-1, KH 16.2.2015 17:00 OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja Lommi Semi II varapuheenjohtaja Haakana Mervi jäsen Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Luumi Jari Merivirta Jorma-Kalevi Olsson Birgitta Pitko Eeva-Riitta Rajantie Irma Tiusanen Kari Tujula Pirjo Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Koivisto Jarmo kansliapäällikkö Brask Nina valt.puheenjohtaja Kotiniemi Topias valt. I varapuheenjohtaja Tiusanen Pentti valt. II varapuheenjohtaja Eerola Juho valt. III varapuheenjohtaja Hassinen Raino kaupunginsihteeri, sihteeri Makkonen Kari tiedotuspäällikkö Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kotka Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs)
35, KH 16.2.2015 17:00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kh 16.2.2015 Oikaisuvaatimusohje
36, KH 16.2.2015 17:00 Pöytäkirjan tarkastajat Kh 16.2.2015 Ei oikaisuvaatimusohjetta
37, KH 16.2.2015 17:00 Käsittelyjärjestys Kh 16.2.2015 Ei oikaisuvaatimusohjetta Hyväksytään listan mukaisena.
38, KH 16.2.2015 17:00 SOTE: 1640/2014 Avoterveydenhuollon sairaanhoitajakäynnin asiakasmaksu 1.3.2015 alkaen Sotela 17.12.2014 / 173 Valmistelijat: Avoterveydenhuollon johtaja Riitta Johannala-Kemppanen, puh. 040 648 2297 Controller Maija Spännäri, puh. 234 5214 Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa 734/92 ja asetuksessa 912/02 (asiakasmaksulaki ja asiakasmaksuasetus). Lakiin on vuonna 2010 tehty muutoksia, joiden johdosta voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä maksuja mm. avosairaanhoidon palvelujen käytöstä. Näin ollen terveyskeskuksen sairaanhoitajan tai muun henkilön vastaanotolla saa periä maksun silloin, kun käynnin perusteena on sairaanhoito. Sen sijaan terveyden edistämisen ja ehkäisevän terveydenhuollon käynnit ovat maksuttomia, terveyskeskuksen avovastaanotoilla tällaisia käyntejä ovat mm. rokotusohjelman mukaiset rokotuskäynnit, ikäkausiin liittyvät terveystarkastukset ja työttömien terveystarkastukset. Kotkassa on kehitetty henkilöstön välistä työnjakoa ja tavoitteena on tammikuussa 2015 aloittaa toimintamalli, jossa avovastaanotolla otetaan käyttöön kolme suurtiimiä ja 24 lääkäri-hoitaja työparia. Työnjakoa lääkäreiden ja sairaanhoitajien välillä selkiytetään. Osa potilaista kuten pitkäaikaissairauksien kontrollit ja muut työnjaon mukaisesti sovitut potilasryhmät ohjautuvat sairaanhoitajan vastaanotolle lääkärin vastaanoton sijaan. Muutoksella pyritään mm. parantamaan hoidon saatavuutta, lääkärivastaanotolle ohjaudutaan vain jos potilaan tila sitä vaatii. Toiminnanmuutokset edellyttävät myös henkilökunnan osaamisen lisäämistä. Lääkkeenmääräämisoikeuden omaavia hoitajia on tällä hetkellä kaksi ja paljon palveluja käyttävien asiakkaiden asiakasvastaavan toimintamalli edellyttää myös kouluttautumista kaikkien sairaanhoitajien osalta. Nyt esitettävä käyntimaksu 8,80 voidaan periä enintään kolme kertaa kalenterivuoden aikana ja se kerryttää ns. terveydenhuollon maksukattoa. Maksusta vapautetaan opiskelijat ja sotaveteraanit. Terveydenhuollon vastuualueen toimintasäännössä todetaan, että terveysasemien ja fysioterapian osastonhoitajat päättävät asiakasmaksuista, niiden alentamisesta ja perimättä jättämisestä. Esittelijä: Ehdotus: Terveysjohtaja Maija Valta Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää ottaa 1.1.2015 käyttöön avoterveydenhuollon sairaanhoitajan vastaanottokäynnin käyntimaksun 8,80 /käynti 18 vuotta täyttäneiden henkilöiden osalta, maksu voidaan periä korkeintaan kolme kertaa kalenterivuoden aikana. Maksua ei peritä opiskelijoilta eikä sotaveteraaneilta. Asian käsittely: Jäsen Kirsi Hakala esitti, että avoterveydenhuollon sairaanhoitajan vastaanottokäynti olisi maksutonta. Jäsen Kari Kujamäki kannatti Hakalan muutosehdotusta. Lautakunta kävi asiasta keskustelua.
