TEIVAAN HOTELLI POHJAVESI- JA PINTA- VESISELVITYS

Vastaanottaja Lahden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 16.10.2013 Viite 1510006720 TEIVAAN HOTELLI POHJAVESI- JA PINTA- VESISELVITYS

POHJAVESI- JA PINTAVESISELVITYS Tarkastus 16.10.2013 Laatija Maija Jylhä-Ollila (pohjavesi), Ari Hanski (pintavesi) Tarkastaja Jarmo Koljonen Kansi Havainnekuva hotellisuunnitelmasta Viite 1510006720

POHJAVESI- JA PINTAVESISELVITYS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. SUUNNITELMAT 1 3. LÄHTÖAINEISTO 2 4. MAAPERÄ 2 4.1 Alueen topografia 2 4.2 Maaperän paksuus ja laatu 2 4.3 Epävarmuudet 4 5. POHJAVESIOLOSUHTEET 4 5.1 Pohjavesialue 4 5.2 Pohjaveden muodostuminen 4 5.3 Pohjaveden korkeus ja virtaussuunta 4 5.4 Vedenottamot 4 5.5 Rantaimeytyminen 5 5.6 Epävarmuudet 5 6. LAHDEN POHJAVESIMALLIN RAKENNE ALUEELLA 5 7. RAKENTAMISEN VAIKUTUS POHJAVESIALUEESEEN JA TOIMENPIDESUOSITUKSIA 7 7.1 Pohjaveden muodostuminen 7 7.2 Pohjaveden korkeus 8 7.3 Pohjaveden laatu 8 8. PINTAVESIOLOSUHTEET 8 8.1 Enonselän eteläosan kemiallinen ja ekologinen laatu 9 8.2 Suunnittelualueen vesisyvyys ja vedenlaatu 9 9. RAKENTAMISEN JA KÄYTÖN VAIKUTUS VESISTÖÖN 9 9.1 Työnaikaiset vaikutukset 10 9.2 Käytön aikaiset vaikutukset 10 9.3 Vaikutusten hallintakeinot 10 10. JOHTOPÄÄTÖKSET 11 PIIRUSTUKSET 1. Pohjavesialuekartta 1:20 000 2. Leikkaus A-A 3. Leikkaus B-B

POHJAVESI- JA PINTAVESISELVITYS 1 1. JOHDANTO Lahden kaupunki tekee asemakaavoituksen valmistelutyötä Teivaanmäen rinteeseen Lahden keskustan lähellä. Alueelle suunnitellaan kylpylähotellia ja kokoustiloja. Toiminnot sijoittuvat Jalkarannan tien molemmin puolin. Alue on Lahden I-luokan pohjavesialuetta. Pohjavesiselvitys on laadittu kaavoitustyön tausta-aineistoksi. 2. SUUNNITELMAT Suunnittelukohde sijaitsee Salpausselän pohjoisrinteessä. Alueelle suunnitellaan hotellia, lomaosakkeita ja vapaa-ajankeskusta johon kuuluu kylpylä ja uimahalli. Hotellille on tutkittu useita vaihtoehtoja, Tämä selvitys perustuu Arktes Oy:n Seven Heaven- vaihtoehtoon 6, jossa alueelle sijoittuu rakennusoikeutta 35 000 k-m 2. Hotellisuunnitelmaan kuuluu kaksi rakennuskokonaisuutta. Vesijärven rantaan sijoittuva pitkänomainen rakennus, johon tulee uimahallitiloja sekä liikunta- ja kokoustiloja. Lisäksi Teivaanmäen rinteeseen sijoittuu kylpylä ja huoneistohotelli. Havainnekuva rakennuksista on raportin kannessa. Hotelli rakentuu porrasmaisesti Teivaanmäen rinteeseen. Alin rakentamistaso on Jalkarannantien taso, noin +83. Rantaan sijoittuva rakennus rakentuu Vesijärven tasosta (kartalla ilmoitettu korkeus +81,4) ylöspäin. Arktes Oy:n suunnitelman lisäksi tarkastellaan pysäköinti ym.tilojen tilojen rakentamismahdollisuuksia pohjavesi- ja järven pinnan alapuolelle. Kuva 1. Leikkaus rinteeseen sijoittuvasta hotellista.

