AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 212 Sari Koivunen 18.1.213 Nro 15-13-6754

2 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (212)

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (212) 3 (24) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA PERUSTE... 5 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 5 3. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT... 8 4. KUORMITUS... 11 4.1. Taajamien jätevesikuormitus... 11 4.2. Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma... 11 5. TUTKIMUSTEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU... 14 5.1. joki... 14 5.1.1. Vedenlaatu talvella... 14 5.1.2. Vedenlaatu keväällä... 16 5.1.3. Vedenlaatu kesällä... 16 5.1.4. Vedenlaatu syksyllä joen alajuoksulla (54 ja 58)... 2 5.1.5. Vedenlaatu vuonna 212 alajuoksulla... 2 5.2. Vähäjoki... 22 6. TIIVISTELMÄ... 23 Liitteet Liite 1. Vesinäytteiden tutkimustulokset (AURA) Liite 2. Vesinäytteiden tutkimustulokset (AU54, AURA_LOS) Liite 3. joen ainevirtaamalaskelma

4 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (212) Jakelu n kunta/tekninen lautakunta n kunta/kunnanhallitus n kunta/kunnanhallitus Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Turun kaupunki/turun Vesiliikelaitos Liedon kunta/rakennus- ja ympäristölautakunta Liedon kunta/ympäristöterveydenhuolto/n ja n terveystarkastajat n kunta/ympäristönsuojelulautakunta joki Oy/Kulmala n kansanterveystyön kuntayhtymä/terveyslautakunta Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/asko Sydänoja V-S ELY-keskus/Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri/kalatalousyksikkö Sähköpostitse Kaarinan kaupunki/ympäristönsuojelulautakunta/tarja.kiviranta@kaarina.fi jokisäätiö/sinikka.paulin@aurajoki.net Kosken Tl kunta/ympäristönsuojelulautakunta/ymparisto@koski.fi Turun kaupunki/ympäristönsuojelutoimisto/olli-pekka.maki@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarkko.laanti@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mirva.levomaki@turku.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/asko.sydanoja@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/tapio.saario@ely-keskus.fi Yhteystiedot (Y 1564941-9) Telekatu 16, 236 TURKU puh. 2-274 2, sähköp. etunimi.sukunimi@lsvsy.fi

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (212) 5 (24) 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA PERUSTE Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys (vuodesta 2 alkaen Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy) on tarkkaillut vuodesta 1976 lähtien n asemanseudun ja vuodesta 1981 n Riihikosken taajaman jätevesien vaikutuksia joen veden laatuun. n taajaman jätevesien vaikutuksia on seurattu vuodesta 1987 lähtien. Tarkkailututkimukset on tehty mainittujen kuntien toimeksiannosta alueellisen ympäristöviranomaisen (nyk. Varsinais-Suomen ELY-keskus) edellyttämällä tavalla. Vuoden 1989 alusta yhteistarkkailua laajennettiin joen alajuoksulle ja Vähäjokeen Turun kaupungin toimeksiannosta. Tutkimuksella seurataan myös joki Oy:n jätevesien vaikutuksia ssa. n kunnan Asemanseudun jätevedenpuhdistamolle 11.6.28 myönnetyn ympäristölupapäätöksen (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, Dnro LSY-27-Y-39) mukaan jätevesien vesistövaikutuksia on tarkkailtava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Analyysivalikoima on n osalta päivitetty luvassa ehdotetulla tavalla vuoden 21 aikana. n kunnan Riihikosken jätevedenpuhdistamolle 19.12.26 myönnetyssä ympäristöluvassa (Lounais-Suomen ympäristökeskus, Dnro LOS-25-Y-176-121) määrätään, että jätevesien vaikutuksia vesistön tilaan on tarkkailtava Lounais- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla osana joen yhteistarkkailua. n Riihikosken osalta joen tarkkailuohjelma on päivitetty vuonna 27 uuden ympäristöluvan myötä. n kunnan jätevesien vaikutuksia joen vedenlaatuun on seurattu Turun vesi- ja ympäristöpiirin 19.1.1994 antamalla päätöksellä (nro 292A494/121). Kyseisessä päätöksessä on tehty aikaisemmin hyväksyttyyn (Turun vesipiirin vesitoimiston hyväksymiskirje 22.1.1986) tarkkailuohjelmaan muutoksia. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on 2.4.212 antamallaan päätöksellä (Dnro ESA- VI/635/4.8/21) myöntänyt n jätevedenpuhdistamolle uuden ympäristöluvan. Päätöksen mukaan vesistötarkkailussa voidaan toistaiseksi noudattaa aiemmin hyväksyttyä tarkkailuohjelmaa. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT joen yläjuoksulla ssä veden laatua seurattiin velvoitetarkkailuna kahdessa havaintopaikassa (14 ja 15, kuva 1) kahdesti (6.2. ja 3.7.212). llä ja ssa velvoitetarkkailututkimusta tehtiin yhteensä neljässä havaintopaikassa (25, 26, 34 ja 42) kolmena tutkimuskertana (6.2., 2.5. ja 3.7.212). Tutkimustulokset on esitetty liitteessä 1. Joen alajuoksulla veden laatua seurattiin Halistenaltaan yläosassa (54) ja Halistenkosken alapuolella (58) yhteensä viisi kertaa (6.2., 2.5., 3.7., 26.9. ja 25.1.212; liite 1). Lisäksi tarkkailuun sisältyi 6.2., 2.5. ja 3.7.212 tehty Vähäjoen eli Paattistenjoen alajuoksun vedenlaadun seuranta yhdessä havaintopaikassa (V34). Näiden havaintopaikkojen tutkimukset eivät kuulu varsinaiseen velvoitetarkkailuun.

6 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (212) selvitti kymmenellä lisänäytteenottokerralla joen ainevirtaamia havaintopaikassa 54. Lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus otti vuonna 212 vesinäytteitä 35 kertaa havaintopaikasta 54. Näiden tutkimusten tuloksia on hyödynnetty tässä raportissa (liite 2). joen ainevirtaama (liite 3) on laskettu Suomen ympäristökeskuksen menettelyohjetta soveltaen siten, että kalenterivuosi on jaettu neljään jaksoon (tammi-maaliskuu, huhtikuu, touko-syyskuu ja loka-joulukuu). Kunkin jakson ainevirtaama on laskettu jakson virtaaman ja jaksoon osuneiden pitoisuuksien keskiarvon tulona. Jos jaksoon ei ole sattunut yhtään pitoisuusmittausta, laskelmassa on siltä osin käytetty pitoisuuden vuosikeskiarvoa. Virtaama-arvoina on käytetty joen koko valuma-alueelle (F = 874 km 2 ) Halistenkosken (F = 73 km 2 ) valunta-arvojen perusteella laskettuja virtaama-arvoja. Vuoteen 27 saakka ainevirtaamat laskettiin käyttämällä suoraan Halistenkosken virtaama-arvoja. Vesinäytteiden otossa ja analysoinnissa käytettiin vesiviranomaisten hyväksymiä menetelmiä, joista suurin osa on julkaistu SFS-standardeina ja akkreditoitu. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T11, joka täyttää standardin ISO/IEC 1725 vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: www.finas.fi kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Veden laadun arvostelussa on käytetty neljäportaista asteikkoa: puhdas, lievästi likaantunut, likaantunut ja voimakkaasti likaantunut (taulukko 1). Lisäksi veden hygieenistä laatua on luokiteltu ympäristöhallinnon yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan (Suomen ympäristökeskus 25), jolloin veden hygieeninen tila voi olla erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä tai huono. TAULUKKO 1. Jokivesistöjen tilaluokitus (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys) ja hygieeninen tila (yleisen käyttökelpoisuuden mukainen luokittelu, SYKE). Jokivesistöjen tilaluokitus Hygieeninen tila Happikyllästys % Biologinen hapenkulutus mg/l NH 4 -N µg/l Enterokokit tai fekaaliset kolimuotoiset bakteerit kpl/1 ml Puhdas 8-1 -2 < 1 Erinomainen <1 Lievästi likaantunut 7-8 2-5 1-5 Hyvä 1-49 Likaantunut 4-7 5-1 5-1 Tyydyttävä 5-99 Voimakkaasti likaantunut <4 >1 >1 Välttävä 1-999 Huono >1

