Alueella sallitaan asuinrakentaminen sekä kylän ja sitä ympäröivän asutuksen tarvitsema. rakentaminen. Mitoituksen mukainen rakentamismahdollisuuksien

Samankaltaiset tiedostot
vähimmäiskoko on 5000 m², muutoin m². Rakentaminen on sovitettava huolella ympäröivään maisemaan ja rakennettuun ympäristöön.

AT-2 PY-5 RA-2 RV-1 EM-1 EN-3 SL-3 M-6 M-7 M-8 MT-3. Mitoituksen osoittamien rakentamismahdollisuuksien perusteella muodostettavien

tarvitsema palvelurakentaminen. Mitoituksen mukainen rakentamismahdollisuuksien

tiloittain lasketaan yleisten määräysten :ssä 1-4 esitettyjen perusteiden mukaan.

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl

AT-1. Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaluonnoksen kaavamerkinnät ja määräykset. Kyläalueet AT-1 a ja b

MKL/ AT-1. Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset. Kyläalueet AT-1 a ja b

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

AT-1. Sälinkään ja Soukkion osayleiskaava Mkl /49. Kyläalueet AT-1 a ja b

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

ERVASTINKYLÄN, PAJUNIEMEN JA PEHERRYKSEN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVERATKAISU. Päätösehdotus, raportti

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Horonpohja-Piilopohja-Kuukkala. Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA


Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Kaavamerkinnät ja -määräykset

VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (hyväksytty , voimaantulo )

Uudet rakennuspaikat on merkitty mustalla pisteellä ( ). PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE

Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue varataan erillispientalojen rakentamiseen.

3:30 2: :1 :50 1:31 876:1 2:38 RA M 8:0 2:65 2:63 2:96 2:5 2:104 2:73 2:103 2:110 8:0 8:12 55 M 2:120 LV-3 876:1 1:14 1:14

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

ASKOLA KESKUSTAAJAMIEN OSAYLEISKAAVA

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Merkinnällä osoitetaan rajavartiolaitoksen ja Tullin käyttöön varattu alue.

Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

ALUE 1. Äijälän ranta-asemakaava M-1 1/1 RA-1 M-1. 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m. 1/2r. ajo. ajo. ajo

KARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU

115/ /2017 Tela

ASKAINEN YLEISKAAVA 1:10000

KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

Määräysnumero Ulkoasu

PALOPURON-RIDASJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MERKINTÖJEN SELITYKSET JA YLEISKAAVA-MÄÄRÄYKSET YLEISTÄ

TAAJAMAYLEISKAAVA PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

KUOMION ALUEEN RANTAYLEISKAAVA

SYVÄNNIEMEN OSAYLEISKAAVA

Loma- ja matkailualue. Alueelle saa rakentaa loma- ja vapaa-ajanviettoa palvelevia rakennuksia.

ALUE 03 ALUE 01 ALUE 02. AO ajo /1 8/1. I u ½ m m m /1

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

ALUE RA-2 1/8 RA-1. ajo. ajo. ajo m 100 m 150 m 200 m 250 m 300 m

KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET:

A-1 A-2 A-3 AK-1 AK-2 AK-3 AKR-1 AKR-2 AP-1 AP-2. Luonnos osa 2/2 Liite 21. Nykyisellään säilyvät alueet. Uudet ja olennaisesti muuttuvat alueet.

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

SULKAVANJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

A/TP-1 AK-1 AK-2 AKR-1 AP-1 AP-2 AP-3 AP-4 AP-5. Uudet ja olennaisesti muuttuvat alueet.

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;

VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (hyväksytty , voimaantulo )

Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa.

Kaavassa osoitettua rakennuspaikkojen enimmäismäärää ei saa ylittää. Pysäköintipaikkoja tulee varata 1/35 k-m² kohti.