POHJAVESI- JA PINTAVESISELVITYS 2 3. LÄHTÖAINEISTO Tämän selvityksen lähtöaineisto on koottu seuraavista aineistoista: Lahden kaupunki 2013: Kartano. Teivaanrinteen Hotellikaava. Liikenneselvitys Lahden kaupunki 2012: Lahden pohjaveden virtausmalli Lahti Aqua Oy 2010: Teivaanrinteen hydrogeologia, lausunto. Painokairaukset suunnittelualueelta (Huhtikuu 2010), joita on tehty Jalkarannantien molemmin puolin yhteensä 15 pisteessä Maaperäkartta 1:20 000 Peruskartta 1:20 000 OIVA ympäristöhallinnon tietopalvelu Ramboll Finland Oy 2013: Vesijärven tilan tarkkailutulokset 4. MAAPERÄ 4.1 Alueen topografia Suunnittelualue sijoittuu I Salpausselän pohjoisrinteeseen, josta maasto laskee jyrkästi kohti Vesijärveä, jonka keskikorkeus on +81,4. Vesijärven rantaan sijoittuvan rakennuksen alimmat rakennustasot ovat noin tasossa +81,4. Kylpylähotelli sijaitsee rinteessä tasossa +83.+100. Maan pinnan topografia on esitetty leikkauksissa (piirustukset 2 ja 3). Leikkausten sijainti on esitetty piirustuksessa 1. 4.2 Maaperän paksuus ja laatu Laajasti ottaen Salpausselkä on Lahden Urheilukeskuksen tienoilla enimmäkseen hyvin vettä johtavaa hiekkaa ja hienoa hiekkaa, myös sorakerroksia ja moreenimaisia kerroksia esiintyy paikoin. Salpausselän alla, Vesijärveltä Launeelle, arvioidaan kulkevan kallioruhjeeseen kerrostunut pitkittäisharjurakenne, jossa maaperä on ympäristöä paremmin vettä johtavaa hiekkaa ja soraa. Harjurakenteen arvioitu sijainti on esitetty kuvissa 2 ja 3. Hotellin kaava-alue jää välittömästi harjun itäpuolelle. Kallion päällä oleva maapeite on alueella erittäin paksu: kallio on kymmenien metrien syvyydessä maan pinnasta. Maaperän laatua on tutkittu kaava-alueella painokairauksella 15 pisteessä. Kairaukset ovat ulottuneet 10-22 m syvyyteen. Tulosten perusteella Salpausselän pohjoisrinne on tiiviydeltään vaihtelevaa hiekkaa. Vesijärven rantavyöhykkeessä suunnitellun hotellin kohdalla maaperä on noin 3 m täyttömaata, jonka alla on 3-7 m silttiä. Silttikerroksen alla on hiekkaa. Siltin päällä olevaa täyttömaata esiintyy muutaman metrin paksuna kerroksena Jalkarannantien pohjoispuolella olevalla satama-alueella (piirustukset 2 ja 3).

POHJAVESI- JA PINTAVESISELVITYS 3 Kuva 2.Launeen ruhjeeseen kerrostuneen pitkittäisharjun arvioitu sijainti Lahteen laaditussa pohjavesimallissa. Harju on esitetty vihreällä, muu mallinnettu alue sinisellä. Kuva 3.Lähikuva harjun arvioidusta sijoittumisesta Vesijärven rannassa, ruhjeen linjaus on esitetty läpinäkyvänä ruudukkona. Täsmällisiä rantaimeytymispaikkoja ei ole Vesijärven rannasta selvitetty tutkimuksilla, joten hyvin vettä johtavan harjuytimen sijoittuminen on arvioitu mm. kallion pinnan tason ja pohjaveden pinnan tason perusteella.

