MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 20.11.2009

Tehtävä 1 Tapauksessa oli pääongelmana avioliittolain vallinnanrajoitukset ja niiden vaikutukset lesken tekemän oikeustoimen tehokkuuteen. Tämän lisäksi jouduttiin pohtimaan alihintaisen kaupan huomioon ottamista osituksessa. AL 86.2 :n mukaan eloonjäänyt puoliso on kuolemantapauksen ja osituksen välisenä aikana oikeutettu vallitsemaan omaa omaisuuttaan, siis esimerkiksi solmimaan yksin sitä koskevia oikeustoimia. Vapaa vallintaoikeus ei kuitenkaan koske varallisuutta, joka on puolisoiden avioliiton aikana ollut vallinnanrajoitusten alaista AL 38 tai 39 :n perusteella. Tällaisen omaisuuden luovuttamiseen leski tarvitsee perillisten suostumuksen tai oikeuden luvan. Niinpä esillä olevassa tapauksessa leski B ei olisi saanut luovuttaa kiinteistöään ilman mainittua suostumusta tai lupaa. Vaikka kiinteistöä oli alun perin käytetty kesämökkinä, se oli kuitenkin tapausselostuksesta päätellen selvästikin AL 38 :ssä tarkoitettu puolisoiden yhteinen koti B:n tekemää luovutusta rasittaa siis tehottomuus. Se voi kuitenkin korjaantua joko perillisten passiivisuuden tai ostajan saaman vilpittömän mielen suojan perusteella. AL 38.2 :n mukaan vallinnanrajoitusten loukkaukseen täytyy vedota kanteella, joka on nostettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun loukattu taho - tässä perilliset - sai tiedon oikeustoimesta. Kun tapauksen kiinteistönkauppa oli solmittu jo heinäkuussa, jää määräaikaa koskeva kysymys riippumaan siitä, milloin perilliset ovat saaneet tiedon B:n solmimasta kaupasta. Jos se on tapahtunut 19.8. tai aikaisemmin, on aika jo ummessa, muuten ei. Koska tiedoksisaantihetki ei käy ilmi tapausselostuksesta, tehtävään ei voitu antaa tältä osin ehdotonta vastausta. Olennaista kuitenkin oli, että kysymystä pohdittiin edellä kuvatulla tavalla. Luovutuksen tehottomuus voi korjaantua myös ostajalle annettavan vilpittömän mielen suojan perusteella. Näin käy, mikäli tapauksen X on saanut saannolleen lainhuudon, eikä hän luovutuksen tapahtuessa tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää, ettei B:llä ollut oikeutta luovutukseen. X saattaisi tapausselostuksen perusteella melko uskottavastikin väittää, ettei hän voinut käsittää B:ltä ostamansa kiinteistön olevan AL 38 :ssä tarkoitettu yhteinen koti, sillä kysymys oli kesämökistä. - Myöskään vilpittömän mielen suojan kysymystä ei ollut tapausselostuksen tiedoilla mahdollista ratkaista, mutta olennaista oli, että ongelmaa pohdittiin. Pelkkä viittaus X:n vilpittömään mieleen ei riittänyt, vaan vastauksesta oli edes jollakin tavoin käytävä ilmi, mitä vilpittömässä mielessä oleminen kyseisessä tilanteessa konkreettisesti tarkoittaa. Siinä tapauksessa, että perilliset eivät voi tai halua vedota luovutuksen pätemättömyyteen, joudutaan pohtimaan, millä he voivat lesken kanssa toimitettavassa osituksessa suojautua alihintaisen kaupan vaikutuksilta. Perillisten intressissä on nyt turvata se, ettei heidän tasingonmaksuvelvollisuutensa kasva lesken omaisuuden vähenemisen vuoksi. Tarkasteltavassa tilanteessa perilliset voivatkin vedota oikeuskäytännössä omaksuttuun ns. restituutioperiaatteeseen (ennallistamisperiaatteeseen). Lesken vähennettyä omaisuutta alihintaisella kaupalla ositus toimitetaan ikään kuin myyty kiinteistö olisi edelleen hänen omistuksissaan. Tarkkaan ottaen restituution toteuttaminen edellyttää vielä sitä, että lesken katsotaan omaisuutta vähentäessään toimineen huolimattomasti. 120 000 euron hintaisen kesämökin myyminen 80 000 eurolla täyttänee tämän kriteerin - aivan varma ei asia tosin ole. - Koska oppikirjassa ei tuoda esille huolimattomuusedellytystä, sen tarkastelua ei tietysti vaadittu opiskelijoiltakaan.

