TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYKSEN PÄIVITYS

Ympäristömelu Raportti PR3392 Y02 Sivu 1 (11) Salo kaupunki Kaupunkisuunnittelu Virpi Elovaara Hornintie 2 4 24800 Halikko Turku 16.5.2016 TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYKSEN PÄIVITYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti 4 B 18 00790 HELSINKI puh. 0 377 6565 www.promethor.fi TURKU Rautakatu 5 A 20520 TURKU puh. 0 570 36 promet@promethor.fi

Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Tarkastelukohteen sijainti ja ympäristö... 3 3 Melutason ohjearvot... 4 3.1 Ulkoalueet... 4 3.2 Sisätilat... 5 4 Melutasojen laskenta... 6 4.1 Laskentamenetelmät... 6 4.2 Maastomalli ja rakennukset... 6 4.3 Liikennetiedot... 7 5 Laskentatulokset... 8 5.1 Ennustetilanne... 8 5.2 Julkisivuihin kohdistuva äänitaso ja ääneneristävyysvaatimukset... 8 5.3 Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset... 9 6 Tulosten tarkastelu... 10 7 Lisätietoa... 10 8 Kirjallisuus... 11 Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 1B) suunnitellulla maankäytöllä ja vuoden 2035 ennusteliikenteellä. Julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso kerrosten 1. 6. korkeudella. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset sisämelutason ohjearvojen täyttymiseksi. 2

1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä tarkastellaan tie ja raideliikenteen aiheuttamaa melutasoa asemakaavan muutoskohteessa Salossa. Vanhalle teollisuustontille on tarkoitus sijoittaa muun muassa asuinkerrostaloja. Promethor Oy on laatinut aiemmin asemakaavan muutosta varten meluselvityksen PR3392 Y01 (päivätty 26.2.2015). Selvityksessä on tarkasteltu ulkoalueiden melutasoa nyky ja ennustetilanteessa sekä määritetty julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ja parvekkeiden lasitustarve. Kaavoitushankkeen edetessä maankäyttösuunnitelmaan on tullut muutoksia. Tässä selvityksessä melulaskennat on päivitetty vastaamaan viimeisimpiä suunnitelmia. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik Cadna 4.6 käyttäen yhteispohjoismaisia tie ja raideliikennemelumalleja [1, 2]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [3] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Selvityksen ovat tehneet Toni Hägerth ja Jani Kankare. 2 TARKASTELUKOHTEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tarkasteltava kohde sijaitsee Salon keskustan eteläpuolella. Kohteen sijainti kartalla on esitetty kuvassa 1. Tarkastelualue rajautuu Tehtaankatuun, Kaivokatuun, junarataan ja Salonjokeen. Kuva 1. Kohteen sijainti on merkitty kuvaan punaisella. Rajaus on suuntaa antava. Tarkastelualueella sijaitsee nykyisin teollisuuden käytössä olevia rakennuksia. Asemakaavamuutoksen avulla alueelle on suunniteltu rakennettavan asuinkerrostaloja sekä pohjoisosaan kaksi ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta toimisto, liike tai teollisuusrakennusta. Yksi teollisuusrakennus lähimpänä junarataa on merkitty suojeltavaksi ja muut nykyiset rakennukset on tarkoitus purkaa. Alueen merkittävimmät melulähteet ovat Tehdaskatu ja rautatie. 3

Suunnitellun maankäytön havainnekuva on esitetty kuvana 2. Verrattuna aiempaan muutoksia on tullut rakennusten muotoon ja kerroslukuun sekä itäisimmän asuinrakennuksen sijaintipaikkaan. Lisäksi ulkoalueiden korkeusasemaa on muutettu. Kuva 2. Suunnitellun maankäytön havainnekuva (Salon kaupunki, Virpi Elovaara). 3 MELUTASON OHJEARVOT 3.1 Ulkoalueet Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön kannalta käytettävät ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona havaittavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. 4

Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu ja liikennealueilla eikä melusuoja alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq ulkona Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 55 db(a) 1 db(a) 1,2 Hoito tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db(a) db(a) 3 Loma asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db(a) 40 db(a) 4 1 Loma asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. 3.2 Sisätilat Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annetut ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvasta melusta on esitetty taulukossa 2. Ohjearvot on annettu ekvivalentti eli keskiäänitasoina ja tarkastelujakso on jaettu kahteen osaan eli päiväaikaan klo 7 22 ja yöaikaan klo 22 7. Taulukko 2. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa Huoneen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db(a) 30 db(a) Opetus ja kokoontumistilat 35 db(a) Liike ja toimistohuoneet 45 db(a) Asumisterveysohjeessa [4] on esitetty lisäohjeita yöaikaiselle melulle: Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen L Aeq taso ylittää 25 35 db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, 40 65 db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. (sivu 35 36). Hetkelliset maksimiäänitasot tulee huomioida yleisen käytännön mukaisesti junaliikenteen aiheuttamalle melulle yöaikaan. 5

4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.6 käyttäen yhteispohjoismaisia tie ja raideliikennemelumalleja. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan kartta ja paikkatietotiedostoja käyttäen, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään lähtötietoina teiden ja katujen liikennetietoja (vuorokausiliikennemäärä, raskaan liikenteen osuus ja ajonopeudet) ja rautatien liikennetietoja (junien määrä päivällä ja yöllä tyypeittäin, pituus ja ajonopeus). Lähtötietojen perusteella määritetään melulähteiden ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteen aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus, maavaimennus ja heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana lähteestä tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 3 on esitetty laskennassa käytetyt laskenta asetukset. Taulukko 3. Laskenta asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 3 x 3 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 2 Piha alueet 2 m Julkisivut kerroksittain, kerroskorkeus 3 m 1200 m Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Tien pinta 0 (kova) Alue junaradan alla 1 (pehmeä) Laajat asfaltoidut alueet 0 (kova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) 4.2 Maastomalli ja rakennukset Maastomallin pohjana käytettiin Salon kaupungin pohjakarttaa (N60 korkeusjärjestelmä). Melukartoissa on merkitty rakennukset käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: nykyiset asuinrakennukset mustalla suunnitellut asuinrakennukset ruskealla suunnitellut toimisto ja liikerakennukset turkoosilla muut rakennukset harmaalla. Ympäristön rakennusten korkeudet on huomioitu alueella tehtyjen havaintojen ja ilmakuvien perusteella. 6