POHJAVESI- JA PINTAVESISELVITYS 4 4.3 Epävarmuudet Maaperän pintakerros noin 10 15 m syvyyteen tunnetaan yksityiskohtaisesti. Kaava-alueella on useita painokairauspisteitä. Myös kerrosten jatkuvuus horisontaalisuunnassa on melko hyvin tunnettu. Kalliopinnan taso (ruhjeen syvyys) on arvioitu ja tutkittu geofysikaalisilla menetelmillä, joihin liittyy epävarmuuksia. Ympäröivien kairausten perusteella on kuitenkin selvää, että kallio on useamman kymmenen metrin syvyydessä maanpinnasta. 5. POHJAVESIOLOSUHTEET 5.1 Pohjavesialue Kohde sijaitsee Lahden I-luokan pohjavesialueella nro 0439801. Pohjavesialueen pinta-ala on 40,36 km 2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on 19,9 km 2. Arvioitu pohjaveden muodostumismäärä on 30 000 m 3 /vrk. Lahden pohjavesialue jakautuu useampaan pohjaveden valumaalueeseen. Suunnittelualue sijoittuu Urheilukeskuksen-Launeen valuma-alueelle. 5.2 Pohjaveden muodostuminen Rinteeseen suunnitellun hotellialueen maaperä on hiekkaa, jossa tyypillisesti noin 50 % sadannasta muodostuu pohjavedeksi. Rinteen jyrkkä viettäminen alas saattaa vähentänee pohjaveden muodostumismäärää, joten todenmukaisempi muodostumismäärä on arviolta 40 %. Rantavyöhyke on osin asfalttipäällystettyä, jonka alla on täyttöhiekka/silttikerros. Pohjaveden muodostuminen ranta-alueella on luontaisesti ilman päällystämistä korkeintaan 20-30 % sadannasta. 5.3 Pohjaveden korkeus ja virtaussuunta Pohjaveden korkeus lähimmistä havaintoputkista on esitetty piirustuksessa 1. Pohjavesi on Vesijärven rannan lähellä olevissa pohjaveden havaintoputkissa tasossa +80,30 (HP125) +81,00 (HP23). Etelään päin mentäessä pohjaveden pinta viettää kohti Urheilukeskuksen vedenottamoa ja edelleen Asemantaustaa, purkautuen luontaisesti Launeella. Pohjavedellä kyllästynyt irtomaakerros (pääasiassa hiekkaa) kallion yläpuolella on alueella kymmeniä metrejä, arviolta 40 60 m. Suunnitellun hotellin eteläpuolella on Häränsilmän suppalampi, joka on paikallinen orsivesilampi. Lammen vesipinta (kartalta arvioituna välillä +110 +115) on huomattavasti korkeammalla kuin ympäröivä pohjavesipinta. Häränsilmän orsivesiesiintymä on todennäköisesti pienialainen, eikä ulotu rakennettavalle suunnittelualueelle saakka. 5.4 Vedenottamot Urheilukeskuksen vedenottamo sijaitsee 0,7 km etäisyydellä suunnittelualueelta etelään. Launeen vedenottamo sijaitsee 2,9 km etäisyydellä suunnittelualueelta etelään. Ottamot ovat Lahti Aqua Oy:n omistuksessa. Vettä otetaan kaupungin vesijohtoverkostoon. Ottamoilla on yhteinen vedenottolupa, jonka mukaan vettä saa ottaa vedenottamoilta yhteensä enintään 9000 m 3 /vrk. Muut Lahden kaupungin vedenottamot eivät ole arvioidussa pohjaveden virtaussuunnassa suunnittelualueelta. Launeen ja Urheilukeskuksen vedenottamot eivät tällä hetkellä ole käytössä pohjavedessä todettujen torjunta-ainepitoisuuksien vuoksi. Ottamoilta pumpataan vettä suojapumppauksena vähäisiä määriä. Vedenottoa on tarkoitus jatkaa Launeen ruhjeesta kun Launeelle saadaan rakennettua vedensuodatuslaitteisto, joilla torjunta-aineet saadaan poistettua vedestä. Vedenottoa Launeelta on tarkoitus kasvattaa ja Urheilukeskuksen vedenottamo voi mahdollisesti jäädä kokonaan pois tuotannosta. Launeen ja Urheilukeskuksen vedenottamoiden väliin on tutkittu uusia mahdollisia kaivopisteitä vuonna 2013.