Hyvin monet vastaajista sovelsivat tapaukseen AL:n vastikesäännöksiä. Lesken toiminta katsottiin AL 94 ':n mukaiseksi omaisuuden hukkaamiseksi, jonka perusteella perillisille annettiin vastikeoikeus. Tämä oli kuitenkin virhe, sillä vastikesäännökset eivät sovellu lainkaan ositusperusteen syntyhetken (tässä perittävän kuolinhetken) jälkeisiin toimiin. Mainittu asia tuodaan selvästi esille oppikirjassa. Sen tähden vastikesäännösten soveltaminen johti pistemenetyksiin, vaikka kyseisellä virheellä ei loppujen lopuksi ollut tapauksen ratkaiseminen kannalta juuri merkitystä. Vastikesäännöksiä soveltamalla päästään useimmiten samoihin lopputuloksiin kuin restituutiolla: loukattu osituspuoli saatetaan siihen asemaan, jossa hän olisi ollut ilman kyseistä oikeustoimea tai toimenpidettä. Kysymys on kuitenkin järjestelmää ajatellen eri suojakeinoista, ja myös osituksen lopputulos saattaa yksittäistapauksissa muodostua aivan erilaiseksi sen mukaan, kumpaan niistä voidaan vedota. Vielä suurempi virhe oli soveltaa tapaukseen perintökaaren säännöksiä, esimerkiksi PK 3:3:n vastikesäännöstä tai PK 18 luvun yhteishallintoa koskevia määräyksiä. Leski B ei ollut nyt perinyt puolisoaan, eikä tapauksessa myöskään ollut kysymys jäämistöomaisuuden vaan lesken oman omaisuuden vallinnasta. Perintökaaren säännöksiin tukeutuminen osoittikin, että vastaajalla olivat vielä perhevarallisuusoikeuden perusasiat oppimatta. Lähdepohja: Tapauksen kannalta relevantteja asioita käsiteltiin teoksessa Aarnio - Kangas, Perhevarallisuusoikeus erityisesti sivuilla 65-71 ja 77-78. 3 Tehtävä 2, prof. Kangas selvittää arvostelua tarvittaessa vastaanotollaan. Tehtävä 3, ks. perintöverokirja Tehtävä 4 Ks. erit. Aarnio Kangas Perhevarallisuusoikeus s. 20-23 sekä Gottberg Perhesuhteet ja lainsäädäntö s. 197-198. Voiko B avioeron jälkeen jäädä asumaan yksin A:n omistamaan asuntoon lasten kanssa yhdeksän kuukauden ajaksi siten, että A pitäisi saada muuttamaan pois omistamastaan asunnosta. Kyseeseen tulee yhteiselämän lopettamista koskeva päätös tuomioistuimessa (AL 24 ). Vaatimus voidaan esittää avioeroa koskeneen oikeudenkäynnin jälkeenkin kun avioero on tullut lainvoimaiseksi. Vaatimuksen voi tehdä vain toinen (entisistä) puolisoista yksinkin. B:llä on siten yksinkin mahdollisuus vaatia yhteiselämän lopettamispäätöstä vaikka avioero on saanut lainvoiman. Yhteiselämän lopettamisvaatimuksen (AL 24 ) seurauksena tuomioistuin voi päättää kumpi puolisoista saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Sillä, kuka asunnon omistaa ei ole merkitystä. Tuomioistuin voi myös velvoittaa toisen muuttamaan pois yhteisestä kodista, joten A voitaisiin velvoittaa muuttamaan pois kotoaan ja B:lle antaa oikeus asua (entisessä) yhteisessä kodissa. Yhteiselämänlopettamispäätös on voimassa enintään kaksi vuotta, joten B:n havittelema 9 kuukauden asuminen A:n asunnossa on mahdollinen. Tapauksessa on erittäin tärkeää ottaa huomioon, että päätös yhteiselämän lopettamisesta raukeaa, jos puolisoiden välillä toimitetaan lainvoimainen ositus. Näin ollen B:n oikeus asua A:n asunnossa voisi päättyä aikaisemminkin osituksen lainvoimaistuttua. Näin ollen B:n ei kannattane vaatia ositusta ainakaan 9 kuukauteen.