PIENTEN JÄRVIEN JA LEMI-IITIÄ TIENVARSIALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö

V1-, MM- ja MT-alueilla sallitaan alueiden erityismääräyksissä mainittujen toimenpiteiden lisäksi:

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

Keskustaajaman rantaosayleiskaava. Rasteri- ja viivamerkinnät, jotka ilmaisevat kaavan osa-alueen erityisominaisuuksia:

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

Nurmeksen kaupunki. Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Karsikkoniemi)

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

Kangasalan kunta Kuhmalahden rantaosayleiskaava 1:

PADASJOKI VESIJAKO- JA SALMENTAUSTANJÄRVEN Ranta-alueiden yleiskaava 1:10 000

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

Kangasalan kunta Pohjan kylän osayleiskaava 1:

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja )

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

PYHÄJOEN KUNTA KAAVAEHDOTUS PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET OSA-ALUEET 1-4 PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA

LOHILAHTI - LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS M K 1 : MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET


Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :26:16 1 (8) YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

YLEISKAAVA METSÄTALOUDEN OHJAAJANA Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

MRL:n toimivuusarviointi

OTE PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVA 1:xxxx

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

KONNEVESI Keitelejärven ja kunnan pohjoisosien oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos

Mittakaava: 1: m. Laukaan kunta

679:4:11. Iu1/2. e= :4:6 679:4:7. Salon kaupunki ja MML, m

NAANTALI RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA 1:5000. Kaarina, , , Turku , , , , 12.8.

KIRKONKYÄN JOKINIEMEN TIENOON JA YMPÄRÖIVÄN MAASEUDUN YLEISKAAAVA SEKÄ SAJANIEMEN OSAYLEISKAAVAN JA LOPPIJÄRVI-SÄRKIJÄRVI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta

Transkriptio:

LEPSÄMÄN OSAYLEISKAAVA Kaavaluonnos Kaavamerkinnät ja -määräykset AT-1 PY-1 ET-1 Kyläalue. Alueella sallitaan asuinrakentaminen sekä kylän ja sitä ympäröivän asutuksen tarvitsema palvelurakentaminen. Mitoituksen mukainen rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärä tiloittain lasketaan yleisten määräysten :ssä 1-3 esitettyjen perusteiden muodostettavien rakennuspaikkojen pinta-alan on oltava vähintään 5 000 m². Mikäli kiinteistö liitetään keskitettyyn vesihuoltoon myös jätevesien käsittelyn osalta, rakennuspaikan vähimmäispinta-ala on 3 000m². Rakentaminen on sovitettava huolella ympäröivään maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Alueella sallitaan opetustoimintaa palveleva rakentaminen. Yhdyskuntateknisen huollon alue. Alueella sallitaan vedenottotoimintaa palveleva rakentaminen. M-1 Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alueella sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen sekä hajaasutusluonteinen rakentaminen. Mitoituksen mukainen rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärä tiloittain lasketaan yleisten määräysten :ssä 1-3 esitettyjen perusteiden muodostettavien rakennuspaikkojen pinta-alan on oltava vähintään 7 000 m². Rakentaminen on sovitettava huolella ympäröivään maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. M-2 Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alueella sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen sekä hajaasutusluonteinen rakentaminen. Mitoituksen mukainen rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärä tiloittain lasketaan yleisten määräysten :ssä 1 3 esitettyjen perusteiden muodostettavien rakennuspaikkojen pinta-alan on oltava vähintään 10 000 m². Rakentaminen on sovitettava huolella ympäröivään maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. M-3 Maa- ja metsätalousvaltainen alue, laaja yhtenäinen metsäalue. Alueella sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen sekä hajaasutusluonteinen rakentaminen. Mitoituksen mukainen rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärä tiloittain lasketaan yleisten määräysten :ssä 1-3 esitettyjen perusteiden muodostettavien rakennuspaikkojen pinta-alan on oltava vähintään 20 000 m². Rakentaminen on sovitettava huolella ympäröivään maisemaan ja rakennettuun ympäristöön.