Sarake 173 POHJAVESI- JA PINTAVESISELVITYS 5 5.5 Rantaimeytyminen Pohjaveden pinta on Salpausselässä Vesijärven rantavyöhykkeellä Pikku-Vesijärven-Teivaan alueella Vesijärven pinnan alapuolella. Vesijärvestä tapahtuu pintaveden imeytymistä luontaisesti Salpausselkään. Lahti Aqua Oy on todentanut Vesijärven pintaveden imeytymisen vedenottamoille Urheilukeskuksella ja Launeella stabiilien isotooppien tutkimuksilla. Parhaiten rantaimeytymistä tapahtuu pitkittäisharjun kohdalta, hyvin vettä johtavista, karkeista maakerroksista. Harjurakenteen arvioidaan leikkaavan Vesijärveä venesataman länsipuolella. Pohjatutkimusten perusteella suunnitellulla hotellin rakentamispaikalla rantavyöhykkeen maalaji on silttiä, jonka vedenjohtavuus on heikko. Rantaimeytyminen rakentamispaikan kohdalta on siten todennäköisesti vähäistä ja parhaat rantaimeytymisalueet jäävät Teivaan satamaan rakentuvan alueen länsipuolelle. 5.6 Epävarmuudet Pohjavesiolosuhteet ja päävirtaussuunnat ovat alueella yleisesti hyvin tunnetut. Rantaimeytymiskohtia ei ole kartoitettu Vesijärven rannasta tarkasti. Kuitenkin maaperäkairausten perusteella suunnittelualueen rantarakentamispaikka ei ole aktiivisinta rantaimeytymisaluetta, joten rantaimeytymiseen ei tältä osin liity merkittäviä epävarmuuksia. 6. LAHDEN POHJAVESIMALLIN RAKENNE ALUEELLA Lahden kaupungin alueelle on laadittu pohjavesimalli vuonna 2012. Lahden pohjavesimalli on jaettu 50*50 m ruutuihin. Suunnittelualue sijoittuu pohjavesimallissa riveille 56-59 ja sarakkeille 166-173 (kuva 4). Rivi 57 Kuva 4.Lahden kaupungin pohjaveden virtausmalli (kerros 1) ja kuvien 5 ja 6 leikkausten sijainnit. Leikkaus mallin rakenteesta rivillä 57 on esitetty kuvassa 3 ja leikkaus mallin rakenteesta sarakkeessa 173 on esitetty kuvassa 4. Suunnittelualueella mallin rakenteessa maan pinta on korkeimmillaan tasossa +107 ja matalimmillaan tasossa +81,42. Kalliopinnantaso on välillä +26,9 +44,5. Hotellihanke sijoittuu mallissa kalliopainanteen itäreunalle. Launeen hyvin vettä johtava harjurakenne on arvioitu sijoittuvan ruhjeen pohjalle. Mallin laskemat pohjaveden korkeuskäyrät on esitetty kuvassa 7.

POHJAVESI- JA PINTAVESISELVITYS 6 Kuva 5. Mallin poikkileikkaus vaakariviltä 57. Maaperä on esitetty sinisenä, hyvin vettä johtava harjuydin valkoisena. Mallin pohja on kalliopinta. Harmaat alueet ovat epäaktiivisia alueita, joissa ei tapahdu laskentaa. Pystysuuntaisesti mittakaava on 20-kertainen vaakasuutaiseen verrattuna. Kuva 6. Pohjavesimallin poikkileikkaus sarakkeelta 173. Vesijärven osuus on mallissa harmaana epäaktiivisena alueena, Mallin maaperä sinisenä lukuun ottamatta harjuydintä, joka on esitetty valkoisena. Pystysuuntaisesti mittakaava on 20-kertainen vaakasuutaiseen verrattuna.

