VASTUULLISTA RAKENTAMISTA LAAJENTUVASSA EU:SSA Rakennusteollisuus RT:n ja Rakennusliiton yhteinen opas ulkomaalaisten työskentelystä Suomessa Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto RL Toukokuu 2004
SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Käsitteitä ja määrittelyjä 3. Mikä muuttuu 1.5.2004 4. Mitä tulee ottaa huomioon 4.1 Yritysturvallisuus ja terve kilpailu 4.2 Ulkomaalaisten yritysten arvonlisäverotus 4.3 Lähetettyjen työntekijöiden tapaturmavakuuttaminen 4.4 Työnantajan edustajan vastuu 4.5 Ulkomaalaisen työntekijän verotus 4.6 Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva sopimus UTS 4.7 Palkan maksu rahalaitoksen välityksellä 4.8 Työmaatarkastuksia koskevat pelisäännöt 4.9 Ulkomaalaiseen työntekijään sovellettavat työehdot 5. Toimintaohjeet 5.1 Työn tekemiseen tarvittavat luvat I Toimintaohje työnantajalle ja tilaajalle II Uusien EU-maiden kansalaisten tarvitsemat luvat III ETA:n ulkopuolisten maiden kansalaisten tarvitsemat luvat 5.2 Työnantajan ja tilaajan selvitysvelvollisuus Ulkomaalainen työntekijä suoraan työsuhteeseen Ulkomailla toimiva yritys lähettää ETA:n ulkopuolisen maan kansalaisen Ulkomailla toimiva yritys lähettää ETA-valtion kansalaisen 5.3 Menettelytapaohjeet tilaajalle urakkasopimusta solmittaessa LIITTEET 1. Sopimuslauseke suomalaisen tai ulkomaalaisen aliurakoitsijan tai työvoimavuokrausta harjoittavan yrityksen sopimuksiin LISÄTIETOJA Luettelo hyödyllisistä yhteystiedoista
1 1. Johdanto Tällä yhteisellä oppaalla pyritään selventämään ulkomaalaisten työskentelyä Suomessa koskevia pelisääntöjä ja ehkäisemään häiriöitä työpaikoilla. Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto perustivat syyskesällä 2003 yhteisen työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia ulkomaalaisten työskentelyä suomalaisessa rakennusteollisuudessa koskeva yhteinen opas. Opas katsottiin tarpeelliseksi, koska ulkomaalaisten työskentelyä koskevat pelisäännöt eivät kaikilta osin olleet selviä järjestöjen jäsenille. Toinen syy oppaan laatimiselle on EU:n laajeneminen 1.5.2004. Osittain EU:n laajenemisen, mutta yleisemmänkin uudistamistarpeen vuoksi keskeiset ulkomaalaisten työskentelyä koskevat säännökset on tarkoitus uudistaa. Tätä kirjoitettaessa eduskunnan käsiteltävänä on lakipaketti, jossa on tarkoitus uudistaa ulkomaalaislaki, säätää uusien EU-maiden kansalaisten ansiotyön edellytyksiä koskeva laki sekä täydentää työsopimuslakia, rikoslakia ja työsuojelun valvontalakia. Lakipaketti on tarkoitus saada voimaan 1.5.2004. Tämä opas on kirjoitettu uuden lainsäädännön ja rakennusalan työehtosopimuksen mukaiseksi. 2. Käsitteitä ja määrittelyjä Tämän oppaan seuraamisen helpottamiseksi on syytä selventää eräitä käsitteitä. Ulkomaalaisten työskentelyn kannalta tärkeitä säännöksiä ovat: Ulkomaalaislaki, jolla tässä oppaassa tarkoitetaan hallituksen esityksiin HE 28/2003 ja HE 151/2003 perustuvaa uutta ulkomaalaislakia Laki Tshekin, Viron, Latvian, Liettuan, Unkarin, Puolan, Slovenian ja Slovakian kansalaisten ansiotyön edellytyksistä (HE 172/2003), josta tässä tekstissä lyhyyden vuoksi käytetään myös termiä siirtymälaki. Laki on tarkoitettu olemaan voimassa kahden vuoden pituisen siirtymäajan. Laki lähetetyistä työntekijöistä (1146/99) EU/ETA maat EU mailla tässä oppaassa tarkoitetaan ennen 1.5.2004 EU:n jäseninä olevia maita sekä Kyprosta ja Maltaa. ETA maita ovat Islanti, Norja ja Liechtenstein. Samoja sääntöjä noudatetaan myös Sveitsin kohdalla. Näiden maiden kansalaisia käsitellään monissa yhteyksissä samojen sääntöjen mukaan ja sen vuoksi tässä oppaassa käytetään näistä maista usein yhteistä ilmaisua EU/ETA maat. Uudet EU maat Uusia, 1.5.2004 EU:hun liittyviä maita ovat Tshekki, Viro, Latvia, Liettua, Unkari, Puola, Slovenia, Slovakia, Kypros ja Malta. Siirtymälaki koskee näistä vain kahdeksaa ensin mainittua, joita sen vuoksi tässä oppaassa tarkoitetaan kun käytetään termiä uudet EU maat. Kolmannet maat Kolmansilla mailla tarkoitetaan maita, jotka eivät ole EU/ETA maita eivätkä uusia EU maita.