4 Mistä ajankohdasta lukien lapset C ja D voisivat tehokkaasti vaatia elatusapua A:lta, joka on laiminlyönyt elatuksen maksamisen vuoden 2008 alussa. A ei ole osallistunut lasten elatukseen vuoden 2008 alusta lukien, vaikka hänellä vanhempana on siihen aina velvollisuus (Laki lapsen elatuksesta). Koska A ei maksa elatusta vapaaehtoisesti, elatusta on vaadittava tuomioistuimessa. Laki lapsen elatuksesta mahdollistaa sen, että elatusapua määrätään maksettavaksi kanteen vireille panosta alkaen, ja erityisen painavista syitä elatusta voidaan määrätä suoritettavaksi yhdeltä vuodelta ennen kanteen vireillepanoa (10 ). Lapset voivat tehokkaasti vaatia elatusta vuoden ajalta ennen kanteen vireilletuloa. Kun kanne ei ole vielä vireilläkään, elatusta ei siten voi vaatia vuoden 2008 alusta lukien, vaikka A sen maksamisen silloin lopettikin. B:n kannattaisi laittaa kanne vireille mahdollisimman pian. Yhteiselämän lopettamista koskevan asian yhteydessä voidaan esittää vaatimus elatusavun vahvistamisesta. Tehtävä 5 a) Kohdassa oli kyse tyypillisestä edunvalvojan statukseen perustuvasta jääviydestä, Edunvalvoja ei voi olla kaupan toisena osapuolena edustamansa henkilön kanssa (ns. itsekontrahointikielto); toimeen tulisi määrätä toinen edunvalvoja edustamaan päämiestä. Tapauksessa voi pohtia sitä, onko komissiokaupassa kyse jääviyssäännösten mukaisesta kaupasta, kun muodolliset kaupan osapuolet ovat ammattimaisia arvopaperinvälittäjiä, ja arvopaperin ostavan ja myyvän (varsinaiset osapuolet) oikeudet ja velvollisuudet kohdistuvat eräin poikkeuksin lähinnä edustajiinsa (tätä asiaa ei vaadittu tentissä) b) Tapauksessa tuli huomioida, että päämiehen sisar kuuluu sinänsä HolhL 34 sukulaisuussuhdejääviyttä esittävän kohdan piiriin, mutta tapauksessa on lisäksi kyse siitä, onko yhtiö N joku, jota päämies edustaa. Jotta lainsäädäntöä ei voitaisi kiertää yhtiöjärjestelyin, on viimeksi mainittu päämies sama kuin sukulaisuussuhdejääviyttä edustavat kohdat esittävät. Tapauksessa tulisi hankkia selvitystä siitä, millainen tosiasiallinen määräysvalta kyseisessä yhtiössä edunvalvojan sisarella on 20 % omistusosuuden nojalla, ja miten yhtiön nimenkirjoitusoikeus on juridisesti järjestetty. c) Kohta oli hieman moniulotteisempi, ja näissä tilanteissa on hyvä piirtää itselleen näkyviin selostetut henkilösuhteet (kaaviona). Päämies on kuolinpesän osakas, missä pesään kuuluu eräs yhtiö (X), jonka 100 %:sti omistaman tytäryhtiön kaupasta on kyse. Tällaisesta kaupasta päättäminen kuuluu yhtiön X hallitukselle, eli kuolinpesän osakkuussuhteisiin vaikuttavaa edustamista ei tapauksessa ole käsillä. Lisäksi edunvalvoja on ollut kaupan vastapuolena olevan pörssiyhtiö N hallintoneuvoston jäsen. Tässäkin on muodolliselta kannalta olennaista, se edustaako