeksimainitussa partiomme ylti hyvään suoritukseen sijoittuen lopputuloksissa puoleenväliin. Henkilökohtaisessa taistossa on parhaina tuloksina mainittava maj E Raskin sijoittuminen 5. sijalle Pv:n yleisurheilumestaruuskilpailujen maastojuoksun M 45-sarjassa sekä talylil A Friskin osallistuminen Englannissa järjestettyyn veteraanien maratonkilpailuun. Järjestelyvastuuta oli annettu rykmentille UAY:n ampumamestaruuskilpailuissa 22.- 24. 6, jonka pistooliampumakilpailujen järjestämisestä rykmentti vastasi. Syksyn sateiden ja sumujen lähetessä jäämme jännityksellä odottamaan syysleiriä ja sen yhteydessä suoritettavaa kevyen patterin kilpailuammuntaa. Ylennykset ja siirrot: 1. 6. ylik Katajamäki ylennys vääpeliksi 15. 7. vääp Härkönen palasi Rt:n Itn-kurssilta 1.9. vääp Längstedt siirto LUudSp 10 11

1. 9. vääp Kilpinen ylennys ylivääpeliksi 1. 9. ylik Ratia ylennys pursimieheksi 1. 9. vääp Lehkonen siirto KSS 1 1. 9. teknylil Kivelä ylennys teknkapteeniksi 1. 9. talltn Tikkanen ylennys talyliluutnantiksi 1. 9. teknltn Nisonen ylennys teknyliluutnantiksi 1. 9. sotmest Ruuskanen ylennys luutnantiksi 1. 9. sotmest Kemppinen ylennys luutnantiksi 1. 9. sotmest Koivusaari ylennys luutnantiksi Palvelukseen va-kersantiksi ovat ilmoittautuneet 1. 7. kers Mökkälä ja 1. 9. kers Oksa KoulPtridle ja 5. 7. kers Järvelä EPtri:lle. Syksyn poistumaa lisäävät kapteenikurssille opiskelemaan lähteneet ylil Honkala, ylil Aronen ja ylil Kannaste. Aluksi moinen kilpailu kauhistutti useita, mutta jäljestäpäin voitiin tulosluettelosta todeta, että kyllä rt-mies osaa pimeässäkin rastilta rastille. Kesäkauden rt-koulutuksen päättää taas vakio syysleiri kevyen patterin kilpa-ammuntoineen, tällä kertaa Russarössä. Pidetään "peukkua tulenjohtajalle". Henkilöasioita: 19. 09. 1976 poistui riveistämme tapaturman uhrina Jussarön vartiopäällikkö vääpeli Yrjö Kemppinen. Teemme kunniaa rehdin sotilaan muistolle. mm Haloselta naisten ja miesten vaatteet ja kengät edullisesti. Syksyn suosikkimateriaaleja takeissa ovat: nappanahka ja Loden. H Ja liituraitakuosit ovat edelleen suosiossa miesten puvuissa. $ Halosella cn kaikista hyvät valikoimat. HANGON RANN3KKOPATTERISTO Patteriston vuosipäivää vietettiin 01. 08. 1976, tällä kertaa Hangossa. Samalla oli myös 11/76 saapumiserän valatilaisuus. Tavanomaisuudesta poiketen paraatijoukko esiintyi maastopuvussa jalkaväkimiesten tapaan. Paraatin ja ohimarssin otti vastaan ESSL:n komentaja kenrmaj J Pajula, nyt ensimmäistä kertaa Hangossa. Elokuun alkupäivinä saapui YK:n tarkkailijatehtävissä Suezilla vuoden toiminut kapt V Lange perheineen takaisin patteristoomme. YKkomennukset näyttävät meillä vain jatkuvan, sillä lokakuun puolivälissä lähtee vuorostaan kapt M Ranta Suezin maisemille. Toivotamme kotiutuneen kapt V Langen tervetulleeksi takaisin ja kapt M Rannalle aurinkoisia päiviä ja menestystä "rauhan palveluksessa"! Syyskuun neljäntenä vietettiin "Rannikon puolustajan päivää" Russarössä. Mukana oli n. 70 entistä ja nykyistä