2 Lähetetty työntekijä Työntekijä, joka työskentelee tavallisesti muussa valtiossa kuin Suomessa ja jonka toiseen valtioon sijoittautunut työnantajana toimiva yritys työsuhteen kestäessä lähettää rajoitetuksi ajaksi työhön Suomeen. Lähettäminen voi perustua suomalaisen ja ulkomaalaisen yrityksen väliseen urakkasopimukseen tai työvoiman vuokraussopimukseen. Ulkomaalainen yritys voi myös lähettää työntekijän työhön samaan yritysryhmään kuuluvaan Suomessa toimivaan yritykseen. Ulkomaalainen Ulkomaalaisella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole Suomen kansalainen. Ulkomaalaiset voidaan vielä jakaa neljään alaryhmään - Pohjoismaiden kansalaiset - EU/ETA maiden kansalaiset - Uusien EU maiden kansalaiset - Kolmansien maiden kansalaiset. Työntekijän oleskelulupa Työntekijän oleskeluluvalla tarkoitetaan ulkomaalaislain mukaan kolmansien maiden kansalaisilta vaadittavaa lupaa oleskella Suomessa kun hänen tarkoituksenaan on sellaisen ansiotyön tekeminen, johon hänellä ei ole oikeutta muun oleskeluluvan nojalla tai ilman oleskelulupaa. Työntekijän oleskeluluvan myöntää työvoimatoimiston myönteisen ratkaisun jälkeen ulkomaalaisvirasto ja jatkoluvan kihlakunnan poliisilaitos. Ulkomaalaislain 79 81 :ssä on lueteltu poikkeukset, jolloin työnteko on sallittua ilman työntekijän oleskelulupaa. Ilman oleskelulupaa on kolmansien maiden kansalaisella lähetettynä työntekijänä oikeus tehdä ansiotyötä mm. ulkomaalaisella, joka tulee suorittamaan toisessa Euroopan Unionin tai Euroopan talousalueen valtiossa toimivan yrityksen vakituisena työntekijänä palvelujen tarjoamisvapauden piiriin kuuluvaa tilapäistä hankinta- tai alihankintatyötä, jos hänellä on mainitussa valtiossa oleskeluun ja työntekoon oikeuttavat luvat. Lupien tulee olla voimassa työn päätyttyä Suomessa. Elinkeinonharjoittajan oleskelulupa Elinkeinonharjoittajan oleskeluluvalla tarkoitetaan ulkomaalaislain mukaan ulkomaalaiselta vaadittavaa lupaa oleskella Suomessa, kun hänen tarkoituksenaan on elinkeinon harjoittaminen. Elinkeino nharjoittajan oleskelulupaa vaaditaan kolmansien maiden kansalaisilta. Siirtymälain säännöksillä on tarkoitus rajoittaa työvoiman, ei palvelujen liikkuvuutta. Sen vuoksi myöskään uusien EU maiden kansalaisilta ei edellytetä elinkeinonharjoittajan oleskelulupaa tai muuta vastaavaa lupaa. Työvoimatoimiston hyväksyvä päätös Uusien EU -maiden kansalaisten Suomessa työskentelyn edellytyksenä on työvoimatoimiston hyväksyvä päätös. Päätöksen antaa nimensä mukaisesti työvoimatoimisto ja se annetaan kirjallisena. Työvoimatoimiston hyväksyvä päätös on käytännössä sama kuin mitä edellytetään ulkomaalaislaissa kolmansien maiden kansalaisten luvanvaraisen työskentelyn edellytykseksi. Uusien EU maiden kansalaisten osalta työvoimatoimisto on ainoa lupaviranomainen.