MT-1 MT-2 MY-1 W av-1 mit1 Maatalousalue, joka on maiseman kannalta merkittävä. Alueella on erityistä merkitystä maiseman ja kyläkuvan kannalta. Alueen säilyminen avoimena ja viljelykäytössä on maiseman ja kyläkuvan kannalta tärkeää. MRL:n 43.2 :n nojalla määrätään, että alueen pellot tulee säilyttää rakentamattomina kuitenkin siten, että alueella sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen. Maataloutta palveleva rakentaminen tulee sijoittaa siten, että rakennukset eivät sulje avoimia näkymiä. Yleisten määräysten :n 1-3 mukainen rakentamismahdollisuus voidaan toteuttaa tilan tai saman maanomistajan muilla alueilla. Alueella on MRL:n128 mukainen toimenpidekielto maisemaa muuttavien toimenpiteiden osalta koskien peltojen metsittämistä. Suositus: Alueen peltojen säilyminen viljeltyinä tai hoidettuina niittyinä on suositeltavaa. Maatalousalue, viljelymaisema. Alueella on erityistä merkitystä maiseman kannalta. Alueen säilyminen avoimena ja viljelykäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Mitoituksen mukainen rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärä tiloittain lasketaan yleisten määräysten :ssä 1-3 esitettyjen perusteiden mukaan. Mitoituksen osoittamien rakentamismahdollisuuksien perusteella muodostettavien rakennuspaikkojen pinta-alan on oltava vähintään 10 000 m² sijoitettaessa rakentaminen olevien rakennusryhmien yhteyteen, metsäsaarekkeeseen, avoimen alueen tai peltoalueen reunaan metsäalueeseen tukeutuen. Muutoin rakennuspaikan vähimmäiskoko on 20 000 m². Rakentaminen on sovitettava huolella ympäröivään maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Maataloutta palveleva rakentaminen tulee sijoittaa siten, että rakennukset eivät sulje avoimia näkymiä. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alueella on maisemallista merkitystä ja arvokkaita luonnonesiintymiä. Aluetta pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan käytettäessä ja hoidettaessa on turvattava maiseman ja luonnon erityispiirteiden säilyminen. Alueella on voimassa MRL 43.2 :n mukainen rakentamisrajoitus. Yleisten määräysten :n 1-3 mukainen rakentamismahdollisuus voidaan toteuttaa tilan tai saman maanomistajan muilla alueilla. Alueella on voimassa MRL:n 128 :n mukainen toimenpiderajoitus, joka koskee maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä kuten kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttämistöitä tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä Suositus: Alueella metsänhoitotoimenpiteet tulisi suorittaa siten, että alueen suojeluarvot eivät vaarannu Vesialue. Vedenhankinnan kannalta arvokas pintavesialue. Merkinnällä on osoitettu pintavesialueet, jotka ovat ominaisuuksiltaan arvokkaita ja jotka voivat olla tai ovat yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä. Mitoitusvyöhykkeen raja. Numero (1 5) osoittaa mitoitusvyöhykkeen.

pv-1 pv-3 Alueen osa, joka on vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta (luokka I). Alueella ei saa tehdä pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. Alueelle rakentamista ja muita toimenpiteitä rajoittavat vesilain 1 luvun 18 (pohjaveden muuttamiskielto) ja ympäristönsuojelulain 8 (pohjaveden pilaamiskielto). Alueella on pohjavesien suojelemiseksi voimassa MRL:n 128 :n mukainen toimenpiderajoitus, joka koskee maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä kuten kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttämistöitä tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä. Lupaa ei kuitenkaan tarvita vedenhankintaan tai tulvantorjuntaan liittyviin MRL:n 128 :n mukaisiin toimenpiteisiin. Lämmitysöljylle tarkoitetut säiliöt tulee sijoittaa rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle katettuun vesitiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn enimmäismäärä. Alueen osa, joka on muuta pohjavesialuetta (luokka III). Alueella ei saa tehdä pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. Alueelle rakentamista ja muita toimenpiteitä rajoittavat vesilain 1 luvun 18 (pohjaveden muuttamiskielto) ja ympäristönsuojelulain 8 (pohjaveden pilaamiskielto). Alueella on pohjavesien suojelemiseksi voimassa MRL:n 128 :n mukainen toimenpiderajoitus, joka koskee maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä kuten kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttämistöitä tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä. Lupaa ei kuitenkaan tarvita vedenhankintaan tai tulvantorjuntaan liittyviin MRL:n 128 :n mukaisiin toimenpiteisiin. Lämmitysöljylle tarkoitetut säiliöt tulee sijoittaa rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle katettuun vesitiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn enimmäismäärä. s-1 Rauhoitettu puu. sl-1 sl-2 sl-3 Alueen osa, joka on luonnonsuojelullisesti erityisen arvokas. Alueella on maisemallista merkitystä ja arvokkaita luonnonesiintymiä. Aluetta pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan käytettäessä ja hoidettaessa on turvattava maiseman ja luonnon erityispiirteiden säilyminen. Alueella on voimassa MRL 43.2 :n mukainen rakentamisrajoitus. Alueella on voimassa MRL:n 128 :n mukainen toimenpiderajoitus, joka koskee maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä kuten kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttämistöitä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä. Alueen osa, joka on luonnonsuojelullisesti erityisen arvokas. Luonnonsuojelulain 49 :n mukaisen eläinlajin (liito-orava) lisääntymis- tai levähdyspaikka. Alue, jonka puusto tulee säilyttää ja hoitaa sitä niin, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Alueen osa, joka on luonnonsuojelullisesti erityisen arvokas. Alueella on maisemallista merkitystä ja arvokkaita luonnonesiintymiä. Aluetta pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan käytettäessä ja hoidettaessa on turvattava maiseman ja luonnon erityispiirteiden säilyminen. Alueella on voimassa MRL 43.2 :n mukainen rakentamisrajoitus. Alueella on voimassa MRL:n 128 :n mukainen toimenpiderajoitus, joka koskee kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttämistöitä tai muuta tähän verrattavaa toimenpidettä Suositus: Alueella metsänhoitotoimenpiteet tulisi suorittaa siten, että alueen suojeluarvot eivät vaarannu