rannikon puolustajaa kautta Suomen rannikon. Ohjelmassa oli mm. meriammunta 76 Itk-patterilla ja ilma-ammunta 23 ltk :11a. Molemmat ammunnat olivat näyttäviä, it-miehet pudottivat maalipallot ensimmäisillä laukauksilla. Esillä oli Rt:n ja Jv:n uudempaa asekalustoa sekä mittauspuolelta Laser. Lopuksi rannikon puolustajille esiteltiin Russarön saarta ja henkilökunnan asunto-oloja. Syyskuun puolivälissä henkilökunnalle järjestettiin yösuunnistuskilpailut Hankoniemellä. 12 10. 11. 1976 täyttää 90 vuotta patteristomme alkuvuosikymmenien pitkäaikainen komentajamme eversti J C Olin. Parhaimmat onnittelumme korkean iän saavuttaneelle sotilaalle! Ylennykset: Ylil V Lange kapteeniksi 01. 08. 1976 Sotmest R Kankaristo luutnantiksi 01. 09. 1976 Yliv V Huttunen sotilasmestariksi 01.07. 1976 o P U K I N E POHJ.ESPLANADI 37 (Vastap. Ruots. Teatteria) Puh. 11 665 TAVARATALOT: KOTKA - LAPPEENRANTA - OY CARLSON KUOPIO TEKSTIILITALO.: JYVÄSKYLÄ Palvelemme 9-20 Pe Ti to 9 18 La 9-16 Osamaksu tililuotto CKJ -palvelu HELSINKI, Pohj. Espa 37 Vilhonkatu 9 KOTKA, Kirkkokatu 12

Yliv V Niemi sotilasmestariksi 01. 07. 1976 Vääp P Semi ylivääpeliksi 01.07. 1976 Vääp P Kaihoniemi ylivääpeliksi 01. 07. 1976 Vääp R Retsu ylivääpeliksi 01.08. 1976 Ylik T Hahtola vääpeliksi 01.07. 1976 Ylik M Montonen vääpeliksi 01.07. 1976 Ylik M Turunen vääpeliksi 01.08. 1976 VAASAN RANNIKKOPATTERISTO Syyskesän alkajaisiksi patteristo järjesti 1. 8. valatilaisuuden Ylistaron kirkossa, jonne sotaväen lisäksi oli tullut toistatuhatta seurakuntalaista ja varusmiesten omaista. Päivän ohjelmaan kuului ohimarssin lisäksi tulipatterin asemaanajonäytös saluuttiammuntoineen RAuK:n toteuttamana. Kalustoesittelyn ja kenttälounaan lisäksi myös RAuK:n kurssi 1/76 saatettiin päätökseen maakunnassa. Tilaisuus kokonaisuudessaan onnistui erinomaisesti saaden erittäin myönteisen vastaanoton paikkakuntalaisten puolelta. Kolme viikkoa kestänyt Rovajärven leiri käytiin jälleen kerran myönteisissä merkeissä patteriston kannalta tarkasteltuna. Kilpailuasetelma kenttätykistöjoukkojen kanssa on kiistaton tosiasia ja samalla haaste, jonka jokainen patteristomme jäsen ottaa poikkeuksetta vakavasti. Huolimatta viikkoa lyhyemmästä leiristä kt:n verrattuna saavutimme heidän "etumatkansa" maa-ammuntojen osalta ryhtyessämme toisella viikolla toimimaan tykistöryhmän patteristona. Selvisimme kunnialla niin lentotähysteisistä ammunnoista kuin tulitoiminnasta saastelaskeuman vaikutuksen alaisena. Tällä kerralla patteristomme käsitti 12 kpl 76 K 36 tykkiä. Lisäksi leirille osallistui 6 reservin upseeria, jotka saivat perusteellisen koulutuksen maatulenjohtotehtävissä. Myös aselajimme kadetit vierailivat runsaan viikon leirillä. Loppuvuoden ohjelmassa esiintyy erityyppisten kertausharjoitusten lisäksi syysampumaleiri Lohtajalla, jossa myös ammumme raskaiden pattereiden kilpailuammunnan. Henkilöasiat: 1. 9. ylil R Kurtto kapteeniksi. Siviiliin 1.8. kers H Jaaksi. Komentotoimiston päälliköksi sotmest K Piittari Ilmavoimien teknillisestä koulusta. Va-palvelukseen kers P Halen ja kers K Hietaharju. 