38, KH 16.2.2015 17:00 SOTE: 1640/2014 Keskustelun jälkeen puheenjohtaja Aila Eerola esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi ja tuodaan uudelleen käsiteltäväksi lautakunnan tammikuun kokoukseen. Puheenjohtaja tiedusteli lautakunnan yksimielisyyttä asiassa. Todettiin yksimielisyys. Päätös: Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Asiaa käsitellään seuraavan kerran lautakunnan tammikuun 2015 kokouksessa. Sotela 28.1.2015 / 10 Valmistelijat: Terveysjohtaja Maija Valta, puh. 040 083 8167 Avoterveydenhuollon johtaja Riitta Johannala-Kemppainen, puh. 040 648 2297 Controller Maija Spännäri, puh. 234 5214 Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa 734/92 ja asetuksessa 912/02 (asiakasmaksulaki ja asiakasmaksuasetus). Lakiin on vuonna 2010 tehty muutoksia, joiden johdosta voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä maksuja mm. avosairaanhoidon palvelujen käytöstä. Em. lainsäädännön mukaan sairaanhoitajan käynnistä voidaan periä enintään 8,90 euron suuruinen käyntimaksu ja sen saa periä yhteensä kolmelta ensimmäiseltä sairaanhoitajan vastaanottokäynniltä kalenterivuoden aikana. Sairaanhoitajan vastaanottokäynniltä maksu voidaan periä vain silloin, kun kyseessä on sairauden edellyttämän hoidontarpeen arviointi, oireenmukainen hoito ja/tai hoidon seuranta eli käynnin perusteena on sairaanhoito. Sairaanhoitajan vastaanotolle tehdyt ennaltaehkäisevät hoidon käynnit ovat maksuttomia. Tällaisia käyntejä avovastaanotolla ovat mm. rokotusohjelman mukaiset rokotuskäynnit, ikäkausiin liittyvät terveystarkastukset ja työttömien terveystarkastukset. Jos henkilö käy saman käyntikerran aikana sekä lääkärin että sairaanhoitajan vastaanotolla, peritään vain lääkärin käyntimaksu. Maksu kartoittaa terveydenhuollon maksukattoa. Kotkassa on 12.1.2015 alkaen otettu käyttöön omahoitaja-lääkärimalli, jonka yhtenä tavoitteena on kehittää hoitohenkilöstön välistä työnjakoa ja hyödyntää olemassa olevia resursseja parhaalla mahdollisella tavalla. Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että yhteisesti sovitun työnjaon ja potilaalle tehdyn hoitosuunnitelman mukaisesti, osa potilaskäynneistä voidaan enenevässä määrin ohjata lääkärin vastaanoton sijaan sairaanhoitajan vastaanotolle. Potilasohjaus joko sairaanhoitajalle tai lääkärille tapahtuu hoidollisiin ja lääketieteellisiin seikkoihin sekä sovittuun työnjakoon perustuen, se ei perustu potilaan valintaan. Hoitajavastaanottokäyntien tulokertymäksi vuoden 2015 talousarviossa on arvioitu noin 240 000 euroa. Mikäli maksutuottoa ei kerry, sen vaikutus toimintakatteeseen merkitsee vastaavan suuruisen kuluerän säästötavoitetta. Esittelijä: Ehdotus: Terveysjohtaja Maija Valta Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää ottaa käyttöön 1.3.2015 avoterveydenhuollon sairaanhoitajan vastaanottokäynnin käyntimaksun 8,90 /käynti
38, KH 16.2.2015 17:00 SOTE: 1640/2014 Asian käsittely: 18 vuotta täyttäneiden henkilöiden osalta silloin, kun kyseessä on sairaanhoidollinen käynti. Maksu voidaan periä korkeintaan kolme kertaa kalenterivuoden aikana. Maksua ei peritä opiskelijoilta eikä sotaveteraaneilta. Jäsen Kirsi Hakala esitti muutosta päätösehdotukseen seuraavasti: Esitän, että sh:n käyntimaksusta luovutaan ja peritään edelleen vain tk:n vuosimaksu. Jäsen Kari Kujamäki kannatti Hakalan ehdotusta. Jäsen Pirkko Leskinen esitti muutosta päätösehdotukseen seuraavasti: Avoterveydenhuollon sairaanhoitajakäynnin asiakasmaksua ei oteta käyttöön vuonna 2015. Seurataan uuden toimintamallin käyttöönoton vaikutuksia asiakasvirtoihin. Mahdolliset jatkotoimet arvioidaan saadun selvityksen pohjalta. Puheenjohtaja Aila Eerola kannatti Leskisen ehdotusta. Asiasta suoritettiin äänestykset niin, että ensin vastakkain olivat jäsen Hakalan ja jäsen Leskisen muutosesitykset. Hakalan esityksen puolesta äänestettiin EI ja Leskisen esityksen puolesta JAA. Äänet jakaantuivat 7 4 Leskisen esityksen