3 Oleskeluluvan rekisteröinti Ulkomaalaislain mukaisesti EU/ETA maiden kansalaiset eivät tarvitse työntekijän oleskelulupaa Suomessa työskennelläkseen. Heidän tulee kuitenkin rekisteröidä oleskeluoikeutensa paikallispoliisilla, jos he oleskelevat Suomessa yli 3 kuukautta. Tämä velvollisuus koskee myös uusien EU maiden kansalasia, mutta ei pohjoismaiden kansalaisia. 3. Mikä muuttuu 1.5.2004 1.5.2004 EU:hun liittyy kymmenen uutta jäsenmaata. Ne ovat Tshekki, Viro, Latvia, Liettua, Unkari, Puola, Slovenia, Slovakia, Kypros ja Malta. EU:n johtavia periaatteita ovat palvelujen, työvoiman, tavaroiden ja pääoman liikkuvuus. Näistä vapauksista uusien EU maiden (lukuun ottamatta Kyprosta ja Maltaa) kohdalla on työvoiman liikkuvuuden vapautta rajoitettu kahden vuoden siirtymäajan pituisen ajan. Siirtymäaikaa on vielä mahdollista jatkaa myöhemmin. Aikaisemmin ulkomaalaiset työntekijät on voitu lupakäytännön osalta jakaa pääsääntöisesti kahteen kategoriaan: EU/ ETA maiden kansalaisiin ja kolmansien maiden kansalaisiin. 1.5.2004 alkaen näiden kahden ryhmän väliin muodostuu kolmas ryhmä: uusien EU maiden kansalaiset. Samalla kun EU laajenee, Suomen ulkomaalaisia koskeva lainsäädäntö uudistuu. Tärkein uudistus on ulkomaalaislain kokonaisuudistus. Ulkomaalaislain muutoksia ovat mm: Työlupa poistuu ja tilalle tulee työntekijän oleskelulupa Käyttöön kokonaan uusi lupa: Elinkeinonharjoittajan oleskelulupa Ensimmäisen luvan myöntää ulkomaalaisvirasto (ei edustusto) Yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa lisätään Ulkomaalaisrekisterin toimintaa kehitetään Lupajärjestelmää uudistetaan ja selkeytetään Ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen lisäksi monien ulkomaalaisten työskentelyn valvontaan liittyviä lakien säännöksiä muutetaan. Tällaisia uudistuksia ovat: Rikoslakiin kaksi uutta rikosnimikettä: laittoman ulkomaalaisen työvoiman käyttö ja kiskonnantapainen työsyrjintä, Samalla on täsmennetty työsyrjinnän määrittelyä. Työsuojeluviranomaisille on annettu uusia välineitä valvoa ulkomaalaisten työskentelyoikeutta Työsopimuslakiin on säädetty rangaistavaksi se, että työnantaja ei pyynnöstä huolimatta anna työntekijälle palkkalaskelmaa. Siirtymälaissa määritellään uusien EU maiden kansalaisten edellytykset tehdä työtä työsuhteessa Suomessa. Työlupamenettelystä saa tietoa työministeriön www-sivuilta osoitteesta www.mol.fi, maaha nmuuttoasiat, työlupa.