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (212) 7 (24)

8 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (212) 3. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Talvi 211/212 alkoi Turussa Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan hyvin lauhana, sillä joulukuu 211 oli poikkeuksellisen lauha ja sateinen. Vuonna 212 tammikuun alussa saatiin vielä vesisateita, ja pakkaset alkoivat hieman ennen kuun puoliväliä. Lumipeite saatiin samoihin aikoihin, mutta lunta oli keskimääräistä vähemmän. Tammikuun loppupuoli oli tavanomaista kylmempi, ja kuun keskilämpötila ja -sademäärä olivat varsin lähellä vertailujakson 1981 21 arvoja (taulukko 2). Talvinen sää jatkui helmikuun puoliväliin. Kuun loppupuolella sää lauhtui, ja sade tuli räntänä tai vetenä. Öisin oli yleensä pakkasta, joten olosuhteet pysyivät talvisina. Maaliskuun alussa sää jatkui varsin lauhana, ja kuun puolivälin aurinkoisten ja lämpimien päivien myötä lumipeite alkoi huveta. Turun seudulta lumet sulivat maalis-huhtikuun vaihteessa, vaikka sisämaassa yhä oli lunta. Huhtikuun puolivälissä sää muuttui keväiseksi mutta myös sateisemmaksi. Kuun keskivaiheen jälkeen lämpötilat olivat joinain päivinä lähes kesäisiä, mutta loppupuolella sää oli epävakaisempaa. Turun seudulla huhtikuun keskilämpötila ja sademäärä olivat varsin lähellä vertailuarvoja, mutta suuressa osassa maata huhtikuu oli kolea ja sateinen. Toukokuun alussa sää oli keväisen vaihtelevaa. Kuun puolivälin jälkeen alkoi varsin lämmin jakso, mutta viimeisinä päivinä sää viileni. Kevät eli maalis toukokuu oli keskiarvojen perusteella vertailujaksoa hieman lämpimämpi mutta sateisempi. Kesäkuun alussa lämpötilat olivat alkukesälle tyypillisiä. Juhannusta kohti sää lämpeni mutta muuttui sitten epävakaiseksi. Heinäkuussa sää pysyi epävakaisena. Lämpötilat vaihtelivat helteestä koleaan. Elokuussa sää oli pääosin epävakainen, mutta kuun puolivälin korkeapaineen aikaan sää lämpeni. Kesä-, heinä- ja elokuussa kuun keskilämpötilat olivat lähellä vertailujaksoa tai hieman viileämpi, mutta sademäärät olivat selvästi suurempia kuin vertailujaksolla. Kesä eli kesä-elokuu olikin Varsinais-Suomessa lämpötilaltaan lähellä keskimääräistä, mutta hellepäiviä oli tavallista vähemmän. Sateita sen sijaan saatiin selvästi keskimääräistä enemmän. Myös syksy eli syys-, loka- ja marraskuu oli lauha ja sateinen. Syys- ja etenkin marraskuussa keskilämpötila oli selvästi vertailuarvoa korkeampi. Sademäärä oli Turussa etenkin lokakuussa vertailuarvoa selvästi suurempi, mutta marraskuussa satoi keskimääräistä vähemmän. Marras-joulukuun vaihteessa sää kylmeni ja pakkaslumi peitti maan. Joulun jälkeen ilma lauhtui ja sateet muuttuivat vedeksi. Lumipeite painui kasaan ja osin suli. Joulukuu oli kuitenkin keskimääräistä kylmempi ja vähäsateisempi. Turun koko vuoden keskilämpötila oli 5,8 astetta, mikä oli,3 astetta vertailujakson keskiarvoa korkeampi. Koko vuoden sadekertymä oli Turussa 767 mm, mikä oli jonkin verran keskiarvoa runsaammin. Vuorokauden maksimisademäärä Turussa (69 mm) saatiin 27.8.212.

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (212) 9 (24) Vuonna 212 joen keskivirtaama Hypöistenkoskella oli 2,8 m 3 /s ja Halistenkoskella 7,5 m 3 /s (taulukko 3, kuva 2). Hypöistenkosken koko vuoden keskivirtaama jäi hieman pitkäaikaiskeskiarvoja pienemmäksi. Tammikuun alussa virtaamat olivat suuria leudon ja sateisen vuodenvaihteen seurauksena. Lumen sulamisvesien aiheuttama virtaamahuippu ajoittui jo maaliskuun loppupuolelle, ja huhtikuussa virtaamat olivat tavanomaista pienempiä. Touko elokuussa virtaamat olivat pääosin alhaisia yksittäisiä sateiden aiheuttamia virtaamapiikkejä lukuun ottamatta. Lokakuun alussa virtaamat lähtivät jyrkkään nousuun, ja myös marraskuussa virtaamat olivat ajoittain suuria. Joulukuu oli kylmä, ja virtaamat jäivät pieniksi. Helmi- ja heinäkuun velvoitetarkkailukerroilla joen virtaama oli hyvin pieni. Myös toukokuun alun tarkkailukerralla virtaama oli melko alhainen. Turun Vesiliikelaitos pumppasi Paimionjoesta jokeen lisävettä 14.6. 28.6. ja 5.7. 1.7.212 välisinä aikoina pääosin,5 m 3 /s. TAULUKKO 2. Turun säätietoja vuodelta 212 ja normaalijaksolta 1981 21. Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus. Lämpötilat lokakuun 21 alusta lähtien Turun Artukaisten automaattiasemalta (aiemmin Turun lentoasemalta) ja sademäärät heinäkuun 26 alusta lähtien Artukaisista. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I-XII Lämpötila 212-4,3-6, 1,1 4,5 11, 13,3 17,6 16,2 12, 6, 4, -6,2 5,8 (ºC) 1981 21-4,4-5,2-1,6 4, 1,2 14,5 17,5 16, 1,9 5,9,8-2,6 5,5 Sademäärä 212 6 58 21 42 28 7 73 19 75 118 52 61 767* (mm) 1981 21 61 42 43 32 39 59 79 8 64 78 76 7 723* * Sademäärien summa TAULUKKO 3. joen keskivirtaamat (m 3 /s) sekä näytteenottopäivien virtaamat Hypöistenkoskessa (Lähde: Hydrologiset vuosikirjat, Virtaamarekisteri). I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII koko vuosi 1961 9 2,1 2, 2,5 11,9 4,4,88 1,2 1,3 1,9 4,1 6, 3,1 3,4 1991 5 3,6 2,5 4,2 9,4 2,5 1,1 1,2 1,2 1,4 2,9 4,6 3,9 3,2 25 1,4 1,7,18 2,8,81,38,23 2,5,65 1,2 5,4 1,7 2,3 26 1,5,16,12 12,5 2,4,76,15,16,28 5, 9,5 9,1 3,5 27 6,3,24 5,5 2,,69,73,26,47,37,75 4,3 9,4 2,6 28 8, 5,7 4,1 4,5,45,58,43 2, 2,2 6,9 9,2 6,8 4,2 29,6,25,28 6,,85,65,15,1,11,66 2,8,91 1,1 21,15,15,28 14,8 1,6,7,11,1,81,53 3,,19 1,9 211,17,2,2 15,7,91,83,66,62 2,1 2,7 2,6 12, 3,2 212 3,1,34 8,5 4,1 1,5,81,38,36 1,4 8,2 3,9,58 2,8 näytteen-,38 1,5,73 1,8 3,8 ottopäivä