puolesta seuraavasti: JAA Aila Eerola Anja Eerola Risto Hokkanen Anna Holmroos Pirkko Leskinen Juha Pakarinen Jani Kansonen EI Kirsi Hakala Kari Kujamäki Irma Nuora Jussi Hanski Seuraavaksi asetettiin vastakkain jäsen Leskisen muutosesitys ja esittelijän pohjaesitys. Esittelijän ehdotuksen puolesta äänestettiin JAA ja Leskisen muutosesityksen puolesta EI. Äänet jakaantuivat 11 0 Leskisen muutosesityksen puolesta. Päätös: Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, että avoterveydenhuollon sairaanhoitajakäynnin asiakasmaksua ei oteta käyttöön vuonna 2015. Seurataan uuden toimintamallin käyttöönoton vaikutuksia asiakasvirtoihin. Mahdolliset jatkotoimet arvioidaan saadun selvityksen pohjalta. Kh 16.2.2015 Valmistelijat: terveysjohtaja Maija Valta, puh. 040 083 8167 talouspäällikkö Jari-Pekka Väisänen, puh. 040 652 8550 kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh. 234 4206 Kaupunginhallitus voinee käyttää esillä olevassa asiassa kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta alla sanotuin perustein:
38, KH 16.2.2015 17:00 SOTE: 1640/2014 Valtuusto on hyväksynyt talousarvion 2015 kokouksessaan 10.11.2014 / 107. Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksessä 28.1.2015 / 10 tarkoitettu avoterveydenhuollon sairaanhoitajan vastaanottokäynnin asiakasmaksu 8,90 euroa / käynti 18 vuotta täyttäneiden henkilöiden osalta silloin, kun kyseessä on sairaanhoidollinen käynti, sisältyy valtuuston hyväksymään talousarvioon 2015. Tuloarvioksi on merkitty 240 000 euroa (tulokohdan tiliryhmä 32 Maksutuotot, tili 329400 Muut palvelumaksut). Tulo on budjetoitu avoterveydenhuollossa terveysasemien vastaanottotoiminnan kustannuspaikoille. Tuloarvion / maksutuoton kertymättä jääminen tulee ensisijaisesti kattaa vastaavan suuruisen kuluerän säästönä. Jos säästöä ei saada aikaan, vastaava erä on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla, jotka toisaalta on kuitenkin korvamerkitsemättöminä on jo jaettu toisaalle talousarviossa. Jos muualtakaan kaupungin toiminnasta ei löydy ko. erää vastaavaa säästöä, erä kasvattaa osaltaan painetta lisävelan ottamiselle. Sosiaali- ja terveyslautakunta ei ole päätöksessään 28.1.2015 / 10 osoittanut vastaavaa eli 240 000 euron suuruista säästöä. Merkille on myös pantava esillä olevan asian suhde jatkovalmisteilla olevaan talouden tasapainotusohjelmaan 2015-2016, jossa yhtenä tavoitteena nimenomaisesti on talousarviossa pysyminen. Esillä olevan asian käsittelyjärjestyksessä sosiaali- ja terveyslautakunnassa on siinäkin tiettyä ristiriitaa. Lautakunta on kokouksessaan 28.1.2015 / 7 ensin hyväksynyt muutoksitta käyttösuunnitelman 2015 ja sitten samassa kokouksessa paria pykälää myöhemmin 10 :n kohdalla tehnyt 7 :n kohdalla tekemänsä päätöksen vastaisen päätöksen. Tuloarvio 240 000 euroa sisältyy käyttösuunnitelmassa oleviin maksutuottoihin. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää - käyttää kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta ja ottaa käsiteltäväkseen ja päätettäväkseen sosiaali- ja terveyslautakunnan tekemän päätöksen 28.1.2015 / 10 - ottaa käyttöön 1.3.2015 lukien avoterveydenhuollon sairaanhoitajan vastaanottokäynnin käyntimaksun 8,90 euroa / käynti 18 vuotta täyttäneiden henkilöiden osalta silloin, kun kyseessä on sairaanhoidollinen käynti. Maksu voidaan periä korkeintaan kolme kertaa kalenterivuoden aikana. Maksua ei peritä opiskelijoilta eikä sotaveteraaneilta. Toimeenpano: Ote: sosiaali- ja terveyslautakunta sosiaali-, terveyden- ja vanhustenhuollon vastuualueet Kaakon Taitoa Oy controller Maija Spännäri Oikaisuvaatimusohje