Alueen suunniteltu maankäyttö on huomioitu saadun materiaalin mukaisesti. Piha alueiden korkeusasemana on käytetty noin +3.0 m. Ulko oleskelualueet sijoitetaan pääosin asuinrakennusten rajaamalle sisäpiha alueelle sekä jokirannan puoleisille alueille. Suunniteltujen rakennusten korkeus on huomioitu kerrosmäärän perusteella käyttäen kerroskorkeutena 3 m. Autokatosten korkeutena on käytetty 3 m maan pinnasta. 4.3 Liikennetiedot Tieliikenne Käytetyt tieliikennetiedot ovat taulukossa 4. Tiedot perustuvat Salon kaupungilta saatuihin liikennelaskentatietoihin sekä alueelle laadittuun liikenneselvitykseen [5]. Ennustetilanteen liikennemäärinä on alueella käytetty nykyisen liikenneverkon mukaista liikenne ennustetta, joka on alueen liikennemäärien kasvun osalta ns. pahin vaihtoehto. Laskennassa on oletettu, että 90 % liikenteestä kulkee päiväaikaan klo 7 22. Taulukossa esitetty KVL liikennemäärä tarkoittaa tien keskimääräistä vuorokausiliikennemäärää. Taulukko 4. Liikennetiedot nykytilanteessa Tie KVL nykytilanteessa [ajon.] KVL ennustetilanteessa vuonna 2035 [ajon.] Raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] Tehdaskatu 3400 4180 1 9 40 Satamakatu 6800 8360 10 40 Mariankatu 14940 21480 10 40 1 Ennustetilanteen liikennemäärän on arvioitu kasvavan samassa suhteessa Satamakadun liikennemäärän kanssa. Liikennemäärien kasvuksi on arvioitu Satamakadulla ja Tehdaskadulla noin 23 % ja Maariankadulla noin % nykyisestä. Laskennallisesti 23 % liikenteen kasvu lisää kadun aiheuttamaa melua noin 0,9 db ja % kasvu noin 1,6 db. Raideliikennetiedot Käytetyt junatiedot ovat taulukossa 5. Junatiedot on kerätty VR:n julkaisemista aikatauluista. Aikataulun mukaisia tavarajunia ei radalla kulje tällä hetkellä. Taulukko 5. Liikennetiedot nyky ja ennustetilanteessa Tyyppi Selitys Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Nopeus [km/h] IC2 Sr2 veturin vetämät kaksikerroksisista IC vaunuista koostuvat junat 29 5 128 80 Junien ajonopeudet on arvioitu Vr Track Oy:ltä saatujen tietojen mukaan. IC2 junan nopeus on kiihdytyksessä 1 km etäisyydellä asemasta noin 110 km/h ja jarrutuksessa 0,5 km ennen pysähdystä noin 95 km/h. Tarkasteltava kohde sijaitsee noin 400 m etäisyydellä Salon juna asemasta. 7

5 LASKENTATULOKSET Seuraavassa on esitetty tiivistetysti melulaskennan tulokset. Melun leviämiskartat on esitetty liitteinä. Tie tai raideliikennemelu ei normaalisti ole impulssimaista tai kapeakaistaista. Näin ollen laskentatuloksiin ei ole tehty +5 db korjausta. Melutaso alueella nykyisellä maankäytöllä nykytilanteessa ja ennustetilanteessa on esitetty meluselvityksessä PR3392 Y01. Tarkastelualueella ei nykyisin sijaitse melulle herkkiä kohteita. 5.1 Ennustetilanne Liitteissä 1A ja 1B on esitetty melutaso ulkoalueilla, kun alueen suunniteltu maankäyttö on toteutunut. Laskennassa on huomioitu vuoden 2035 ennusteliikenne. Laskennan perusteella: Päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) suunnitelluilla ulko oleskelualueilla ja pääosalla koko pihaa. Yöajan keskiäänitaso on alle 45 db(a) suunnitelluilla ulko oleskelualueilla ja pääosalla koko pihaa. Laskennan perusteella ohjearvot täyttyvät kaikilla ulko oleskelualueilla. Rakennusten massoittelu on hyvin piha alueita suojaava, koska oleskelualueet sijaitsevat melulähteistä katsottuna rakennusten takana. 5.2 Julkisivuihin kohdistuva äänitaso ja ääneneristävyysvaatimukset Julkisivun ääneneristävyysvaatimus eli äänitasoerovaatimus lasketaan (valitaan suurin arvo): Julkisivuun kohdistuvan tie ja raideliikenteen keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena. Julkisivuun kohdistuvan yöaikaisen raideliikenteen maksimiäänitason ja sisällä sallitun maksimiäänitason erotuksena. Ääneneristävyysvaatimusten määrittämisessä on sovellettu keskiäänitasolle taulukon 2 mukaisia ohjearvoja, jotka ovat asuinhuoneille päiväaikaan L Aeq,7 22 35 db(a) ja yöaikaan L Aeq,22 7 30 db(a). Junien ohiajoista aiheutuville hetkellisille melutapahtumille sovelletaan Asumisterveysohjeen ohjetta noudattaen 45 db(a):n maksimiäänitasoa. Toimisto ja liikerakennuksille päiväajan keskiäänitason ohjearvo on L Aeq,7 22 45 db(a) eikä niille sovelleta yöajan ohjearvoa. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimusten laskennassa on huomioitu varmuusvarana 1 3 db, joka tulee huomioida julkisivujen suunnittelussa ja ääneneristävyysmitoituksessa. Rakennusten julkisivuihin kohdistuva päiväajan keskiäänitaso kerrosten 1. 6. korkeudella on esitetty liitteessä 2. Päiväajan keskiäänitaso on suurimmillaan db(a) Tehdaskadun puoleisilla julkisivuilla. Muilla julkisivuilla päiväajan keskiäänitaso on alle 60 db(a). Äänitaso vaihtelee joitakin desibelejä eri kerrosten välillä. Keskiäänitasosta aiheutuva ääneneristävyysvaatimus on kaikilla julkisivuilla alle 30 db. Junien ohiajosta aiheutuva hetkellinen maksimiäänitaso L AF,maks on suurimmillaan noin 71 72 db(a) lähimmäksi rataa suunnitelluilla asuinrakennuksilla. Tästä seuraa, että julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ovat asuinrakennuksilla suurimmillaan 30 db. Eristävyysvaatimus 30 db luokitellaan normaaliksi ja se täyttyy yleensä normaaleilla kerrostalon julkisivurakenteilla. Toimisto ja liikerakennuksen julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ovat alle 25 db ja ne täyttyvät normaalilla julkisivurakentamisella. Mikäli säilytettävään rakennukseen sijoitetaan melulle herkkiä tiloja (esim. toimistotiloja), tulee julkisivujen ääneneristävyyden riittävyys tarkastella erikseen käyttötarkoitus huomioiden. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset on esitetty liitteessä 3. Julkisivuilla, joille vaatimusta ei ole liitteessä merkitty, vaatimus on suuruudeltaan alle 25 db ja se täyttyy normaalilla julkisivurakentamisella. 8

