MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIR- JANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIR- JANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Maa- ja metsätalousministeriön toimintakertomus 3 1.1. Johdon katsaus 3 1.2 Vaikuttavuus 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 19 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 25 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 29 1.6 Tilinpäätösanalyysi 32 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 36 1.8 Arviointien tulokset 37 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 39 2. Talousarvion toteumalaskelma 40 3. Tuotto- ja kululaskelma 45 4. Tase 46 5. Liitetiedot 48 6. Allekirjoitus 59

3 1. Maa- ja metsätalousministeriön toimintakertomus 1.1. Johdon katsaus Kaikki merkittävät maatalouden ja kalatalouden EU:n ja kansalliset tukijärjestelmät uudistettiin vuonna 2014 EU:n uuden rahoituskauden vaihtuessa. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen toimeenpanoon liittyvät EU:n suoria tukia koskevat kansalliset päätökset ja kansallisten tukijärjestelmien muutosesitykset toimitettiin komissiolle vuonna 2014. Suorilla tuilla turvataan maataloustuotannon kannattavuutta ja edistetään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan muiden tavoitteiden toteutumista ympäristöön sekä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvät vaatimukset huomioon ottaen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 viimeisteltiin alkuvuodesta 2014. Maaseutuohjelma hyväksyttiin valtioneuvostossa 24.4.2014 komissiolle lähetettäväksi ja komissio hyväksyi sen 12.12.2014 ensimmäisten ohjelmien joukossa. Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maaseutuohjelman avulla monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista. Lisäksi maaseutuohjelmalla lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ohjelmakautta 2014 2020 koskeva Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetuksen käsittely lykkääntyi vuoteen 2014. Asetus annettiin toukokuussa ja komission päätös rahaston varojen jakamisesta jäsenmaille saatiin heinäkuussa. Joulukuussa annettiin rahaston kansallista täytäntöönpanoa koskeva laki ja lähetettiin Suomen toimintaohjelma kaudelle 2014 2020 Euroopan komission hyväksyttäväksi. Toimintaohjelman tavoitteeksi asetettiin kalatalouden uudistuminen ja koko sinisen biotalouden kasvu. Kertomusvuonna maatalouden kannattavuuden heikkenemiseen vaikuttivat hallinnonalalle kohdennettujen säästövelvoitteiden lisäksi myös kansainvälinen tilanne, kun Venäjän asettamat tuontirajoitukset pysäyttivät Suomen elintarvikeviennin Venäjälle. Sianlihan vienti pysähtyi jo alkuvuodesta Venäjän kiellettyä tuonnin, koska EU:n alueelle levisi afrikkalainen sikarutto. Elokuussa Venäjän asettamat vastapakotteet pysäyttivät myös maitotuotteiden, kalojen ja useiden muiden elintarvikkeiden viennin. Venäjän viennin pysähtyminen on lisännyt painetta avata uusia, korvaavia markkina-alueita. Monet vientiä harjoittavat elintarvikealan yritykset ajautuivat taloudellisiin vaikeuksiin, mikä heijastui maatalouden tuottajahintoihin ja maa- ja kalatalouden kannattavuuteen. Suomen vaatimuksesta ja pitkällisten neuvottelujen tuloksena suomalaiset maidontuottajat saavat EU:lta tukea vientikriisin vaikutusten helpottamiseen. Lisäksi vuoden 2014 toisessa lisätalousarviossa osoitettiin maa- ja kalatalouden toimintaedellytysten turvaamiseen lisärahoja. Tuottavuuden lisäämiseksi valmistauduttiin hallinnonalan rakenteiden merkittäviin uudistuksiin. Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeessa valmisteltiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Metsäntutkimuslaitoksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotehtävien fuusio. Lisäksi valmisteltiin Geodeettisen laitoksen liittäminen Maanmittauslaitoksen organisaatioon Paikkatietokeskukseksi ja Tiken tietohallintotehtävien yhdistäminen Maanmittauslaitokseen. Metsähallinnon organisaatiouudistukset jatkuivat. Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön toiminta perustuu valtakunnallisiin prosesseihin. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta muodostettiin valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Lainsäädäntötyö eteni suunnitellusti. Eduskunnalle annettiin 27 hallituksen esitystä, joista keskustelua herätti erityisesti hallituksen esitys uudeksi kalastuslaiksi. Uudistettu vesihuoltolaki tuli voimaan syksyllä ja eläinsuojelulain kokonaisuudistustyötä jatkettiin. Suurpetojen aiheuttamat vahingot saatiin kertomusvuoden aikana kääntymään laskuun. Ahman, karhun ja ilveksen vahingot olivat neljänneksen pienemmät kuin edellisenä vuotena. Vain susien aiheuttamat vahingot nousivat viime vuodesta lähinnä susikannan kasvun johdosta. Susikannan kasvun johdosta ministeriö esitti susien kannanhoidollisen metsästyksen sallimista osana susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteitä. Lisäksi keväällä hyväksytyn elintarviketurvallisuusselonteon toimenpiteitä on käynnistetty eduskunnan linjausten mukaisesti.

4 Valtioneuvosto antoi eduskunnalle helmikuussa Metsäpoliittinen selonteko 2050:n, jossa linjataan metsien hoidolle ja käytölle pitkän tähtäimen visio ja strategiset päämäärät sekä keskeisimmät toimenpidekokonaisuudet. Selontekoon ja eduskunnan siihen antamaan kannanottoon perustuva Kansallinen metsästrategia 2025 laadittiin loppuvuoden aikana. Strategiassa konkretisoitiin keskeisimpiä kehitystarpeita seuraaville vuosille esimerkiksi puun markkinoille tulon edistämiseksi. Puuta jalostava teollisuus julkaisi kertomusvuoden aikana merkittäviä uusia investointeja ja investointisuunnitelmia. Valtioneuvosto antoi toukokuussa 2014 periaatepäätöksen Kasvun uudet kärjet. Sen liitteenä julkaistiin Suomen biotalousstrategia, jonka valmisteluun maa- ja metsätalousministeriö osallistui näkyvällä tavalla. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta. Suunnitelman päämääränä on, että suomalainen yhteiskunta kykenee sopeutumaan ilmaston muutoksiin ja hallitsee niihin liittyvät riskit. 1.2 Vaikuttavuus 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Arvosanojen arviointiperusteet: - Tavoitteen arvosana-oletus on 4; eli jos tavoite on saavutettu > arvosana 4. - Mikäli asetettua tavoitetta ei ole, arvioidaan toteutuma suhteessa objektiiviseen maksimiin. 1 Heikko (= toimenpidettä ei ole aloitettu tai ei toteutunut lainkaan) 2 Välttävä 3 Tyydyttävä 4 Hyvä (= toimenpide toteutui asetetun tavoitteen mukaisesti) 5 Erinomainen (= toimenpide toteutui asetettua tavoitetta selvästi paremmin) Maaseudun kehittäminen Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2014: Maaseutu kehittyy kilpailukykyisenä asuinympäristönä ja yritysten sijoituspaikkana harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehitys tasapainottuu, työllisyys paranee ja elinkeinotoiminta monipuolistuu. Tavoite A1: Toteutuma: Varmistetaan ohjelmakauden 2007 2013 resurssien tehokas käyttö sekä ohjelmakauden 2014 2020 ohjelmaperusteisen kehittämisen edellytykset. Ohjelmakauden 2007 2013 resurssit on käytetty tehokkaasti. Kauden 2007 2013 käytettävissä olevista osarahoitetuista varoista oli sidottu noin 98 % vuoden 2014 lopulla. Ohjelman jälkiarviointi on valmisteilla. Komissio hyväksyi 12.12.2014 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020. Toimeenpano on käynnissä. EU:n komissio hyväksyi 7.10.2014 kansallisia ja eri rahastojen toimia yhteen sovittavan kumppanuussopimuksen. Tavoite A2: Toteutuma: Varmistetaan ohjelmakauden 2007 2013 resurssien tehokas käyttö sekä ohjelmakauden 2014 2020 uudistumisen ja yritysten kehittämisrahoituksen edellytykset. Ohjelmakaudella 2007 2013 yritystukien osuus oli noin 1/3 maaseudun yritys ja hanketoiminnan tukemiseen myönnetystä julkisesta rahoituksesta. Ohjelmakaudella 2014 2020 yritystukien julkisen rahoituksen (EU ja kansallinen osuus) arvioidaan olevan vähintään 300 milj. euroa. Komissio hyväksyi 12.12.2014 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020. Toimeenpano on käynnissä. Katso myös tavoitteen A1 toteuma.