4 4.1 Yritysturvallisuus ja terve kilpailu Tilaajan on syytä oman turvallisuutensa vuoksi tarkistaa aliurakoitsijansa tai hankkijansa taustat. Mikäli taustat tarkistetaan huonosti, saattaa yhteistyö työn aikana osoittautua odotettua hankalammaksi. Pahimmassa tapauksessa voi ilmetä, että yrityksen taustalla on järjestäytynyt rikollisuus. Tässä ääritapauksessa tilaajana oleva urakoitsija on velvollinen ilmoittamaan epäilyttävästä liiketoimesta keskusrikospoliisille. Kotimaisten yritysten taustojen tarkistamista varten toimitaan harmaiden markkinoiden torjunnasta tehdyn sopimuksen periaatteiden mukaisesti. Ulkomaalaisista yrityksistä vastaavia tietoja on vaikeampi hankkia. Joka tapauksessa ulkomaisesta yrityksestä on syytä varmistaa seuraavat tiedot: - kaupparekisteriotetta vastaava selvitys - yhtiöjärjestys tai vastaava - VAT -numeron (ALV-numero) voimassaolo, www.vero.fi Työn aikana on tärkeätä, että pääurakoitsijalla on tieto siitä keitä työmaalla liikkuu ja kenen palveluksessa kukin on. Tätä tarkoitusta varten työmaille on syytä luoda luotettava kulunvalvontajärjestelmä. Kulkuluvat rakennustyömaalla Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 58 :ssä on todettu, että kaikilla urakoitsijan palveluksessa työmaalla olevilla henkilöillä tulee olla henkilön ja työnantajan yksilöivä tunniste. Pääurakoitsijalle on myös eri sopimusehdoissa ja lainsäädännössä asetettu velvollisuus työmaan yleisjohdosta huolehtimiseen. Säädettyjen velvollisuuksien hoitamiseksi täytyy pystyä estämään asiattomien henkilöiden pääsy työmaalle. Tämä tavoite voidaan toteuttaa käyttämällä työmaalla kulkulupajärjestelmää, jossa kulkuun oikeutetuille myönnetään kulkulupa ja myönnetyistä luvista pidetään kirjaa. Luvan myöntämisen yhteydessä voidaan työntekijälle antaa myös mm. työmaaohjeet ja mahdollisesti järjestää perehdyttäminen. Kulkulupa on työntekijän hallussa oleva kortti, joka ilmaisee sekä tietyn työntekijän henkilöllisyyden että hänen oikeutensa olla tietyllä työmaalla. Kulkulupajärjestelmä voi olla myös sähköinen. Sähköiseen järjestelmään sisältyy työntekijöiden kortit, jotka on varustettu magneettinauhalla tai mikrosirulla, sekä sähköiset lukijalaitteet. Kortissa näkyvillä ovat työntekijän nimi, kuva ja työnantajan nimi. Lisäksi korttiin lisätään kulkuoikeuden ilmaiseva tarra. Työmaa voidaan tarvittaessa varustaa portilla, josta pääsevät sisään vain ne joiden sirukortin portti tunnistaa. Työmaan lukulaitteelta voidaan tulostaa pääurakoitsijan käyttöön tiedot työmaalla urakoitsijoina työskennelleistä yrityksistä ja näiden työntekijöistä. Verottajalla on oikeus saada työmaakäynnin yhteydessä kulkulupaluettelo nähtäväkseen.
5 4.2 Ulkomaalaisten yritysten arvonlisäverotus Arvonlisäveroa suoritetaan valtiolle liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. Velvollinen suorittamaan arvonlisäveroa (verovelvollinen) myynnistä on pääsääntöisesti tavaran tai palvelun myyjä. Ulkomaalaiset Mikäli ulkomaalaisella myyjällä ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa eikä hän ole hakeutunut täällä verovelvolliseksi, verovelvollinen ulkomaalaisen Suomessa myymistä tavaroista ja palveluista on pääsääntöisesti ostaja. Ulkomaalaisella tarkoitetaan elinkeinonharjoittajaa, jonka kotipaikka on ulkomailla. Luonnollisen he nkilön kotipaikka on ulkomailla, jos hän asuu muualla kuin Suomessa eikä oleskele täällä jatkuvasti. Jatkuvaksi oleskeluksi on katsottu vähintään kuusi kuukautta kestävä oleskelu