1 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (212) VIRTAAMA m 3 /s 12 AURAJOKI 1 8 6 4 2 I III V VIII X XII 212 KUVA 2. joen virtaamat vuonna 212. Velvoitetarkkailun näytteenottoajankohdat on merkitty valkoisilla neliöillä ja joen alajuoksun näytteenottoajankohdat valkoisilla kolmioilla. (sininen viiva = Halisten virtaama, punainen viiva = Hypöistenkosken virtaama).

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (212) 11 (24) 4. KUORMITUS 4.1. Taajamien jätevesikuormitus joen yläjuoksulle johdetaan Jauhijoen kautta n kirkonkylän jätevesiä, jotka on vuodesta 1985 lähtien puhdistettu biologis-kemiallisesti. Puhdistamoa on saneerattu heinäkuussa 1999. Vuonna 212 n puhdistamolta tuleva BHK- ja typpikuormitus olivat suurempia kuin 2-luvulla keskimäärin (taulukko 4, kuva 3). Fosforikuormitus oli tavanomaisella tasolla. Puhdistamon vuosiraportin mukaan puhdistamo toimi kohtalaisesti helmi-, syys- ja marraskuun tarkkailukerroilla sekä melko huonosti toukokuun tarkkailukerralla (Lehtniemi 213a). n Riihikosken taajaman biologis-kemiallisesti puhdistettujen jätevesien BHK-kuormitus oli vuonna 212 suurempi kuin edellisvuosina keskimäärin, ja myös typpikuormitus oli koholla (kuva 3). Fosforikuormitus oli tavanomaisella tasolla. Puhdistamo toimi hyvin syys- ja marraskuun tarkkailukerroilla sekä melko hyvin helmi- ja toukokuun tarkkailukerroilla (Lehtniemi 213b). n asemanseudun biologis-kemiallisesti puhdistettujen jätevesien aiheuttama BHK-ja fosforikuormitus olivat vuonna 212 hieman suurempia kuin 2-luvulla yleensä, kun taas typpikuormitus jäi tavanomaista pienemmäksi (kuva 3). Puhdistamo toimi hyvin kahdeksalla tarkkailukerralla, melko hyvin kolmella tarkkailukerralla ja yhdellä kerralla kohtalaisesti (Leino 213). 4.2. Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma joen mereen kuljettaman fosforivirtaaman suuruus on vaihdellut vuosina 198 212 välillä 15 125 tonnia vuodessa (kuva 4). Vuotuinen typpivirtaama on vastaavasti ollut 24 1 7 tonnia. Etenkin 2-luvulla ravinnevirtaamissa on ollut suuria vuosien välisiä vaihteluja. Pääosa vuotuisista ravinnevirtaamista on peräisin hajakuormituksesta ja luonnonhuuhtoumasta, ja jätevesien osuus kokonaiskuormituksesta on vähäinen. Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelman mukaan maatalouden osuus joen fosforikuormituksesta on 69 % ja typpikuormituksesta 65 % (Salmi & Kipinä-Salokannel 21). Vastaavasti luonnonhuuhtouma muodostaa fosforikuormituksesta 11 % ja typpikuormituksesta 22 %. Vuonna 212 joen koko valuma-alueen fosforivirtaama oli yhteensä 56 tonnia ja typpivirtaama 698 tonnia (liite 3). Fosfori- ja typpivirtaamat olivat melko tavanomaisella tasolla. Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma eivät jakaudu tasaisesti koko vuodelle, vaan ainevirtaamien huiput ajoittuvat tavallisesti kevään ja syksyn runsasvirtaamaisiin kausiin. Kesäisin jätevesikuormitus muodostaa usein pääosan jokeen tulevasta ravinnekuormituksesta. Vuonna 212 pääosa joen kautta tulevasta kiintoaineesta ja ravinteista päätyi mereen syksyn aikana. Ammoniumtypen osuus oli suurimmillaan talvella. Huhtikuussa ja kesällä kuormitus oli muita kausia pienempää.

12 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (212) TAULUKKO 4. Jätevedenpuhdistamoilta vuonna 212 jokeen johdettu kuormitus. BHK 7ATU Fosfori Kokonaistyppi Ammoniumtyppi kg O 2 /d kg P/d kg N/d kg N/d 3,6,17 6,4 5,, Riihikoski 5,,3 16,45 8,2,4 1 1,8 Yhteensä 16,8,87 32,4 7,25 BHK 7 kg/d 1 8 6 4 2 ORIPÄÄ 87 89 91 93 95 97 99 1 3 5 7 9 11 FOSFORI kg/d 1,8,6,4,2 ORIPÄÄ 87 89 91 93 95 97 99 1 3 5 7 9 11 TYPPI kg/d 8 6 4 2 BHK 7 PÖYTYÄ kg/d 65 5 4 3 2 1 76 79 82 85 88 91 94 97 3 6 9 12 FOSFORI kg/d 3 2,5 2 1,5 1,5 PÖYTYÄ 76 79 82 85 88 91 94 97 3 6 9 12 TYPPI kg/d 2 15 1 5 BHK 7 kg/d 5 4 3 2 1 AURA 16 76 79 82 85 88 91 94 97 3 6 9 12 FOSFORI kg/d AURA TYPPI kg/d 1 25,8 2,6 15,4 1,2 5 76 79 82 85 88 91 94 97 3 6 9 12 KUVA 3. n, n ja n keskustaajamien jätevesissä jokeen joutunut kuormitus. Oikeanpuoleisissa kuvissa fosforikuormitus on merkitty pylväillä ja typpikuormitus viivakaaviona.

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (212) 13 (24) Fosfori keskivirtaama 14 16 12 14 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 Fosforvirtaama (t/v) 2 22 24 26 28 Keskivirtaama (m 3 /s) 21 212 Typpi keskivirtaama 12 16 Typpivirtaama (t/v) 1 8 6 4 2 14 12 1 8 6 4 2 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 Keskivirtaama (m 3 /s) KUVA 4. joen mereen kuljettaman fosforin ja typen määrä sekä vuosittainen keskivirtaama Halistenkoskella vuosina 198 212.

