Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto
Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (käyvin hinnoin) 2007 2013 2014-2020 139 Perusrahoitus 368 161 1 476 Harvan asutuksen erityisrahoitus (vain IP Suomi) 305 1 022 Alueellinen yhteistyö EU 1 983 M Kansallinen 2 215 M Yhteensä 4 198 M EU 1 488 M Kansallinen 1 488 M Yhteensä 2 976 M 2
EUSBSR:n toteutus kaudella 2007-2013 Ei erityisenä hankkeiden valintakriteerinä Seurantajärjestelmään korvamerkitty painopisteittäin hankkeet, jotka tukevat Itämeristrategiaa (rahoittajan subjektiivinen arvio) => viranomaisten tietoisuus strategiasta ollut jo pitkään kohtuullisen hyvällä tasolla Strategiaa tukevia hankkeita ohjelmakauden aikana n. 1 000, joista 700 EAKR- ja 300 ESR-hankkeita Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa EUSBSR-hankkeiden osuus oli korkein, n. 35 %
EUSBSR vs. rr-ohjelman temaattiset tavoitteet 2014-2020 Toimintalinjat ja temaattiset tavoitteet TL1 TL2 TL3 TL4 TL5 EU:n Itämeren alueen strategian (EUSBSR) tavoitteet ja alatavoitteet TT3 TT4 TT1 TT4 TT8 TT9 TT10 Meriveden puhtaus Meren pelastaminen Monipuolinen ja terve luonto Puhdas ja turvallinen merenkulku Yhteistyön kehittyminen Hyvät kuljetusolosuhteet Alueen yhdis täminen Luotetta va t energiamarkkinat Alueen ihmisten vuorovaikutus Yhteistyö taistelussa rajat ylittävää rikollisuutta vas taan EUSBSR suunnannäyttäjänä sisämarkkinoiden hyödyntämisessä Vaurauden lisääminen EUSBSR Eurooppa 2020 strategian toteuttajana Itämeren alueen kehittynyt globaali kilpailukyky Ilmaston muutokseen sopeutuminen, riskien ehkäisy ja hallinta RR ohjelman temaattiset tavoitteet ja niiden julkinen kokonaisrahoitus ohjelmakauden aikana TT1 Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen (615,2 M ) TT3 Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn parantaminen (499,6 M ) TT4 Vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla (371,6 M ) TT8 Edistetään työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta (467,5 M ) TT9 Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta (198,9 M ) TT10 Investoidaan koulutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen oppimiseen (328,2 M ) Suora vaikutus Välillinen vaikutus
EU-rahoitus asukasta kohden/v. 2014-2020 (arvio) (ml. kestävä kaupunkikehittäminen, pl. valtakunnallinen toiminta ja tekninen tuki) Maakunta EAKR/as./v. ESR/as./v. yht. Lappi 72 34 106 Kainuu 68 32 100 Pohjois-Karjala 64 30 94 Etelä-Savo 64 30 94 Pohjois-Savo 59 27 86 Keski-Pohjanmaa 48 23 71 Pohjois-Pohjanmaa 45 21 66 Keski-Suomi 15 12 27 Satakunta 12 8 20 Kymenlaakso 13 7 20 Etelä-Karjala 14 5 19 Päijät-Häme 13 5 18 Etelä-Pohjanmaa 10 5 15 Pirkanmaa 6 6 12 Pohjanmaa 7 4 11 Kanta-Häme 6 4 10 Varsinais-Suomi 4 3 7 Uusimaa 2 2 4 Yhteensä 19 10 29
EUSBSR ja Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 Tavoitteet ja painopisteet sisäänrakennettuina => ei ristiriitaa RR-ohjelman keskeisiä teemoja älykäs erikoistuminen, innovaatioverkostot, pk-yritysten tukeminen, vähähiilisyys, matkailu, koulutus, osaaminen, työvoiman liikkuvuus, sosiaalinen osallisuus, köyhyyden torjunta RR-ohjelmassa alueellinen näkökulma edelleen olennainen, mutta valtakunnantasoinen ohjelma kuitenkin laajentamassa perspektiiviä Kansalliset vs. kansainväliset hankkeet: Molemmat arvokkaita! RR-rahoitukseen kohdistuu mielenkiintoa ja paineita monelta suunnalta, esim. pakolaistilanne EUSBSR-seuranta järjestetty hankekohtaisesti painopisteittäin ja tavoitteittain, erikseen suora ja välillinen vaikutus => tiedon määrä ja tarkkuus kasvaa edelliseen ohjelmakauteen verrattuna Ei vielä raportoitu tällä tarkkuudella
Itämeristrategiaa tukevien rakennerahastohankkeiden kehittäminen ja tunnistaminen EAKR: Yritysten kansainvälistymispyrkimykset, innovaatiot, cleantech ja biotalous, älykkäät liikenne- ja energiaratkaisut, t&k&i-yhteistyö ESR: Korkeakoulujen ja ammattioppilaitosten rajat ylittävä yhteistyö, opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuuden edistäminen, sosiaalisen osallisuuden lisääminen, köyhyyden torjunta (esim. etniset ryhmät) Yleisasetuksen artikla 70: EAKR-osarahoitteiset toimet mahdollisia koko EU:n alueella (max. 15 % toimintalinjasta)
Itämeristrategiaa tukevien rakennerahastohankkeiden kehittäminen ja tunnistaminen Yhtenä hankkeiden valintaperusteista ohjelman kaikissa toimintalinjoissa, myös kohdistetut haut mahdollisia Tietojärjestelmissä viranomaisilta kysytään hankekohtaisesti erikseen välitön ja välillinen vaikutus Itämeristrategian tavoitteisiin SEKÄ painopisteisiin ja horisontaalisiin tavoitteisiin (välillisiä vaikutuksia voi merkitä molemmissa max. kolmeen) Välittömiä vaikutuksia voi pääsääntöisesti olla vain selvästi kansainvälisen ulottuvuuden omaavilla hankkeilla
RR-ohjelman toteutustilanne 4.4.2016 ja Itämeristrategiaa tukevat hankkeet* Toimintalinja Kehys (rahoituksen pääosa), euroa Hankkeita käynnistynyt yht. Itämeristrategiaa tukevia hankkeita Osuus kaikista hankkeista Varattu, euroa Varattu kehyksestä Varattu, euroa Osuus kaikesta varatusta 1Pk yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR) 616 178 660 920 20 2,2 % 154651 131 25,1 % 8940 022 5,8 % 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 815 753 286 706 233 33,0 % 245349 540 30,1 % 81023 759 33,0 % 3 Työllisyys ja työvoiman liikuvuus (ESR) 438 549 930 281 14 5,0 % 156735 981 35,7 % 13953 820 8,9 % 4Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 307 918 038 253 30 11,9 % 113396 649 36,8 % 11164 048 9,8 % 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 186 616 992 129 18 14,0 % 61506 406 33,0 % 24074 489 39,1 % 6 Tekninen tuki (EAKR) 47 208 660 15 24 309 747 51,5 % 7 Tekninen tuki (ESR) 30 761 292 3 16 555 695 53,8 % Julkinen rahoitus Itämeristrategiaa Kaikki hankkeet tukevat hankkeet Yhteensä 2 442 986 858 2 307 315 13,7 % 772 505 149 31,6 % 139 156 138 18,0 % *) Perustuen rahoittavien viranomaisten subjektiivisiin arvioihin 9
Lisätietoja: www.rakennerahastot.fi