Taulukossa 6 on esitetty ääneneristävyysvaatimuksien vaikutuksia rakentamiseen [6]. Taulukko 6. Ääneneristävyysvaatimusten vaikutus asuinrakentamiseen Ääneneristävyysvaatimus Vaatimuksen taso Toimenpiteet ja suositukset rakentamisessa 25 db Normaali/ alhainen 30 db Normaali 35 db Keskikorkea 40 db Korkea Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella ellei ikkunoiden ja parvekeovien pinta alasuhde lattiapinta alaan ole suuri. Asuinhuoneiden sijoittelulla ei ole väliä. Kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. Asuinhuoneita voidaan sijoittaa melulähteen puolelle. Ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä ja ikkunoilta sekä ikkunaovilta vaaditaan erikoisratkaisuja. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puolelle. Melulähteen puolelle voidaan sijoittaa ns. toisarvoisia tiloja. Julkisivun kokonaisääneneristävyysvaatimus ei ole sama asia kuin yksittäisten rakennusosien, kuten ikkunoiden, ääneneristävyys. Yksittäisten rakennusosien eristävyydet (jotta kokonaisääneneristävyysvaatimus täyttyy) mitoitetaan tapauskohtaisesti huomioiden mm. erilaisten rakennusosien pinta alojen keskinäinen suhde. Julkisivun ääneneristävyysvaatimus voidaan määräyksissä esittää esimerkiksi seuraavasti: Rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että liikenteestä julkisivuun kohdistuvan äänitason ja sen sisätiloihin aiheuttaman äänitason erotus on vähintään x db(a). 5.3 Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset Parvekkeiden käyttökelpoisuuden ja hyvän ääniolosuhteen saavuttamiseksi parvekelasituksen tarpeen arviointi ja ääneneristävyyden mitoittaminen on laadittu niin, että parvekkeella saavutetaan valtioneuvoston päätöksen ulkoalueiden päiväajan ohjearvo 55 db(a). Tällöin myös yöajan keskiäänitaso alittaa normaalisti ohjearvon db(a). Parvekelasituksella saavutettava äänitasoerovaatimus lasketaan parvekkeeseen kohdistuvan päiväajan keskiäänitason ja päiväajan ohjearvon välisenä äänitasoerona. Lasitustarpeen määrityksessä on huomioitu julkisivun ääntä heijastava vaikutus. Heijastuksesta johtuen parvekkeelle aiheutuva äänitaso on yleensä enimmillään noin kolme desibeliä julkisivuun kohdistuvaa äänitasoa suurempi. Tästä johtuen parvekkeet suositellaan lasitettavan, jos julkisivuun kohdistuva äänitaso on suurempi kuin 52 db(a). Julkisivuihin kohdistuva päiväajan keskiäänitaso on esitetty liitteessä 2. Laskennan perusteella Tehtaankadun puoleisten asuinrakennusten tien puoleisilla julkisivuilla ja rakennusten päädyissä päiväajan keskiäänitaso ylittää 52 db(a). Tästä johtuen kyseisille julkisivuille sijoitettavat parvekkeet tulee suojata lasituksin, jotta ohjearvo niillä varmuudella täyttyy. Rakennusten sisäpihan puoleisilla julkisivuilla ja joen puoleisten asuinrakennusten julkisivuilla parvekkeita ei ole melun näkökulmasta katsottuna tarpeen lasittaa. Tehtaankadun puoleisten rakennusten parvekelasituksien äänitasoerovaatimus on enimmillään 5 6 db. Vaatimus täyttyy normaalilla raollisella parvekelasituksella, jolla saavutetaan normaalisti noin 7 db vaimennus. 9

