Ammatillinen koulutus keskiössä Kilpailukyky, työn tuottavuus, työpanoksen riittävyys Pentti Mäkinen 18.11.2010
Seuraavan vaalikauden keskeiset kysymykset Suomessa Mistä kasvua ja uutta liiketoimintaa Miten palautetaan yritysten menetetty kustannuskilpailukyky Miten pidennetään työuria ja lisätään työpanosta Miten parannetaan tuottavuutta Miten suomalaiset yritykset selviytyvät talouskriisin jälkeen käynnistyneessä uudenlaisessa kilpailussa markkinoista
Yritysten kilpailukyvyn parantaminen Maltillinen työvoimakustannusten kehitys Kilpailukykyinen yritysverotus, joka kannustaa yrityksiä kasvuun ja riskinottoon ja työllistämään Osaavat työntekijät Innovaatiopolitiikan uudistaminen painopisteenä yritysten kasvu Yritysten kansainvälistymisen tukeminen
Onko Suomi kilpailukykyinen IMD:n mukaan Suomi romahti 19.sijalle (pudotus -10) Syynä BKT:n romahdus, julkisen talouden heikkeneminen ja yksikkötyökustannusten nousu WEF:n mukaan Suomi on 7. Kilpailukykymittarit ovat kuitenkin staattisia eivätkä ne automaattisesti toteudu reaalitaloudessa
Yksikkötyökustannukset Euro-alueella
Suomi menettänyt hintakilpailukykyään Suhteelliset yksikkötyökustannukset (samassa valuutassa) 150 140 130 Tehdasteollisuus 1990-2010 OECD 15/Suomi 120 110 100 90 80 70 60 50 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 OECD/Suomi, 1990-2009 = 100 14.6.2010/VM/KO/MO
Kustannuskilpailukyky Suomi suhteessa OECD-maihin 150 140 Tuottavuus 130 120 Valuuttakurssi 110 100 90 80 Työvoimakustannukset 70 60 50 Kustannuskilpailukyky 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Lähde: ETLA 2010 Ammattiosaamisen 20.8.2009/tal34/jka/EKI kehittämisyhdistys Talousgraafit AMKE ry.
Ulkomaankaupan ja teollisuuden kansantaloudellinen merkitys 50 45 Osuus bruttokansantuotteesta, % 40 Vienti 35 30 Tuonti 25 Teollisuus 20 15 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Lähde: Tilastokeskus 2010 Ammattiosaamisen 29.7.2010/raktuovie/jka/EKI kehittämisyhdistys Talousgraafit AMKE ry.
Suomen tavaravienti tuoteluokittain 2009, 44,9 mrd euroa Osuus tavaraviennistä, % Sähkötekniset tuotteet ja optiset laitteet 20.6 Puutavara ja puutuotteet 3.7 Kulkuneuvot 6.8 Muut tuotteet 10.2 Kemiantuotteet 17.3 Metallit ja metallituotteet 11.1 Sellu, paperi ja paperituotteet 15.6 Koneet ja laitteet 14.7 Lähde: Tullihallitus 2010 Ammattiosaamisen 23.6.2010/rakvie2/jka/EKI kehittämisyhdistys Talousgraafit AMKE ry.
Bruttokansantuote 170 160 Vol.indeksi 1995=100, kausitas. 150 140 Suomi 130 120 110 100 USA Japani EU 90 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Eurostat 2010 Ammattiosaamisen 3.8.2010/kokn1/jka/EKI kehittämisyhdistys Talousgraafit AMKE ry.
Suomen kilpailukyky globaalissa maailmassa Pajarinen- Rouvinen- Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy- Suomi globaalissa kilpailussa julkaistu 7.10.2010 Bruttoarvoiset ulkomaankauppatilastot johtavat harhaan Kansakunnat kilpailevat korkean jalostusarvon tehtävistä Vanhat kasvumoottorit yskivät: tehtävien ja työn sisällön muutoksesta seuraa tuottavuuskasvun kolmas aalto Virtuaalisuus ja aineettomuus korostuvat myös tavaratuotannossa mutta Suomen pelastavat palvelut, jotka edelleen kumpuavat teollisesta ytimestä
Aasian osuus maailman teollisuustuotannosta pian puolet Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 44.