14 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (212) 5. TUTKIMUSTEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 5.1. joki 5.1.1. Vedenlaatu talvella Leudon vuodenvaihteen tienoilla joen virtaamat olivat suuria, mutta virtaamat kääntyivät tammikuun alkupuolella alkaneen pakkasjakson myötä laskuun. Helmikuun (6.2.212) tutkimuspäivänä virtaama oli Hypöistenkoskella,3 m 3 /s ja Halisissa 1,3 m 3 /s, mikä oli ajankohdan keskimääräistä vähemmän. Halisten havaintopaikassa (58) näytteet otettiin sulasta, mutta muissa paikoissa oli 1 3 cm paksuinen jääpeite. Helmikuussa joen veden kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet sekä bakteerimäärä kasvoivat havaintopaikkojen 14 ja 15 välillä mahdollisesti n puhdistamolta jokeen johdetuista jätevesistä johtuen (kuva 5). Myös BOD 7 -arvo ja kokonaisfosforipitoisuus olivat puhdistamon alapuolella yläpuolta hieman suurempia. Ammoniumtypen osalta vesi muuttui lievästi likaantuneesta voimakkaasti likaantuneeksi. Veden hygieeninen tila oli välttävä. BOD 7 -arvot olivat lähinnä lievästi likaantuneelle jokivedelle tyypillisiä. Tutkimuskerralla veden sameus- ja väriarvot jäivät ajankohdan keskimääräistä alhaisemmiksi, kun taas ammoniumtyppeä havaittiin molemmissa paikoissa tavanomaista runsaammin. n Riihikosken jätevesien vaikutukset näkyivät mahdollisesti veden kokonaisravinne- ja fosfaattifosforipitoisuuksien kasvuna havaintopaikkojen 25 ja 26 välillä. Ammoniumtypen ja bakteerien määrissä ei ollut oleellisia paikkojen välisiä eroja; vesi oli lievästi likaantunutta ja hygieenisesti välttävälaatuista. Myös Riihikosken tasalla vedessä havaittiin hieman keskimääräistä runsaammin ammoniumtyppeä, kun taas sameusarvot olivat tavanomaista pienempiä. n jätevesistä ei ollut havaittavissa viitteitä; veden laatu ei heikentynyt, vaan osittain koheni paikkojen 34 ja 42 välillä. Muun muassa ammoniumtyppi- ja fosforipitoisuudet sekä bakteerimäärä olivat puhdistamon alapuolella yläpuolta pienempiä. Ammoniumtypen osalta vesi oli lievästi likaantunutta ja hygieeninen tila oli välttävä. BOD 7 -arvot olivat puhtaille vesille ominaisia. Veden sinkkipitoisuus kasvoi jonkin verran havaintopaikkojen välillä; pitoisuudet olivat kuitenkin pieniä, joten joki Oy:n jätevesien vaikutuksista ei ollut osoitettavissa selviä viitteitä. joen alajuoksun havaintopaikoissa 54 ja 58 vedenlaatu oli keskenään melko samanlaista. Ravinnepitoisuudet olivat pääosin muita havaintopaikkoja pienempiä. Vesi oli ammoniumtypen ja BOD 7 -arvojen osalta luokiteltavissa puhtaaksi, mutta hygieeninen tila oli välttävä.

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (212) 15 (24) AURAJOKI 6.2.212 HAPPIKYLL. % KIINTOAINE mg/l 12 1 8 6 4 2 16 14 12 1 8 6 4 2 kk kk KOK.FOSFORI µg/l KOK.TYPPI µg/l 25 2 15 1 5 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 kk kk AMMONIUMTYPPI µg/l ENTEROKOKIT (tai fek. kolim. bakteerit) kpl/1 ml 12 1 8 6 4 2 9 8 7 6 5 4 3 2 1 kk kk KUVA 5. joen veden laatu yläjuoksulta alajuoksulle helmikuussa 212 (havaintopaikkojen sijainti on kuvattu vaaka-akselilla mustilla vinoneliöillä, jätevedenpuhdistamot on merkitty valkoisilla neliöillä). n ja n lupapäätösten mukaan havaintopaikoista 25 ja 26 sekä 34 ja 42 tehtiin enterokokkien sijaan fekaaliset kolimuotoiset bakteerit.

16 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (212) 5.1.2. Vedenlaatu keväällä joen kevään virtaamahuippu ajoittui jo maaliskuun loppupuolelle. Virtaamat olivat ajoittain suuria myös huhtikuun aikana. Näytteenottopäivänä (2.5.212) joen virtaamat olivat melko pieniä: virtaama oli Hypöistenkoskella 1,5 m 3 /s ja Halisissa 5,3 m 3 /s. Toukokuun näytteenottokerralla vedessä havaittujen lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien määrä ja ravinnepitoisuudet kasvoivat hieman havaintopaikkojen 25 ja 26 välillä (kuva 6). Muutokset olivat kuitenkin melko pieniä, joten vedessä ei ollut osoitettavissa selviä viitteitä n Riihikosken puhdistamolta jokeen johdettujen jätevesien vaikutuksista. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat puhtaille vesille ominaisia, ja BOD 7 -arvot ilmensivät lievää likaantuneisuutta. Hygieeninen tila oli lähinnä tyydyttävä. joen vedenlaatu ei muuttunut oleellisesti havaintopaikkojen 34 ja 42 välillä, joten n kunnan ja joki Oy:n jätevesien vaikutuksista ei ollut nähtävissä selviä viitteitä. Vesi oli luokiteltavissa ammoniumtypen ja BOD 7 -arvojen osalta lähinnä puhtaaksi hygieenisen tilan ollessa tyydyttävä. Happitilanne oli hyvä. Kokonaistyppipitoisuudet olivat hieman Riihikosken havaintopaikkoja pienempiä. joen alajuoksulla Halisten havaintopaikassa 58 vedessä oli hieman paikkaa 54 runsaammin fosforia ja enterokokkien kaltaisia bakteereita. Alajuoksun vesi oli ammoniumtypen ja BOD 7 -arvojen perusteella puhdasta. Hygieeninen tila oli tyydyttävä. Toukokuun alussa joen ammoniumtyppipitoisuudet jäivät kaikissa havaintopaikoissa hieman ajankohdan keskimääräistä pienemmiksi. Sen sijaan kokonaisfosforipitoisuudet olivat tavanomaista suurempia. Alajuoksulta tutkitut väriarvot olivat myös suurempia kuin yleensä keväisin. 5.1.3. Vedenlaatu kesällä Tutkimuspäivänä (3.7.212) joen virtaama Hypöistenkoskella oli,9 m 3 /s ja Halisissa 1,5 m 3 /s; lukemat olivat ajankohdan keskimääräistä pienempiä. Hypöistenkoskella virtaamat olivat kesän aikana melko pieniä. Halisissa virtaamat olivat ajoittain koholla sateiden seurauksena. Heinäkuun lopun tutkimuskerralla joen ravinnepitoisuudet ja enterokokkien kaltaisten bakteerien määrät kasvoivat jonkin verran havaintopaikkojen 14 ja 15 välillä, mikä saattoi johtua n jätevedenpuhdistamolta jokeen johdetuista jätevesistä (kuva 7). Molemmissa paikoissa hygieeninen tila oli huono, ja ammoniumtypen pitoisuudet ilmensivät lievää likaantuneisuutta. BOD 7 -arvot olivat suuria ja likaantuneille jokivesille tyypillisiä. Vedessä oli myös hapenvajausta. Tutkimuskerralla havaintopaikkojen ravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä sameus-, väri-, COD Mn - ja BOD 7 -arvot olivat ajankohdan keskimääräisiä lukemia suurempia. Ve-