edunvalvoja kaupan vastapuolta (hallintoneuvostoilla ei ole tällaista roolia kuin poikkeustapauksissa). Tapauksessa saattoi lisäksi pohtia sitä, voisivatko päämiehen ja edunvalvojan intressit olla tapauksessa ristiriidassa riippumatta siitä, ettei muodollista statusjääviä esiinny. d) Kohta kuuluu selkeästi statusjääviyden alaan: pätevän kaupan tekeminen olisi edellyttänyt toisen vahvistetun edunvalvojan määrääminen. Pätemättömyys ei ole oikeusvaikutuksena riippuvainen siitä, onko kauppa taloudellisesti päämiehelle kannattava vai ei. HolhL 36 mukaan päämiehen vastapuoli on kauppaan sidottu, kun arvioidaan kuka on oikeutettu vetoamaan pätemättömyyteen. Ainakaan sellaista itsekontrahointia ei voida sallia, missä pätemättömyysväitteen esittäisi edunvalvoja päämiehen puolesta itseään kohtaan. Ks. lisäksi pätemättömyyden korjautumismuodoista Välimäki Holhoustoimen pääpiirteet s. 94 95, joita saattoi kohdassa selostaa.

1 PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 20.11.2009 Ohjeita: - Pakollisen perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssin suorittaneet vastaavat tehtäviin 1-5. - Peruskurssista saadut hyvityspisteet ja sen suoritusaika sekä kurssin pitäjä ilmoitetaan tehtävän NELJÄ (4) vastauspaperissa esim. nimen yhteydessä. - Tehtävään 6 vastaavat vain ne, jotka ovat saaneet vapautuksen perheoikeuden peruskurssista. - Nimettömiä vastauksia ei oteta huomioon. Opiskelijanumero on merkittävä nimen yhteyteen. - Vastaustila on yksi sivu. Ylimenevää osaa ei lueta eikä vastausta, jossa rivien väliin on kirjoitettu enemmän kuin yksi vastausrivi, arvostella lainkaan. - Vastaus on kirjoitettava selvällä käsialalla. - Jokainen vastaus on kirjoitettava erilliselle arkille. - Tentti on lakikirjatentti. TULOKSET yksityisoikeuden laitoksella ja aineen internetsivuilla (linkistä tentit ) 10.12.2009 klo. 11.00. 1. Aviopuolisot A ja B kyllästyivät kaupunkilaiselämään ja muuttivat asumaan B:n yksin omistamaan vanhaan kesämökkiin. Tämän vuoden alussa A kuoli. B tunsi olonsa turvattomaksi syrjässä sijaitsevassa mökissä ja alkoi suunnitella kaupunkiin palaamista. Heinäkuussa 2009 B sitten myi kesämökkikiinteistönsä X:lle ja osti Turusta itselleen yksiön. A:n ja B:n yhteiset lapset C ja D ovat saaneet kuulla tapahtuneesta ja ovat harmissaan sen johdosta. B:n olisi ennen kaupan tekemistä pitänyt neuvotella heidän kanssaan. Kauppahintakin on ollut aivan liian alhainen: B sai ostajalta vain 80 000 euroa, vaikka käypä hinta olisi ollut 120 000 euroa (mökki oli vanha ja vaatimaton, mutta se sijaitsi hienolla merenrantatontilla). Lapset pelkäävät, että B:n menetettyä näin omaisuuttaan he joutuvat antamaan tälle osituksessa enemmän tasinkoa. Ositus on tarkoitus toimittaa ensi keväänä, ja jo etukäteen on selvää, että A on puolisoista varakkaampi. C ja D pyytävät sinulta oikeudellista arviota tilanteesta. Jos he nostavat kanteen ostaja X:ää kohtaan ja vaativat kaupan julistamista pätemättömäksi, menestyykö kanne? Lisäksi he haluavat tietää, voivatko he turvata asemansa tulevaa ositusta ajatellen jollakin muulla tavalla kuin pätemättömyyskannetta ajamalla, ja jos voivat, millä tavoin? Anna C:lle ja D:lle perusteltu vastauksesi. 