Kiinassa jo USA:ta enemmän tutkijoita (1 000 henkilötyövuotta) Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 48.
Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 15.
Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 15.
Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 16.
Tuottavuuskasvun pääajurien pitkä historia Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 22.
Tuottavuus koostuu monesta tekijästä Toiminnan ja prosessien suunnittelu Esimiestyö ja johtaminen Verkostomainen toiminta Ammattiosaaminen Innovaatiot ja teknologia Työ ja työmenetelmät Joustavat ja monipuoliset työajat Kannustava palkkaus ja palkitseminen Turvallisuus ja ympäristö Tuottavuusyhteistyö
Suomi elää viennistä ja Suomi tarvitsee Lisää työnantajayrityksiä Lisää kasvuyrityksiä Lisää kansainvälistyviä yrityksiä Kasvu ja kansainvälistyminen vaativat osaajia yrityksen kaikilla tasoilla ja kaikissa tehtävissä Kasvuhakuiset, kansainvälistyvät yritykset tarvitsevat markkinoinnin, tuotannnon ja verkostoitumisen ammattilaisia
TYÖNANTAJAYRITTÄJIEN MÄÄRÄ 2000 LUVULLA Yrittäjät pl maa- ja metsätalous 180 160 140 120 100 80 60 40 Työnantajayrittäjät Yksinyrittäjät 20 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: Eurostatin työvoimatutkimus
Suomeen tarvitaan lisää kasvuyrityksiä Kasvuyritysten osuus koko yrityskannasta Suomessa (väh. 10 % liikevaihdon kasvu 3 peräkkäisenä vuotena) Kasvuyrityksiä yrityskannasta, % 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 3,31 3,15 2,79 3,60 3,29 3,40 3,59 3,87 4,38 4,49 0,50 0,00 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähteet: Tilastokeskus, YTR & EK
Työurat ja työpanos Miten pidentää työuria alusta, keskeltä ja lopusta Työvoiman saatavuus: riittääkö suomalaisille yrityksille ammattitaitoista työvoimaa talouskasvun kiihtyessä Onko eläkejärjestelmän rahoitus kestävällä pohjalla Tarvitaan koulutuksen ja työelämän kohtaannon parantamista Tarvitaan tehokkaista keinoja syrjäytymisen ehkäisemiseksi
Ammattikoulutus ja työvoiman saatavuus Ammatillinen koulutus voi omalta osaltaan tukea työllisyyden myönteistä kehitystä Nopeutetaan ammatillisten opiskelijoiden siirtymistä työmarkkinoille Osaamisperusteisin keinoin ehkäistään ennenaikaista siirtymistä eläkkeelle Edistetään työllisyysasteen nostamista aktivoimalla työttömiä ja työvoiman ulkopuolisia pääsemään mukaan työmarkkinoille Työperäisten maahanmuuttajien koulutus
Puute ammattityövoimasta 70 60 Prosenttiosuus vastanneista 50 40 Teollisuus Palvelut Rakentaminen 30 20 10 0 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Elokuu 2010 SUHDANNEBAROMETRI sb47/3.8.2010/jka
Suomen väestö 1960-2075 7 MILJOONAA HENKILÖÄ 6 5 4 3 2 65+ 15-64 -vuotiaat 1 0 0-14 -vuotiaat 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 Lähde: Eläketurvakeskus
Oppisopimuskoulutukseen osallistuneet, uudet opiskelijat ja todistuksen saaneet 1999-2008 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 Vuonna 2003 koulutukseen osallistuneista ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskeli 17 900 sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistuvassa koulutuksessa 27 400 opiskelijaa. 10000 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Osallistuneet Uudet opiskelijat Todistuksen saaneet Lähde: Tilastokeskus
Ammatillisen koulutuksen koulutusalojen painotus palvelualoilla vuonna 2009, % Tekniikka 11 % Logistiikka 5 % Matkailu ja ravitsemis 11 % Liiketalous ja kauppa 32 % Sosiaali ja terveys 16 % Kiinteistöpalvelu ja turvallisuus 25 % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2009 Vuoden 2009 taloustilanne on vaikuttanut poikkeuksellisella tavalla rekrytointeihin, mistä syystä tiedot eivät ole vertailukelpoisia EK:n aiempien selvitysten kanssa.