5 Maatalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2014: Maatalouden kannattavuuden turvaaminen ja elintarvikeketjun kilpailukyvyn edistäminen sekä tuotannon jatkuminen koko Suomessa kotimaisen elintarvikeketjun tarvitsemien laadukkaiden raaka-aineiden ja kuluttajien odotuksia vastaavien tuotteiden tuottaminen luomu- ja lähiruuan tuotannon, jalostuksen ja kulutuksen kasvattaminen maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Tavoite A3: Toteutuma: Vaikutetaan EU:n CAP2020-uudistuksen toimeenpanoon, jatketaan kansallisiin tukijärjestelmiin liittyvää valmistelua sekä sovitetaan yhteen eri tukijärjestelmät. Suomen viranomaiset ovat toimineet tehokkaasti ja aktiivisesti EU tason valmistelutyössä. Keskeisimmät asiat, joissa otettiin huomioon Suomen erityispiirteet, olivat: valvontaseuraamusten kohtuullistaminen viherryttämistuessa, maaseudun kehittämistoimenpiteissä (ylivoimaisen esteen tapaukset luonnonhaittakorvauksessa) ja täydentävissä ehdoissa (tiloilla joilla on samalla ehdonalalla usea laiminlyönti) erilliset tahallisuudesta johtuvat valvontaseuraamukset poistuivat muista tukijärjestelmistä paitsi täydentävistä ehdoista aiheettomasti myönnettyjen tukioikeuksien takaisinperintäaikaa saatiin lyhennettyä tarkastusmäärän lisäys (havaintojen määrän lisääntymisestä johtuva) saatiin kohdistumaan vasta seuraavaan vuoteen (aiemmin jo kuluva vuosi) saatiin valinnanvapautta jäsenmaille aktiiviviljelijän määritelmän täytäntöönpanoon lampaiden rekisteripohjainen tukihaku saatiin mahdolliseksi kasvulohkojen piirtämiseen saatiin siirtymäaikaa Etelä-Suomen kansallisen tuen komission päätöksen K(2014)510 mukaisen tuen soveltaminen alkoi vuonna 2014. EU komissiolle toimitettiin muutosehdotus Suomen pohjoisen tuen muutoksesta. Komission päätöstä pohjoisen tuen muutoksesta odotetaan vuoden 2015 alkupuolella. Tarkasteluvuonna laadittiin laskelmia tukijärjestelmäkokonaisuudesta sekä arvioitiin tukiuudistuksen vaikutuksia erityyppisillä tiloilla. Tukiehtoja yhtenäistettiin mahdollisuuksien mukaan. Tavoite A4: Toteutuma: Varmistetaan rakennepolitiikan keinoin maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehityksen jatkuminen. Maatalouden investointeja tuetaan osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014 2020. Tavoitteena on osaltaan edistää alkutuotannon kannattavuutta ja kilpailukykyä mm. rakennekehityksen avulla ja sitä kautta tuotannon tason turvaaminen. Nuoren viljelijän aloitustukia myönnettiin Maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makerasta) edellisiin vuosiin verrattuna noin kaksinkertainen määrä. Maatalouden investoinnit sen sijaan vähenivät, minkä vuoksi kasvaneista aloitustukimenoista huolimatta käytettävissä olevat avustusvarat riittivät tukikelpoisiin tilanpidon aloitus- ja investointihankkeisiin. Vuoden lopulla komissio hyväksyi maaseudun kehittämisohjelman, jolla linjattiin rakennepoliittiset toimet vuosille 2015 2020. Vuonna 2014 valmisteltiin maaseutuohjelmaan liittyvät muutokset lainsäädäntöön ja talousarvioon. Vuoden 2014 lopulla vahvistettiin rakennetukilain muutos. Lakiin tehtiin uutta ohjelmakautta varten tarvittavat mukautukset. Tavoite A5: Toteutuma: Parannetaan maatalouden kannattavuutta ja kilpailukykyä markkinaehtoisesti. Kilpailulain muutoksen, jolla suurten vähittäiskaupan toimijoiden katsotaan olevan määräävässä markkina-asemassa, arvioidaan tasapainottaneen markkinavoimaa. Lähiruoka- ja luomuhankkeiden avulla luotiin lisäarvoa ruokaketjun alkupäähän. Finpro ja ETL laativat MMM:n rahoituksella yhteistyössä alan toimijoiden kanssa elintarvikkeiden vientistrategian selvityksen. Selvitys toimi pohjana elintarvikkeiden Food from Finland - vientiohjelmalle, jonka toiminta käynnistyi vuoden 2014 syksynä.

PTT:n, MTT:n (Luke) ja KTK:n (HY) yhteistutkimuksessa Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa (päättyy 31.3.2016) selvitettiin ruokaketjun marginaaleja ja marginaalien muutoksia. Liha- ja viljaketjujen tulokset esiteltiin, maitoketjun tuloksia saadaan vuonna 2015. Kauppa näyttää vahvistaneen asemaansa. Valmisteltiin EU:n markkinajärjestelyn mukaisten tuottajaorganisaatioiden perustamista uusille sektoreille ja tuottajaorganisaatioiden kilpailuoikeudellista asemaa selvitettiin sekä EU:ssa että kotimaassa. Markkinaosaamisen neuvonnan osalta katso kohta A6. Muun muassa viljojen, maidon ja sianlihan maailmanmarkkinahinnat olivat varsin alhaiset. Venäjän tuontikielto aiheutti markkinahäiriön erityisesti maitosektorilla, mikä näkyi tuottajahintojen alentumisena. Venäjän asettaman tuontikiellon vaikutuksia lievennettiin kansallisella ja EU -tason, 10,7 milj. euron, lisärahoituksella. Vuoden 2014 toisessa lisätalousarviossa osoitettiin maa- ja kalatalouden toimintaedellytysten turvaamiseen (momentti 30.10.44) 20 milj. euroa. EU-tason lisärahoitus maksetaan keväällä 2015. 6 Tavoite A6: Toteutuma: Kohdennetaan elinkeinoneuvonnan valtionapua hallitusohjelman mukaisesti. Valtionapua kohdennettiin maatilojen kannattavuutta ja kilpailukykyä parantaviin neuvontapalveluihin, kuten maatilojen tulosanalyyseihin, investoivan tilan tarveselvityksiin ja investoinnin käynnistysvaiheen tukeen, laatu- ja kilpailukykyarviointeihin sekä kehitys- ja tulevaisuuskeskusteluihin. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014 2020 sisältyy neuvontatoimenpide, johon kuuluva neuvojien valinta käynnistettiin loppuvuodesta 2014. Tavoite A7: Toteutuma: Tuotetaan lisäarvoa ruokaketjuun. Ruokapolitiikan neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa vuonna 2014. Elintarvikeketjun kehittämisen ja viestinnän jaosto toimi aktiivisesti. Sen ja vuonna 2013 asetetun elintarvikelainsäädännön ja valvonnan jaoston asiantuntijaryhmät ovat kokoontuneet säännöllisesti. MMM on osallistunut yhdessä sektorin toimijoiden kanssa laatimansa Tiedä mitä syöt -ruokavalintaoppaan jalkauttamiseen. Tavoite A8: Toteutuma: Kehitetään vastuullisuus-, laatu- ja jäljitettävyysjärjestelmiä. Ruokaketjun kehittämishankkeisiin suunnattavissa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan määrärahoissa yhtenä painopistealueena 2014 oli jäljitettävyys- ja vastuullisuusjärjestelmät. Sika-, naudanliha-, siipikarjanliha-, vilja- ja kasvissektorin laatujärjestelmien kehittämistä on edistetty mm. rahoittamalla ao. hankkeita. Vapaaehtoisten laatuilmaisujen oman tilan tuote ja saaristolaistuotetta koskevaa merkintäjärjestelmää ei otettu käyttöön, koska asia ei edennyt EU:ssa. Kansalliset nimisuojasäädökset on saatettu ajan tasalle. Tavoite A9: Toteutuma: Suunnitellaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteet ja resursointi tukemaan elintarvikeketjun ja kuluttajien toivomaa kehitystä. Maatalouden investointeja tuetaan osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014 2020. Erillisenä tukikohteena on mm. maataloustuotteiden myyntikunnostukseen liittyvät investoinnit. Kaikkiin investointeihin sovelletaan valintamenettelyä, valintakriteereissä huomioidaan mm. hankkeen mahdollinen liittyminen osaksi lähituotantoketjua. Elintarvikealan pk-yrityksiä tuetaan osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014 2020. Tavoitteena on edistää elintarvikealan pk-yritysten kannattavaa kasvua ja kehittymistä sekä uusien yritysten perustamista investointituen avulla. Kasvu voi tapahtua paikallismarkkinoilta aina kansainvälisille markkinoille asti. Investointeja voidaan valmistella erillisen toteutettavuustutkimuksen avulla. Maataloustuotteita jalostavien mikroyritysten yhteisiin investointeihin kannustetaan korotetulla tukitasolla. Lisäksi elintarvikealan yleiseen kehittämiseen