1. 9. otti kapt E Kurka RAuK:n johtajan tehtävät kapt J Savonheimolta tämän aloittaessa opinnot Esiupseerikurssilla 4. 10. Samana päivänä alkavalle kapteenikurssille osallistuvat tulipatteriemme päälliköt, ylil C-H Lanamäki ja ylil H Strang. Heidän tehtäviään jatkavat ltn H Ahonen ja ylil R Reponen. TURUN RANNIKKO- TYKISTÖRYKMENTTI Kesäkausi alkoi Saaristomeren rykmentissä yhteisellä kevätleirillä hankolaisten kanssa Utön alueella. Kolmen patterin leiriosasto ampui erinomaisissa olosuhteissa koko viikon, kunnes koitti TurRtRin kilpailuammuntapäivä. Silloin alkoi tietysti jälleen perinteinen sumu joka esti ammunnan ja jonka sakeutta kuvaa se, että erinomaisina merenkulkijoina tunnetut hankolaiset joutuivat kotimatkallaan palaamaan Jurmon luota takaisin. Tänä vuonna järjestää TurRtR peräti yksitoista kertausharjoitusta, joista pääosa sattui tietysti kesäaikaan. Tärkeimmät ja suurimmat olivat merivalvontaharjoitus Selkämeren alueella kesäkuussa ja esikunta- ja viestiyksiköiden harjoitus Korppoossa elokuussa. Oheen mahtuu lisäksi useita johto- ja erikoishenkilöstöjen harjoituksia. On jälleen kerran ilolla todettava reserviläisten erinomainen palvelusinto ja aktiivisuus, sekä suhtautumisen maanpuolustukseen muutoinkin muuttuneen vahvasti positiiviseen suuntaan. Kesäkuun pieni alokasikäluokka koulutettiin jälleen kokonaisuudessaan Gyltössä ja toi elokuun alussa odotetun vaikean tilanteen huoltotehtävien suhteen. Jälleen kerran joutui pahoittelemaan sitä, miten paljon sotilaskoulutusta ajatellen toisarvoisia huoltotehtäviä varusmiehet rannikkotykistössä nykypäivinä joutuvat tekemään. Harvinaisen kuivan kesäkauden jälkeen alkoivat syksyn sateet ja tuulet syyskuun alusta, ja samalla katseet kääntyivät syksyn päätapahtumiin, jotka ovat vuosipäivä 10. 9. sekä syysleiri syys lokakuun vaihteessa. Kun ottaa huomioon, että molemmat kilpailuammunnatkin ovat vielä suorittamatta, niin voidaan todeta, että työtä ja tavoitteita on Saaristomeren suunnalla taatusti riittävästi varattuna syksynkin varalta. Henkiiöasioita: ylil A Hieta kapteeniksi vänr L Vesterinen insinööriluutnantiksi vääp A Elomäki ylivääpeliksi vääp J Laurila ylivääpeliksi ylik M Hämäläinen vääpeliksi ylik L Salakari vääpeliksi yliv A Mäki sotilasmestariksi sotmest T Setälä luutnantiksi yliv M Aaltonen sotilasmestariksi sottekn R Tihula teknikkoluutnantiksi ylil S Ruohonen kapteeniksi yliv A Nurmi sotilasmestariksi sotmest R Sipponen luutnantiksi sottekn U Saari teknikkoyliluutnantiksi kapt P Hänninen siirretty E/TurRtR:n koul- ja järjtstoon ltn H Ahola siiretty Örön vlkeen päälliköksi sotmest T Kovaselle myönnetty ero evl E Puhakalle myönnetty ero RANNIKKOTYKISTÖ- KOULU Syyslukukausi on alkanut eri kouluissa ja opinahjoissa. Kurssien alkamisien kohdalla tuleva syksy Rannikkotykistökoululla tulee olemaan tavallisuudesta poikkeava, kun toimiupseerikurssin Il-jakson aselajilinjaa ei järjestetäkään