39, KH 16.2.2015 17:00 KH: 1036/2012 Lausunnon antaminen korkeimmalle hallinto-oikeudelle Seppo Eerolan valituksesta Kh 16.2.2015 Valmistelija: Kaupunginlakimies Marianna Ruonala, puh. 234 4222 Seppo Eerola on valittanut Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 27.11.2014 nro 14/5281/4. Mainitulla päätöksellä Itä-Suomen hallintooikeus ratkaisi usean eri valittajan Kotkan kaupunginvaltuuston päätöksestä 14.10.2013 183 tehdyt valitukset. Kotkan kaupunginvaltuusto päätti tuolloin Jäppilän koulun lakkauttamisesta../. Liitteenä on Eerolan valituskirjelmä. Muut valituksen asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt asiasta Kotkan kaupunginhallituksen selitystä 27.2.2015 mennessä. Kaupunginlakimies Marianna Ruonalan lausunto 3.2.2015: Seppo Eerola on valittanut Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 27.11.2014 nro 14/5281/4. Hallinto-oikeus on hylännyt Eerolan valituksen ja jättänyt tutkimatta Eerolan hallinto-oikeudelle antamassaan vastineessa esittämät uudet valitusperusteet. Eerola ilmoittaa valituskirjelmässään vaativansa neljään Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksessä olevaan perustelukohtaan muutosta, joka vastaisi hänen ilmoituksensa mukaan paremmin tapahtunutta. Eerola ilmoittaa, ettei hänen Kouvolan hallinto-oikeudelle ilmoittamansa vaatimus ole enää ajankohtainen. Eerola vaati aiemmin, että Kouvolan hallinto-oikeus kumoaisi Kotkan kaupunginvaltuuston päätöksen 14.10.2013 183 kohdalla tehdyn Jäppilän koulun lopettamista koskevan päätöksen ja pysyttäisi voimassa valtuuston 5.3.2012 25 tekemän Jäppilän koulua koskevan erillispäätöksen. Valituksessaan Eerolan on katsottava hakevan muutosta ainoastaan hallinto-oikeuden päätöksen perusteluihin. Korkeimman hallinto-oikeuden noudattaman tulkintalinjan mukaan muutosta ei voi hakea pelkästään päätöksen perusteluihin (KHO 1992 A 39). Näin ollen katson, että Eerolan valitus on jätettävä tutkimatta. Eerola vaatii myös, että hänen hallinto-oikeudelle ja korkeimmalle hallintooikeudelle suorittamansa oikeudenkäyntimaksut määrättäisiin ensisijaisesti Kotkan kaupunginhallituksen jäsenten yhteisvastuullisesti maksettavaksi ja toissijaisesti Kotkan kaupungin maksettavaksi. Eerolan vaatimus on osin lakiin perustumaton. Eerolan on tullut esittää hallinto-oikeuskäsittelyä koskevat oikeudenkäyntikuluvaatimuksensa jo hallinto-oikeudessa. Siltä osin kuin Eerolan vaatimus koskee oikeudenkäyntikuluvaatimusta korkeimmassa hallinto-oikeudessa, on todettava, etteivät Kotkan kaupunginhallituksen jäsenet ole asianosaisia tässä asiassa eikä heidän maksettavakseen voida osoittaa oikeudenkäyntikuluja asiassa, jossa vain Kotkan kaupunki on asianosainen. Koska Eerola ei enää vaadi hallinto-oikeuden päätöksen muuttamista, tulee Eerolan oikeudenkäyntikuluvaatimus Kotkan kaupunkia kohtaan perusteettomana hylätä. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf
39, KH 16.2.2015 17:00 KH: 1036/2012 Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää lausuntonaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle Seppo Eerolan valituksesta viitata kaupunginlakimiehen lausuntoon ja esittää, että Eerolan valitus Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä jätetään tutkimatta. Toimeenpano: Ote ja asiakirjat: Korkein hallinto-oikeus 27.2.2015 mennessä ote myös s-postin liitetiedostona Ei oikaisuvaatimusohjetta
39, KH 16.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Seppo Eerolan valituskirjelmä
39, KH 16.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Seppo Eerolan valituskirjelmä
39, KH 16.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Seppo Eerolan valituskirjelmä
40, KH 16.2.2015 17:00 KH: 464/2012 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Kh 16.2.2015 Valmistelija: Kaupunginlakimies Marianna Ruonala puh. 234 4222 Korkein hallinto-oikeus on 5.2.2015 antanut päätöksensä nro 272, joka koski Kotkan kaupunginvaltuuston päätöksestä 24.9.2012 94 tehtyä valitusta. Kaupunginvaltuuston päätös on koskenut Kotkan kaupungin sosiaalija terveydenhuollon sekä hyvinvointineuvoloiden tulevaisuuden rakenteiden kehittämistä keskitetyn rakennevaihtoehdon mukaisesti. Itä-Suomen hallinto-oikeus oli jättänyt kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyn valituksen tutkimatta. Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Itä- Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyn valituksen../. Esityslistan liitteenä on korkeimman hallinto-oikeuden päätös. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää merkitä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen tiedokseen ja saattaa sen kaupunginvaltuuston tietoon. Ei oikaisuvaatimusohjetta