7 panostetaan koulutus- kehittämis- ja yhteistyötoimenpitein. Maaseutuohjelman toimenpiteet, erityisesti luomukorvaus ja sen resursointi, tukevat hallituksen luomualan kehittämisohjelman tavoitteita vuoteen 2020. Tavoite A10: Toteutetaan hallituksen luomualan ja lähiruuan kehittämisohjelmia. Toteutuma: Hallituksen strategista tavoitetta lähi- ja luomuruuan osuuden kääntämiseksi vahvaan nousuun on edistetty erillisin toimenpitein ja hankkein: Arvosana: 5 Julkisia hankintoja tekevien hankintaosaaminen on avainasemassa laadullisten kriteerien huomioimisessa. Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut hankkeita, joilla on kehitetty laadullisia kriteereitä elintarvikkeiden hankintoihin ja neuvottu kuntapäättäjiä ja hankinta- ja ruokapalveluhenkilöstöä, miten kestäviä hankintoja tehdään. Vuonna 2014 valmistui maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella opas lähiruoan osuuden kasvattamiseksi julkisissa elintarvikehankinnoissa. Neuvontaa saa myös valtion ja kuntien yhteisestä julkisten kestävien hankintojen neuvontayksiköstä sekä Motivasta. Maa- ja metsätalousministeriö osallistuu työja elinkeinoministeriön työryhmään, jonka tarkoituksena on uudistaa kansallista hankintalainsäädäntöä EU:n hankintadirektiiviuudistuksen myötä. Hankintadirektiivissä korostuvat laatukriteerit hinnan sijaan. Maa- ja metsätalousministeriö rahoitti vuonna 2014 ostopalveluna elintarvikelainsäädäntökoulutuksen, joka kohdennettiin alan valvojille, neuvojille ja yrityksille. Yhteistyössä alan toimijoiden, Hämeen ELY-keskuksen, MMM:n ja Eviran kesken valmistui kolmeosainen opassarja maatiloilla tapahtuvaan elintarvikkeiden jalostukseen ja markkinoille saattamiseen. Siihen liittyvä valtakunnallinen koulutustilaisuuksien sarja alkoi vuonna 2014. Maaseutuohjelmaan sisältyvät toimenpiteet tukevat hallituksen luomun ja lähiruuan kehittämisohjelmien toteutusta. Lähiruoka ja luomu ovat vahvoina kehittämisen kärkiteemoina kaikissa ELY-keskusten laatimissa alueellisissa maaseudun kehittämissuunnitelmissa. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee valtakunnallista lähiruoan koordinaatiohanketta maaseutuohjelman lähiruokatoimenpiteiden koordinointiin. Ministeriö on rahoittanut luomuruokaketjun hankkeita vuosille 2015 2016 vajaalla miljoonalla eurolla. Niillä tuotetaan luomutietoa tuottajille, elintarvikkeiden valmistajille, ammattikeittiöille, kuluttajille ja hallinnolle. VYR:n luomuviljatyöryhmän tilastointityötä on rahoitettu. Ministeriö järjesti tarjouskilpailun kuluttajaviestintäkampanjasta luomuruuan käytön edistämiseksi. Pienhankintoina on rahoitettu eri luomutuotteiden tuotannon hyvien käytäntöjen oppaita. Tavoite A11: Käytössä olevien ympäristökuormituksen vähentämiseen liittyvien keinojen täysimittainen käyttö. Toteutuma: EU:n maaseutuasetuksen mahdollisuudet ympäristön tilan edistämiseen on laajalti otettu käyttöön Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Ympäristö- ja ilmastoasioiden huomioon ottaminen on ohjelmassa läpileikkaavana teemana ja huomioidaan siten useimmissa ohjelman toimenpiteissä kuten ympäristökorvauksissa, luonnonmukaisen maatalouden toimissa, investointituissa, neuvonnassa, sekä hankkeissa, jotka voivat olla konkreettisia ympäristöä edistäviä hankkeita, yhteistyötä edistäviä hankkeita tai tiedonvälitystä edistäviä hankkeita. Ohjelman toimet on suunniteltu edistämään kansallisten ympäristöön ja ilmastoon liittyvien strategioiden ja toimeenpano-ohjelmien tunnistamat tarpeet. Maaseutuohjelman toimenpiteet on sovitettu yhteen muiden politiikkavälineiden kanssa. Ympäristökorvauksissa ja luonnonmukaisen tuotannon toimenpiteillä rahoitetaan vain toimia, jotka ylittävät edellytetyn perustason, kuten lakisääteiset hoitovaatimukset ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin sisältyvät ehdot sekä lannoituksen ja kasvinsuojelun vähimmäisvaatimukset. Lakisääteisiä perustason vaatimuksia on myös päivitetty vaikuttavammaksi mm. uudistamalla ns. nitraattiasetus (ympäristöministeriö). Ohjelman toimenpiteet on myös sovitettu yhteen suorien tukien järjestelmässä olevan viherryttämistuen kanssa estämällä kaksinkertaisen rahoituksen mahdollisuus. Ohjelman toimenpiteiden täysimääräisen hyödyntämisen edistämiseksi on Luonnonvarakeskuksessa aloittanut koordinaattori kierrätysravinteiden käytön edistämiseksi. Maaseutuohjelmassa ympäristökorvausten toimia kohdennetaan ohjelmakaudella sekä alueellisesti että lohkokohtaisesti ympäristöperustein, investointitukiin lisättiin ympäristöä edistä-

viä rahoituskohteita ja yritys- ja hanketuista 6,5 miljoonaa euroa kohdennetaan tehostetusti vesiensuojeluperustein saaristomeren valuma-alueelle. Lisäksi ohjelmaan sisältyy neuvontatoimenpide, jonka avulla annetaan viljelijöille neuvontaa ympäristöasioista koko maassa. Tuotantoeläinten terveydenhuoltoa ja hyvinvointia edistetään koulutuksen, neuvonnan, maatalousinvestointien ja eläinten hyvinvointikorvausten kautta. Tavoite A12: Arvioidaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ympäristötoimenpiteiden vaikuttavuutta. Toteutuma: Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus (MYTVAS 3) päättyi vuoden 2014 aikana ja tutkimuksen tulokset raportoitiin MMM:n julkaisussa 3/2014. Ympäristötoimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta jatkuu uuden ohjelmakauden aikana käyttäen hyväksi MYTVAS tutkimuksessa tehtyä työtä. Jatkossa Luonnonvarakeskus vastaa pääosin mm. maatalouden ympäristövaikutusten seurantaindikaattoreiden tietojen keruusta sekä vaikuttavuuden arviointia tukevan tutkimuksen tuottamisesta. Arvosana: 5 Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2014: Eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä eläinten hyvinvoinnin korkeata tasoa ylläpidetään ja parannetaan elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee. Tavoite A13: Varmistetaan sisämarkkinakaupan ja EU:n ulkopuolelle tapahtuvan viennin valvonnan toimivuus. Toteutuma: Evira on perustanut eläintautilain (441/2013) 70 :ssä tarkoitetun rekisterin, johon rekisteröityvät sellaiset toimijat, jotka toimittavat eläimiä ja eläimistä saatuja tuotteita, joista voi aiheutua vähäistä suurempaa eläintautien leviämisen vaaraa, muuhun kuin jäsenvaltioon. Perustettu rekisteri mahdollistaa viennin toimijoiden tunnistamisen ja siten kohdennetun tiedottamisen ja valvonnan. Tavoite A14: Kehitetään kansallista rehu- ja sivutuotelainsäädäntöä. Toteutuma: Rehulain muutos (502/2014) hyväksyttiin sekä annettiin HE (235/2014) laiksi eläimistä saatavista sivutuotteista. Lisäksi on uudistettu omavalvontalaboratorioita, sisämarkkinakauppaa ja tuontia koskevia ministeriön asetuksia Tavoite A15: Eläinten hyvinvoinnin korkeata tasoa ylläpidetään ja parannetaan. Toteutuma: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014 2020 sisältyy mm. neuvonta- ja eläinten hyvinvointitoimenpiteet, joiden kautta tuotantoeläinten terveydenhuoltoa ja hyvinvointia edistetään. Valtioneuvoston asetusta eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä valmisteltiin. Ruokaketjun kehittämisen määrärahalla on rahoitettu eläinten hyvinvoinnin edistämisen tähtääviä hankintoja/hankkeita. Tavoite A16: Kehitetään koe-eläintoimintaa ja edistetään vaihtoehtomenetelmiä. Toteutuma: Ohjelmaa eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseksi toteutetaan. Uuden koeeläinlainsäädännön toimeenpano on käynnissä. Sen seurauksena mm. koe-eläintoiminnan valvonta on muutettu riskiperusteiseksi ja kaikista myönnetyistä eläinkoeluvista julkaistaan yleistajuiset tiivistelmät internetissä. 8