POHJAVESI- JA PINTAVESISELVITYS 7 Kuva 7. Pohjaveden korkeuskäyrät alueella Lahden pohjavesimallin mukaan. 7. RAKENTAMISEN VAIKUTUS POHJAVESIALUEESEEN JA TOIMENPIDESUOSITUKSIA 7.1 Pohjaveden muodostuminen Ranta-alueelle suunniteltu rakentaminen sijoittuu rakennetulle ja päällystetylle alueelle. Rakentaminen ei muuta pohjaveden muodostumisolosuhteita nykyisestä. Rinteeseen sijoittuvalla alueella noin 40 % muodostuu pohjavedeksi. Arvioitaessa, että rakentamispinta-ala päällystetyt piha-alueet mukaan lukien on 1 ha ja sadanta 600 mm/a, pohjaveden muodostuminen vähenee rakentamisen seurauksena 6,6 m 3 /vrk. On suositeltavaa, että pohjaveden muodostumisalueella rakennettaessa kattovedet ja puhtaat hulevedet imeytetään alueelta maaperään, jolloin rakentamisen vaikutus pohjaveden muodostumiseen jää mahdollisimman vähäiseksi. Parkkialueiden sadevedet ja muut mahdollisesti likaiset vedet johdetaan hulevesiviemäriin.

POHJAVESI- JA PINTAVESISELVITYS 8 7.2 Pohjaveden korkeus Rakentaminen tapahtuu pääsääntöisesti pohjaveden pinnan yläpuolella, eikä vaikuta pohjaveden korkeuteen. Mahdolliset pohjaveden pinnan alaiset kellaritilat eivät olennaisesti vaikuta pohjaveden virtauskuvaan alueella, koska maakerrokset ovat alueella hyvin paksut. Lisäksi alue ei ole tehokasta rantaimeytymisaluetta. Kellaritilojen rakentaminen ranta-alueelle on mahdollista myös pohjavesipinnan alapuolelle. On kuitenkin suositeltavaa, ettei pohjavesialueella toteuteta pohjaveden pysyvää alentamista esimerkiksi pumppaamalla, vaan pohjaveden alle rakennettaessa tehdään vesitiiviitä rakenteita. 7.3 Pohjaveden laatu Normaali rakentaminen ei vaikuta pohjaveden laatuun. Rakennusten toiminnot, kuten öljysäiliöt, kemikaalisäiliöt, jätevesiviemärit, pihojen lannoitteet ja lisääntynyt liikenne voivat aiheuttaa pohjavesivaikutuksia vuoto- ja onnettomuustilanteissa. Suunnittelualue on kaupunkialuetta. Alueelle tuleva liikenne ei olennaisesti muuta onnettomuuksien todennäköisyyksiä Lahden pohjavesialueella. Kemikaalien käsittelyä ja varastointia pohjavesialueella voidaan ohjata mm. kaavamääräyksillä ja ympäristönsuojelumääräyksillä. Alueelle ei tule sijoittaa öljylämmitystä tai öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisään suoja-altaisiin. Myös muut mahdolliset kemikaalit on säilytettävä suojatusti, jotta niitä ei pääse maaperään. Etäisyys Urheilukeskuksen vedenottamolle on pohjaveden virtaussuunta huomioiden niin lyhyt, että massiivinen maalämpöjärjestelmä ei ole suositeltava lämmitysmuoto suunnitelluille kiinteistöille. 8. PINTAVESIOLOSUHTEET Hankealue sijoittuu Vesijärven Enonselän eteläosassa sen kaakkoiskulmaan. Tarkasteltavalla vesialueella sijaitsee nykyisin Teivaan venesatama, jossa on satamaa varten rakennettu aallonmurtaja ja rannalla on veneiden huoltoon ja laskuun/nostoon liittyviä toimintoja (sekajätepiste, pilssivesien ja septitankkien imutyhjennys, juomavesi, laiturisähkö, veneiden laskuluiska ja lisäksi myös koirien uimapaikka). Alueen moottori- ja purjevenepaikkojen kokonaismäärä on noin 530 kpl ja soutuveneille on varattu 72 paikkaa (kuva 8). Vedenottopaikka Kuva 8. Teivaan venesatama, osa hankealuetta, Vesijärven Enonselän eteläosassa.