Suomessa. Kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan pysyvää liikepaikkaa, josta liiketoimintaa kokonaan tai osaksi harjoitetaan. Rakennus- tai asennustoiminnassa kiinteäksi toimipaikaksi katsotaan urakointikohde tai useat peräkkäiset urakointikohteet, jotka kestävät yli 9 kuukautta. Verovelvolliseksi hakeutuminen Ulkomaalainen yritys joutuu rekisteröitymään Suomessa verovelvolliseksi yleensä vain, jos sillä on täällä kiinteä toimipaikka. Ulkomaalainen liiketoiminnan harjoittaja voi tulla arvonlisäverolaissa säädetyin edellytyksin hakemuksesta verovelvolliseksi Suomessa harjoittamastaan myynnistä. Mikäli ulkomaalainen yritys on hakeutunut Suomessa verovelvolliseksi, se on verovelvollinen täällä liiketoiminnan muodossa harjoittamistaan tavaroiden ja palvelujen myynneistä samalla tavoin kuin suomalainenkin yritys. Lisätietoja arvonlisäverotuksesta saa verohallinnon internet-sivuilta www.vero.fi. 4.3 Lähetettyjen työntekijöiden tapaturmavakuuttaminen Lähetetyn työntekijän tapaturmavakuuttamiseen sovelletaan yleensä sen valtion lakia, jossa työntekijä tavallisesti työskentelee. Lähetetty työntekijä kuuluu myös yleensä kotivaltionsa sosiaalivakuutuksen piiriin. Osoitukseksi kotivaltionsa vakuutukseen kuulumisesta työntekijällä on oltava ns. lähetetyn työntekijän todistus (esim. E 101, USA/SF 1A, EST/FIN 1 tai vastaava). Todistus tulee olla annettu sillä perusteella, että henkilö on tullut Suomeen kotimaassaan tavallisesti toimivan työnantajan lähettämänä. Työnantajan vakuuttamisvelvollisuus Laissa lähetetyistä työntekijöistä (9.12.1999/1146) on lueteltu ne Suomen lait, joita lähetetyn työntekijän työsopimukseen tulee soveltaa. Tapaturmavakuutuslaki ei ole näiden lakien joukossa. Näin ollen lähetetyn työntekijän tapaturmavakuuttamisvelvollisuus määräytyy lähettäjävaltion lainsäädännön mukaan.
6 Venäjän laki ei velvoita työnantajaa ottamaan työntekijöille tapaturmavakuutusta. Myöskään Virossa ei kyseistä velvollisuutta ainakaan vielä ole. Venäläiset ja virolaiset vakuutusyhtiöt tekevät saamiemme tietojen mukaan yritys- tai yksilökohtaisia työtapaturmavakuutuksia räätälöitynä kullekin vakuutuksenottajalle. Sen sijaan tapaturmavakuutusta työtapaturmien varalta ei tuotteena ole myynnissä. Räätälöidyissä työtapaturmavakuutuksissa on määritelty tapaturmakorvauksen maksimimäärä. Suomalaisissa tapaturmavakuutuksissa maksimimäärää ei ole, vaan lain mukaiset korvaukset suoritetaan täysimääräisinä. Suomalaiset vakuutusyhtiöt eivät myönnä tapaturmavakuutuksia Suomeen lähetetyille työntekijöille. Mikäli esimerkiksi ulkomaalaisen alihankkijan tapaturmavakuuttamattomalle työntekijälle sattuu työtapaturma, joka johtuu esim. pääasiallista määräysvaltaa yhteisellä työpaikalla käyttävän työnantajan velvollisuuksien laiminlyönnistä, vahingonkorvausvastuu tapaturmasta saattaa kohdistua esim. pääurakoitsijaan. Työtapaturma saattaa luonnollisesti johtaa myös asiasta vastuussa olevaan tahoon kohdistettavaan rikosprosessiin. Menettelyohje ulkomaalaisen työvoiman osalta Alihankintasopimuksia tai työvoimanvuokraussopimuksia ulkomaalaisten yritysten kanssa tehtäessä tulisi sopia, että työnantaja ottaa työntekijöille tapaturmavakuutukset, jotka kattavat mahdollisesta työtapaturmasta ja ammattitaudista aiheutuvat vahingot. Koska venäläiset ja virolaiset vakuutukset sisältävät korvauskaton, korvausmaksimiin kannattaa kiinnittää huomiota. Tosin edellytettävän korvauksen maksimimäärään määrittely on hankalaa, koska siihen vaikuttaa muun muassa tapaturman laatu sekä