Toimintakyvyttömyyteen varautuminen

Transkriptio

1 Toimintakyvyttömyyteen varautuminen Omaisten apu, edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus Jyväskylä Eva Gottberg, OTT, dosentti Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta

2 Kotikeinot ja omaiset oman toimintakyvyn apuna Monissa tapauksissa ei tarvita virallisia keinoja lainkaan. Rutiiniasioissa voidaan jo alun perin tehdä tarpeelliset palvelusopimukset (suoramaksut ym.). Omaiselle annettu tilinkäyttöoikeus tai valtakirja mahdollistaa kotona tai hoivalaitoksessa asuvan päämiehen puolesta toimimisen. Lähtökohtaisesti päämiehen toki pitäisi valvoa edustajaansa, ei päinvastoin. Käytännössä kuitenkin asiat tutussa pankissa sujuvat valtakirjalla silloinkin, kun tiedossa on, ettei ikäihminen enää tosiasiassa itse asioitaan pysty hoitamaan. Jos rahaliikenne pysyy normaalina eikä erikoista satu, muita järjestelyjä ei välttämättä tarvitakaan. Hyötyä varautumisesta useimmiten silti on.

3 Milloin virallinen avuntarve käynnistyy? Epävirallinen asiainhoidollinen edunvalvonta käy käytännön elämässä riittämättömäksi monista syistä: Omaisuuden hoitoon liittyvät päätökset ja toimenpiteet Kuolinpesän osakkuus Asumiseen, terveydenhoitoon ja sairaanhoitoon liittyvät kustannukset ja suunnitelmat Jos omaisen tai muun yksityishenkilön asiainhoito ei enää riitä, on käännyttävä maistraatin puoleen edunvalvonnan järjestämiseksi. Ellei edunvalvontavaltakirjaa ole eikä henkilö enää kykene sellaista pätevästi tekemään, järjestetään holhoustoimilain mukainen edunvalvonta.

4 Holhoustoimen edunvalvonta pähkinänkuoressa I Aloite edunvalvonnan järjestämiseksi voi tulla ihmiseltä itseltään, viranomaiselta tai keneltä tahansa, joka katsoo, että henkilön asiat vaativat hoitoa (edunvalvontailmoitus maistraatille). Henkilöä itseään kuullaan asiassa aina, jos hänen tilansa sen sallii. Edunvalvojaksi voidaan määrätä siihen suostuva yksityishenkilö tai yleinen edunvalvoja. Edunvalvoja johtaa aina toimivaltuutensa määräyksestä. Yleensä se käsittää edustusvallan taloudellisissa asioissa sekä sellaisissa henkilökohtaisissa asioissa, joita päämies ei itse kykene ymmärtämään asian ollessa ajankohtainen. Edunvalvojan määrääminen ei itsessään rajoita päämiehen oikeudellista toimintakelpoisuutta; siihen tarvitaan nimenomainen oikeuden päätös toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (omien etujen vaarantuminen).

5 Edunvalvonta pähkinänkuoressa II Maistraatti valvoo edunvalvojan toimintaa Tilivelvollisuus (vuositilit ja päätöstili) Kielto lahjoittaa päämiehen omaisuutta (ymmärretään laajasti, esim. oikeuksista luopuminen vastikkeetta ym.) Moniin toimiin tarvitaan maistraatin holhoushallinnollinen lupa, esim. Kiinteistöjen osto ja myynti Asuinhuoneistojen osto ja myynti Lainanotto ja takaukset Perinnöstä tai testamentista luopuminen Perinnönjako ja ositus ilman pesänjakajaa Metsän myynti (puukaupat) ilman vahvistettua metsäsuunnitelmaa

6 Edunvalvontavaltuutuksen perusajatus ja muoto Täysi-ikäinen henkilö itse voi, nimeämällä ennalta yhden tai useamman edunvalvontavaltuutetun, luoda oman näköisensä mallin hoitaa asioitaan, jos tulee toimintakyvyttömäksi. Valtakirja annetaan sen varalta, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Tämän määräyksen sisältyminen valtakirjaan on välttämätöntä, jotta asiakirja voitaisiin saattaa voimaan edunvalvontavaltakirjana. Valtakirjaa annettaessa on kyettävä ymmärtämään toimen merkitys. Muoto: Päiväys, allekirjoitus, kaksi esteetöntä todistajaa yhtä aikaa paikalla.