oppilaspuutteen vuoksi. Tämän suuntainen kehitys on kaikkea muuta kuin toivottavaa, kun ottaa huomioon eri rt-joukko-osastoissa vallitsevan nuorempien toimiupseerien vajauksen ja lähivuosina tapahtuvan vanhimpien toimiupseerien eläkeiän täyttymisen. Rt-aselajin materiaaliset ja koulutukselliset velvoitteet tulevat lähivuosina ratkaisevasti lisääntymään. Näinollen koskien kaikenasteista aselajikoulutusta tulisi mitä pikimmin löytää keinot rekrytoinnin tehostamiseksi toimiupseeri- ja kadettikursseille. Rannikkotykistökoulun kesäleiri toimeenpantiin 28. 6. 9. 7. 1976 välisenä aikana Eestiluoto Isosaari Kuivasaari Harminkivi alueella. Vakiintuneen tavan mukaan leirille osallistui RtK:n henkilöstön ja kurssilaisten lisäksi RAuK/SIRtR, kaksi vartioalusta merivoimista sekä erikois- ja huoltohenkilöstöä SlRtR:stä. Luutnanttikurssin oppilaat toimivat linnakkeen ja rpston esikunnan eritasoisissa johtajatehtävissä päähuomion kiintyessä linnakkeen tulitoiminnan johtamiseen ja ineriammuntojen järjestämiseen. Ru-kurssin koulutus tähtäsi jaosjohtajaryhmänjohtajatasoisten tehtävien käytännön hallitsemiseen. Molemmat kurssit saavuttivat asetetut koulutustavoitteensa varsin hyvin tykistöllisen takamuksen osalta, jota seikkaa edesauttoi ammuntojen sopiva rytmittäminen sekä joka päivä järjestetyt ammuntojen kritiikkitilaisuudet. Luutnanttikurssi 3. rt-linjan ja reserviupseerikurssi 151 :n päätöstilaisuus pidettiin Rannikkotykistökoululla 15. 7. 1976. Luutnanttikurssin priimukseksi tuli sotilasmestari Jorma Saarimäki Vaasan Rannikkopatteristosta, joka sai Maanpuolustuksen Kannatussäätiön stipendin tunnus- Rt-koulun johtaja evl Jukka Karvinen luovuttaa todistuksen reserviupseerikurssin priimukselle upskok Ilmo Arosillalle. 10 15

^/H^aruiailtcini-nuisao Kalliolinnantie 22 Kaivopuisto Helsinki - Puhelin 635 443 tuksena hyvästä opintosaavutuksesta. Luutnanttikurssi 3 rt-linjalta valmistuivat seuraavat toimiupseerit: Yliv M Aaltonen TurRtR Vääp J Härkönen SIRtR Vääp J Kosma KotRPsto Yliv T Kulmala RtK Yliv J Rantala VaaRPsto Yliv P Mäntyala HanRPsto Sotmest J Saarimäki VaaRPsto Sotmest T Setälä TurRtR Reserviupseerikurssin parhaaksi tuli tuliasemalinjalta upseerikokelas Ilmo Arosilta Turun Rannikkotykistörykmentistä, joka sai tunnustuksena kiitettävästä opintosaavutuksestaan Maanpuolustuksen Kannatussäätiön stipendin. 61. Kadettikurssin rt-linja osallistui 24. 7. 6. 8. 1976 pohjoismaisille merikadettipäiville Norjassa. Matka suoritettiin tyv Karjalalla ja vartioalus Valppaalla. Rt-kadetit osallistuivat normaaliin alusten vahtipalvelukseen ja tämän lisäksi matkan aikana annettiin koulutusta tykkiveneen asejärjestelmillä, merenkulkukoulutusta sekä rt:n omia aiheita tulevaa Rovajärven leiriä varten. Menomatkalla, Hoborgin niemen kohdalla, nousi alukselle Hoborgin-ukko seurueineen puhdistamaan tyk Karjalan maan hajusta. Perinteinen kasteateria nautittiin tyylikkäästi matkan johtajan kommodori Heleniuksen valvovan katseen alla goniometrikulmien näyttäessä