40, KH 16.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Korkeimman hallinto-oikeuden päätös
40, KH 16.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Korkeimman hallinto-oikeuden päätös
40, KH 16.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Korkeimman hallinto-oikeuden päätös
40, KH 16.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Korkeimman hallinto-oikeuden päätös
40, KH 16.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Korkeimman hallinto-oikeuden päätös
40, KH 16.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Korkeimman hallinto-oikeuden päätös
40, KH 16.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Korkeimman hallinto-oikeuden päätös
41, KH 16.2.2015 17:00 SOTE: 217/2015 Palkkatukiuudistus 1.1.2015 ja sen vaikutukset kunnan omaan työllistämistoimintaan Sotela 28.1.2015 / 13 Valmistelija: Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh. 234 5231 Palkkatukijärjestelmään tehtiin vuoden 2015 alusta lukien merkittäviä muutoksia. Palkkatukijärjestelmän uudistamisen tavoitteena on mm. parantaa työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua ja päätösten ennakoitavuutta. Lisäksi pyritään vähentämään hakuprosessiin liittyvää hallinnollista työtä, nopeuttamaan palkkatukihakemusten käsittelyä ja palkkatuen maksatusta. Päiväkohtainen tuki muuttuu prosenttiperusteiseksi. Tuen määrä on sitä korkeampi ja kesto sitä pidempi, mitä kauemmin henkilö on ollut työtön ennen palkkatuen myöntämistä. Palkkatuki voi määräytyä myös vamman tai sairauden perusteella, jos tuella palkattavan vamma tai sairaus olennaisesti ja pysyvästi tai pysyväisluonteisesti alentaa tuottavuutta tarjolla olevassa tehtävässä. Palkkatukikausi voi eri ryhmillä olla kuudesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Ensimmäisten 12 kuukauden jälkeen palkkatuen määrä alenee mahdolliselle toiselle vuodelle../. Liitteenä TE-hallinnon asiaa koskeva kirje sidosryhmille. Työsopimuslain perusteella työnantajalla on velvollisuus ennen uuden osaaikaisen työntekijän palkkaamista tarjota lisätyötä jo palveluksessaan olevalle samaa työtä osa-aikaisesti tekevälle työntekijälle. Selvitys tästä on annettava myös palkkatukea haettaessa. Työsopimuslain 13 luvun 6 :ää muutettiin väliaikaisesti. Työn tarjoamisvelvollisuudesta on työsopimuslain mukaan oikeus poiketa tietyissä tilanteissa väliaikaisesti vuoden 2016 loppuun asti. Kunta saa palkata lomautettuja ja osa-aikatyötä tekeviä koskevan työn tarjoamisvelvollisuuden sekä takaisinottovelvollisuuden estämättä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 :ssä säädetyn työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluvan henkilön. Velvoitetyöllistettävän kanssa ei kuitenkaan saa sopia tehtävästä, josta kunta on lomauttanut työntekijänsä tai josta se on antanut työntekijälleen lomautusilmoituksen. Yhdistyksellä ja säätiöllä ei ole velvollisuutta tarjota työtä lomautetulle, osa-aikatyötä tekevälle eikä takaisinottovelvollisuuden piiriin kuuluvalle irtisanotulle, kun yhdistys tai säätiö palkkaa vähintään 24 kuukautta palkkatuen myöntämistä edeltävän 28 kuukauden aikana työttömänä olleen henkilön muihin kuin elinkeinotoiminnaksi katsottaviin tehtäviin. Kunta, kuntayhtymä, yhdistys tai säätiö voi lisäksi ottaa palkkatuettuun työsuhteeseen henkilön sellaisiin tehtäviin, joita ei muutoin tehdä työ- tai virkasuhteessa edellyttäen, että palkkatuettu työ järjestetään työpajassa tai vastaavassa valmennusyksikössä, jossa toiminnan tavoitteena on parantaa henkilön valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työllistyä avoimille markkinoille. Tämä koskee myös työkokeilua. Vaikutukset kaupungin työllistämistoimiin Kotka järjestää työpajatoiminnan aikuisten osalta ostopalveluna Kotkan korttelikotiyhdistykseltä ja Sotek-säätiöltä sekä nuorten palvelut Rannikkopajoilta. Omana toimintana työpajoja tai valmennusyksiköitä ei ole. Tarkempien selvittelyjen jälkeen kunta voi hakea palkkatukea tehtäviin, joita ei muutoin hoideta virka- tai työtehtävänä. Työsopimuslain mukainen