7 Valtakirjan sisältö I Valtuutettu voidaan valtuuttaa edustamaan valtuuttajaa tämän omaisuutta koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissa ja sellaisissa valtuuttajan henkilökohtaisissa asioissa, joita tämä ei kykene ymmärtämään valtuutuksen käyttöhetkellä. Valtuuttaja voi näin erittäin laajasti päättää, millaiset valtuudet haluaa valtuutetulleen antaa. Toimi voidaan myös jakaa: esimerkiksi omainen hoitamaan henkilökohtaisia asioita ja joku muu taloudellisia. Henkilökohtaisten asioiden valtuutus on aina ehdollinen : sitä käytetään vain, jos valtuuttaja itse ei ko. hetkellä itse kykene ymmärtämään asiaa (esim. hoitotoimenpide, palvelun valinta tms.).

8 Valtakirjan sisältö II Ns. korostetun henkilökohtaisia asioita ei voi uskoa valtuutetulle (esim. testamentin tekeminen ja muuttaminen, henkivakuutuksen edunsaajan määrääminen ja muuttaminen, monet perheoikeudelliset asiat) Kiinteistötoimet tulee valtakirjassa erikseen mainita, jotta valtuutetulla olisi oikeus niitä tehdä. Kiinteistöjä ei kuitenkaan tarvitse yksilöidä valtakirjassa. Taloudellisia asioita hoitamaan oikeutetulla on oikeus käyttää valtuuttajan pankkitilejä, vaikka niitä ei olisi valtakirjassa erikseen yksilöity, ellei valtakirjassa valtuutta rajata. Valtuutus voidaan ulottaa myös elinkeinotoimintaan. Valtuutus on aina syytä ilmoittamatta vapaasti peruutettavissa eikä sen voimassa pitämiseen voida sitoutua (=> tältä osin kuin testamentti)

9 Valtuutetut ja varavaltuutetut Varsinainen valtuutettu toimii niissä asioissa, jotka valtakirjalla on annettu hänen hoidettavakseen, sen jälkeen kun valtakirja on saatettu maistraatissa voimaan Valtuutettuja voi olla useitakin eri tehtävissä (rinnakkaisvaltuutetut). Nimetty varavaltuutettu toimii varsinaisen valtuutetun lyhytaikaisen esteen sattuessa (sairaus, matka). Myös maistraatti voi määrätä sijaisen, jos kaikki ovat estyneitä tms. Toissijainen valtuutettu ryhtyy tehtävään, jos varsinainen valtuutettu ei ajan koittaessa voi tai halua ryhtyä toimeen tai luopuu siitä myöhemmin. Jokaisen valtuutetun tulee olla valtakirjassa yksilöity ( henkilötunnuksella )

10 Kuka valtuutetuksi? Valtuutetun täytyy aina olla valtakirjassa nimetty luonnollinen henkilö (ei esim. tietyn viran hoitaja, pankkikonttorin johtaja tms). Usein valtuutettuna toimii valtuuttajan läheinen (esim. lapsi). Jos valtakirja sisältää valtuutuksen toimiin, joissa syntyy esteellisyys (lahjoja, oikeuksista luopumisia tms.) itse valtakirjassa täytyy myös olla nimettynä esteetön vara- tai rinnakkaisvaltuutettu tällaisia toimia varten. Ellei tällaista esteetöntä henkilöä ole valtakirjassa nimettynä ja valtuutettu on esteellinen, toimet jäävät tekemättä. Maistraatin mahdollisesti määräämä sijainen ei voi tehdä kuin holhoustoimilain mukaan mahdollisia toimia, ei siis esim. lahjoituksia.