riittävää terävyyttä. Tuskin oli juhla-aterian maku suusta kadonnut, kun jo oltiin Pohjanmeren armottomilla aalloilla tuulen puhaltaessa 10 bofortin voimalla vasten keulaa. Järjen vastaista sitkeyttä osoittivat Kööpenhaminasta mukaan tulleet miljoonat salamatkustajat, leppäkertut, jotka suolaisesta kylvystä huolimatta pysyttelivät uskollisesti mukana aina paluumatkaan saakka. Ruusujen kaupunki, Molde, osoittautui viehättäväksi turisti- Auki joka arkipäivä paitsi maanantaisin, kello 9-15. Auki sunnuntaisin kello 11 16. Olkaa rantasomerikon "kirkkaita kiviä" olivat aselajin tarkastajan eversti Alpo Kantolan saatesanat Luutnanttikurssi 3:n ja Ru-kurssi 151:n suorittaneille toimiupseereille sekä upseerikokelaille, 17

Siirrot: Vääp Matti Korhonen HelItR:iin 1. 9. 1976 Opiskelunsa aloittavat: Ylil Alssi Niskanen KaptK:lle ViestiK:uun 30.8. 1976 Ylil Pertti Malmberg oppilaaksi SKK :uun 1. 9. 1976 KISATULOKSIA Rt-kerho Johtorengas, Rt-koulu ja SIRtR kävivät 30. 9. 76 jälleen kovan keskinäisen taiston perinteisessä löylykauhakilpailussa. Kilpailu käytiin tällä kertaa Kuivasaaren linnakkeella Rt-koulun hoitaessa isännyyden kiitettävällä tavalla. Tietomittely löylykauhasta muodostui tiukaksi Rt-koulun puolustaessa neljää kiinnitystään ja häviten niukasti Rykmentille. Tulokset muodostuivat seuraaviksi: Joukkue 1. SIRtR 17,50 p 2. Rt-koulu 17,05 p 3. Johtorengas 17,00 p Henkilökohtaiset 1. kapt M Saarinen Rt-koulu 22,5 p 2. kapt P Vähäkallio Johtorengas.. 21,3 p 3. kapt M Majaniemi Rt-koulu... 20,5 p 4. maj Y Iivonen SIRtR 20,3 p 5. vänr M Jäntti 20,0 p Seuraava kilpailu käydään Johtorenkaan järjestämänä keväällä 77. Rt-koulun johtaja evl Jukka Karvinen ojentaa todistuksen Luutnanttikurssin priimukselle sotmest Jorma Saarimäelle. kaupungiksi, jossa mukana olleet rannikkotykistömiehet saivat tilaisuuden tutustua muiden pohjoismaiden aseveljiinsä reilujen kilpailujen ja vapaan yhdessäolon merkeissä. Rt-kadeteista kilpailumenestystä saavutti kad J-E Juslin sijoittumalla pistoolikilvassa kolmanneksi. Kokonaisuudessaan matkan anti merenkululliselta ja yhteistoiminnan kannalta oli suuriarvoista, josta erityisen kiitoksen Rannikkotykistökoulu lausuu Merisotakoululle ja vartioalus Valppaalle. Rovajärven leirille osallistui VaaRPston mukana 61. kadettikurssi kouluttajineen 15. 24. 8. 1976. Kadettien koulutukseen kuuluivat mittausupseerin, patteriupseerin ja tulenjohtajan tehtävät, jotka kyettiin viemään VaaRPston kouluttajahenkilöstön asiantuntevalla myötävaikutuksella tyylikkäästi läpi. Todettiin, että poronkusemalla ei kyetä mittaamaan riittävän tarkasti eikä keskiyön auringolla saada tuliviuhkaa yhdensuuntaiseksi. 