2. B oli 12.11.2002 tekemässään testamentissa määrännyt A:lle omistamansa arvopaperit, lukuun ottamatta asunto-osaketta koskevaa osakekirjaa. Arvopaperit käsittivät lähinnä pörssiosakkeita. A on B:n kuoleman jälkeen antanut pankille osakkeiden myyntiä koskevan toimeksiannon. Tämän jälkeen A on kuitenkin 14.2.2003 allekirjoittamallaan, B:n kuolinpesään pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi määrätylle asianajajalle osoittamallaan kirjoituksella ilmoittanut, ettei hän ota vastaan hänelle testamentilla määrättyä omaisuutta. Jakokirjassa 3.4.2003 pesänjakaja on katsonut, että koska A ei ottanut perintöä vastaan testamentin mukaisesti, hänen osuutensa oli menevä yhteisesti yleistestamentin saajille C:lle, D:lle ja E:lle. A:n velkojapankki vaati C:tä, D:tä ja E:tä vastaan nostamassaan kanteessa peräyttämään A:n perinnöstä luopumista koskevan oikeustoimen ja vastaajien velvoittamista palauttamaan saamansa perintö ulosottomiehelle pankin A:lta olevien saatavien maksamiseksi. C, D ja E vastustivat vaatimusta ja totesivat, että A ei ollut ottanut perintöä vastaan. C:n, D:n ja E:n mukaan A:lla oli oikeus luopua perinnöstä. Esitä perusteltu oikeudellinen arvio tilanteesta.

2 3. Perintöveron luokkaan ja veron määrään vaikuttavat tekijät? 4. Aviopuolisot A ja B olivat olleet naimisissa vuodesta 1999 lähtien. Heillä oli kaksi yhteistä lasta, tällä hetkellä 12-vuotias C ja 15-vuotias D. Puolisoiden välit olivat kiristyneet vuoden 2008 alussa. Puolisoista A lopetti tuolloin omien rahojensa käyttämisen perheen hyväksi, vaikka jatkoikin perheen yhteisessä kodissa asumista entiseen malliin. B joutui tämän vuoksi tekemään omilla varoillaan selvästi enemmän hankintoja mm. lapsille. B haki avioeroa 9.3.2009 ja avioero on saanut lainvoiman 16.10.2009. A ei ole suostunut muuttamaan pois kotoa, vaikka B on häntä siihen kehottanutkin. B:n koko palkka menee hänen omiin ja lasten kuluihin, koska A on todennut, että hänellä ei varsinkaan avioeron jälkeen ole mitään intressiä kustantaa C:n tai D:n hankintoja. A muistutti myös siitä, että B, C ja D asuvat edelleen A:n yksin omistamassa kodissa, ja kehotti heitä harkitsemaan pikaisesti poismuuttoa, johon B oli todennut, että hän odottaa edelleen lasten elatukseen tarkoitettuja rahoja A:lta siitä päivästä lukien kun hän lopetti taloudelliset panokset perheen hyväksi vuoden 