Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1
Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä pysty ilmaisemaan tahtoani, ovatko toiveeni hoitohenkilökunnan tiedossa ja otetaanko ne huomioon? Miten voin vaikuttaa siihen, kuka huolehtii asioistani kun en enää siihen pysty? Mitä eroa on valtakirjalla ja edunvalvontavaltuutuksella? Mitä hyötyä näistä asiakirjoista on minulle itselleni, mitä hoitohenkilökunnalle? Mitä tarkoittaa yksilön tulevaisuuden suunnittelu? Lue lisää: Anna Mäki-petäjä-Leinonen: Ikääntymisen ennakointi Talentum 2013 Anja Karvonen-Kälkäjä: Unohtuuko vanhus? Vanhustyön keskusliitto 2012 2
Sijaispäättäjä Päätösten tekeminen hoitoa koskevissa ratkaisuissa toimintakyvyn heikkenemisen tai sairauden vuoksi. Omainen, läheinen tai ystävä, johon luottaa ja jonka kanssa on keskustellut hoitoa koskevista kysymyksistä ja hoitotahdosta. Omaisuuteen liittyvät kysymykset. 3
Hoitotahto Tehdään siltä varalta, että henkilö on toimintakykyä heikentävän sairauden vuoksi kykenemätön ymmärtämään ja tekemään päätöksiä omasta hoivasta tai lääketieteellistä hoitoa koskevista asioista Kaksiosainen: A Päätösten tekeminen B Yleiseen hoivaan liittyvät asiat 4
A Hoitotahtoon liittyvät asiat Lääketieteellisiin tutkimuksiin ja lääkekokeiluihin osallistuminen Suhtautuminen elvytykseen Potilasturvallisuuden huomioiminen B Omien elämänarvojen ja näkemysten kunnioittaminen hoidossa Elämänhistorian keskeiset asiat ja suhde uskontoon Omat ajatukset läheisten roolista hoidossa, kotihoidossa, teknologian käyttö yms. 5
Edunvalvontavaltuutus Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi heikentyneen terveydentilansa vuoksi. Valtuutus tehdään kirjallisesti testamentin tapaan. Valtakirjalla henkilö (valtuuttaja) nimeää valtuutetun hoitamaan asioitaan. Valtuutetun tulee suostua tehtävään. Maistraatti vahvistaa valtuutuksen. Maistraatti valvoo valtuutetun toimintaa. Tässä tarkoituksessa maistraatti voi tarvittaessa pyytää valtuutetulta selvitystä valtuuttajan asioitten hoitamisesta. 6
Valtuutuksen laatiminen Valtuuttaja määrittelee itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Hän voi oikeuttaa valtuutetun huolehtimaan esimerkiksi omaisuutensa hoidosta ja muista taloudellisista asioistaan sekä itseään koskevista asioista kuten terveyden- ja sairaanhoidostaan. Valtuuttaja voi itse myös määritellä, miten valtuutetun toimintaa valvotaan. 7
Valtuutuksen vahvistaminen Valtuutus tulee voimaan vasta kun maistraatti on vahvistanut sen. Vahvistamista voi pyytää, kun valtuuttaja on syystä tai toisesta tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Useimmiten vahvistaminen edellyttää lääkärintodistusta valtuuttajasta. Myös jo vahvistetun valtuutuksen mahdollinen peruutus on vahvistettava maistraatissa. Valtuutetun tulee tehtäväänsä ryhtyessään antaa maistraatille luettelo niistä valtuuttajan varoista ja veloista, joita valtuutus oikeuttaa hänet hoitamaan. 8
Palvelusuunnitelma ja sen merkitys (1) Vaikka vanhuksen saamat sosiaalipalvelut perustuvat asiasta tehtyyn hallintopäätökseen, vanhustenhuolto pääosin on tosiasiallista hallintotoimintaa, jossa toteutetaan palvelusuunnitelmaan kirjatut palvelut. Tämän vuoksi saattaisi olla perusteltua, että palvelusuunnitelman merkitys hallintopäätöksen toteuttamisen välineenä voisi olla suurempi ja suunnitelman päivittäminen säännöllisempää aina asiakkaan toimintakyvyn muuttuessa. Ongelmallista on se, pitäisikö asiakkaan sosiaalipalveluista annettavaa hallintopäätöstä myös päivittää vastaamaan muutettua ja päivitettyä palvelusuunnitelmaa 9
Palvelusuunnitelma ja sen merkitys (2) Kun asiakkaan toivomukset ja mielipiteet on huomioitu yhteisymmärryksessä tehdyssä palvelusuunnitelmassa, sillä toteutetaan samalla hallintopäätöksessä vahvistettujen asiakaslähtöisten palvelujen toteuttamista. Sosiaalipalveluja saavat vanhukset ovat usein monella tavoin apua ja asiantuntemusta tarvitsevia palvelunkäyttäjiä, minkä vuoksi palvelusuunnitelman tekeminen saattaa vaatia useiden asiantuntijoiden osallistumista palvelusuunnitelman tekemiseen. 10
Palvelusuunnitelma ja sen merkitys (3) Yhteisymmärrys vanhuksen kanssa on välttämätöntä asiakkaan toivomusten ja mielipiteiden toteuttamiseksi. Jos henkilö ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun syyn vuoksi pysty ymmärtämään eri ratkaisuvaihtoehtoja tai niiden vaikutusta, hänen tahtoaan voidaan selvittää yhdessä hänelle läheisen ihmisen, omaisen tai edunvalvojan kanssa. Tämän selvittämisen kannalta on tarpeellista perehtyä asiakkaan aikaisemmin toimintakykyisenä esittämiin mielipiteisiin ja toivomuksiin, jotta hänen itsemääräämisoikeus voisi mahdollisimman hyvin toteutua myös toimintakyvyn ja ymmärryksen heikentyessä. 11
Vanhuspalvelulaki 16 Palvelusuunnitelma on laadittava viipymättä. Siitä tulee ilmetä henkilön saamien palvelujen kokonaisuus. Asiakkaan kanssa on neuvoteltava eri vaihtoehdoista. Iäkkään henkilön omat näkemykset on kirjattava suunnitelmaan. 12
Pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavat periaatteet: Vanhuspalvelulaki 14 Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. 13
Lisätietoja www.muistiliitto.fi www.maistraatti.fi anja.karvonen@prolex.fi 14