LOUNAISRANNIKON MERITEOLLISUUDEN INNOVAATIOALUSTA

Samankaltaiset tiedostot
Tutkimusyhteistyösopimus

Osaamiskeskusohjelma

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta

Offshore-alan yliopistokoulutuksen tulevaisuus. Tarmo Lipping TTY, Porin laitos

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Löydämme tiet huomiseen

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014

Infra-alan kehityskohteita 2011

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style

Arktiset meret- Yrityksille tärkeät teemat ja hankkeiden kriteerit. Kari Varho Kehityspäällikkö Meriteollisuus ry

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

Click to edit Master title style

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

Hämeen liiton rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

OSKE-vaikuttajapäivä Aluerahoittajan näkemyksiä

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Lapin korkeakoulukonserni

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Ohjelmakausi

Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Ajankohtaista KEINOsta Kuntamarkkinat KEINOlaiset

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Green Growth -palvelut yrityksille

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Osaaminen kilpailukyvyksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus. Sosiaali- ja terveysministeriön kommenttipuheenvuoro

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Mika Konu Toimitusjohtaja Teknologiakeskus Merinova

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

STRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

Kestävää kasvua ja työtä

Toimintasuunnitelma 2012

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Vihreät satamat. Ari Nousiainen

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku,

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Vientikaupan ensiaskeleet Tea Laitimo 3/19/2014

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Keski-Suomen kasvuohjelma

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Päätösseminaari Pirjo Ståhle

Innovaatiokeskittymät

KIVININET Rajatonta kasvua Kaakossa

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

Lounaisrannikkoyhteistyön tilannekatsaus syyskuu 2014 Pipa Turvanen, Lounaisrannikkoyhteistyön asiamies

Savonlinnan kaupunkistrategian valmisteluprosessi 218/01.014/2017 ELJ 25

Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

EU:n rakennerahastokausi

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

EAKR -yritystuet

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Transkriptio:

LOUNAISRANNIKON MERITEOLLISUUDEN INNOVAATIOALUSTA Juha Valtanen Meriklusteriohjelma Itämeri-Foorumi Logistiikka ja laivanrakennus 7.8.2012

Osaamiskeskusohjelma (OSKE) kausi 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma on valtioneuvoston määräaikainen erityisohjelma, jolla suunnataan toimenpiteitä kansallisesti tärkeille painopistealoille. Ohjelman toiminta-ajatuksena on edistää kansainvälisesti korkeatasoisen huippuosaamisen hyödyntämistä alueellisten vahvuuksien pohjalta. Valtakunnalliseen ohjelmaan hyväksyttiin mukaan 13 osaamisklusteria, joiden toiminta vuosina 2007 2013 perustuu eri alueilla sijaitsevien osaamiskeskusten yhteistyönä valmistelemiin ohjelma-asiakirjoihin. Meriklusteriohjelma on yksi näistä 13:sta ohjelmaan hyväksytystä osaamisklusterista.

Meriklusteriohjelman toiminta kohdistuu ennen kaikkea seuraaviin toimenpiteisiin: Yritysten t & k- panostuksen ja osaamisen lisäämiseen Tiedon välittämiseen ja yhdistämiseen Hankkeiden aktivointiin, suunnitteluun ja toteutukseen Pk-yritysten kansainvälistymisen ja yhteistyön lisäämiseen Ks. lisätietoja toiminnasta, hankkeista, tulevaisuudesta: www.meriklusteriohjelma.fi

Meriklusteriohjelman strategia ja tehtävät Meriklusteriohjelman strategiana on edistää innovatiivisten liiketoimintojen, tuotteiden ja palveluiden syntyä, yritysten ja verkostojen prosessien tuottavuutta ja osaavan työvoiman saatavuutta Meriklusteriohjelman tehtävänä on aktivoida, yhdistää ja edistää meriteollisuuden, merenkulun ja näitä tukevan pkyritysten kehitystä, koulutusta, soveltavaa tutkimusta ja parantaa meriklusterin näkyvyyttä