2008 alussa. Puolisot eivät ole edes saaneet aloitettua osituksen toimittamista, koska A suhtautuu siihenkin hyvin passiivisesti. B pyytää sinulta tänään neuvoa. B haluaa tietää, voiko hän saada jäädä asumaan lasten kanssa perheen yhteiseen kotiin, eli A:n omistamaan asuntoon, kunnes hän saa hankittua uuden asunnon itselleen ja lapsilleen, mihin menee 9 kuukautta. B haluaisi myös, että A muuttaisi pois sanotuksi ajaksi asunnosta, ja B jäisi yksin asumaan lapsineen asuntoon mainituksi ajaksi, vaikka A sitä ymmärrettävästi vastustaa. Lisäksi B haluaa tietää, mistä ajankohdasta lukien lapset voisivat vaatia tehokkaasti elatusapua A:lta, joka on sen maksamisen laiminlyönyt sanotuin tavoin. B ei ole vielä ryhtynyt mihinkään varsinaisiin toimiin näissä asioissa. Anna B:lle oikeudellisesti perusteltu ja selkeä vastaus hänen pohtimiin seikkoihin. ILMOITA TÄMÄN TEHTÄVÄN NELJÄ (4) PAPERISSA PERHEOIKEUDEN PERUSKURSSISTA SAAMASI PISTEET SEKÄ LUENNON SUORITUSAIKA JA LUENNOITSIJA. NÄMÄ PISTEET EIVÄT SIIS KORVAA TÄTÄ TEHTÄVÄÄ, VAAN VAIKUTTAVAT HYVITYSPISTEINÄ TENTIN LOPULLISEEN ARVOSANAAN.

3 5. Tarkastele seuraavia päämiehen ja edunvalvojan välisten oikeustoimien pätevyyttä HolTL:n näkökulmasta. a) Edunvalvoja omistaa 2 % pörssiyhtiön N osakekannasta, ja myy ns. julkisen kaupankäynnin ulkopuolisessa osakekaupassa päämiehelle 100.000kpl osakkeita. Kauppa vastaa n. 0,2 % yhtiön koko osakekannasta b) Edunvalvojan sisar on 20 %:n osuudella osaomistajana pienessä osakeyhtiö Y:ssä, joka harrastaa kiinteistöliiketoimintaa. Edunvalvojan sisaren osaksi omistama yritys ostaa päämiehen omistaman maa-alueen, jolle yritys suunnittelee rakennuttavansa asuntoja c) Edunvalvoja on valtion osaksi omistaman pörssiyhtiö N hallintoneuvoston jäsen. Päämies, joka on erään teollisuussuvun rikkaan kuolinpesän osakas, on merkittävänä omistajana kuolinpesään kuuluvassa yhtiössä, joka suunnittelee myyvänsä erään 100 % omistamansa tytäryhtiön pörssiyhtiö N:lle. d) Edunvalvoja myy omistamansa maa-alueen, johon ei ole voimassaolevaa asemakaavaa, 1.1.2010 päämiehelle. 1.5.2010 maa-alueen sijaintikunta tekee kaavoitusta koskevan periaatepäätöksen, joka nostaa maa-alueen hinnan kaksinkertaiseksi Huom! Ne opiskelijat, jotka ovat hyväksyttävästi suorittaneet Ahti Saarenpään pitämän edunvalvontaoikeuden luentosarjan, voivat jättää vastaamatta kysymykseen 5 ja käyttää luentosarjalta saamansa pisteet hyväksi tentissä. Tehtävän osalta on tällöin jätettävä vastauspaperi, johon merkitään nimi, ilmoitus luennoista sekä saatu pistemäärä. (6. Huomenlahjaa koskeva sääntely vuoden 1734 naimakaaressa.) Tähän kysymykseen vastaavat vain ne, jotka eivät ole suorittaneet perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssia. Muut eivät jätä vastauspaperia tästä tehtävästä.