14 Kesäkauden aikana Rannikkotykistökoululla on käynyt monia arvovaltaisia seurueita tutustumassa koulun opetustiloihin ja -menetelmiin. Kesäkuun 7. päivänä tutustui Ruotsin puolustusesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti G Eklund seurueineen jalkaväen tarkastajan kenraalimajuri K Sarvan johdolla koulutukseen ja koulutushalliin. Asiantuntevat kysymykset osoittivat, että ko aselajivieras tunsi elävää mielenkiintoa koulutusjärjestelmäämme ja aselajiamme kohtaan. Koulutus jatkuu syyskaudella totuttuun tyyliin. Aikaisemmasta koulutuksesta poiketen 152. Ru-kurssi pitää saariston sissitoimintaan liittyvän leirin Porvoon saaristoalueella. Satoisaa syksyä. Henkilötietoja: Ylil Jorma Saarniala kapteeniksi 1. 7. 1976 Teknltn Reino Laakkonen teknikkoyliluutnantiksi 1. 9. 1976 Teknltn Nisse Laiho teknikkoyliluutnantiksi 1. 9. 1976 Ruotsin puolustusesikunnan päällikkö kenrl G Eklund tutustumassa rannikkotykistökoulun koulutushalliin. Vasemmalla jv-tarkastaja K Sarva. 15

J KNUUTTILA: Pataljoona Kiveliön perustaminen ja taistelut talvisodassa marssin Viipurinlahden yli, jota huonon lentosään johdosta eivät lentokoneet häirinneet. Vihollinen hyökkäsi myös Köri Maisala tasalla rykmentin voimin, mutta Kv Os 4 torjui hyökkäykset ratsumestari Sundbladin johtamana. ErP 19, joka oli koottu vanhoista ikäluokista, saapui vahvennukseksi 22. 2. 1940. ErP 19 joutui heti etulinjaan, sai tulikasteen ja torjui vihollisen hyökkäykset komentajansa kapt Mobergin johdolla Tuppuran linnakkeen raskaan tulen tukemana. V Pataljoona Kiveliön taistelut Viipurinlahden itärannalla I Yleistä III Pataljoona Kiveliön perustaminen A. Patl Kiveliön siirtyminen Pullinniemeen ja taistelut Pullinniemessä 23.-25.2.1940 Rannikkojoukkojen osuudesta Talvisodan maarintaman taisteluihin on yleensä kirjoitettu erittäin vähän. Kuitenkaan ei tämä tarkoita sitä, etteikö ao. joukot olisi osallistuneet myös näihin taisteluihin. Rannikkojoukot näyttelivätkin ratkaisevaa osaa Viipurinlahden raskaissa torjuntataisteluissa. Useista eri rannikkotykistön ja laivaston yksiköistä muodostettiin jälkaväkipataljoonia, jotka nopeasti perustettuina ja lyhyen jalkaväkikoulutuksen saaneina joutuivat suoraan rintamalle taistelemaan jalkaväen tapaan. Eräänä esimerkkinä voidaan mainita pataljoona Kiveliö, joka joutui rintamalle Viipurinlahden itärannalle mitä vaikeimpiin helmikuun torjuntataisteluihin. II Yleisestä tilanteen kehittymisestä Viipurinlahden alueella ja Kannaksella Tammikuussa v 1940 tuli ajankohtaiseksi lähettää lisäjoukkoja vahventamaan ja vaihtamaan joukkoja Viipurin lohkolla, ettei vihollisen mahdollinen läpimurto aiheuttaisi suomalaisten puolustuksen romahtamista. Lisäjoukkojen avulla kyettäisiin ko. kriisitilanteen sattuessa järjestämään Viipurinlahden länsirannan puolustus, millä estettäisiin vihollisen pääsy Viipurinlahden yli katkaisemaan erittäin tärkeää rannikkoyhteyttä Viipuri Helsinki. Neuvostojoukot aloittivatkin 1. 2. 1940 ratkaisevan suurhyökkäyksen Kannaksella. Ensimmäisen maailmansodan suurimmille materiaalitaisteluille vertoja vetävän tulivalmistelujen jälkeen neuvostojoukkojen onnistui murtaa suomalaisten puolustus Summassa 11. 2. 1940. Suurtaistelujen puhjettua ilmiliekkiin Kannaksella 1. 2. 