9 Tavoite A17: Varmistetaan kuluttajien riittävä tiedonsaanti elintarvikkeiden ominaisuuksista ja alkuperästä. Toteutuma: Elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1169/2011 alettiin soveltaa joulukuussa 2014. On osallistuttu aktiivisesti asetuksen soveltamiseen liittyvien kysymysten käsittelyyn ja erityisesti alkuperämerkinnöistä käytävään keskusteluun EU-tasolla. Valmiiksi pakatun tuoreen sian-, lampaan ja vuohen- sekä siipikarjan lihan alkuperämaan ilmoittamisesta säädetään komission asetuksella (EU) N:o 1337/2013, jota aletaan soveltaa 1.4.2015. On annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus, jolla säädetään elintarviketietojen antamisesta pakkaamattomana myytävistä sekä ammattikeittiöiden kautta luovutettavista elintarvikkeista. Lisäksi on annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden elintarvikkeiden ilmoittamisesta voimakassuolaiseksi. Ruokaketjun kehittämisen määrärahalla on rahoitettu Finelin päivitys keskeisten tuoteryhmien osalta. Tavoite A18: Ehkäistään elintarvikepetoksia. Toteutuma: Evira on osallistunut komission food fraud network -toimintaan sekä perustanut kansallisen elintarvikeketjun petosten torjunnan viranomaisyhteistyöryhmän. Komission uuden hallinnollisten avunpyyntöjen järjestelmän (ACC) kautta on ilmoitettu muihin jäsenvaltioihin sisämarkkinakauppaan liittyvistä petosepäilyistä. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonnassa on kiinnitetty erityistä huomiota erien jäljitettävyyteen. Asiantuntijat ovat osallistuneet aktiivisesti BTSF-koulutuksiin, joissa on keskitytty petosten valvonnan menetelmiin. Tavoite A19: Tehostetaan zoonoosien ja mikrobilääkeresistenssin torjuntaa. Toteutuma: Uusi lainsäädäntö eläinten lääkitsemisestä on saatettu voimaan. Hallittu mikrobilääkkeiden käyttö on yksi uuden lainsäädännön keskeisiä tavoitteita. Mikrobilääkeresistenssiseurannassa on EU:n seurantaohjelman lisäksi tutkittu MRSA-bakteeria ja ESBL-tuottajia elintarvikkeissa ja eläimissä. Suomi on osallistunut kansainväliseen terveysturva-aloitteen (GHSA) zoonosien ja mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi. Kansallisen zoonosistrategian toimeenpano on jatkunut suunnitellusti. EHEC-seurannan vaikuttavuutta on selvitetty ja seurantaohjelmaa muutettu. Eläinlääkkeitä ja lääkerehuja koskevien EU-asetusten käsittelyssä Suomi pyrkii aktiivisesta vaikuttamaan siihen, että mikrobilääkkeiden käyttö on hallittua myös jatkossa. Tavoite A20: Toimeenpannaan elintarviketurvallisuusselonteko. Toteutuma: Eduskunta hyväksyi elintarviketurvallisuusselonteon keväällä 2014. Selonteossa tuodaan keskeiset elintarviketurvallisuustyön tavoitteet poliittiseen keskusteluun ja nimetään toimenpiteet, joiden avulla tavoitteisiin päästään. Toimenpiteitä on alettu toteuttaa eduskunnan linjausten mukaisesti. Selonteon toimenpiteiden toetutumista seurataan ja edistetään ruokapoliittisen neuvottelukunnan ja sen alaisen elintarvikelainsäädännön- ja valvonnan jaoston kautta. Toimenpiteitä toteutetaan myös kansallisen ruokaketjun kehittämishankkeissa. Selonteon toimeenpano sisältyy Elintarviketurvallisuusviraston tavoitteisiin. Työ jatkuu v 2015. Tavoite A21: Kehitetään valvonnan riskiperusteisuutta, lisätään valvonnan avoimuutta ja vähennetään pk-yritysten hallinnollista taakkaa. Toteutuma: On osallistuttu aktiivisesti EU:n elintarvike- ja rehuvalvonta-asetuksen käsittelyyn. Evira on valmistellut ohjeistusta valvontatietojen julkistamista koskevaan Oiva-järjestelmään liittyen. Järjestelmä laajenee 2015 vähittäismyynnin toimijoista myös muihin ilmoitettuihin ja hyväksyttyihin elintarvikehuoneistoihin. Kansallisia säädöksiä (laitosasetus, huoneistoasetus, lihantarkastusasetus) on uudistettu siten, että EU:n hygienialainsäädännön mahdollistamat joustot otetaan aiempaa paremmin huomioon.

10 Kala-, riista- ja porotalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2014: Elinkeinokalatalous on kilpailukykyistä kalavarojen käyttö pysyy kiintiöiden rajoissa kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti luonnon virkistyskäytön hyvinvointivaikutukset vahvistuvat riistaeläinten aiheuttamat vahingot ja konfliktit ovat hallinnassa metsästys, kalastus sekä riista- ja kalavarojen hoito on eettistä ja vastuullista kannattavan porotalouden edellytykset paranevat. Tavoite A22: Varmistetaan elinkeinokalatalouden toimintaedellytykset ja tuetaan alan uudistumista. Toteutuma: Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelma hyväksyttiin valtioneuvostossa 4.12.2014 ja lähetettiin komission hyväksyttäväksi. Kansallinen täytäntöönpanolaki annettiin 12.12.2014. Toimeenpanon käynnistäminen tapahtuu vuonna 2015 komission hyväksyttyä toimintaohjelman. VN hyväksyi 4.12.2014 myös periaatepäätöksen Kansallisesta vesiviljelystrategiasta, joka sisältää toimenpiteitä alan toimintaedellytysten parantamiseksi. Tavoite A23: Varmistetaan kalakantojen kestävä käyttö sekä arvoketjun vastuullinen ja tuottava toiminta. Toteutuma: Laki yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annettiin 19.12.2014. Osallistuttiin EU:n asetuksen valmisteluun vuoden 2015 saaliskiintiöistä Itämerelle. Annettiin kansalliset asetukset silakan ja kilohailin kalastuksen säätelystä ja kieltämisestä vuonna 2014. Tehtiin saaliskiintiöitä koskevia vaihtoja Itämeren muiden valtioiden kanssa. Kiintiöitä ei ylitetty. Tavoite A24: Varmistetaan kalakantojen kestävä ja monipuolinen hyödyntäminen. Toteutuma: Hallituksen esitys uudeksi kalastuslaiksi annettiin 16.10.2014 eduskunnalle. Valmisteltiin luonnos uudeksi kalastusasetukseksi ja suunniteltiin asetuksen valmistelun sidosryhmäyhteistyö. Lisäksi valmisteltiin kalastuslain toimeenpanosuunnitelma. Tavoite A25: Riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ja konfliktien määrää vähennetään. Toteutuma: Suurpetojen metsästyksen mitoituksella sekä muilla erityisillä toimenpiteillä suurpetojen aiheuttamat porovahingot laskivat arviolta 23 % vuodesta 2013 eli noin 1 miljoonalla eurolla. Hirvien aiheuttamat vahingot laskivat 50 % vuodesta 2013 noin puoleen miljoonaan euroon. Varmistettiin hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvausten jatkaminen vaikuttamalla EU:n valtiontukien suuntaviivoihin. Ilveksen metsästysmäärien nostaminen liennytti konfliktia ilvesten määrästä. Valmisteltiin susikannan hoitosuunnitelma ja asetusluonnos susien kannanhoidollisen metsästyksen sallimiseksi sekä vahinkoperusteisten poikkeuslupien kiintiöstä luopumiseksi. Arvosana: 5 Tavoite A26: Kehitetään riistatalouden sidosryhmäyhteistyötä. Toteutuma: Järjestettiin ajankohtainen keskustelutilaisuus keskeisille sidosryhmille. Suden hoitosuunnitelman valmistelussa järjestettiin alueneuvostojen sidosryhmätilaisuudet sekä keskeisille sidosryhmille teemaseminaarit.