Familje- och kvarlåtenskapsrätt 20.11.2009.wpd Anvisningar: S De som klarat av den obligatoriska grundkursen i fam ilje- och kvarlåtenskapsrätt svarar på frågorna 1 5. S På svarspappret för fråga fyra (4) t.ex. i samband med ditt namn skall du skriva hur många bonuspoäng som du fått för grundkursen, när du avlagt kursen och vem som höll kursen. S Fråga 6 besvaras endast av dem som fått befrielse från den obligatoriska grundkursen. S Anonym a svar beaktas inte. Skriv ditt studentnumm er bredvid ditt namn. S Svarsutrymmet är en sida. Den överstigande delen läses inte. Ett sådant svar bedöms inte heller där det mellan raderna har skrivits mer än en textrad. S Du skall skriva svaren med tydlig handstil. S Du skall skriva varje svar på ett separat ark. S Det är fråga om en lagbokstentamen S Resultatet finns till påseende på institutionen för privaträtt och på hem sidorna under länken tentit torsdagen 10.12.2009 kl. 11.00. 1. Makarna A och B hade tröttnat på stadslivet och de flyttade in i en gammal sommarstuga som B ägde ensam. I början av detta år dog A. B kände sig otrygg i stugan som var belägen avsides och började planera att återvända till staden. I juli 2009 sålde B sedan sin sommarstugefastighet till X och köpte sig en etta i Åbo. A:s och B:s gemensamma barn C och D har fått höra om det inträffade och är harmsna över detta. B borde före affären ha förhandlat med dem. Köpeskillingen har också varit alldeles för låg: B fick endast 80 000 av köparen fastän det gängse värdet hade varit 120 000 (stugan var gammal och anspråkslös men den var belägen på en fin havsstrandstomt). Barnen är rädda att de då B på detta sätt har förlorat sin egendom blir tvungna att i avvittringen ge mera i utjämning. Man har för avsikt att förrätta avvittring under inkommande vår och redan på förhand är det klart att A är den förmögnare av makarna. C och D ber av dig en rättslig bedömning av situationen. Kommer en talan att ha framgång, om de väcker talan gentemot köparen X och yrkar att köpet förklaras ogiltigt? Dessutom vill de veta huruvida de kan trygga sin ställning med tanke på en kommande avvittring på något annat sätt än genom att driva en ogiltighetstalan och om detta möjligt så på vilket sätt? Svara med motiveringar på C:s och D:s spörsmål. 2. B hade 12.11.2002 i sitt testamente förordnat att A skulle få de värdepapper som A ägde förutom ett aktiebrev som gällde bostadsaktier. Värdepapperen omfattade främst börsaktier. A har efter B:s död gett till en bank ett uppdrag att sälja aktierna. Efter detta har A emellertid i en skrivelse som A har undertecknat 14.2.2003 till en advokat, som förordnats till boutredare och skiftesman i B:s dödsbo, meddelat att han inte tar emot den egendom som förordnats honom i testamentet. I skifteshandlingen har skiftesmannen 3.4.2003 ansett att eftersom A inte har tagit emot arvet enligt testamentet skall A:s andel tillfalla universaltestamentstagarna C, D och E gemensamt. A:s borgenärsbank yrkar i en talan som banken väckt gentemot C, D och E att A:s rättshandling om att avstå från arv skall återgå och att svarandena

skall förpliktas att returnera sitt arv till utmätningsmannen för betalning av de fordringar som banken har hos A. C, D och E motsatte sig yrkandet och konstaterade att A inte hade tagit emot arvet. Enligt C, D och E hade A rätt att avstå från arvet. Presentera en motiverad rättslig bedömning av situationen. 3. De faktorer som inverkar på arvskatteklass och på skattebeloppet. 