työntekijän ikä ja ansiotaso. Joka tapauksessa korvauksen määrä kannattaa sopimuksissa määritellä suhteellisen korkeaksi. Vakuutusten voimassaolo kannattaa myös tarkistaa. Suomalaisten yritysten palveluksessa olevia ulkomaalaisia työntekijöitä koskee Suomen lainsäädäntö. Heille yritykset ovat velvollisia ottamaan tapaturmavakuutuksen samalla tavoin kuin suomalaisille työntekijöille. EU:n jäsenmaat EU:n jäsenmaat (myös uudet EU maat) kuuluvat EU:n sosiaaliturva-asetuksen (1408/71) soveltamisalan piiriin. Sosiaaliturva-asetuksen 14 artiklan mukaan lähetetyn työntekijän kriteerien muutoin täyttyessä lähetetyn työntekijän "status" ei säily, jos työnteon arvioitu kesto on yli 12 kuukautta tai jos työntekijä lähetetään korvaamaan toinen työntekijä, jonka komennus on päättynyt. Jos siis EU-maasta Suomeen tulleen lähetetyn työntekijän statuksella olevan työntekijän arvioitu työskentely Suomessa on enemmän kuin 12 kuukautta, menettää hän lähetetyn työntekijän statuksen ja hän tulee Suomen lainsäädännön alaiseksi. Tällainen henkilö on tapaturmavakuutettava työsuhteen alusta lukien kuten suomalaiset työntekijät. Jos tehtävän kesto on ennalta arvaamattomasta syystä alun perin arvioitua pidempi ja muodostuu todellisuudessa yli 12 kuukautta (enintään kuitenkin 24 kk) kestäväksi, pysyy työntekijä lähtömaansa lainsäädännön alaisena, jos työskentelymaan toimivaltainen viranomainen antaa siihen suostumuksensa. Suomessa edellä mainittu viranomainen on eläketurvakeskus.
7 Suostumusta on pyydettävä ennen alkuperäisen 12 kuukauden määräajan päättymistä. Ennakolta voidaan myös yksittäistapauksissa myöntää poikkeus em. 12 kk:n rajasta. Sosiaaliturvasopimusmaat sekä muut maat Suomella on sosiaaliturvasopimus seuraavien EU:n ulkopuolisten maiden kanssa: Sveitsi, Kanada, Quebec, USA, Norja, Islanti, Viro, Israel, Latvia ja Liettua. Näissä sopimuksissa saattaa olla sääntöjä siitä, miten lähetetyn työntekijän "status" säilyy. Edellä mainittujen maiden ja Suomen väliset sosiaalivakuutussopimukset ovat luettavissa Sosiaali- ja terveysministeriön nettisivuilla, osoitteessa www.stm.fi. Sopimukset löytyvät klikkaamalla kohtia sosiaalivakuutus/kansainväliset sosiaalivakuutusasiat/kahdenväliset sosiaalivakuutussopimukset. EU -maihin, joiden kanssa Suomella on kahdenvälinen sosiaaliturvasopimus, sovelletaan ensisijaisesti aina edellä mainittua EU:n sosiaaliturva-asetusta (1408/71) Niiden maiden kohdalla, joiden kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta noudatetaan lähetettyjen työntekijöiden "statuksen" säilymisessä lähinnä eläketurvakeskuksen käytäntöä. Sen mukaan ulkomaalaisen työnantajan palveluksessa olevaa työntekijää ei tarvitse tapaturmavakuuttaa Suomessa, jos työnantaja ja työntekijä ovat saman vieraan valtion kansalaisia ja jos työntekijän työskentely Suomessa voidaan arvioida tilapäiseksi. 4.4 Työnantajan edustajan vastuu Tapaturmavakuutuslaki Työnantajan ohella työnantajan edustaja eli se, joka hänen sijastaan johtaa ja valvoo työtä, voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen ja hänet voidaan tuomita sakkorangaistukseen (tapaturmavakuutuslain 55 ) tapaturmavakuutuslain mukaisen tietojenantovelvollisuuden rikkomisesta tai tapaturmavakuutuslain mukaisen työnantajavelvollisuuden rikkomisesta tahallaan. Työnantajan edustajia ovat kaikki linjavastuussa olevat esimiehet. Tietojenantovelvollisuuden rikkominen tarkoittaa esimerkiksi laiminlyöntiä antaa vuosittain palkkatietoja tai tapaturmaan liittyviä tietoja