Ammatillisen koulutuksen koulutusalojen painotus EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2009, % Matkailu ja ravitsemis 9 % Logistiikka 4 % Sosiaali ja terveys 13 % Tekniikka 29 % Kiinteistöpalvelu ja turvallisuus 20 % Liiketalous ja kauppa 25 % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2009 Vuoden 2009 taloustilanne on vaikuttanut poikkeuksellisella tavalla rekrytointeihin, mistä syystä tiedot eivät ole vertailukelpoisia EK:n aiempien selvitysten kanssa.
Ammatillisen koulutuksen koulutusalojen painotus teollisuudessa vuonna 2009, % Logistiikka 5 % Muu ala 7 % Liiketalous ja kauppa 7 % Tekniikka 81 % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2009 Vuoden 2009 taloustilanne on vaikuttanut poikkeuksellisella tavalla rekrytointeihin, mistä syystä tiedot eivät ole vertailukelpoisia EK:n aiempien selvitysten kanssa.
Ammatillinen koulutus ja kilpailukyky (1) Osaamisen kehittäminen on keskeisin yritysten ja koko Suomen kilpailukyvyn avaintekijä, johon voimme Suomessa itse vaikuttaa Kilpailukyvyn parantamiseksi ammatillisen koulutuksen tavoitteena tulee olla osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja ammattiosaamisen kehittäminen Suomalaisten yritysten osaamiskilpailussa selviytymiseksi on vahvistettava ammatillisen koulutuksen järjestämis- ja toimintaedellytyksiä Erityistä huomiota on kiinnitettävä pk-yritysten tarpeisiin
Ammatillinen koulutus ja kilpailukyky (2) Koulutuksen järjestäjillä on oltava valmius vastata työelämän ennakointihaasteisiin Koulutuksen järjestäjien on tunnistettava asiakkaiden tarpeet ja tuettava työelämän tarpeisiin perustuvaa kysyntälähtöistä ammatillisen koulutuksen järjestämistä Koulutuksessa on tunnistettava ympäröivän yhteiskunnan ja erityisesti yritysten tarpeiden nopeat muutokset ja sopeutettava toiminta sen mukaan
Kilpailukyvyn vahvistamiseksi (1) Huolehdittava koulutuksen laadun varmistamisesta Lisättävä rahoituksen sitomista koulutuksen tuloksiin Kehitettävä koulutuksen yksilöllisyyttä Lisättävä koulutuksen valinnaisuutta
Kilpailukyvyn vahvistamiseksi (2) Edistettävä yrittäjyyttä ja monipuolista kielitarjontaa Huomioitava yritystoiminnan kansainvälistymisen vaatimukset Huomioitava alueelliset erityispiirteet Tiivistettävä yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä Kehitettävä ammatillista koulutusta kokonaisuutena: peruskoulutus ja aikuiskoulutus tiiviisti toisiinsa kytkettyinä
Kilpailukyvyn vahvistamiseksi (3) Ennakointijärjestelmän on reagoitava nopeasti koulutetun työvoiman kysynnän ja tarjonnan muutoksiin Koulutuksen aloituspaikkojen seurattava työelämän muutoksia Kehitettävä oppilaitosten työelämäyhteyksiä Varmistettava opettajien ajantasainen työelämän tuntemus Strateginen tavoite: ammatillisen koulutusjärjestelmän on tuettava toimenpiteitä, joilla parannetaan Suomen kilpailukykyä