POHJAVESI- JA PINTAVESISELVITYS 9 Lahti Aqua Oy ja Lahti Energia Oy ottavat pintavettä tarkasteltavalta vesialueelta (kuva 8). Lahti Aqua Oy käyttää vettä laimennusvetenä johdettavaksi käsiteltyjen jätevesien mukana Porvoonjokeen. Vuonna 2012 vettä otettiin 0,11 milj. m 3, mikä oli 0,02 % Vesijärven tilavuudesta. Lahti Energia Oy käyttää vettä jäähdytykseen Kymijärven voimalaitoksella. Vesi palautetaan Vesijärveen Joutjokea pitkin tarkastelualueen pohjoispuolella. Aallonmurtajalla suojatulla alueella vedenvaihto muun Enonselän kanssa on rajoittunutta. Voidaan arvioida, että venemoottoreista voi tankatessa tai käyntivikoihin liittyen satunnaisesti päästä veteen polttoainetta, öljyä ja/tai rasvoja. Satama-alueen kulttuurivaikutteisesta luonteesta johtuen veneliikenteen ja vesirakenteiden vaikutukset ovat vuosien mittaan jättäneet jälkensä alueen veden ja sedimentin laatuun sekä pohjan olosuhteisiin. Vedenalaisen melun voidaan arvioida haittaavan tai estävän kalojen esiintymistä alueella. Veneliikenteen ja vedenlaadun vuoksi suunnittelualue ei nykyisin sovellu virkistystarkoituksiin kuten kalastukseen tai uintiin. Vesipolitiikan puitedirektiivissä on asetettu tavoitteeksi saada järvet hyvään kemialliseen ja ekologiseen tilaan vuoteen 2015 mennessä. Vuosille 2012 2015 laadittu Vesijärvi-ohjelma tähtää tämän tilan saavuttamiseen. Keskeisiä tavoitteita järven valuma-alueella ovat hajakuormituksen vähentäminen mm. suojavyöhykkeitä, kosteikkoja ja laskeutusaltaita lisäämällä sekä hulevesikuormituksen vähentäminen. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesiensuojelusuunnitelmassa vuoteen 2015 Vesijärveen kohdistuvalle ulkoiselle fosforikuormitukselle on asetettu 30 %:n vähentämistavoite. Vesistökuormituksen minimoiminen tulee olla keskeinen suunnitteluperuste kaikissa järven valuma-alueelle tehtävissä hankesuunnitelmissa. 8.1 Enonselän eteläosan kemiallinen ja ekologinen laatu Eteläisimmän osan vedenlaatu heijastelee koko Enonselän alueella vallitsevaa tilannetta. Vedenlaatua voidaan ravinnetasoltaan kuvata reheväksi ja tuotantotasoltaan korkeaksi. Vastajulkistetun (1.10.2013), Hämeen pintavesien tilaa koskevan selonteon mukaan koko Vesijärvi kuuluu ekologiselta luokitukseltaan luokkaan tyydyttävä (viisiportainen asteikko: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono). Kunkin vuoden sääolot vaikuttavat keskeisesti Enonselän fysikaalis-kemiallisiin oloihin ja sitä kautta perustuotannon tasoon (esim. sinilevien esiintymisrunsauteen). Eräänä korjaavana toimenpiteenä liiallisen ravinnekuormituksen aiheuttamiin ongelmiin Enonselän syvänteisiin on asennettu hapettimet estämään pohjan läheisen veden muuttumista hapettomaksi lopputalvella ja -kesällä. Myllysaaren lähellä sijaitsevassa syvänteessä (14,5 m) vedenlaadun kehitystä seurataan neljä kertaa vuodessa. Vuonna 2007 alueelle asennettiin hapetin, koska varsinkin talven kerrostuneisuuskausina pohjan läheinen happitilanne muuttui ajoittain erittäin huonoksi. Vuoden 2012 tuloksissa (4 kertaa vuodessa) veden happitilanne oli kaikilla näytekerroilla hyvä koko vesipatsaassa. Vesi oli ravinteisuudeltaan selvästi rehevää. 8.2 Suunnittelualueen vesisyvyys ja vedenlaatu Satama-altaassa vesisyvyys on arviolta muutamia metrejä, mutta heti aallonmurtajan jälkeen syvyys kasvaa viiteen metriin. Vesijärven Enonselän keskisyvyys on noin 7 metriä. Vedenlaatu heijastelee pääosin muun Enonselän olosuhteita ja siinä tapahtuvia muutoksia. Lisäksi on huomioitava edellä esitetyt ihmistoimintojen vaikutukset. Vesi on tyypillisesti runsasravinteista, happipitoisuus matalassa kerrostumattomassa altaassa on hyvä. Avovesikaudella vedessä voi ajoittain esiintyä erilaisia vesiympäristölle vieraita ja etenkin suurina pitoisuuksina esiintyessään eliöstölle haitallisia yhdisteitä. Voidaankin arvioida, että tällä rannanläheisellä hankealueella edellä esitettyä ekologista luokitusta laskee voimakas kulttuurisidonnainen luonne. 9. RAKENTAMISEN JA KÄYTÖN VAIKUTUS VESISTÖÖN Seuraavassa tarkastellaan yleisellä tasolla suunnitellun hankkeen työn ja käytön aikaisia vaikutuksia vesialueella. Tarkempi vaikutusarviointi edellyttää yksityiskohtaisia tietoja sekä hankkeesta että kohteena olevan vesialueen tilasta.