11 Tavoite A27: Puututaan laittomaan ja epäeettiseen metsästykseen. Toteutuma: Metsästyslain 33 :n haaskan käyttöä karhun metsästyksessä koskeva muutos valmisteltiin eduskuntaan. Jatkettiin erävalvontaviranomaisten yhteistyötä. Valmisteltiin susikannan hoitosuunnitelma, jossa yhtenä keskeisenä toimenpiteenä oli susien laittoman tappamisen ehkäiseminen. Susikanta vahvistui merkittävästi noin 140 155 sudesta vuoden aikana noin 220 245 suteen. Metsästysasetusta muutettiin niin, että ketun ja mäyrän rauhoitusaikoja laajennettiin kattamaan kokonaan pentujen hoidon aika keväästä heinäkuun loppuun. Arvosana: 5 Tavoite A28: Toteutetaan kalataloushallinnon tehtävien uudelleenorganisointi. Toteutuma: ELY-keskusasetusta muutettiin siten, että kalataloustehtävät keskitetään tavoitteen mukaisesti 1.1.2015 alkaen kolmeen ELY-keskukseen. Uuden organisaation sisäänajo ja eräiden tehtävien siirto toteutetaan vuoden 2015 aikana. Tavoite A29: Eläinkohtainen tuki säilytetään, mutta selvitetään tukimuodon kehittämistä. Tuetaan porotalouden rakenteen paranemista. Toteutuma: Tukimuodon kehittämistä on selvitetty yhteistyössä porotaloussektorin edustajien kanssa. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, ettei tämänkaltaista tukijärjestelmää voida rahoituskehysten puitteissa lähivuosina toteuttaa. Mahdollisuutta tukijärjestelmän kehittämiseksi selvitetään edelleen tarpeen mukaan. Arvosana: 3 Vesitalous Investointi- ja aloitustuen myöntämistä porotalouden rakenteen parantamiseksi on vuonna 2014 jatkettu porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 45/2000 nojalla. Niin ikään tämän lain nojalla pyritään haku avaamaan useimpien porotalouden investointitukikohteiden osalta alkuvuoden 2015 aikana. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011) mukaista uutta tukijärjestelmää on valmisteltu ja se pyritään saamaan kokonaisuudessaan komission hyväksymäksi vuoden 2015 aikana ja käyttöön viimeistään vuoden 2016 alusta. Osarahoitteiselle aloitustuelle on saatu hyväksyntä maaseudun kehittämisohjelman osana. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2014: Vesistöjen käytettävyys ja tila ovat hyvät tulva- ja patoriskit ovat hallinnassa puhtaan veden riittävyys ja vesihuoltopalveluiden saatavuus on varmistettu. Tavoite A30: Parannetaan vesiseurantojen vaikuttavuutta. Toteutuma: Selvitys maa- ja metsätalousministeriön vesiseurantojen kehittämiseksi valmistui 31.8.2014. Selvityksen perusteella seurantaa tulee kohdentaa nykyistä paremmin maa- ja metsätaloudesta peräisin olevan kuormitukseen. MMM:n ohjauksessa ELY-keskukset, SYKE ja LUKE ovat käynnistäneet jatkotoimet vesiseurannan vaikuttavuuden parantamiseksi mm. tehostamalla seurantapaikkoja. Maatalouden hajakuormituksen seurannan järjestäminen siirrettiin ruokaosastolta luonnonvaraosastolle. Tavoitteena on toimintojen keskittäminen. Tavoite A31: Parannetaan tulvariskien hallinnan sekä vesien- ja merenhoidon suunnittelun yhteensovittamista ja viestintää. Toteutuma: Tulvariskien hallintasuunnitelma- sekä vesienhoitosuunnitelmaehdotukset valmistuivat kuultavaksi 1.10.2014. Vesistöjen yhteen sovitettuun hoitoon kiinnitettiin valmistelussa erityistä huomiota esimerkiksi tunnistamalla tulvariskien hallintaa ja vesienhoitoa edistävät toimenpiteet sekä mahdolliset ristiriidat. Viestintään panostettiin ja uudenlaista yhteistyötä tehtiin erityisesti kuulemisen käynnistyessä esimerkiksi laatimalla ympäristöministeriön kanssa yhteistiedotteita.

12 Vesien- ja merenhoidon suunnittelua on yhteensovitettu MMM:ssä erityisesti keskittyen kansalaisiin ja heidän odotuksiinsa vesien- ja merenhoidosta. Tavoite A32: Pannaan täytäntöön muutettu vesihuoltolainsäädäntö. Toteutuma: Uudistettu vesihuoltolaki tuli voimaan 1.9.2014. Maa- ja metsätalousministeriö järjesti uudistukseen liittyen useita koulutustilaisuuksia ja ministeriön edustajat esittelivät uudistusta myös muiden tahojen järjestämissä tilaisuuksissa. Syksyllä käynnistettiin uuden vesihuoltolakioppaan valmistelu, opas valmistuu vuoden 2015 helmikuussa. Arvosana: 5 Metsätalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2014: Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa metsätalouden kannattavuus paranee. Tavoite A33: Laaditaan metsäpoliittinen selonteko ja Suomen metsästrategia 2025. Toteutuma: Valtioneuvosto antoi helmikuussa 2014 eduskunnalle maa- ja metsätalousministeriön johdolla laaditun metsäpoliittisen selonteon, joka ohjaa metsiemme käyttöä vuoteen 2050 asti. Eduskunta hyväksyi toukokuussa maa- ja metsätalousvaliokunnan antaman mietinnön mukaisen kannanoton. Selonteon ja eduskunnan siihen antama vastineen perusteella valmisteltiin Kansallinen metsästrategia 2025, jonka metsäneuvosto hyväksyi 17.12.2014. Kansallinen metsästrategia 2025 käsitellään valtioneuvostossa 12.2.2015. Metsästrategiassa priorisoidaan selontekoa lyhyemmän aikavälin tavoitteet ja yksityiskohtaisemmat toimenpiteet selonteossa asetettujen pitkän aikavälin päämäärien saavuttamiseksi. Arvosana: 5 Tavoite A34: Parannetaan puu- ja metsäpalvelumarkkinoiden toimintaa. Toteutuma: Puumarkkinat toimivat vuoden 2014 aikana verrattain aktiivisesti, ennustettavasti ja vakaasti. Puumarkkinatyöryhmä esitti kesäkuussa 2014 uusia yhtenäisiä toimintamalleja puukauppaan, joiden tavoitteena on lisätä puukaupan osapuolten välistä luottamusta ja tehostaa toimintoja. Lisäksi puumarkkinatyöryhmän tukemana Metsäntutkimuslaitos aloitti energiapuun kaupan hintatilastojen julkaisun kattaen noin 2/3 kotimaisesta energiapuun kaupasta. Tilastojen kattavuutta on tarkoitus laajentaa vuoden 2015 aikana. Toimijoille luovutetun metsävaratiedon määrä on kasvanut. Tammikuun 2015 loppuun mennessä metsänomistajat ovat antaneet vähintään yhdelle toimijalla suostumuksen siirtoon tai selailuun 1,78 miljoonan hehtaarin alalta, joka vastaa 18,2 prosenttia hyödynnettävästä metsävaratiedosta. Hyödyntämisasteen kuukausittainen kasvu on vaihdellut 0,1 ja 1,4 prosentin välillä. Metsään.fi-palvelun toimintoja kehitettiin esimerkiksi siten, että metsänomistajat voivat julkaista metsänhoitoon liittyviä työkohteita toimijoille. Tavoite A35: Pannaan täytäntöön metsälainsäädännön kokonaisuudistus. Toteutuma: Metsälain muutos, uusi metsätuholaki, laki metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta sekä laki puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattamisesta tulivat voimaan 1.1.2014 osana metsälainsäädännön kokonaisuudistusta. Kokonaisuudessaan metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain uudistus tuli voimaan 2015 alusta. Lisäksi vuoden 2015 alusta tuli voimaan myös laki FLEGT-lupajärjestelmästä, joka täydentää lupajärjestelmästä annettua Euroopan neuvoston asetusta kansallisen toimeenpanon osalta. Lainsäädäntöön tehdyistä muutoksista tiedotettiin laajasti. Lisäksi lainsäädännön muutoksista toteutettiin tulossopimuksiin perustuen useita koulutuskiertueita Suomen metsäkeskuksen, Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion toimesta. Uudistetut metsänhoitosuositukset tukevat lainsäädäntöön tehtyjen muutosten tavoitteiden toteutumista.

13 Tavoite A36: Uudistetaan kestävän metsätalouden tukilainsäädäntö. Toteutuma: Eduskunta hyväksyi HE 138/2014 vp. kestävän metsätalouden määräaikaiseksi rahoituslaiksi sekä laiksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain ja kiinteistöjen yhteisomistajien osallistumisesta metsätalouden rahoituslainsäädännöstä tarkoitettuun toimenpiteeseen annetun lain kumoamisesta sekä laiksi kestävän metsätalouden rahoituslain kumoamisesta 15.12.2014. Lainsäädännön prenotifikaatiomuistio lähetettiin komission DG Agriin 29.10.2014. Presidentti vahvisti em. lait 29.1.2015 (34/2015, 35/2015 ja 36/2015) Tavoite A37: Valmistellaan vuonna 2015 toteutuvat metsäorganisaatioiden uudistukset. Toteutuma: Eduskunta hyväksyi HE 191/2014 vp laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain muuttamisesta. Laki astui voimaan vuoden 2015 alusta. Lain mukaan metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön organisaatio rakentuu alueorganisaation sijasta toimintojen mukaisesti. Lakimuutoksella siirrettiin vuodella eteenpäin metsäkeskuksen liiketoimintayksikön (Otso metsäpalvelut) yhtiöittämistä markkina- ja taloustilanteesta johtuen. Arvosana: 3 Eduskunta hyväksyi HE 139/2014 vp laiksi menettelyistä muodostettaessa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio osakeyhtiöksi. Tapio Oy siirtyi 1.1.2015 lukien Valtioneuvoston kanslian alaiseksi osakeyhtiöksi, jonka toiminnan tarkoituksena on tuottaa valtiolle asiantuntija- ja muita vastaavia palveluja bio- ja metsätalousalalla. Metsähallituslainsäädännön uudistamisesta ei vuoden 2014 aikana saavutettu poliittista yksimielisyyttä ja valmistelutyö jatkuu vuonna 2015. Laki metsänhoitoyhdistyksestä annetun lain muuttamisesta (1090/2013) astui kaikilta osin voimaan 1.1.2015. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2014: Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmät turvaavat yhteiskunnan perusvarantoina osaltaan yksityisen maanomistuksen ja luototus- ja vakuusjärjestelmän toimivuuden sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon hyvän hallinnan ja saatavuuden turvataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen tietojen luotettavuuden korkea taso ja palveluiden hyvä saatavuus kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatiolla on käytössään tukipalveluita, jotka edistävät tiedon tehokasta yhteiskäyttöä ja vähentävät tarpeetonta päällekkäistä tiedonkeruuta. Tavoite A38: Huolehditaan INSPIRE-direktiivin toimeenpanon seurannasta ja raportoinnista. Toteutuma: Direktiivin edellyttämä seuranta ja raportointi on toteutettu komission ohjeiden mukaisesti yhteistyössä INSPIRE-sihteeristön kanssa. Tavoite A39: Valmistaudutaan INSPIRE-lainsäädännön tarkistamiseen. Toteutuma: Valmisteluhanke asetettiin ja taustatietojen kokoaminen käynnistettiin. Uusi asiantuntija aloitti perehtymisen INSPIRE-lainsäädäntöön ja sen tarkistamistarpeisiin. Tavoite A40: Valmistellaan HE Uusjakojen tukemislainsäädännön uudistamiseksi. Toteutuma: Uudistettu uusjakojen tukemislaki tuli voimaan 1.1.2015