sm sr-1 Muinaismuistoalue/-kohde Alueella/kohteessa sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Peltoviljely, laiduntaminen ja metsätalous on sallittua. Metsän äestys on kuitenkin kielletty. Kaikista muista aluetta/kohdetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista sekä alueen laajuudesta on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennus tulee säilyttää siten, etteivät sen kulttuurihistorialliset arvot vaarannu. Rakennuksen tai sen osan purkaminen edellyttää purkamisluvan hakemista. Rakennuksen julkisivun muuttaminen, kattomuodon, katteen tai sen värityksen muuttaminen, ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen edellyttää rakennusjärjestyksen mukaista lupamenettelyä. Rakennus-, purkamis- tai toimenpidelupahakemuksesta on pyydettävä museoviranomaisten lausunto. Kohteen läheisyydessä rakentaminen on sovitettava kooltaan, mittasuhteiltaan, materiaaleiltaan, väritykseltään, sijainniltaan, korkeusasemaltaan ja rakennustavaltaan arvokkaaseen rakennettuun kokonaisuuteen. sr-2 Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennettu kokonaisuus. Rakennus tulee säilyttää siten, etteivät sen kulttuurihistorialliset arvot vaarannu. Rakennuksen tai sen osan purkaminen edellyttää purkamisluvan hakemista. Rakennuksen julkisivun muuttaminen, kattomuodon, katteen tai sen värityksen muuttaminen, ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen edellyttää rakennusjärjestyksen mukaista lupamenettelyä. Rakennus-, purkamis- tai toimenpidelupahakemuksesta on pyydettävä museoviranomaisten lausunto. Alueella tai sen läheisyydessä rakentaminen on sovitettava kooltaan, mittasuhteiltaan, materiaaleiltaan, väritykseltään, sijainniltaan, korkeusasemaltaan ja rakennustavaltaan arvokkaaseen rakennettuun kokonaisuuteen. Yhdystie. Tieliikenteen yhteystarve Ohjeellinen ulkoilureitti. Voimalinja. Kunnan raja. Yleiskaava-alueen raja. Alueen raja. Osa-alueen raja. Osa-alueen raja. (1) Alueeseen tai kohteeseen liittyvä kirjan- tai numerotunnus

YLEISET MÄÄRÄYKSET JA SUOSITUKSET: Osayleiskaava- alueen tilojen rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärät 1 Mitoitus koskee olevia/muodostettavia rakennuspaikkoja riippumatta rakennuspaikan olevasta/tulevasta käyttötarkoituksesta. 2 Muunnettu pinta-ala saadaan kertomalla emätilan, joka tarkoittaa ajankohdan 1.7.1959 tilajaotuksen mukaista tilaa, kullakin mitoitusvyöhykkeellä sijaitseva pintaala mitoitusvyöhykkeen muuntokertoimella. Kertoimet ovat mitoitusvyöhykkeittäin seuraavat: Muuntokerroin Mitoitusvyöhyke 1 1,3 Mitoitusvyöhyke 2 0,8 Mitoitusvyöhyke 3 0,6 Mitoitusvyöhyke 4 0,3 Mitoitusvyöhyke 5 0 3 Emätilan, joka tarkoittaa ajankohdan 1.7.1959 tilajaotuksen mukaista tilaa, rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärät määräytyvät emätilan eri vyöhykkeillä sijaitsevien muunnettujen pinta-alojen yhteenlasketun muunnetun pinta-alan perusteella seuraavan taulukon mukaisesti: Emätilan muunnettu pinta-ala ha Rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärä 0 0,99 1 1 2,99 2 3 5,99 3 6 9,99 4 10 14,99 5 15 19,99 6 20 29,99 7 30 39,99 8 40 59,99 9 60 79,99 10 80 99,99 11 100 119,99 12 120 139,99 13 140 159,99 14 Emätilan (1.7.1959) rakentamismahdollisuuksien lukumäärä jaetaan ajankohdan 1.1.2000 tilajaotuksen mukaisille tiloille muunnetun pinta-alan suhteessa. Rakentamismahdollisuuksia kuvaavasta luvusta otetaan huomioon vain kokonaisluku ilman desimaaleja ja luvun ollessa 0,5 0,99, se pyöristetään ylöspäin yhdeksi. Tilan (ajankohta 1.1.2000) jo rakennetut rakennuspaikat vähennetään tilalle tulevien rakentamismahdollisuuksien lukumäärästä. Emätila-/tilakohtaiset rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärälaskelmat on esitetty kaavaselostuksessa.