Tausta Vuonna 2009-2010 Varsinais-Suomen ja Satakunnan Meriklusteriohjelmat valmistelivat kaupunkien toimeksiannosta Meritekniikan ylemmän tutkimuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelman laatiminen Lounais-Suomeen hankkeen. Hanketta rahoittivat maakuntaliitot ja kaupungit, selvityksen toteutti Aalto-yliopiston BIT tutkimuskeskus. Selvitys (20.6.2010) esitti seuraavia toimenpiteitä: Kasvatetaan paikallisia meritekniikan tutkimusryhmiä, jotka yhdessä muodostavat Lounaisrannikon meritekniikan tutkimuskeskuksen Rakennetaan lounaisrannikon meritekniikan tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyömallit Luodaan sivuainemoduuleja meriklusterin tarpeisiin Tehostetaan lounaissuomalaisten nuorten rekrytointia meritekniikan koulutukseen Perustetaan uusia professuureja meritekniikan strategisiin tarpeisiin (Otaniemeen) Jalkautetaan alan T&K&I -strategiat Lounaisrannikolle Perustetaan Lounaisrannikon meritekniikan foorumi Kesäkuussa 2010 päätettiin, että selvityksen johtopäätösten ja suositusten edellyttämiin toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi syksyllä 2010.

Tausta 11.11.2010 pidettiin meriteollisuuden tutkimuksen ja koulutuksen jatkohankkeen valmistelukokous, jossa mukana olivat LOURA-kaupunkien kaupunginjohtajat, korkeakoulujen rehtorit tai heidän nimeämät edustajat sekä muita hankkeen valmisteluun osallistuneita tahoja. Kokouksessa päätettiin pyytää yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta alustavia sitoumuksia toiminnan jatkovalmisteluun ja suunnitteluun. Kokouksessa päätettiin myös, että jatkovalmistelun vastuutahoina ovat Meriklusteriohjelma, sen koordinaatio sekä Varsinais-Suomen ja Satakunnan osaamiskeskukset. Osaamiskeskukset käynnistivät välittömästi jatkovalmisteluprosessin, eli Meridiem - Meriteollisuuden tutkimusyhteistyön kehittäminen Lounaisrannikolla -hankkeen ajalle tammikuu 2011 syksy 2011. Meridiem-hankenimellä Lounaisrannikon ylemmän tutkimuksen ja koulutuksen operatiivista ja strategista toteutusmallia ja toimintaa innovaatioalustana on suunniteltu yhteistyössä yritysten, korkeakoulujen, kaupunkien ja elinkeinoelämän kanssa.

Mikä Meriteollisuuden Innovaatioalusta on yhteistoimintamalli, joka integroi alueen meriteollisuuden rakenteet, toimijat ja osaamisen nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön ja jolla tehostetaan koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimia elinkeinoelämän sekä yliopistojen ja korkeakoulujen rajapinnassa. Toimintamallilla vahvistetaan meriteollisuuden pitkäjänteisiä kehittämistoimia ja edistetään verkostoitumista kaikilla tasoilla (paikallinen, alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen) ja toimintamallissa yhdistyvät strateginen johtaminen, koordinaatio ja konkreettiset kehittämistoimet.

Missio Vahvistaa meriteollisuuden yritysten kilpailukykyä tutkimuksen ja koulutuksen avulla ja tukemalla yritysten tuotekehitystä ja liiketoimintaprosesseja Edistää alueen vetovoimaisuutta, kasvua, kehittymistä ja osaamispääomaa

Visio Tavoitteena kehittää pitkäjänteinen alueellinen sekä kansallisesti että kansainvälisesti tunnustettu toimialakohtainen osaamisaloihin perustuva kansallinen innovaatioyhteisö yhteistyössä alan sidosryhmien ja toimialajärjestöjen kanssa Luoda tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta kansallinen voimavara kokoamalla ne verkottuneiksi innovaatioyhteisöksi ja toiminnalliseksi alustaksi Tutkimusryhmät ovat erikoistumisteemansa johtavia asiantuntijayksiköitä, joiden taustalla on yhteenliittymä kotimaisia ja ulkomaisia korkeakouluja.