41, KH 16.2.2015 17:00 SOTE: 217/2015 työntarjoamisvelvoite on otettava huomioon, jos samaa työtä tehdään jo osa-aikaisesti. Tämä on otettava vastuualueilla huomioon palkkatukihenkilöstöä haettaessa. Jos samassa yksikössä on osa-aikaisia (vaikka palkkatuella), on heille tarjottava kokoaikaista työtä ennen uuden osa-aikaisen palkkatukityöntekijän palkkaamista. Aikaisempaan tilanteeseen verrattuna tämä merkitsee tarkempaa suunnittelua ja harkintaa palkkatukipaikkojen ilmoittamisessa. Yksiköiden tilanne myös vaihtelee ja muuttuu vuoden aikana. Tältä osin on työllisyyspalveluiden ja henkilöstöhallinnon annettava yksityiskohtaisempi ohjeistus uudesta käytännöstä. Ongelmia on nimenomaan tehtävissä, joissa on eri yksiköissä samaa tehtävää tekeviä tai samassa yksikössä samaa tehtävää hoitavia palkkatukilaisia (hoitoapulainen, puistotyöntekijä, päiväkotiapulainen jne.). Palkkatuettu työ tehdään työsopimussuhteessa, mikä kartuttaa laissa säädettyä palkansaajan työssäoloehtoa ja 26 viikon eli noin kuuden kuukauden työsuhteen jälkeen henkilö on oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan tai peruspäivärahaan. Työssäoloehdon täyttymisellä on vaikutus kunnan Kela-sakkomaksuun, jolloin palkkatukityöllistämisen painopiste tulee säilyttää näissä henkilöissä. Kaupungin oma tukityöllistäminen on jatkossakin syytä rajata kuuden kuukauden jaksoon, jotta työllistettyjen määrää voitaisiin lisätä. Samoin ensisijainen työllistettävien ryhmä ovat pitkäaikaistyöttömät eli nyt yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneet työttömät, jotka ovat Kelan listalla../. Kaupungin palkkatuen linjaukset vuodelle 2015 ovat liitteessä 2. Volyymiltään suurimmaksi kunnan käytettäväksi työllistämistä tukevaksi toiminnaksi jää muutosten jälkeen edelleen sosiaalipalveluna toteutettava kuntouttava työtoiminta. Kuntouttavassa työtoiminnassa asiakas on sosiaalipalvelun asiakkaana ja toimenpiteen ajan poissa ns. sakkolistalta. Kuntouttava työtoiminta ei kerrytä työssäoloehtoa, joten henkilö palaa listalle heti kuntouttavan työtoiminnan päättyessä. Kotkassa yhdistysten työllistämistoimia on tuettu kuntalisällä, jonka perusteet kaupunginhallitus on vuosittain vahvistanut. Muuttuneen palkkatuen määräytymisperusteen vuoksi kuntalisän perusteet on muokattava uudelleen. Kuntalisää pyritään kehittämään niin, että useammat kolmannen sektorin toimijat voisivat hyödyntää sitä yhdessä palkkatuen kanssa. Vaikeutena on yhteen sovittaa työllistävän yhteisön tavoite mahdollisimman pitkäaikaisesta työsuhteesta, joka usein vastaa myös asiakkaan tarpeita sekä kaupungin intressi saada mahdollisimman tehokkaasti työttömiä jälleen ansiosidonnaisen päivärahan tai työmarkkinatuen piiriin. Muuttuneessa tilanteessa tulee myös pohdittavaksi, voiko kaupunki edistää työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille suuntaamalla kuntalisää myös yrityksille. Tarkoituksena voisi olla suhteellisen lyhytaikaisella tuella pienentää yrityksen riskiä sen palkatessa uuden palkkatukityöntekijän. Malleja on eri kunnissa, mutta ennen asian valmistelun aloittamista tarvitaan periaatteellinen kannanotto siitä, onko päätöksenteossa valmiuksia tällaisen uuden kuntalisän käyttöönottoon. Esittelijä: Ehdotus: Sosiaalijohtaja Heli Sahala Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä tiedoksi palkkatukea koskevat lainsäädäntömuutokset ja niiden ennakoidut vaikutukset työllistämiseen.