6 TULOSTEN TARKASTELU Ulkoalueet Asuinrakennuksien ulko oleskelualueiden melutasojen tarkastelussa on sovellettu valtioneuvoston päätöksen ohjearvoja L Aeq,7 22 55 db(a) ja L Aeq,22 7 45 db(a). Laskennan perusteella melutaso alittaa ennustetilanteessa ohjearvot suunnitelluilla ulko oleskelualueilla ilman erityistä meluntorjuntaa, koska massoittelu on hyvin piha alueita suojaava. Oleskelualueet tulee sijoittaa rakennusten suojaan esitetyllä tavalla. Piha alueiden melutason osalta nyt tarkasteltu massoittelu on käytännössä yhtä hyvä kuin aiemmassa selvityksessä PR3392 Y01 tarkastelu massoittelu. Kummassakin versiossa rakennusmassa suojaa oleskelualueita melulta. Julkisivujen ääneneristävyydet Julkisivun ääneneristävyysvaatimus on suurimmillaan 30 db lähimpänä rautatietä sijaitsevilla asuinrakennuksilla. Vaatimus 30 db luokitellaan normaaliksi. Toimisto ja liiketilarakennuksien julkisivuilla vaatimukset ovat alle 25 db ja ne täyttyvät normaalilla julkisivurakentamisella. Ääneneristävyysvaatimuksen laskennassa on huomioitu varmuusvarana 1 3 db. Ääneneristävyysvaatimukset ovat muuttuneesta massoittelusta johtuen osalla aluetta aiempaa pienempiä. Parvekelasitusten vaatimukset Päiväajan ohjearvon 55 db(a) täyttymiseksi Tehtaankadun puoleisilla rakennuksilla parvekkeet suositellaan lasitettavaksi tienpuoleisilla julkisivuilla ja rakennusten päädyissä. Riittävä äänenvaimennus saavutetaan normaalilla raollisella lasituksella. Rakennusten sisäpihan puoleisilla julkisivuilla ja joen puoleisten rakennusten kaikilla julkisivuilla parvekkeita ei ole tarpeen lasittaa melun takia. Huoneistojen sijoittelu Asuinalueiden suunnitteluun annetun ohjeistuksen mukaisesti mikäli asuinrakennuksen julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso ylittää 65 db(a), tulisi asuntojen aueta myös suuntaan, jossa keskiäänitaso alittaa ohjearvot (Uudenmaan ELY keskus, opas 02/2013, Melun ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa). Julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso alittaa laskennan perusteella 65 db(a) kaikilla julkisivuilla. 7 LISÄTIETOA Jani Kankare Toni Hägerth Promethor Oy Promethor Oy puh. 040 574 0028 puh. 040 843 6485 sp. jani.kankare@promethor.fi sp. toni.hagerth@promethor.fi 10