4 Seuraavat luvat on rinnastettu jo rakennettuihin rakennuksiin: - voimassa olevat rakennusluvat - voimassa olevat suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamispäätökset, joiden perusteella ei ole vielä myönnetty rakennuslupaa. Suunnittelutarveratkaisun, poikkeamispäätöksen tai rakennusluvan rauetessa harkitaan uuden suunnittelutarveratkaisun, poikkeamispäätöksen tai rakennusluvan myöntämisen tai aloittamattoman rakennusluvan voimassa oloajan jatkamisen yhteydessä asiaa 1 :ssä esitettyjen mitoitusperusteiden mukaisesti. 1.1.2000 jälkeen muodostetut tilat 5 Tilojen rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärät on osoitettu kaavaselostuksessa. Jos ajankohdan 1.1.2000 tilasta muodostetaan uusia tiloja, tilan rakentamismahdollisuus jaetaan siitä muodostettujen/muodostettavien uusien tilojen kesken muunnettujen pinta-alojen suhteessa, elleivät tilojen omistajat toisin sovi. Jako tehdään siten, että kunkin tilan rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärä on kokonaisluku ja että kokonaislukujen summa on yhtä suuri kuin 1.1.2000 tilan rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärä. Suositus: Kaupan tai luovutuksen yhteydessä rakentamismahdollisuuksien jako suositellaan merkittäväksi kauppa- tai muuhun luovutuskirjaan. Rakentamismahdollisuuksien toteutuminen 6 Rakentamismahdollisuuksien toteutuva lukumäärä voi jäädä enimmäismäärää pienemmäksi MRL:n 16 :n (suunnittelutarvealue) tai 116 :n 2 momentin (rakennuspaikkaa koskevat vaatimukset) perusteella. Rakentamisen määrä ja laatu sekä sijoittuminen 7 Mitoituksen osoittamien rakentamismahdollisuuksien perusteella muodostettavalle/olevalle rakennuspaikalle saa sijoittaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen. Rakennuksen kerroslukuun vaikuttavat maastonmuodot, maisema ja ympäröivä rakennuskanta. Erilliset sauna- ja talousrakennukset ovat suositeltavia. Rakennuspaikalle saa sijoittaa lisäksi ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja, kuitenkin niin, että rakennuspaikan pääkäyttötarkoituksen tulee olla asuinrakentaminen. Rakennuspaikalle sijoitettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 500 k- m²,kuitenkin niin, että rakennuspaikan enimmäiskerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennusten on sijoitukseltaan, korkeusasemaltaan, kerrosluvultaan, muodoltaan, kattomuodoltaan, mittasuhteiltaan, materiaaleiltaan ja ulkonäöltään sopeuduttava ympäristöönsä sekä rakennettuun ympäristöön. Lakialueille rakentaminen on kielletty MRL 43.2 :n nojalla. Maa- ja metsätaloutta palvelevien rakennusten rakentaminen on mahdollista edellä olevan enimmäiskerrosalan estämättä. Saunan ja talousrakennuksen rakentamista koskevat rakennusjärjestyksen säännökset. Ns. sivuasunnolla tarkoitetaan asuntoa, joka liittyy toiminnallisesti ns. pääasuntoon. Rakennuspaikalle saa rakentaa sivuasunnon, jos rakennuspaikan koko on vähintään 5 000 m² (0,5 ha) ja sillä on ennestään vain yksi asunto. Sivuasunnon rakentamisen edellytyksenä on lisäksi, että se rakennetaan pääasunnon yhteyteen tai sen pihapiiriin siten, että rakennuksilla on yhteinen vesihuolto, tieliittymä ja piha-alue. Sivuasunnon ja pääasunnon tulee muodostaa kokonaisuus. Sivuasunnon ja pääasunnon rakennuspaikan erottaminen itsenäisiksi tiloiksi edellyttää kunnan suostumusta. Sivuasunto tulee suunnitella liikuntaesteettömäksi. Sivuasunto saa olla enintään yksikerroksinen ilman kellaria ja kerrosala saa olla enintään 80 k-m². Sivuasuntoa ei saa laajentaa 80k-m² suuremmaksi. Sivuasunnon rakentamismahdollisuus ei koske lomarakentamista.