14 Poikkihallinnolliset tavoitteet Ilmaston muutosta hillitään kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään bioenergian käyttöä lisätään metsien hiilinielut turvataan energiatehokkuutta lisätään. Tavoite A41: Lisätään bioenergian tuotantoa maaseudulla ja edistetään maatilojen energiatehokkuutta. Toteutuma: Maaseudun bioenergiantuotanto on lisääntynyt muun muassa maaseutuohjelman toimenpiteiden myötävaikutuksella, maatilat ovat siirtyneet enenevässä määrin uusiutuvan energian käyttöön ja maatilojen energiaohjelman toteuttamista on jatkettu. Maatilojen energiaohjelman siirtoa osaksi maaseutuohjelmaa 2014 2020 on valmisteltu vuoden 2014 aikana. Suomessa toimii kaikkiaan 87 biokaasulaitosta, joista 14 laitosta toimii maatilan yhteydessä. Suunnitteilla on ollut 10 maatilalaitosta. Tuettuja biokaasulaitosinvestointeja ei ole kuitenkaan toteutunut toivotulla tavalla. Suurimpana esteenä nykyistä nopeammalle laitoslukumäärän kehittymiselle on biokaasulaitosten korkea investointikustannus ja tästä johtuva liiketaloudellisten kannattavuusedellytysten puuttuminen. Ohjelmakaudella 2007 2013 maatalouden investointitukea on myönnetty kuuteen biokaasulaitosinvestointiin, mutta niistä on varmuudella toteutunut vain yksi. Ohjelmakauden aikana on myönnetty investointitukea noin 1300 maatilan lämpökeskukselle, näistä 126 vuonna 2014. Uusiutuvan energian pk-yrityksiä toimii suomessa noin 900 kpl ja toimipaikkoja on yhteensä noin 1300 kpl. Uusiutuvan energian investointituet sisältyvät myös uuteen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 Maatilojen energiaohjelman puitteissa on vuonna 2015 toteutettu 56 tilakohtaista energiasuunnitelmaa. Momentilla 30.01.40 (Bioenergiatuotannon avustukset) oli edellisiltä vuosilta siirtyneitä varoja käytettävissä 4,285 milj. euroa, tästä käytettiin 1,662 milj. euroa. Vuodelle 2015 siirtyi käytettäväksi 0,500 milj. euroa. Tavoite A42: Osallistutaan energia- ja ilmastopoliittisten linjausten valmisteluun ja toimeenpannaan päivitettyä energia- ja ilmastostrategiaa maa- ja metsätalouden päästöjen ja nielujen osalta. Toteutuma: Ministeriö osallistui aktiivisesti EU:n ilmasto - ja energiakehyksen 2020 2030 kantojen valmisteluun sekä kansallisella että EU-tasolla. Lokakuun Eurooppa-neuvoston päätöksiin saatiin linjaukset maatalouden ja LULUCF-sektorin hillintään liittyvistä erityispiirteistä. Linjaukset vastaavat Suomen ennakkoon asettamia kantoja. Varsinaiset lainsäädäntöehdotukset esitetään myöhemmin ja ne vaativat aktiivista vaikuttamista kaikilla tasoilla. Maa - ja metsätaloutta koskevien ilmasto- ja energiastrategian (2013) linjausten toimeenpano on käynnissä. Lisäksi tuotiin esille ilmastolakia valmistelevassa työryhmässä ja parlamentaarisen työryhmän työssä liittyen maa- ja metsätalouden erityispiirteet ja näkökannat ja osallistuttiin Kioton pöytäkirjan 2. kauden hallituksen ratifiointiesityksen valmisteluun. Ministeriö vakuutti aktiivisesti kv. ilmastoneuvotteluihin maankäyttö/metsäsektorin osalta mm. järjestämällä epävirallisen kv. työpajan aiheesta. Maatalouden ilmasto-ohjelma valmistui marraskuussa 2014. Tavoite A43: Selvitetään tarvetta maatalouden ilmasto-ohjelman laatimiseksi. Toteutuma: Maatalouden ilmasto-ohjelma valmistui vuonna 2014. Arvosana: 5

15 Tavoite A44: Jatketaan vaikuttamista EU:ssa valmisteltaviin biomassan kestävyyskriteereitä koskeviin linjauksiin siten, että biomassan kestävyyskriteeristöt eivät muodosta jatkossa rajoitteita talousmetsien puun energiakäytölle ja, että puu säilyy jatkossakin hiilineutraalina energiaraaka-aineena. Toteutuma: Ministeriö vaikutti aktiivisesti kiinteiden energiabiomassojen kestävyyskriteereiden valmisteluun komissiossa. Vaikuttamistyötä tehtiin kaikilla tasoilla komissaarista virkamiehiin ja tiiviissä yhteistyössä TEM:n, EUEn ja sidosryhmien kanssa. Komissio julkaisi heinäkuussa 2014 valmistelemansa kestävyyskriteeridirektiivin sijaan state of play-raportin. Raportin johtopäätös on, että komissio ei näe tarvetta 2020-aikajänteellä kiinteiden energiabiomassojen EU-tason kestävyyskriteereille. Keskustelu energiabiomassojen kestävyydestä ja hiilineutraaliudesta kuitenkin jatkuu osana EU:n 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden valmistelua ja toimeenpanoa. Suomen keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että puupolttoaineet lasketaan energiantuotannossa jatkossakin 0-päästöisiksi. Arvosana: 5 Tavoite A45: Selvitetään energiaan liittyvät eri raportointitarpeet aikatauluineen ja kehitetään raportteihin tarvittavien tietojen keräämistä ministeriössä. Toteutuma: Energiaan liittyviä raportointitarpeita ja niihin liittyvää tietojen keruuta selvitettiin osana strategiatyötä ja tukijärjestelmien uudistamista. Puumarkkinatyöryhmän linjausten mukaisesti Metla aloitti energiapuun hintatilastoinnin. Arvosana: 3 Tavoite A46: Uudistetaan energiapuun korjuun tukijärjestelmä. Toteutuma: Energiapuun korjuun tukijärjestelmä uudistettiin vuonna 2014 osana kestävän metsätalouden tukien kokonaisuudistusta. Korjattuun kuutiomäärän pohjautunut aikaisempi energiapuun korjuutuki ( /m 3 ) korvataan pinta-alaperustaisella tuella ( /ha). Kemera-uudistuksen lähtökohtana olivat EU:n uudet maa- ja metsätalouden suuntaviivat vuosille 2014 2020. Uuden Kemerajärjestelmän esinotifointi käynnistettiin komissiossa lokakuussa 2014 ja tavoitteena on saattaa tukijärjestelmä voimaan 1.7.2015 lähtien. Tavoite A47: Turvataan metsien hiilinielut. Toteutuma: Uuden kansainvälisen ilmastosopimuksen valmistelun puitteissa Suomi on vaikuttanut metsiä ja maankäyttöä koskeviin linjauksiin yksinkertaisten ja kannustavien sääntöjen saavuttamiseksi. EU:ssa Suomi on aktiivisesti vaikuttanut metsien roolin määrittelyyn osana 2030 energia- ja ilmastokehyksen valmistelua. EU:n valmisteluprosessi maankäytön osalta jatkuu useita vuosia. Kansallisen metsästrategian valmistelun yhteydessä on kiinnitetty erityistä huomiota puun käytön tavoitteiden ja metsien ilmastovaikutusten yhteensovittamiseen. Ilmastomuutokseen sopeudutaan toimialan sopeutusvalmiuksia lisätään. Tavoite A48: Toimeenpannaan ilmastonmuutoksen kansallista sopeutumisstrategiaa, arvioidaan ja päivitetään MMM:n hallinnonalan sopeutumisen toimintaohjelma sekä kehitetään ratkaisuja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Toteutuma: Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 20.11.2014. Käynnistettiin suunnitelman toimeenpanon valmistelu. Sopeutumissuunnitelmaan on sisällytetty ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. MMM:n hallinnonalan oman sopeutumisen toimintaohjelman arviointia ja päivitystä ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi toteuttaa vuonna 2014, koska kansallisen suunnitelman teko oli kesken. Valmisteltiin yhteistyössä YM:n ja LVM:n kanssa ilmastonmuutoksen riskienhallintaan ja - arviointiin liittyvä teema VN:n vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaan.