8 KIRJALLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus 1996. 74 s. + liitt. 36 s. 2. Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:524. Århus 1996. 65 s. + liitt. 8 s. 3. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992. 4. Sosiaali ja terveysministeriö. Asumisterveysohje, Sosiaali ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Helsinki 2003, 93 s. 5. Salon keskustan kehittämissuunnitelmat ja osayleiskaava 2035, liikennesuunnitelma, Trafix Oy, 7.1.2014. 6. Rakennusteollisuus RT ja Betonikeskus ry. Asuinrakennusten äänitekniikan täydentävä suunnitteluohje. 2009. 11

236600 2366 236700 2367 236800 2368 236900 2369 237000 6696700 III 6696700 I 66966 66966 6696600 II 6696600 Ulkoalueiden korko +3.0 m 66965 66965 66960 66960 66964 6696400 Liite 1A 236600 > 45 db(a) > db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 2366 236700 PR3392-Y02 Tie- ja raideliikennemeluselvitys.. Suunniteltu maankäyttö ja ennusteliikenne. Päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. 16.5.2016 2367 236800 2368 Mittakaava 1:2000 (A4) 236900 2369 237000 66964 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 6696400

236600 2366 236700 2367 236800 2368 236900 2369 237000 6696700 III 6696700 I 66966 66966 6696600 II 6696600 Ulkoalueiden korko +3.0 m 66965 66965 66960 66960 66964 6696400 Liite 1B 236600 > 45 db(a) > db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 2366 236700 PR3392-Y02 Tie- ja raideliikennemeluselvitys.. Suunniteltu maankäyttö ja ennusteliikenne. Yöajan keskiäänitaso LAeq22-7. 16.5.2016 2367 236800 2368 Mittakaava 1:2000 (A4) 236900 2369 237000 66964 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 6696400

49 43 52 45 49 III 48 48 46 41 48 41 46 43 41 49 45 40 Ulkoalueiden korko +3.0 m I 43 49 46 45 41 56 42 56 56 42 56 53 56 II 43 55 Äänitaso 1. ja 2. kerroksen korkeudella 45 51 55 51 III 49 49 46 51 45 48 45 45 Ulkoalueiden korko +3.0 m 42 I 45 46 49 46 60 55 40 60 42 55 60 42 60 56 42 56 60 II Äänitaso 3. ja 4. kerroksen korkeudella 51 52 III 51 49 48 52 52 48 51 49 43 45 52 I 48 51 Ulkoalueiden korko +3.0 m 51 53 51 53 60 55 60 55 59 45 59 55 46 56 59 II Äänitaso 5. ja 6. kerroksen korkeudella Liite 2 > 45 db(a) > db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR3392-Y02 Mittakaava 1:1400 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys.. Suunniteltu maankäyttö ja ennusteliikenne. Julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso. 16.5.2016 Laskenta kerroksittain.

236600 2366 236700 2367 236800 2368 236900 2369 237000 6696700 III 6696700 I 66966 66966 6696600 II 6696600 Ulkoalueiden korko +3.0 m 66965 66965 66960 66960 66964 6696400 Liite 3 = 26 db(a) = 28 db(a) = 30 db(a) = 32 db(a) = 34 db(a) 236600 2366 Mittakaava PR3392-Y02 1:2000 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys.. Suunniteltu maankäyttö ja ennusteliikenne. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset tie- ja raideliikennemelua vastaan. 236700 16.5.2016 2367 236800 2368 236900 2369 237000 Laskenta kerroksittain 66964 6696400