41, KH 16.2.2015 17:00 SOTE: 217/2015 Lisäksi lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle: 1. kaupungin palkkatukilinjausten vahvistamista 1.1.2015 jälkeen alkaviin palkkatuettuihin työsuhteisiin liitteen 2 mukaisesti ja 2. näkemyksensä yrityksille maksettavan kuntalisän valmistelun tarpeellisuudesta. Päätös: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi päätösehdotuksen ja esittää kaupunginhallitukselle yrityksille maksettavan kuntalisän valmistelun aloittamista. Kh 16.2.2015 Valmistelija: Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh. 234 5231./. Esityslistan liitteinä ovat TE-hallinnon asiaa koskeva kirje sidosryhmille (liite 1) sekä kaupungin palkkatukilinjaukset vuodelle 2015 (liite 2). Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus 1. päättää vahvistaa kaupungin palkkatukilinjaukset 1.1.2015 jälkeen alkaviin palkkatuettuihin työsuhteisiin liitteen 2 mukaisesti 2. oikeuttaa aloittamaan yrityksille maksettavan kuntalisän valmistelun. Toimeenpano: Ote: sosiaalijohtaja Oikaisuvaatimusohje
41, KH 16.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Palkkatukiuudistus 1.1.2015 TET KAS sidosryhmätiedote Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto 19.12.2014 TIEDOTE PALKKATUKIUUDISTUKSESTA 1.1.2015 ALKAEN Palkkatukea koskevat säännökset muuttuvat vuoden 2015 alussa. Hallituksen esitys palkkatuen uudistamisesta (HE 198/2014 vp) on hyväksytty eduskunnassa 10.12.2014 ja laki vahvistettaneen 30.12.2014. Palkkatukipäätöksen päivämäärä ratkaisee, tehdäänkö päätös nykyisten vai uusien säännösten nojalla. Jos palkkatukipäätös tehdään viimeistään 31.12.2014, se tehdään vuonna 2014 voimassa olevien säännösten nojalla. Jos päätös tehdään 1.1.2015 jälkeen, se tehdään uusien säännösten nojalla. Palkkatukiuudistus 1.1.2015 Palkkatukijärjestelmän uudistamisen tavoitteena on mm. parantaa työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua ja päätösten ennakoitavuutta. Lisäksi pyritään vähentämään hakuprosessiin liittyvää hallinnollista työtä, nopeuttamaan palkkatukihakemusten käsittelyä ja palkkatuen maksatusta. Päiväkohtainen tuki muuttuu prosenttiperusteiseksi. Palkkatuki muuttuu siten, että myönnettäessä tuki sillä perusteella, että tuella palkattavan tuottavuus on tarjolla olevassa työtehtävässä alentunut ammatillisessa osaamisessa olevien puutteiden vuoksi, tuen määrä ja enimmäiskesto määräytyvät tuella palkattavan työttömyyden keston perusteella. Tuen määrä on sitä korkeampi ja kesto sitä pidempi, mitä kauemmin henkilö on ollut työtön ennen palkkatuen myöntämistä. Palkkatuki voi määräytyä myös vamman tai sairauden perusteella, jos tuella palkattavan vamma tai sairaus olennaisesti ja pysyvästi tai pysyväisluonteisesti alentaa tuottavuutta tarjolla olevassa tehtävässä. Palkkatuen määrä ja enimmäiskesto määräytyvät seuraavasti: Jos tuella palkattava on ollut työtön alle 12 kuukautta, palkkatukea myönnetään 30 prosenttia palkkauskustannuksista enintään kuuden kuukauden ajan. Jos tuella palkattava on ollut työtön vähintään 12 kuukautta palkkatuen myöntämistä välittömästi edeltäneiden 14 kuukauden aikana, palkkatukea myönnetään 40 prosenttia palkkauskustannuksista enintään 12 kuukauden ajan. Jos tuella palkattava on ollut työtön vähintään 24 kuukautta palkkatuen myöntämistä välittömästi edeltäneiden 28 kuukauden aikana, palkkatukea myönnetään 50 prosenttia palkkauskustannuksista enintään 12 kuukauden ajan, minkä jälkeen palkkatukea myönnetään 30 prosenttia palkkauskustannuksista enintään 12 kuukauden ajan. Yhdistyksille ja säätiöille palkkatukea myönnetään 100 % palkkauskustannuksista 65 %:n työaikaan asti, kun henkilö työllistyy tehtäviin, jota ei katsota elinkeinotoiminnaksi. Jos tuella palkattavan vamma tai sairaus alentaa tuottavuutta olennaisesti ja pysyvästi tai pysyväisluonteisesti tarjolla olevassa tehtävässä, palkkatukea myönnetään 50 prosenttia palkkauskustannuksista enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan. Määrässä ja enimmäiskestossa on muutamia poikkeuksia. Alle 30-vuotiaan palkkaamiseen palkkatuki voidaan myöntää vuosina 2015 ja 2016 enintään 10 kuukaudeksi, vaikka tuella palkattava olisi ollut työtön alle 12 