16 Ympäristökuormitusta vähennetään alkutuotannon ravinnekuormitusta vähennetään materiaalitehokkuutta lisätään. Maatalouden ympäristökuormituksen vähentämiseen liittyvät tavoitteet on tarkasteltu maatalouden politiikkasektorin kohdalla. Luonnon monimuotoisuutta turvataan metsien monimuotoisuutta vahvistetaan kala- ja riistakannat säilyvät elinvoimaisina vieraslajeja torjutaan. Tavoite A49: Päivitetään ja toimeenpannaan riistaeläinten ja niiden elinympäristöjen hoitosuunnitelmat. Toteutuma: Vuoden aikana vahvistettiin ahmakannan, metsäkanalintukantojen ja hirvikannan hoitosuunnitelmat sekä riistataloudellinen kosteikkostrategia. Metsähanhikannan ja susikannan hoitosuunnitelmat lähetettiin lausunnolle. Metsästysasetusta muutettiin niin, että mahdollistettiin urosteeren talvimetsästyksen salliminen hyvinä lintuvuosina. Arvosana: 5 Tavoite A50: Parannetaan vaelluskalakantojen elinvoimaisuutta, rakennettujen vesistöjen tilaa ja käytettävyyttä sekä riskien hallintaa. Toteutuma: Tavoitteiden yhteensovittamista rakennetuissa vesistöissä on edistetty viestinnällä ja yhteistyöllä energiateollisuuden kanssa. Iijoella käynnistettiin ensimmäinen pilottityö ns. vesistövision laatimiseksi. Lohi- ja meritaimenstrategia valmistui vuonna 2014. Strategia linjaa Itämeren lohen ja meritaimenen kalastukseen ja kalastuksen ohjaukseen liittyviä toimenpiteitä meressä ja joessa. Strategian avulla pyritään tehostamaan myös kyseisten kalakantojen hoitoa ja luontaisen elinkierron palauttamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Virtavesien kunnostusta ja kalateiden rakentamista on edistetty Kalatiestrategian sekä alueellisten toimenpidesuunnitelmien mukaisesti mm. kehittämällä toimijoiden yhteistyötä sekä ohjaamalla rahoitusta. Tulvariskien hallintasuunnitelmat 12 vesistöalueelle ja neljälle rannikkoalueelle valmistuivat kuulemiskierrokselle 1.10.2014. Tulvariskien hallintaa on parannettu myös 1.1.2014 toimintansa käynnistäneen Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteisen Tulvakeskuksen avulla. Tavoite A51: Toteutetaan METSO-ohjelmaa. Toteutuma: Suomen metsäkeskus teki ympäristötukisopimuksia yhteensä 4027 ha ja metsäluonnonhoitohankkeita/ympäristötukitöitä yhteensä 1463 ha. Ministeriössä valmisteltiin suunnitelma metsien suojelu- ja METSO-tilastoinnin kehittämiseksi (METI). Toteutettiin yhteistyössä YM:n kanssa verkostohankehaku ja käynnistettiin yhteensä 3 uutta (2 MMM:n ja 1 YM:n) verkostohanketta. Maa- ja metsätalousministeriö rahoitti viittä valtakunnallista METSO-kehittämishanketta ja yhtä valtakunnallista tutkimushanketta (ns. TIKO-hanke). Metsähallituksen metsiä suojeltiin METSO-ohjelmalla 13 000 ha 3.4.2014 kehyspäätöksen mukaisesti. Tavoite A52: Otetaan käyttöön vieraslajiportaali, käynnistetään vieraslajien seuranta, ja arvioidaan EU:n vieraslajiasetuksen täytäntöönpanon taloudelliset vaikutukset Toteutuma: Kansallinen vieraslajiportaali julkistettiin ja otettiin käyttöön 27.5.2014. Portaalin kautta käynnistettiin laajamittainen vieraslajihavaintojen keruu, portaalin toimiessa vieraslajiseurannan ensivaiheen työkaluna. Seurannan kehittämistä käsiteltiin vieraslajiasioiden neuvottelukunnassa. EU:n vieraslajiasetuksen edellyttämän seurantajärjestelmän kehittäminen päätettiin toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeena. EU:n vieraslajiasetuksen toimeenpanon kustannusten taloudellinen tarkastelu valmistui MTT:n taloustutkimuksen toteuttamana toukokuussa 2014.

17 Tavoite A53: Käynnistetään kansallisten geenivaraohjelmien päivitys ja selvitetään geenivaralainsäädännön kehittämistarpeet. Toteutuma: Geenivaraohjelmien päivitys siirrettiin vuodelle 2015, jotta päivityksessä voidaan huomioida Luken perustamisen aiheuttamat geenivaratyön organisointia koskevat muutokset. Geenivaralainsäädännön kehitystarpeiden selvitys on ollut riippuvainen geenivaralain (YM) valmistelun etenemisestä. HE geenivaralaiksi valmistuu kevään 2015 aikana. Ministeriön selvitys on edennyt geenivaralain laatimisen mukaisessa aikataulussa. Arvosana: 3 Tavoite A54: Arvioidaan soiden kestävää ja vastuullista käyttöä koskevan periaatepäätöksen vaikutukset ja määritetään lisätoimenpiteiden tarpeet. Toteutuma: Soiden kestävää ja vastuullista käyttöä koskevan periaatepäätöksen seuranta on tehty vuoden 2014 aikana. Seuranta valmistuu helmikuussa 2015. Metsähallituksen Etelä-Suomen soiden suojelusta sovittiin vuoden 2015 lisätalousarvioesityksen yhteydessä.

18 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuutta on tässä luvussa käsitelty momenteittain kirjanpitoyksikön määrärahamäärältään merkittävimpien siirto- ja sijoitusmenojen osalta. Siirtomenomomentti: 30.60.42 Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v) käyttö 44 043 000 euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Vuoden 2014 tavoitteet: metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa, metsätalouden kannattavuus paranee ja metsien monimuotoisuutta, ympäristöhyötyjä ja hyvinvointivaikutuksia vahvistetaan. Toiminnan tuloksellisuus: Uutta metsävaratietoa tuotettiin 1,8 miljoonaa hehtaarin alueelta. Metsään.fi -asiointipalvelua kokeili 33 000 metsänomistajaa. Maanomistajan antamien metsätiedon siirto- ja selauslupien määrä nousi vuoden aikana 150 000 kappaleeseen. Metsäntutkimuslaitoksen kanssa toteutettiin tuottavuushanke metsävaratiedon keruun kehittämiseksi. Siirtomenomomentti: 30.60.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) ja 30.60.47 Pienpuun energiatuki (siirtomääräraha 2 v) käyttö 69 999 064 euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Momenttien määrärahoilla edistettiin yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöitä sekä energiapuun korjuuta. Toiminnan tuloksellisuus: MMM:n asettamat suoritetavoitteet toteutuivat pääosin hyvin. Rahoituksellisesti suurimmassa työlajissa, nuoren metsän hoidossa, tavoitetaso ylittyi selvästi. Eniten tavoitteesta jäätiin energiapuun korjuussa. Tähän vaikuttivat metsähakkeen heikentynyt hintakilpailukyky fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna ja uusiutuvaan energiaan liittyvien tukimekanismien epävarmuus. Metsänuudistamisen suoritemääriin vaikuttaa luonnontuhojen metsänuudistamistarpeet ja toisaalta Pohjois-Suomessa toteutetut hakkuut. Kunnostusojitusten toteutumien on pitkälti riippuvainen puukaupan toimivuudesta. Määrärahoilla toteutettujen töiden työllisyysvaikutukset olivat noin 3 000 htv. Työlaji/työlajiryhmä Käytetty tuki, milj. euroa Suoritetavoite Tulos Tulos tavoitteesta, % Nuoren metsän hoito, pystykarsinta 26,4 118 065 ha 1) 129 973 ha 1) 110 Energiapuun korjuu 10,3 2) 66 350 ha 29 626 ha 45 Metsänuudistaminen, juurikäävän torjunta, 11,8 22 974 ha 3) 18 517 ha 3) 81 terveyslannoitus, kulotus Metsäteiden rakentaminen perusparannus 1,2 10,5 176 km 1 378 km 144 km 1379 km 82 100 Kunnostusojitus 9,1 40 104 ha 43 475 ha 108 Kokeilu- ja selvitystoiminta 0,48 0,50 milj. euroa 0,48 milj. euroa 96 1) Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen pinta-alan. 2) Energiapuun korjuu rahoitettu momentin 30.60.47 määrärahasta. 3) Ei sisällä juurikäävän torjunnan pinta-alaa.