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (212) 17 (24) den laatuun saattoivat vaikuttaa edeltävien päivien paikoitellen runsaat ukkoskuurot; sade huuhtoi mm. ravinteita ja kiintoainesta valuma-alueelta veteen. Jokiveden typpipitoisuudet ja lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien määrät kasvoivat melko selvästi havaintopaikkojen 25 ja 26 välillä mahdollisesti n Riihikosken jätevesistä johtuen. Ammoniumtypen osalta vesi muuttui puhtaasta lievästi likaantuneeksi. Hygieeninen tila oli puhdistamon alapuolella huono. BOD 7 - arvot olivat lievästi likaantuneille vesille tyypillisiä kummassakin paikassa. Vedessä oli lisäksi hapenvajausta. A-klorofyllipitoisuus oli puhdistamon yläpuolella pieni ja vastasi karujen järvien lukemia, kun taas alapuolella klorofyllin määrä oli lievästi reheville järville tyypillinen. Fosfaattifosfori- ja kiintoainepitoisuudet sekä sameusarvot olivat tutkimuskerralla edelliskesien keskimääräisiä arvoja suurempia. Lisäksi puhdistamon alapuolisessa paikassa 26 ammoniumtyppeä ja bakteereita havaittiin tavanomaista runsaammin. joen ravinnepitoisuudet ja bakteerimäärät olivat selvästi n jätevesien purkupaikan alapuolella (42) yläpuolista paikkaa (34) suurempia mahdollisesti jätevesistä johtuen. Lisäksi myös sameus- ja BOD 7 -arvot sekä kiintoaine- ja sinkkipitoisuudet kasvoivat havaintopaikkojen välillä. Sinkkipitoisuudet olivat kuitenkin pieniä, joten joki Oy:n jätevesistä mahdollisesti johtunut vaikutus oli vähäinen. Ammoniumtypen ja BOD 7 -arvojen osalta vesi muuttui puhtaasta lievästi likaantuneeksi. Hygieeninen tila heikkeni välttävästä huonoksi. Myös n tasalla vedessä oli hapenvajausta. Puhdistamon yläpuolella a-klorofyllipitoisuus oli melko pieni ja ilmensi lievää rehevyyttä, mutta alapuolella klorofyllin määrä oli hyvin suuri ja vastasi erittäin reheville järville tyypillisiä lukemia. Mikroskopoinnin perusteella näytteessä esiintyi runsaasti Pandorina sp. -viherleväyhdyskuntia sekä vihreiden levien kaareen luettavia Prasinophyceae-luokkaan kuuluvia Pyramimonas sp. -tyyppisiä leväsoluja. Näytteessä oli vähäisemmässä määrin myös melko suurikokoisia Cryptomonas-sukuun kuuluvia nieluleviä. joen alajuoksun havaintopaikoissa 54 ja 58 ravinnepitoisuudet olivat pääosin muita havaintopaikkoja pienempiä. Myös happitilanne oli muuta jokea parempi ja ammoniumtypen pitoisuudet olivat puhtaille vesille ominaisia. Alajuoksunkin vedessä oli kuitenkin runsaasti enterokokkien kaltaisia bakteereita; määrät olivat ajankohdan keskimääräistä suurempia. Paikassa 54 hygieeninen tila oli huono ja BOD 7 - arvo ilmensi lievää likaantuneisuutta. Halisissa (58) hygieeninen tila oli välttävä ja BOD 7 -arvo oli puhtaille vesille tyypillinen. Havaintopaikasta 54 tutkittu a-klorofyllipitoisuus vastasi reheville järville tyypillisiä lukemia.

18 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (212) AURAJOKI 2.5.212 HAPPIKYLL. % KIINTOAINE mg/l 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 5 4 3 2 1 kk kk KOK.FOSFORI µg/l KOK.TYPPI µg/l 18 16 14 12 1 8 6 4 2 3 25 2 15 1 5 kk kk AMMONIUMTYPPI µg/l 6 5 4 3 2 1 ENTEROKOKIT (tai fek. kolim. bakteerit) kpl/1 ml 12 1 8 6 4 2 kk kk KUVA 6. joen veden laatu yläjuoksulta alajuoksulle toukokuussa 212 (havaintopaikkojen sijainti on kuvattu vaaka-akselilla mustilla vinoneliöillä, jätevedenpuhdistamot on merkitty valkoisilla neliöillä). n ja n lupapäätösten mukaan havaintopaikoista 25 ja 26 sekä 34 ja 42 tehtiin enterokokkien sijaan fekaaliset kolimuotoiset bakteerit.

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (212) 19 (24) AURAJOKI 3.7.212 HAPPIKYLL. % KIINTOAINE mg/l 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 6 5 4 3 2 1 kk kk KOK.FOSFORI µg/l KOK.TYPPI µg/l 45 35 4 35 3 25 3 25 2 2 15 1 5 15 1 5 kk kk AMMONIUMTYPPI µg/l ENTEROKOKIT (tai fek.kolim.bakteerit) kpl/1 ml 45 4 35 3 25 2 15 1 5 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 kk kk KUVA 7. joen veden laatu yläjuoksulta alajuoksulle heinäkuussa 212 (havaintopaikkojen sijainti on kuvattu vaaka-akselilla mustilla vinoneliöillä, jätevedenpuhdistamot on merkitty valkoisilla neliöillä). n ja n lupapäätösten mukaan havaintopaikoista 25 ja 26 sekä 34 ja 42 tehtiin enterokokkien sijaan fekaaliset kolimuotoiset bakteerit.

2 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (212) 5.1.4. Vedenlaatu syksyllä joen alajuoksulla (54 ja 58) Syyskuun alkupuolella joen virtaamat Halistenkoskella olivat pieniä, mutta virtaamat kääntyivät nousuun paria päivää ennen syyskuun näytteenottoa. Virtaamat pysyivät ajankohdan keskimääräistä suurempina lähes koko lokakuun ajan runsaiden sateiden johdosta. Lokakuun näytteenottoa edelsivät runsaat sateet, ja virtaamat olivat suuria. Syksyn molemmilla tutkimuskerroilla (26.9. ja 25.1.212) joen veden fosforipitoisuus ja sameusarvo olivat ylemmässä havaintopaikassa 54 jonkin verran Halisten havaintopaikkaa 58 pienempiä. Molemmissa paikoissa fosforipitoisuudet ja sameusarvot olivat ajankohdan keskimääräistä suurempia kummallakin tutkimuskerralla runsaiden sateiden ja huuhtoutumien seurauksena. Veden happitilanne oli hyvä. 5.1.5. Vedenlaatu vuonna 212 alajuoksulla Vuonna 212 joen alajuoksun havaintopaikasta 54 otettiin näytteitä yhteensä 57 kertaa (kuva 8). Alajuoksun kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat vuoden aikana suurimmillaan lokakuussa, jolloin virtaamat olivat suuria. Kevään virtaamahuipun aikaan kiintoaineen ja fosforin määrät jäivät syksyä pienemmiksi. Nitriitti/nitraattityppipitoisuudet olivat suurimmillaan kesäkuussa. Ammoniumtyppeä havaittiin eniten maaliskuussa ja myös joulukuussa pitoisuus oli melko suuri; pitoisuudet ilmensivät lievää likaantuneisuutta. Pääosalla tutkimuskerroista alajuoksun vesi oli ammoniumtypen osalta luokiteltavissa puhtaaksi.