POHJAVESI- JA PINTAVESISELVITYS 10 9.1 Työnaikaiset vaikutukset Vesialueen osittainen täyttäminen maa-aineksilla aiheuttaa työnaikaista veden samenemista, jonka voimakkuus riippuu käytettävästä maalajista ja pohjan laadusta. Kivi/soratäyttö aiheuttaa vähemmän vedenlaatumuutoksia kuin hienommat maalajit. Koska rannan täyttö ja rakentaminen vesialueelle tapahtuu kokonaan tai suurelta osin nykyisen satama-altaan sisällä, sameuden esiintymisen arvioidaan jäävän paikalliseksi ja tilapäiseksi muutokseksi. Satama-altaan pohjasedimentin laatua ei tiettävästi ole tarkemmin tutkittu. Alueen pitkään jatkunut kulttuurivaikutteinen luonne (satama-alue ja autoliikenne rannan välittömässä läheisyydessä) huomioiden on mahdollista, että sedimenttiin on sitoutunut ympäristölle haitallisia aineita, kuten metalleja ja orgaanisia yhdisteitä. Jos täyttötyö edellyttää pehmeiden massojen vaihtoa, pohjan laatu olisi syytä tutkia ennen rakentamistoimenpiteitä. 9.2 Käytön aikaiset vaikutukset Asumis- ja vapaa-ajantoimintojen siirtyminen veden päälle kelluviin rakenteisiin lisää mahdollisuutta paitsi vesialueen roskaantumiseen, myös riskiä teknisten rakenteiden, kuten esim. viemäreiden vuotovahingoista jotka siinä tapauksessa kohdistuisivat suoraan järveen. Vuodenajasta ja ongelman kestosta riippuen tällä voisi melko nopeasti olla haitallinen vaikutus vesiekosysteemin toimintaan. Pahimmillaan seurauksena voisi olla voimakasta hapen kulumista vedestä, lisääntynyttä leväkasvua ja hygieenisen tilan heikkenemistä. Jos hapettomuus aiheuttaisi fosforin vapautumista pohjalta, suhteellisen suljetulla vesialueella seurauksena voisi olla nopea rehevöityminen (ns. rasantti eutrofioituminen). Tämä erittäin epäedullinen tilanne heikentäisi huomattavasti vesiympäristön tilaa ja vähentäisi merkittävästi kohteen virkistyskäyttöarvoa. Vaikutuksia aiheutuisi siten myös liiketoiminnan kannattavuuteen, kun vesielementin teho houkutella vierailijoita alueelle heikkenisi. Rakentamisella ja täytöillä on todennäköisesti vaikutuksia rannan läheisiin virtaamiin. Mahdollisten muutosten merkitys Enonselän tilaan vaikuttavana tekijänä jäänee kuitenkin vähäiseksi. 9.3 Vaikutusten hallintakeinot Rakentamisen aikaisia haittoja voidaan torjua ja vaikutusalueen laajuutta minimoida estämällä suojaverholla kiintoaineksen ja partikkeleihin kiinnittyneiden ravinteiden sekä haitta-aineiden kulkeutuminen muuhun osaan Enonselkää. Töiden ajoittaminen tuotantokauden ulkopuolelle vähentää haitallisten vesistövaikutusten esiintymisen todennäköisyyttä. Vesialueelle rakennettaessa tärkeätä on riittävän levein virtausaukoin turvata veden vaihtuvuus. Näin menetellen hankealueella voidaan parhaiten estää vedenlaatuongelmat ja esim. niistä aiheutuvat voimakkaatkin hajuhaitat. Käytön aikaisten vaikutusten ehkäisemisessä tärkeintä on tiedostaa mahdolliset riskitekijät ja laatia kullekin tehokkaat torjuntasuunnitelmat. Kelluvien rakenteiden kyseessä ollen jätehuoltoon ja roskaantumisen estämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Samoin, jos alueen sisälle suunnitellaan paikkoja veneille ja muuta vesiliikennettä, satunnaispäästöjen (vähäistenkin) muodostumisen ehkäiseminen on ensi arvoisen tärkeätä. Tähän voidaan vaikuttaa asianmukaisten huoltotilojen rakentamisella ja tehokkaalla valistuksella.