11 Valtakirjan voimaan saattaminen Valtuuttajan tultua sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi pääasiallisesti kykenemättömäksi huolehtimaan valtuutuksen koskemista asioista maistraatti vahvistaa valtuutuksen valtuutetun hakemuksesta. Vahvistus haetaan kunkin valtuutetun osalta erikseen. Vahvistamiseen tarvitaan alkuperäinen valtakirja sekä lääkärinlausunto tai muu selvitys valtuuttajan tilanteesta. Valtuutettu on oikeutettu jo ennen valtakirjan voimaan saattamista saamaan tarvittavat tiedot sosiaali- ja terveydenhuollosta salassapitovelvollisuuden estämättä. Valtuuttajalla on oikeus tulla kuulluksi; muitakin voidaan kuulla.

12 Valtuutetun toimien perusmalli lain mukaan Toimen alkaessa maistraatille on 3 kk:n kuluessa esitettävä luettelo edustuksen piiriin kuuluvista varoista ja veloista. Varainhoitoa sisältävä valtuutus merkitään myös holhousasioiden rekisteriin Ei vuositilivelvollisuutta, mutta on hoidettava tarpeellinen kirjanpito valtuuttajan varoista, veloista ja tilitapahtumista sekä säilytettävä tositteet Maistraatti voi velvoittaa valtuutettua antamaan ns. valvontatilin, jos siihen on syytä. Perusteena voi olla esim. ulkopuolinen ilmoitus valtuutetun toiminnasta. Valtuutetun tulee tällöin esittää maistraatille pyydetyt selvitykset omaisuudenhoidosta sekä muista valtuutetun puolesta tehdyistä toimista.

13 Valtuuttajan oikeusturva Kaikesta huolimatta voi sattua, että valtuutettu ei ole saamansa luottamuksen arvoinen. Maistraatin vähimmäisvalvontaa ei kuitenkaan voida edes valtakirjalla poistaa. Valtuutettu on aina velvollinen säilyttämään ja esittämään mm. varainhoidon tositteet ja tiliotteet. Samaten hän on velvollinen pyynnöstä selvittämään maistraatille, miten on toiminut tehtäviinsä kuuluneissa valtuuttajan henkilökohtaisissa asioissa. Viime kädessä valtuuttajan etujen vastaisesti toimiva valtuutettu voidaan erottaa toimestaan, ja ellei toissijaista valtuutettua ole määrätty, valtuuttajalle määrätään holhoustoimilain mukainen edunvalvoja.

14 Lahjat ja muut vastikkeettomat toimet Myös valtuutetun toimen pääsääntönä on (edunvalvojan tapaan) kielto lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta. Valtakirjassa voidaan kuitenkin antaa valtuutetulle oikeus antaa lahja, jonka antamisen perusteet on riittävästi yksilöity valtakirjassa. lapsenlapset, syntymäpäivä, joulu, ylioppilas, korkeakoulututkinto esim. indeksiin tai lahjaverorajoihin sidotut summat, maksimit. oikeus liittää määräys ennakkoperinnöstä, puolison avio-oikeudesta tms. Lahjojenkin osalta valtuutetun on aina ensi sijassa ajateltava valtuuttajan etua. Hänellä on kelpoisuus antaa lahjoja, ei velvollisuutta: esim. jos valtuuttajan taloudellinen tilanne huononee, kenelläkään ei ole oikeutta vaatia lahjoituksia toteutettaviksi.