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (212) 21 (24) AURAJOKI (havaintopaikka 54) Kiintoaine mg/l Kok.typpi µg/l 3 6 25 5 2 4 15 3 1 2 5 1 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi tammi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 212 212 Kok.fosfori µg/l NO X -typpi µg/l 6 5 4 3 2 1 35 3 25 2 15 1 5 NH 4 -typpi µg/l 3 25 2 15 1 5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi tammi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 212 212 Liuk.kok.P µg/l 14 12 1 8 6 4 2 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 212 212 KUVA 8. joen havaintopaikan 54 veden laatu vuonna 212 (kaaviot perustuvat Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen aineistoihin). Kiintoainepitoisuus on määritetty käyttämällä Nuclepore,4 -suodatinta.

22 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (212) 5.2. Vähäjoki Helmikuussa (6.2.212) Vähäjoen havaintopaikassa (V34) vesi oli hyvin sameaa ja sisälsi runsaasti fosforia; arvot olivat selvästi joen havaintopaikkoihin verrattuna suurempia. Myös väriarvo oli joen alajuoksua suurempi. Ammoniumtyppipitoisuus ja BOD 7 -arvo olivat puhtaille vesille ominaisia. Enterokokkien kaltaisia bakteereita havaittiin vain vähän, minkä perusteella Vähäjoen hygieeninen tila oli hyvä ja parempi kuin joessa. BOD 7 -arvo ja bakteerimäärä olivat ajankohdan keskimääräistä pienempiä. Toukokuun näytteenottokerralla (2.5.212) Vähäjoen (V34) kokonaistyppipitoisuus, BOD 7 -arvo ja bakteerimäärä olivat hieman joen alajuoksua pienempiä. Fosforia ja ammoniumtyppeä havaittiin sen sijaan jonkin verran jokea runsaammin. Vähäjoen veden ammoniumtyppipitoisuus ja BOD 7 -arvo olivat puhtaille vesille ominaisia, ja hygieeninen tila oli enterokokkien kaltaisten bakteerien perusteella hyvä. Bakteerimäärä oli edelliskeväiden keskimääräisiä lukemia pienempi, mutta muilta osin vesi oli ajankohdalle tyypillistä. Heinäkuun tutkimuskerralla (3.7.212) Vähäjoen vedessä (V34) havaittiin erittäin runsaasti enterokokkien kaltaisia bakteereita; hygieeninen tila oli huono. Bakteerimäärä oli moninkertainen tavanomaisiin lukemiin verrattuna. Myös ammoniumtyppipitoisuus ja BOD 7 -arvo olivat koholla ja ilmensivät lievää likaantuneisuutta. Vedessä oli hapenvajausta. Vesi oli selvästi joen alajuoksuun verrattuna sameampaa.

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (212) 23 (24) 6. TIIVISTELMÄ Velvoitetutkimuksen tarkoituksena oli seurata joen varren taajamien jätevesien vaikutuksia joen vedenlaatuun. Lisäksi seurattiin joen alajuoksun ja Vähäjoen vedenlaatua. Vuonna 212 koko vuoden sademäärä oli Turussa jonkin verran keskimääräistä suurempi, kun taas joen keskivirtaama Hypöistenkoskella jäi hieman pitkäaikaiskeskiarvoa alhaisemmaksi. Vuonna 212 n puhdistamolta jokeen johdettu BHK- ja typpikuormitus olivat suurempia kuin 2-luvulla keskimäärin, kun taas fosforikuormitus oli tavanomaisella tasolla. Myös n Riihikosken BHK-kuormitus oli suurempi kuin edellisvuosina keskimäärin, ja typpikuormitus oli koholla. n asemanseudun jätevesien aiheuttama BHKja fosforikuormitus olivat hieman suurempia kuin yleensä, mutta typpikuormitus jäi tavanomaista pienemmäksi. joen mereen kuljettama fosforivirtaama oli vuoden aikana yhteensä 56 tonnia ja typpivirtaama 698 tonnia; ravinnevirtaamat eivät oleellisesti poikenneet tyypillisistä lukemista. n jätevesien vaikutukset saattoivat sekä talvella että kesällä näkyä joen yläjuoksulla ravinnepitoisuuksien ja bakteerimäärien kasvuna. Talvella vesi muuttui n tasalla ammoniumtypen osalta lievästi likaantuneesta voimakkaasti likaantuneeksi, ja hygieeninen tila oli välttävä. Kesällä ammoniumtypen pitoisuudet ilmensivät lievää likaantuneisuutta, ja hygieeninen tila oli huono purkupaikan ylä- ja alapuolisissa paikoissa. BOD 7 - arvot olivat kesällä suuria ja likaantuneille jokivesille tyypillisiä. n Riihikosken jätevedet nostivat talvella luultavasti joen kokonaisravinteiden ja fosfaattifosforin pitoisuuksia, kun taas bakteeri- ja ammoniumtyppimäärissä ei havaittu paikkojen välisiä eroja. Ammoniumtypen pitoisuudet ilmensivät talvella lievää likaantuneisuutta hygieenisen tilan ollessa välttävä. Kesällä vaikutukset näkyivät typpipitoisuuksien ja bakteerimäärien kasvuna; hygieeninen tila oli purkupaikan alapuolella huono. Keväällä jätevesien vaikutuksista ei ollut havaittavissa viitteitä. n jätevesien vaikutuksista ei ollut osoitettavissa selviä viitteitä talven ja kevään tarkkailukerroilla. Talvella vesi oli n tasalla ammoniumtypen osalta lievästi likaantunutta hygieenisen tila ollessa välttävä. Keväällä ammoniumtypen pitoisuudet olivat puhtaille jokivesille tyypillisiä ja hygieeninen tila oli tyydyttävä. Kesällä ravinnepitoisuudet ja bakteerimäärät kasvoivat selvästi purkupaikan ylä- ja alapuolisen paikan välillä; vesi muuttui ammoniumtypen osalta puhtaasta lievästi likaantuneeksi ja hygieeninen tila heikkeni huonoksi. Purkupaikan alapuolella a-klorofyllipitoisuus oli hyvin suuri; vedessä havaittiin runsaasti viherleviä. joki Oy:n jätevesien vaikutukset olivat vähäisiä tai niitä ei havaittu. Vähäjoen vesi oli ammoniumtypen osalta talvella ja keväällä puhtaille vesille tyypillistä ja hygieeninen tila oli hyvä, kun taas kesällä ammoniumpitoisuus ilmensi lievää likaantuneisuutta. Kesällä vedessä havaittiin poikkeuksellisen runsaasti enterokokkien kaltaisia bakteereita, ja hygieeninen tila oli huono. Kesällä myös BOD 7 -arvo oli tavanomaista suurempi ja lievästi likaantuneille jokivesille tyypillinen, ja vedessä oli hapenvajausta. Turussa 18. lokakuuta 213 Sari Koivunen biologi

24 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (212) Lähteet: Lehtniemi, L. 213a. n kunnan jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimus. Vuosiraportti 212., raportti nro 244-13-5618. Lehtniemi, L. 213b. n kunnan Riihikosken jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimus. Vuosiraportti 212., raportti nro 251-13- 3531. Leino, N. 213. n kunnan jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimus. Vuosiraportti 212. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, raportti nro 24-13-279. Salmi, P. & Kipinä-Salokannel, S. (toim.) 21. Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 215. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 5/21..