kuukautta. Palkkatukea voidaan myöntää enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan, jos tuella palkattava on täyttänyt 60 vuotta ja ollut yhtäjaksoisesti työtön vähintään 12 kuukautta välittömästi ennen palkkatuen myöntämistä. Palkkatuki voi käytännössä olla 60 vuotta täyttäneen, vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleen kohdalla pysyvä, koska palkkatuki voidaan myöntää uudestaan ilman tukijaksojen väliin jäävää työttömyyttä. KAAKKOIS-SUOMEN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO Puh. 0295 042 000 Kirjaamo: PL 117, 53101 Lappeenranta kirjaamo.kaakkois-suomi@te-toimisto.fi te-palvelut.fi/kaakkois-suomi
41, KH 16.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Palkkatukiuudistus 1.1.2015 TET KAS sidosryhmätiedote 2(2) Työsopimuslain väliaikainen muuttaminen Työsopimuslain 13 luvun 6 :ää muutetaan väliaikaisesti. Työn tarjoamisvelvollisuudesta on työsopimuslain mukaan oikeus poiketa tietyissä tilanteissa väliaikaisesti vuoden 2016 loppuun asti. Kunta saa palkata lomautettuja ja osa-aikatyötä tekeviä koskevan työn tarjoamisvelvollisuuden sekä takaisinottovelvollisuuden estämättä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 :ssä säädetyn työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluvan henkilön. Velvoitetyöllistettävän kanssa ei kuitenkaan saa sopia tehtävästä, josta kunta on lomauttanut työntekijänsä tai josta se on antanut työntekijälleen lomautusilmoituksen. Yhdistyksellä ja säätiöllä ei ole velvollisuutta tarjota työtä lomautetulle, osa-aikatyötä tekevälle eikä takaisinottovelvollisuuden piiriin kuuluvalle irtisanotulle, kun yhdistys tai säätiö palkkaa vähintään 24 kuukautta palkkatuen myöntämistä edeltävän 28 kuukauden aikana työttömänä olleen henkilön muihin kuin elinkeinotoiminnaksi katsottaviin tehtäviin. Kunta, kuntayhtymä, yhdistys tai säätiö voi lisäksi ottaa palkkatuettuun työsuhteeseen henkilön sellaisiin tehtäviin, joita ei muutoin tehdä työ- tai virkasuhteessa edellyttäen, että palkkatuettu työ järjestetään työpajassa tai vastaavassa valmennusyksikössä, jossa toiminnan tavoitteena on parantaa henkilön valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työllistyä avoimille markkinoille. Tämä koskee myös työkokeilua. Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto Jaana Vainikka palveluesimies, yksilölliset tuetun työllistymisen palvelut puh. 0295 042 236 jaana.vainikka@te-toimisto.fi Lisätietoja HE 198/2014 vp (finlex.fi) Palkkatuki uudistuu vuoden 2015 alusta (te-palvelut.fi)
41, KH 16.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Palkkatukilinjaukset vuodelle 2015 Kotkan kaupunki PALKKATUKILINJAUKSET VUODELLE 2015 Kotkan kaupunki käyttää tukityöllistämisen määrärahoja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen palkkatukityöhön määräajaksi. Tukityöllistämisen määrärahoja käytetään seuraavien ryhmien työllistämiseen: 1. Velvoitetyöllistetyt, jotka TE-toimisto osoittaa kunnalle 2. Kelan listalla oleville pitkäaikaistyöttömät (yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneet) 3. Nuoret alle 25-vuotiaat sekä maahanmuuttajat Palkkatuen kesto palkkatukikausi on kaikilla 6 kuukautta Palkkatukityö työaika pääsääntöisesti 85 % alan kokonaistyöajasta ellei työsopimuslain mukaisesta työntarjoamisvelvoitteesta muuta johdu. työtehtävät avustavia tehtäviä työsopimuksina noudatetaan KVTES ja TTES velvoitetyöllistettyjen työaika on kokoaikainen pääsääntönä on, että velvoitetyöllistetyt työllistetään Kotkan kaupunkiin. Jos työllistäminen Kotkan kaupunkiin ei onnistu, edelleen sijoitus on mahdollinen Kotkan kaupungin sisäisen konsernin yksiköihin. Oppisopimukset Oppisopimuksia koskevat samat palkkatuen saamisen ehdot kuin muutakin palkkatukea. Oppisopimuskoulutukseen varataan edelleen määräraha, vaikka sopimusten määrä vähentynee. Oppisopimuksen aikana työaika on kokoaikainen. Yhteyshenkilönä toimii työllisyyssihteeri. Määrärahojen käyttö Tukityöllistämisen määrärahoja käytetään sitä mukaa, kun ehdot täyttävien asiakkaiden hakemuksia tulee. Työvoiman palvelukeskuksella ja TE-toimistolla ei ole omia asiakaskiintiöitä vaan rahoja käytetään molempien tahojen asiakkaiden palkkaamiseen.