Lounaisrannikon meriteollisuuden innovaatioalustan toiminnan koordinaatiomalli (1) STRATEGINEN LOURA-KOORDINAATIO Koostuu seuraavista edustajista: LOURA-kaupungit, korkeakoulut, kansallinen MeriOske, Meriteollisuus ry, Päättää toiminnan strategiasta, toimintasuunnitelmasta ja taloudesta (2) OPERATIIVINEN LOURA-KOORDINAATIO Vastaa strategian ja toimintasuunnitelman toteuttamisesta Yhteistyöelimenä toimii laajapohjainen neuvottelukunta (mm. vahva yritysedustus) 2012 2013 kansalliselta MeriOskelta Rahoitus tulee yhteiseen toimintaan LOURA-kaupungeilta Alueelliset MeriOsket tukevat ja toteuttavat (3) PAIKALLINEN TUTKIMUSTOIMINTA LOURA-kaupunkeihin perustetaan uusia tutkimusryhmiä Tutkimusryhmän perustamisesta, toimintatavasta ja rahoituksesta sopivat kaupunki ja korkeakoulut keskenään LOURA-TUTKIJARYHMÄ Tapaa n 1krt/kk, Keskustelee hankkeista Tutustuu toimintaan, välittää tietoa Hakee ja laatii yhteishankkeita ja toimintaa PAIKALLINEN TOIMINTA Paikallisesti tutkimustoiminnan ja yhteistyön toteuttaminen

Korkeakoulut kaupungeissa + uusia korkeakouluja

Tutkimusympäristö ja raamit Maailmanlaajuisesti arvostettu tutkimus ja yhteistyöalusta Vaikuttavat globaalit trendit ja niiden hallinta/ennakointi Tutkimusteemat 1. Uudet Liiketoiminta strategiat ja ansaintalogiikat Uudet tuotekonseptit risteily-liiketoimintaan, offshoreen (oil&gas+kelluvat meritekn rakenteet) Arktiseen jne. Uudet liiketoiminta- ja palvelukonseptit ja tuoteteknologiat 2. Uudet markkinat ja liiketoiminnat Uudet markkina-avaukset ja liiketoiminta osaamistarpeet Uudet teollisuusalat (Rakennusteollisuus, Raideliikenne, ) Uudet markkinat (Venäjä, Brasilia, Aasia jne.) Liiketoiminnan kehitys (palveluliiketoiminta, LCS) 3. Toiminnan- ja tuotannontehokkuus Tuotannon tehostaminen Uuden tuotantoteknologiat Toiminnan ja prosessien kehitys Modulaarisuus Verkoston uusiutuva osaaminen ja toiminta GREEN & CLEAN LEISURE DIGITAL ENVIRONMENT BASIC ELEMENTS RENEWABLE ENERGIES BLUE GROWTH, OCEANS SCIENCES Trendien ja teemojen rajapinnoista syntyvät uudet ja innovatiiviset tutkimusaihiot, -teemat ja ryhmät. Tavoitteena on näiden uusien kohtaamisten myötä syntyvät dynaamiset poikkitieteelliset tutkimusteemat, rajapintainnovaatiot ja uudistuvat liiketoiminnot.

Tutkimusryhmien toiminta perustuu alueen yritysja tutkimusrakenteisiin Innovaatioiden, kansainvälistymisen ja kasvun edistäminen edellyttää investointeja myös tutkimukseen. Meriteollisuuden Innovaatioalustalle on valittu kahdeksan tutkimusteemaa, jotka perustuvat alueen yritysprofiiliin ja alueen tutkimus- ja korkeakoulutoimintaan

Kansainvälisyys merkittävässä roolissa Eurooppa ja Itämeren alueen yhteistyön tiivistäminen Nykyisten verkostojen kautta Uudet verkostot Brasilia yhteistyö jatkuu, tehostuu ja tiivistyy Rio de Janeiron yliopisto Pernambucon alueen yliopistot Aasian yhteistyömahdollisuudet Venäjän yhteistyömahdollisuudet Muita..