PIIRUSTUKSET

0 1000m B A A A SUUNNITELTU HOTELLI B W:\1386\Lahti\1510006720TeivaaHotellikaavan pohjavesivaikutukset\piirustukset\1510006720_piir1_pv-kartta_a4pysty.dwg Tunn. Lukum. 126 0439801 Lahti I Pallas2 1122 1121 125 w+81,49 TL1/05 w+78,9 Pohjavesialueen raja Pohjaveden muodostumisalueen raja Pohjakartta cmaanmittauslaitos Rakennuskoht een nimi ja os oite h yv. Muutos LAHDEN KAUPUNKI Pohja- ja pintavesiselvitys Teivaan hotelli J.Koljonen Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI puh. 020 755 611 www.ramboll.fi HP128, w+80,68 KOHDE HP4,w+86,93 URHEILUKESKUKSEN VO 352 354,w+83,73 w+78,64 123 w+78,7 Su u nn.ala Piirustusnro piir. SK1 HP23,w+81,0 HP124 w+80,74 HP21,w+83,80 Piirustuks en sisältö suunn. 356 w+78,12 137 w+78,49 Työnro Nimim. Tiedosto Muutos pvm Päiväys Mittakaa va Pohjavesialuekartta 1:20 000 YMP 1510006720 1 PIVK M.Jylhä-Ollila 16.10.2013

Suunniteltu hotelli Jalkarannantie Pyörätie Hiekka Vesijärvi Siltti, arvio Täyttö, arvio W:\1386\Lahti\1510006720TeivaaHotellikaavan pohjavesivaikutukset\piirustukset\1510006720_piir2_leikkaus_a-a.dwg Tunn. Lukum. Raken nuskoh teen nimi ja os oite h yv. Muutos LAHDEN KAUPUNKI Pohja- ja pintavesiselvitys Teivaan hotelli J.Koljonen Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI puh. 020 755 611 www.ramboll.fi Piirust uksen sisältö Havainnepiirustus Suunn.a la Piirustusnro piir. suunn. Työn ro Nimim. Tiedosto Muutos pvm Päiväys Mitta kaava Leikkaus A-A 1:600/1:500 YMP 1510006720 2 PIVK M.Jylhä-Ollila 16.10.2013

Mp Täyttö Siltti Mp Täyttö Siltti Hiekka Hiekka W:\1386\Lahti\1510006720TeivaaHotellikaavan pohjavesivaikutukset\piirustukset\1510006720_piir3_leikkaus B-B.dwg 0 100 200 300 320m Tunn. Lukum. Raken nuskoh teen nimi ja os oite h yv. Muutos LAHDEN KAUPUNKI Pohja- ja pintavesiselvitys Teivaan hotelli J.Koljonen Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI puh. 020 755 611 www.ramboll.fi Piirust uksen sisältö Havainnepiirustus Suunn.a la Piirustusnro piir. suunn. Työn ro Nimim. Tiedosto Muutos pvm Päiväys Mitta kaava Leikkaus B-B 1:1000/1:500 YMP 1510006720 3 PIVK M.Jylhä-Ollila 16.10.2013