1940 em. seurauksin pyrittiin Kannaksen puolustusta vahvistamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Niinpä Helsingin lohkokin sai käskyn lähettää jalkaväkipataljoonan Viipurin lahdelle. Lohkon alueelta perustettiin 14. 2. pataljoona Kiveliö, joka sai nimensä komentajaksi määrätyn maj Kiveliön mukaan. Pataljoona perustettiin seuraavasti: Upseeri Aliupseeri Miehistö E/Helsingin alalohko 4 Rysäkarin alalohko 3 20 144 Isosaaren alalohko 6 29 168 Porkkalan alalohko 2 15 112 Keskuslinnoitus 9 42 240 Yhteensä 24 106 664 Pataljoona Kiveliön taistelevat osat koottiin 14. 2. 1940 kuluessa Santahaminaan ja näistä muodostettiin kolme kiväärikomppaniaa ja konekiväärikomppania. Seuraavat kaksi päivää kuluivat miesten varustamiseen ja sijoittamiseen omille paikoilleen. Lyhyen koulutuskauden 16. 19. 2. 1940 aikana kerrattiin jalkaväen taistelukoulutuksen aiheet hyökkäys ja puolustus. Lisäksi kiinnitettiin suuri huomio hiihtotaidon kertaamiseen, käsiaseammuntoihin ja asekäsittelyyn, koska useat miehet joutuivat ensimmäistä kertaa tekemisiin konekiväärin, pikakiväärin ja konepistoolin kanssa. Pataljoona lähti 20. 2. 1940 marssille kohti rintamaa. Viipurinlahden rannalle Vilajoen kylään saapui pataljoona 22. 2. 1940 kuluessa. Kuva 1. Viipurinlahden puolustusjärjestelyt Koivistolta vetäytymisen jälkeen 27. 2. 1940. IV Tilanne Viipurinlahden alueella (Kuva 1) Vihollisen 43. ja 70. Divisioona olivat työntäneet suomalaiset Viipurinlahden itärannalle Koiviston niemeltä Pullinniemeen Köri Maisala tasalle. Viipurin lohkon komentajalle tiedotettiin 21. 2. 1940 Ylipäällikön luopuneen päätöksestään Koiviston saarten jatkuvasta hallussapidosta. Saarten sotamateriaali käskettiin viipymättä siirtää pois ja saattaa saarten raskas materiaali hävityskuntoon. Samana päivänä torjuttiin vihollisen muutamilla komppanioilla suorittamat hyökkäykset Koiviston saarille. Seuraavana päivänä vihollinen pääsi pureutumaan Piisaaren eteläosaan pataljoonan voimin ja pian vihollinen sai tuotua saareen noin divisioonan vahvuiset hyökkäysjoukot. JR 12:n oli väistyttävä, koska puolustajien huoltotie, joka kulki jäällä Viipurinlahden yli, oli vihollisen ilmavoimien ja keveiden panssarivaunujen uhkaamana. Viipurinlahti oli jäätynyt niin niin vahvaksi, että kevyet panssarivaunut kykenivät liikkumaan jäällä. KanA:n komentaja kenraali Heinrichs antoi luvan saarten tyhjentämisestä 22. 23. 2. 1940. JR 12 suoritti raskaan jää- Pataljoona Kiveliö sai käskyn siirtyä 23. 2. 1940 klo 00.00 Vilajoelta Pullinniemeen tukemaan niemen puolustustaistelua. Pataljoona Kiveliön taistelevat osat, poisluettuna toinen komppania, joka oli majoittuneena erikseen, saapuivat Vatnuorin kylään klo 09.00. Loppuosa pataljoonaa saapui seuraavana päivänä klo 09.00 Pullinniemeen. Valoisana aikana ei siirtymistä voitu suorittaa jäätä myöten vihollisen ilmatoiminnan takia. Pataljoona Kiveliö ryhmittyi puolustukseen 24. 2. 1940 tasalle Köri Maisala (Kuva 2). Vasemmalla oli 3. K, oikealla PULLINNIEMI \ f TUPPURA Pot! 10. D Kuva 2. Pullinniemen puolustusjärjestelyt 24. 25. 2. 1940. 10 20