Mitoituksen osoittama rakentaminen tulee ensisijaisesti sijoittaa mitoitusvyöhykkeen 1 alueelle. Ellei se ole mahdollista, rakentaminen tulee sijoittaa mitoitusvyöhykkeen 2 alueelle. Sen jälkeen mitoitusvyöhykkeen 3 alueelle ja viimeksi mitoitusvyöhykkeen 4 alueelle. 8 Ennen tämän kaavan hyväksymistä rakennusluvan saanutta rakennusta saa laajentaa tai sen saa korvata uudella käyttötarkoitukseltaan vastaavalla rakennuksella. Olemassa olevan asuinrakennuksen käyttöön saa rakentaa sauna- ja talousrakennuksen rakennuspaikan enimmäiskerrosalaan sisältyen. 9 Maa- ja metsätaloutta palvelevalla rakentamisella ei tarkoiteta uutta asuinrakennusta tai saunaa eikä hevostallia tai maneesia. 10 Rakennuksen alimman lattiatason korkeutta säätelee rakennusjärjestys. Lisäksi tulee ottaa huomioon rakennuspaikkakohtaiset maaperä- ja ympäristöolosuhteet. Melu 11 Maantien, paikallisteiden tai vastaavien teiden sekä muiden melulähteiden läheisyyteen rakennettaessa on suunnittelutarveratkaisun, poikkeamispäätöksen ja rakennusluvan käsittelyn yhteydessä tarkistettava ko. melulähteestä aiheutuva melu ja tarvittaessa edellytettävä riittävää etäisyyttä melulähteestä ja/tai rakenteilta riittävää ääneneristävyyttä tieliikenne/muuta melua vastaan. Kuitenkin tulee huolehtia, että asumisen yhteyteen on järjestettävissä piha-alue, jonka melutaso alittaa 55 db L Aeg. Rantarakentaminen 12 Jokeen maisemallisesti liittyvällä vyöhykkeellä rakennuksen tulee sopeutua maisemaan, ympäröivään luontoon ja rakennettuun ympäristöön. Muutoin rantarakentamista koskevat rakennusjärjestyksen säännökset. Vesihuolto 13 Kiinteistö on ensisijaisesti liitettävä alueella olevaan keskitettyyn vesihuoltoon myös jätevesien osalta. Jos kiinteistölle on rakennettu kiinteistökohtainen jätevesien käsittelyjärjestelmä ennen keskitetyn vesihuollon rakentamista alueelle, kiinteistö tulee liittää keskitettyyn vesihuoltoverkostoon sen rakentamisen jälkeen vähintään jätevesien osalta. Ellei alueella ole keskitettyä vesihuoltoa, johon kiinteistö voidaan liittää, jätevedet on käsiteltävä valtioneuvoston asetuksen (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueille mukaisesti. Suojavyöhykkeet 14 Suositus: Viljellyille pelloille tulisi jättää vähintään 10 20 metriä leveä kerroksellinen kasvillisuusvyöhyke joen varteen. Vastaavasti jokeen laskevien valtaojien varsille tulisi jättää vähintään 3 m leveä pysyvän kasvillisuuden peittämä vyöhyke. Mahdollisen metsänhakkuun yhteydessä metsän ja pellon rajavyöhykkeelle sekä suojelualueiden ja luontosuhteiltaan arvokkaiden alueiden reunavyöhykkeelle tulisi jättää puuston peittämä suojavyöhyke.