4. Makarna A och B hade varit gifta sedan 1999. De hade två gemensamma barn, C som nu är 12 år och D som är 15 år. Makarnas förhållande hade kärvat till sig i början av 2008. Av makarna upphörde A med att använda sina pengar till förmån för familjen fastän hon fortsatte att bo i familjens gemensamma hem såsom tidigare. B blev därför tvungen att i klart högre grad med egna medel göra anskaffningar till bl.a. barnen. B ansökte om äktenskapsskillnad 9.3.2009 och den vann laga kraft 16.10.2009. A har inte gått med på att flytta bort hemifrån fastän B har uppmanat henne. B:s hela lön går till hans egna och barnens kostnader, eftersom A har konstaterat att hon särskilt inte efter äktenskapsskillnaden har något intresse att stå för anskaffningar till C och D. A påminde också om att B, C och D fortfarande bor i det hem som A ensam äger och uppmanade dem att i skyndsam ordning överväga att flytta ut. Till detta hade B konstaterat att han fortfarande väntar på pengar som är avsedda för barnens underhåll av A från och med den dag då hon upphörde med de ekonomiska satsningarna till förmån för familjen i början av 2008. Makarna har inte ens lyckats påbörja förrättandet av avvittringen, eftersom A förhåller sig mycket passivt även till den. B ber idag dig om råd. Han vill veta huruvida han kan få fortsätta att bo med barnen i familjens gemensamma hem, dvs. i den bostad som A äger tills han kan skaffa en egen bostad åt sig själv och barnen vilket kommer att ta 9 månader. B vill också att A skulle flytta ut för denna tid så att B ensam skulle bo med barnen under denna tid även om A av förståeliga skäl motsätter sig det. Dessutom vill B veta från vilken tidpunkt barnen effektivt kan yrka underhållsbidrag av A som underlåtit att betala det såsom anförts. B har inte ännu vidtagit några egentliga åtgärder i dessa saker. Svara B med rättslig motivering och formulera dig klart så att han får svar på de frågor han funderat på. MEDDELA PÅ PAPPRET FÖR UPPGIFT FYRA (4) DE POÄNG SOM DU FÅTT PÅ GRUNDKUR- SEN I FAM ILJERÄTTEN SAMT TIDPUNKTEN FÖR KURSEN OCH FÖRELÄSAREN. DESSA POÄNG ERSÄTTER INTE DENNA FRÅGA. BONUSPOÄNGEN PÅVERKAR BETYGET FÖR HELA DIN TENTAM EN. 2

5. Analysera med utgångspunkt i lagen om förmyndarverksamhet giltigheten av följande rättshandlingar som företagits mellan en huvudmann och en intressebevakare. a) Intressebevakaren äger 2 % av aktiestocken i börsbolaget N och säljer utanför den s.k. offentliga handeln 100 000 stycken aktier till huvudmannen. Affären motsvarar ca 0,2 % av bolagets hela aktiestock. b) Intressebevakarens syster har en 20 procents andel i det lilla aktiebolaget Y som idkar fastighetsaffärsverksamhet. Företaget som intressebevakarens syster äger delvis köper ett landområde som huvudmannen äger. Företaget planerar att låta bygga bostäder på området. c) Intressebevakaren är medlem i förvaltningsrådet i börsbolaget N som staten äger till en del. Huvudmannen, som är delägare i ett förmöget dödsbo i en industrisläkt, är en betydande ägare i ett bolag som hör till dödsboet. Bolaget planerar att till börsbolaget N sälja ett dotterbolag som bolaget äger till 100 %. d) Intressebevakaren säljer 1.1.2010 till huvudmannen ett markområde som hon äger och för vilket det inte finns en ikraftvarande detaljplan. Kommunen där markområdet är beläget fattar 1.5.2010 ett principbeslut om planeringen som höjer markområdets värde till det dubbla. Obs! Om du med godkänt resultat har klarat av Ahti Saarenpääs föreläsning i förmynderskapsrätt kan du läm na fråga 5 obesvarad och använda de poäng du erhållit i föreläsningsförhöret såsom poäng i tentam en. För denna uppgift skall du då läm na in ett svarspapper, där du antecknar ditt namn, föreläsningen sam t poängen som du erhållit. (6. Regleringen av morgongåva i giftermålsbalken i 1734 års lag) På denna fråga skall du svara endast om du inte har avlagt grundkursen i fam ilje- och kvarlåtenskapsrätt. 3