15 Edunvalvonnan vaikeuksien ennakointi I Holhoustoimilain mukainen ehdoton lahjoituskielto ja erinäisten toimien luvanvaraisuus on tuottanut holhoustoimilain mukaisissa edunvalvonnoissa käytännön hankaluuksia. Monista (lakiin, testamenttiin tai esim. sukupolvenvaihdokseen perustuvista) käyttöoikeuksista luopuminen ei ole edunvalvojan valtuuksien puitteissa mahdollista kuin rajoitetusti ja pääasiassa vastikkeellisesti. Kuitenkin etuudet tai oikeudet saattavat olla käyttöoikeudenhaltijalle tarpeettomia tai jopa haitallisia hänen vallitsevissa olosuhteissaan. Ei tarvitse lisää rahaa perinnöstä tai testamentista luopuminen ei kuitenkaan edunvalvojalle onnistu, ositusta ei voi vapaasti sopia => yleensä verotappiota Tarpeeton käyttöoikeus (asunto, kiinteistö) => jos taloudellista arvoa, voi toki vuokrata, mutta vaivaa ja kuluja edunvalvonnassa ja vaikutus mahd. hoitomaksuihin Metsätulo voi olla suorastaan miina => laskennallinen lisäys hoitomaksuun silloinkin, kun reaalituloa ei kenties vuosiin ole.

16 Edunvalvonnan vaikeuksien ennakointi II Edunvalvontavaltakirja saattaa olla hyvä ratkaisu muun muassa käyttöoikeuksista tms. aiheutuvien vaikeuksien ennakointiin. oikeutettu puolestani vastikkeetta luopumaan käyttöoikeuksista, joita en enää tarvitse oikeutettu rintaperillisteni hyväksi luopumaan perintö- ja testamenttisaannoista Kannattaako ylipäätään pidättää käyttö- ym. oikeuksia esimerkiksi sukupolvenvaihdosten yhteydessä eliniäksi? Riittäisikö tiettyyn määritettyyn ikään saakka? Riittäisikö niin kauan kuin pystyn kuntoni ja terveyteni puolesta käyttämään?

17 Inhimilliset tekijät syytä muistaa Valtuutettuna tulee tavallisesti toimimaan joku lähipiiriläinen, usein lapsi, jolle halutaan antaa vapaat kädet ja viralliset tilivelvollisuudet minimoidaan. Epäluuloa, kateutta ja muita arjen hankaluuksia voi valtakirjan määräyksillä vähentää: Muille lapsille voi esimerkiksi antaa oikeuden pyynnöstä saada nähdäkseen valtuuttajan tiliotteet ja tositteet määräajoin. Samaten heille voi antaa oikeuden saada suoraan tietoja hoitolaitoksista, lääkäreiltä ym. siitä riippumatta, että jollakin on nimenomainen edunvalvontavaltuutetun asema. On muistettava, että valtuutetulla lain nojalla on salassapitovelvollisuus tehtävässä tietoon tulleista valtuuttajan salassapidettävistä asioista. Perheen sisäinen kommunikaatio kuitenkin useimmiten halutaan säilyttää.

18 Esteetön vara- tai rinnakkaisvaltuutettu välttämätön vastikkeettomissa toimissa On vielä korostettava, että kaikki vastikkeettomat toimet (lahjat, oikeuksista luopumiset ym.) ehdottomasti edellyttävät esteetöntä, valtakirjassa yksilöityä toimijaa. Maistraatin mahdollisesti määräämä sijainen ei voi tehdä kuin holhoustoimilain mukaisia toimia. Jos edunvalvontavaltakirjan pääasiallisena tarkoituksena on mahdollistaa juuri luopumiset ja lahjoitukset, koko asiakirja on ilman nimettyä esteetöntä valtuutettua turha. Tarkoitus ei toteudu. Ellei sopivaa yksityishenkilöä tunnu löytyvän, kannattaa harkita ammattilaista. Luopumis- ym. toimet itsessään saattavat vaatia asiantuntija-apua. Myös kustannukset ovat aina selvitettävissä etukäteen.

19 Mitä minä tarvitsen / me tarvitsemme? Jokaisella ihmisellä, parilla ja perheellä on omat ainutkertaiset olosuhteensa. Kaikille sopivaa mallia ei ole. Myös tavanomaisessa edunvalvonnassa asiat saadaan hoidetuksi eikä kukaan jää heitteille. Oman tilanteen miettiminen ja ajoissa varautuminen kuitenkin useimmiten antaa paremmat eväät tilanteiden hallintaan kuin yleinen järjestelmä. Lisää tietoa mm. ja