19 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnallinen tehokkuus Ministeriön toimintatapoja kehitetään ja tuottavuutta parannetaan. Tavoite B1: Toteutuma: Ministeriön toiminnan tuloksellisuutta parannetaan. Ministeriö on kehittänyt erityisesti virastojen ohjausta ja yhteistyötä. Kaikkien hallinnonalan virastojen kanssa on tehty uudenlaiset tulossopimukset, jotka koskevat vuotta 2015 ja alustavasti vuosien 2016 2019 tavoitteita. Virastojen ohjauksessa on kiinnitetty huomiota myös valtioneuvoston edellyttämän tuottavuusvaatimuksen edellyttämiin toimenpiteisiin ja suunnitteluja seurantaprosessien hyödyntämisen kehittämiseen. Ministeriössä valmistauduttiin tehtävien ja voimavarojen siirtämiseen valtioneuvoston kansliaan (valtioneuvoston hallintoyksikkö on perustettu 1.3.2015 lukien). Ministeriön oman vuoden 2013 alusta uusitun organisaation toiminnan kehittämistarpeita on seurattu. Ministeriöltä edellytetyt säästövelvoitteet ovat edellyttäneet siirtomenojen vaikuttavuuden arviointia. Tavoite B2: Toteutuma: Selvitetään tuottavuutta parantavat hankkeet, joiden avulla saadaan toteutettua hallituksen 29.11.2013 hyväksymän rakennepoliittisen toimeenpano-ohjelman edellyttämä valtion toiminnoille asetettu vuotuinen 0,5 prosentin tuottavuustavoite. Marraskuussa 2014 aloitettiin ministeriön sopeuttamissuunnitelman tekeminen. Sen hyväksymisen yhteydessä on tarkoitus hyväksyä myös toiminnan tuottavuutta lisäävät toimenpiteet. Hyväksyminen on tarkoitus tehdä vuonna 2015. Hallinnonalan muiden virastojen sopeuttamistoimia tarkasteltiin osana vuoden 2015 (2016 2019) tulossopimusta. Työtä jatketaan suunnittelu- ja seurantaprosessin eri vaiheissa. Tavoite B3: Toteutuma: Valmistellaan ministeriön tehtävien uudelleen järjestämistä. Ministeriön sopeuttamissuunnitelman valmistelun yhteydessä tarkastellaan myös tehtävien uudelleen järjestämistä. Tavoite B4: Toteutuma: Valmistaudutaan ottamaan käyttöön valtioneuvoston yhteinen julkaisualusta. Ministeriö on mukana yhteisen julkaisualustan käyttöönottoprojektissa yhtenä pilottiorganisaatioista. Alustan käyttöönotto on viivästynyt, suunnitellun kesäkuun 2014 ajankohdan sijasta ensimmäiset pilottiministeriöt ottivat julkaisualustan käyttöön vasta tammi-helmikuussa 2015. Ministeriön suunniteltu käyttöönottoajankohta on 5/2015. Arvosana: 2 Tavoite B5: Toteutuma: Aloitetaan ministeriön Kiekun käyttöönottoprojekti. Kiekun käyttöönottoprojekti on aloitettu, käyttöönottoon on valmistauduttu asianmukaisesti ja käyttöönotto toteutuu 1.4.2015. Tavoite B6: Toteutuma: Kehitetään ministeriön asianhallintaa: selvitetään eri järjestelmävaihtoehtoja sähköisen pysyväisarkistoinnin tarve huomioiden. Ministeriön edustajat ovat osallistuneet valtioneuvoston yhteisen asianhallintajärjestelmän esiselvityshankkeen ohjausryhmään ja projektiryhmään. Esiselvityshankkeen lopputuloksena oli loppuraportin hyväksyminen, jossa todettiin hankkeen vaiheet päätyneiksi ja esitettiin valtioneuvoston asianhallintajärjestelmän hankinnan valmisteluhankkeen (Vahva) asettamista. Asia- ja asiakirjahallinnan kehittämisen vaihtoehdoista ministeriön hallinnonalalla teetettiin esiselvitys. Nykyisen Makasiinin versioiden tuki OpenText DM 5.3.0:lle päättyi joulukuussa 2013. Asianhallinta on siirtymässä 1.3.2015 VNK/VNHY:n vastuulle. VNHY ei luvannut ministeriön käyttöön korvaavaa järjestelmää vuoden 2015 aikana. Näin ollen ministeriössä päädyttiin tekemään nykyisen Makasiinin versionvaihto, jotta varmistetaan ministeriön asiakirjahal-

linnon riskitön toiminta siihen asti kunnes saadaan VNHY:ltä uusi korvaava järjestelmä. Versionvaihtoprojekti käynnistettiin syksyllä 2014 ja se jatkuu vuoden 2015 alkukuukausina. 20 Tavoite B7: Toteutuma: Kehitetään maataloustukien täydentävien ehtojen valvontaa. Täydentävien ehtojen valvonta-asetusten yhdistämistä ja tarkentamista valmisteltiin. Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta (7/2015) on annettu tammikuussa 2015. Mavi ja Evira antoivat ehdotuksensa täydentävien ehtojen prosessi- ja tietojärjestelmämuutoksiksi ruokaosaston kanssa tehdyn yhteisen valmistelun pohjalta. Tavoite B8: Toteutuma: Vahvistetaan ja yhtenäistetään ELY-keskusten luonnonvaratehtävien ohjausta. ELY-keskusten MMM:n toimialan tehtävien vuotta 2015 koskeva ohjaus toteutettiin yhtenäisenä prosessina. Strategisissa tulosohjaustapaamisissa, ylijohtajatapaamisessa ja strategiaseminaarissa käsiteltiin kattavasti ministeriön koko toimialaa. Rovaniemellä 1.-2.10. järjestettyjen Luonnonvarapäivien aiheet ja osallistujat käsittivät kattavasti metsä-, kala, ja vesitaloussektorin. Yksityiskohtaiset toiminnalliset tulosneuvottelut käytiin ruoka- ja luonnonvarat - kokonaisuuksina. ELYjen kanssa solmittiin yksi ministeriön koko toimialaa kattava tulossopimus. Tavoite B9: Toteutuma: Huolehditaan MMM:n hallinnonalan tehtävien riittävästä resursoinnista aluehallintovirastoissa ja ELY-keskuksissa. ELY-keskusten toimintamenomomentille kohdistuviin säästöihin sopeutumiseksi ohjaavat ministeriöt ovat sitoutuneet sopeuttamistoimiin ja resurssivähennyksiin. Maa- ja metsätalousministeriön toimialan tehtävissä on sovittu 16 % vähennys ELY-keskusten htv-resursseissa vuodesta 2016 lukien. Arvosana: 3 Ministeriö on hallinnonalan käytettävissä olevilla keinoilla pyrkinyt varmistamaan toimialan tehtävien riittävän resursoinnin ELY-keskuksissa. Kuitenkin työ- ja elinkeinoministeriö yleishallinnosta vastaavana tahona määrittelee toimintamenojaon ELY-keskusten kesken. Maa- ja metsätalousministeriön ehdotuksesta osoitettiin vuoden 2015 talousarvion täydennyksessä työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille 32.01.02 kertaluonteisesti 1,8 milj. euroa käytettäväksi viljelijätukien maksatusten edellytyksenä olevien valvontojen tekemiseen, jotta tuet voidaan maksaa ohjelman edellyttämässä aikataulussa. Ministeriö on esittänyt myös valtiovarainministeriölle huolensa aluehallintovirastojen resursseista ja niihin kohdistuvista vähennyssuunnitelmista kirjeellä viimeksi vuoden 2013 lopulla. Vuosina 2012 2014 MMM:n hallinnonalan tehtävistä on vähennetty 2 htv:tä, mutta lisävähennyksiltä vältytään vuoden 2015 talousarviossa saadun pysyvän lisämäärärahan turvin. Tavoite B10: Elintarvikeketjun asioinnin sekä tukihaun ja -hallinnoinnin prosesseja kehitetään. Toteutuma: Asioinnin, tukihallinnon ja -haun prosesseihin liittyviä tietojärjestelmiä kehitettiin. Tukihaun ja - hallinnoinnin yksinkertaistamiseksi ruokaketjun kehittämishankehallinto siirrettiin Maviin. Tässä yhteydessä maataloustuotteiden menekinedistäminen yhdistettiin elintarvikeketjun kehittämiseen ja uusi, ruokaketjun kehittämistä koskeva valtioneuvoston asetus tuli voimaan elokuussa. Toimijoille järjestettiin seminaari kesäkuussa. Maaseudun yritystukea ja hanketukea sekä nuorten viljelijöiden aloitustukea ja maatilojen investointitukea voi hakea vuodesta 2015 Hyrrä-asiointiväylän kautta. Tukisovellukseen ja viljelijöiden verkkoasiointipalveluun Vipuun toteutettiin toimintoja, jotka mahdollistavat tukien sähköisen hakemisen ja käsittelyn vuonna 2015. Elintarvikkeiden alkutuotannon toimijoiden ilmoitusten ja rekisteröinnin asiointiprosesseista laadittiin selvitys ja kehittämisehdotus.