Vesinäytteiden tutkimustuloksia joki (AURA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P KokP.l PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C Klorof. Cl Zn Levä kval. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml µg/l mg/l µg/l 6.2.212 AURA / 14 Jauhij. liitt yp 14 Kok.syv.,3 m; Näk.syv.,3 m; Lumi cm; Jää 1 cm; Klo 11:5; Näytt.ottaja RM, VS; Ilm.lt. -5 C; Pilv. /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW;,2,2 11,6 8 13 5,4 19 7,2 5 7,2 2, 32 36 84 39 6.2.212 AURA / 15 n raja 15 (L15) Kok.syv.,3 m; Näk.syv.,2 m; Jää 1 cm; Klo 12:9; Näytt.ottaja RM, VS; Ilm.lt. -5 C; Pilv. /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW;,2,2 11,5 79 13 7,9 22 7,2 5 6,4 2,5 4 11 96 77 6.2.212 AURA / 25 Arkkilan silta 25 (L 25) Näk.syv.,3 m; Lumi 1 cm; Jää 2 cm; Klo 12:4; Näytt.ottaja RM, VS; Ilm.lt. -5 C; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW;,5,2 11,1 76 28 11 18 7,1 17 1,9 26 26 11 76 11 6.2.212 AURA / 26 Riihikoski mts 26 (L 26) Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,3 m; Lumi 1 cm; Jää 28 cm; Klo 12:5; Näytt.ottaja RM, VS; Ilm.lt. -5 C; Pilv. /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW;,5,4 12,2 84 29 14 19 7,1 16 2, 43 22 23 19 1 6.2.212 AURA / 34 Kuuskosken silta 34(L34) Näk.syv.,3 m; Lumi 1 cm; Jää 22 cm; Klo 13:2; Näytt.ottaja RM, VS; Ilm.lt. -5 C; Pilv. /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW;,5,1 12,2 83 29 9,2 15 7, 2 1,9 25 21 15 11 49 8,3 5,6 6.2.212 AURA / 42 Nahkateht ap 42 (L 42) Näk.syv.,3 m; Lumi 1 cm; Jää 15 cm; Näytt.ottaja RM, VS; Ilm.lt. -5 C; Pilv. /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW;,6,5 13, 9 28 9,2 15 7,1 2 1,5 25 12 12 87 2 8,9 11 6.2.212 AURA / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,3 m; Lumi 1 cm; Jää 3 cm; Klo 15:35; Näytt.ottaja RM, VS; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 1,,3 14,2 97 29 8,5 14 7,3 2 2 1,3 19 87 9 43 15 6.2.212 AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv.,2 m; Klo 15:5; Näytt.ottaja RM, VS; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW;,1,2 14,4 99 34 11 14 7,2 18 19 1,4 18 96 92 39 13 6.2.212 AURA / V34 Maarian kk mts Kok.syv.,1 m; Näk.syv.,5 m; Klo 16:; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW;,5,2 12,8 88 17 6,8 19 7,2 26 14 1,1 19 97 28 53 1 LIITE 1, sivu 1/4

Vesinäytteiden tutkimustuloksia joki (AURA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P KokP.l PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C Klorof. Cl Zn Levä kval. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml µg/l mg/l µg/l 2.5.212 AURA / 25 Arkkilan silta 25 (L 25) Kok.syv. 2, m; Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 9:25; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 1, 8,7 9,5 81 5 23 14 7,3 22 2, 24 38 13 58 7 2.5.212 AURA / 26 Riihikoski mts 26 (L 26) Kok.syv. 1,1 m; Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 1:5; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW;,5 9, 9,8 85 53 19 14 7,3 2 2, 25 51 14 68 1 2.5.212 AURA / 34 Kuuskosken silta 34(L34) Kok.syv.,8 m; Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 1:35; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W;,4 9,5 9,4 82 6 19 13 7,2 25 1,9 23 38 14 57 5 17 7,4 2.5.212 AURA / 42 Nahkateht ap 42 (L 42) Kok.syv. 2,8 m; Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:1; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1, 9,6 1, 87 62 19 13 7,3 24 2, 22 46 15 66 6 6,4 1 2.5.212 AURA / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4,8 m; Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1, 9,8 1, 88 75 21 14 7,4 28 21 1,7 21 43 15 27 5 2.5.212 AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv.,5 m; Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W;,25 1,2 1,5 94 82 17 14 7,5 28 2 1,8 21 35 17 28 9 2.5.212 AURA / V34 Maarian kk mts Kok.syv. 1,1 m; Näk.syv.,2 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 13:4; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W;,5 9,4 1,8 94 93 27 18 7,5 18 12 1,6 19 91 19 34 2 3.7.212 AURA / 14 Jauhij. liitt yp 14 Kok.syv.,4 m; Näk.syv.,2 m; Klo 12:5; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S;,2 17, 6,2 64 34 29 16 7,2 1 14 5,7 22 31 34 12 3.7.212 AURA / 15 n raja 15 (L15) Kok.syv.,4 m; Näk.syv.,2 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S;,2 17, 6,5 67 47 32 16 7,3 14 13 5,9 26 41 4 19 LIITE 1, sivu 2/4

Vesinäytteiden tutkimustuloksia joki (AURA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P KokP.l PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C Klorof. Cl Zn Levä kval. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml µg/l mg/l µg/l 3.7.212 AURA / 25 Arkkilan silta 25 (L 25) Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv.,3 m; Klo 12:5; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1, 18, 4,5 47 99 48 18 7,2 19 2,5 2 67 34 17 <1 -,3 2,6 3.7.212 AURA / 26 Riihikoski mts 26 (L 26) Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,2 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S;,5 19, 5,6 6 44 22 19 7,3 17 2,4 3 11 31 19 1 -,3 9,8 3.7.212 AURA / 34 Kuuskosken silta 34(L34) Kok.syv.,8 m; Näk.syv.,3 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S;,4 19,1 4,5 49 21 6,8 18 7,3 2 1,4 19 63 19 13 26 9,7 5, -,3 4,8 3.7.212 AURA / 42 Nahkateht ap 42 (L 42) Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv.,2 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1, 19,8 5,9 65 42 28 19 7,4 2 3,4 27 19 25 14 15 E 21 -,3 134 Kts. laus. 3.7.212 AURA / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,3 m; Klo 15:; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1, 2,1 7, 77 65 36 19 7,4 16 16 2,5 18 34 17 34 19 -,3 27 3.7.212 AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv.,6 m; Näk.syv.,2 m; Klo 15:3; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S;.3 2, 8,2 9 56 2 19 7,7 18 16 1,8 2 5 16 41 68 3.7.212 AURA / V34 Maarian kk mts Kok.syv.,2 m; Näk.syv.,1 m; Klo 15:5; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S;,1 19,1 6,2 67 12 86 16 7,2 14 9,1 4,8 17 25 19 25 46 26.9.212 AURA / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,1 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1, 1,1 9,8 87 12 28 19 7,5 29 LIITE 1, sivu 3/4

Vesinäytteiden tutkimustuloksia joki (AURA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P KokP.l PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C Klorof. Cl Zn Levä kval. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml µg/l mg/l µg/l 26.9.212 AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,1 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E;.5 9,8 1,8 95 15 2 7,6 32 25.1.212 AURA / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,1 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1, 5,6 11,6 92 16 63 12 7,2 29 25.1.212 AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv.,1 m; Klo 13:5; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W;.5 5,9 11,9 95 19 12 7,3 31 LIITE 1, sivu 4/4

Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) VARELY:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka.4N Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P KokP.l PO4-P PO4-P.Liuk Enterokok. E.coliCL kolicl COD Mn jv Fek.k.44jv Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml mgo2/l pmy/1 ml 28.3.212 AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,1 m; Klo 13:4; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 7 /8; 1,4 12 5 28 17 68 22 43 83 29.3.212 AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4,7 m; Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:1; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1,8 12 35 28 18 8 22 42 78 2.4.212 AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4,4 m; Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 8:25; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. m/s; 1 1,3 82 16 26 15 66 17 29 66 12.4.212 AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,2 m; Lumi cm; Klo 12:25; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 1 3,6 58 15 2 14 75 11 23 44 11.5.212 AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,3 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 12, 51 16 2 11 51 14 33 56 11.9.212 AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv.,4 m; Klo 14:55; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15,1 44 1 16 82 41 17 58 13 18.9.212 AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4,7 m; Näk.syv.,5 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 13,2 39 12 17 89 26 17 52 12 18.1.212 AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,1 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 7,1 18 56 24 13 28 3 73 13 31.1.212 AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,1 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. m/s; 1 2,1 21 78 24 12 96 35 71 11 7.11.212 AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,1 m; Klo 1:15; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 4,1 1 17 2 11 6 2 45 79 LIITE 2, sivu 1/6

Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) VARELY:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka.4N Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P KokP.l PO4-P PO4-P.Liuk Enterokok. E.coliCL kolicl COD Mn jv Fek.k.44jv Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml mgo2/l pmy/1 ml 17.1.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 13, 89 42, 34, 12, 7,4 22 21 12 76 1, 51, 48, 22, 21, 17.1.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:2; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 47, 34, 13, 7,1 21 12 79 11, 34, 52, 21, 21, 1.2.212 AURA_LOS / 25 Arkkilan silta 25 (L 25) Klo 8:5; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,2 26, 17, 14, 7,1 22 14 24 11, 49, 7, 36, 18, 1.2.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:4; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 31, 17, 13, 7,3 17 11 98 9, 39, 57, 27, 19, 2.2.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:15; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 3, 2, 13, 7,3 2 36 11 11 86, 4, 62, 29, 27.2.212 AURA_LOS / 25 Arkkilan silta 25 (L 25) Klo 1:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,2 3, 22, 17, 7,1 24 14 35 12, 47, 85, 37, 15, 27.2.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:15; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 26, 16, 17, 7,2 2 12 11 11, 47, 72, 36, 2, 14.3.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 8:15; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 13,2 9 52, 45, 16, 7,4 16 22 12 23 16, 62, 91, 41, 14, 22.3.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 11:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 87, 53, 12, 7,1 24 15 14 19, 11, 88, 54, 1, 26.3.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:45; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus;,5 14, 11, 8, 7,1 18 29 19 67 23, 48, 82, 29, LIITE 2, sivu 2/6

Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) VARELY:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka.4N Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P KokP.l PO4-P PO4-P.Liuk Enterokok. E.coliCL kolicl COD Mn jv Fek.k.44jv Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml mgo2/l pmy/1 ml 29.3.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 11:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 11, 98, 9, 7,1 24 28 18 82 21, 46, 76, 23, 11.4.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 8:15; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 57, 47, 13, 7,4 2 23 14 72 11, 28, 42, 12, 12.4.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 59, 49, 13, 7,4 2 22 14 78 11, 25, 45, 14, 2.5.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 11:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 78, 72, 14, 7,4 26 21 13 57 15, 25, 76, 13, 3.5.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 11:2; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 78, 67, 14, 7,4 22 12 47 16, 3, 7, 17, 19, 7.5.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 9,5 83 6, 53, 14, 7,4 2 2 12 51 12, 26, 58, 12, 21, 16.5.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 1:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 56, 48, 15, 7,5 21 12 64 13, 35, 23, 16, 2, 21.5.212 AURA_LOS / KOSK Koskelankoski Klo 8:45; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus;,5 39, 34, 2, 7,4 16 38 27 1 13, 9, 53, 23.5.212 AURA_LOS / NAUT Nautelankoski Klo 13:1; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 47, 5, 14, 7,6 26 29 19 35 11, 66, 19, 28.5.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:2; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 7,9 84 46, 33, 16, 7,4 22 29 19 32 11, 23, 61, 17, 19, LIITE 2, sivu 3/6

Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) VARELY:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka.4N Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P KokP.l PO4-P PO4-P.Liuk Enterokok. E.coliCL kolicl COD Mn jv Fek.k.44jv Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml mgo2/l pmy/1 ml 29.5.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:5; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 45, 36, 17, 7,5 32 21 17 11, 26, 61, 17, 1,9 11.6.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 11:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 9,2 94 23, 17, 2, 7,8 16 36 27 5 96, 18, 52, 12, 18, 14.6.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 19, 16, 21, 7,5 32 26 29 85, 21, 48, 14, 17, 25.6.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 9:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 8,2 85 28, 33, 22, 7,8 12 38 3 16 76, 11, 22, 4, 14, 27.6.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:15; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 24, 21, 23, 7,7 34 25 24 77, 14, 25, 5, 12, 23.7.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 7,2 74 98, 88, 17, 7,4 26 24 14 42 22, 36, 11, 3, 19, 7.8.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:45; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 6,4 7 8, 66, 16, 7,5 16 2 94 16 24, 64, 12, 47, 2, 9.8.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 11:15; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 7, 56, 18, 7,8 19 7 86 19, 13, 55, 4, 18, 9.8.212 AURA_LOS / KOSK Koskelankoski Klo 9:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 35, 24, 18, 7,3 1 22 14 77 31, 24, 14, 9.8.212 AURA_LOS / NAUT Nautelankoski Klo 9:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 6, 52, 16, 7,3 26 21 1 88 24, 15, 57, LIITE 2, sivu 4/6

Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) VARELY:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka.4N Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P KokP.l PO4-P PO4-P.Liuk Enterokok. E.coliCL kolicl COD Mn jv Fek.k.44jv Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml mgo2/l pmy/1 ml 31.8.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 7:15; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 18, 13, 16, 7,1 21 85 43 32, 77, 12, 48, 26, 1,2 18, 13, 16, 7,1 21 85 43 32, 77, 12, 48, 26, 3.9.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:55; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 7,1 71 86, 62, 18, 7,4 26 18 86 7 25, 63, 13, 46, 19, 17.9.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:2; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 44, 37, 21, 7,6 15 75 28 17, 5, 12, 41, 16, 17.9.212 AURA_LOS / KOSK Koskelankoski Klo 9:5; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 25, 18, 2, 7,6 1 21 15 58 19, 15, 81, 17.9.212 AURA_LOS / NAUT Nautelankoski Klo 8:15; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 32, 25, 19, 7,7 22 16 88 39 18, 13, 5, 25.9.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:2; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 16, 12, 19, 7,4 27 14 32 34, 12, 19, 62, 2, 1.1.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 15:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 1, 89 25, 19, 16, 7,5 4 42 25 23 2, 84, 2, 53, 28, 1.1.212 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:1; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 9,7 83 13, 11, 12, 7,3 36 28 15 38 28, 6, 12, 35, 92 35, 43 1.1.212 AURA_LOS / KOSK Koskelankoski Klo 13:15; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 1, 97, 16, 7,2 32 35 22 73 31, 17, 62, 1.1.212 AURA_LOS / NAUT Nautelankoski Klo 13:5; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 12, 1, 11, 7,2 36 27 15 38 27, 92, 34, LIITE 2, sivu 5/6