vakuutuslaitokselle tai Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle. Työnantajavelvollisuuden rikkomisella tarkoitetaan vakuutusvelvollisuuden tai tapaturmasta vakuutusyhtiölle tai poliisille tehdyn ilmoituksen laiminlyö ntiä. Työturvallisuusmääräykset Ensisijainen vastuu työntekijän työturvallisuudesta on työnantajan ohella hänen edustajallaan eli em. sijaisella, jonka pätevyys työnantajan on todettava. Yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan ja hänen edustajansa vastuu työturvallisuudesta on laaja. Heidät voidaan tuomita eräistä pienemmistä rikkomuksista, kuten koneen käyttöohjeen antamatta jättämisestä, sakkoon työturvallisuusrikkomuksesta (työturvallisuuslaki 63 ). Työturvallisuus-
8 määräysten rikkomisesta eli työturvallisuusrikoksesta heidät voidaan tuomita rikoslain 47 luvun mukaan sakko- tai vankeusrangaistukseen. Vahingonkorvausvelvollisuus Työnantaja on ensisijaisesti vastuussa vahingosta, jonka työntekijä (esimerkiksi työnantajan edustaja) virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Työnantajan ohella työsuhteessa oleva, kuten työ nantajan edustaja, voi joutua osaltaan korvaamaan virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttamansa vahi ngon, ellei edustajan katsota syyllistyneen vain lievään tuottamuksen eli huolimattomuuteen. Työnantajan ja hänen edustajansa vahingonkorvausvelvollisuutta työssä aiheutetusta vahingosta voidaan kattaa vastuuvakuutuksella. Rakennusalojen toimihenkilöiden työehtosopimukset edellyttävät, että työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen peittämään sovitun määräisenä mm. työnjohtajana toimivan toimihenkilön vastuun omalle työntekijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta. Työtapaturmatilanteet Esimerkki: Suomessa sijaitsevalla yhteisellä työpaikalla on tapahtunut tapaturma, jossa loukkaantuu vakavasti virolaisen yrityksen palveluksessa oleva lähetetty työntekijä. Virolainen yritys on solminut työstä alihankintasopimuksen työpaikan suomalaisen pääurakoitsijan kanssa. Ilmenee, että virolainen yritys ei ole ottanut työntekijöilleen tapaturmavakuutusta, koska se ei ole pakollinen Virossa ainakaan vielä. Vastuuvakuutustakaan yrityksellä ei ole. Suoritetussa poliisitutkinnassa todetaan, että työmaalla on laiminlyöty putoamissuojauksen toteuttaminen paikassa, jossa se olisi turvannut kaikkia työmaalla työskenteleviä. Tästä syystä syytteen työturvallisuusrikoksesta ja vamman tuottamuksesta saa pääurakoitsijan edustaja, työnjohtaja. Loukkaantunut työntekijä vaatii asianomistajana tapaturman johdosta ansionmenetyksen korvausta, korvausta kivusta ja särystä, kosmeettisesta haitasta ja muusta pysyvästä haitasta yhteisvastuullisesti pääurakoitsijalta ja hänen edustajaltaan eli työnjohtajalta. Mikäli syyte näytetään toteen, sakkorangaistukseen tuomitaan pääurakoitsijan työnjohtaja. Koska virolaisella yrityksellä ei ollut mitään vakuutusturvaa työntekijöilleen eikä virolainen työntekijä ole edes vaatinut omaa työnantajaansa korvaamaan hänelle aiheutunutta vahinkoa, hänen vahingonkorvausvaatimuksensa suomalaisia kohtaan voidaan hyväksyä; työnjohtajaa kohtaan vain, jos tämän tuottamusta ei ole pidettävä lievänä. Vahingonkorvausvaatimukset koskevat eriä, jotka osin korvattaisiin suomalaisesta tapaturmavakuutuksesta, jos alihankkijana olisi suomalainen yritys. Tuolloinkin tapaturmavakuutus yhtiö saattaisi käyttää regressioikeuttaan ja vaatia vahingonaiheuttajaa korvaamaan sen maksamia vakuutuskorvauksia.
9 Pääurakoitsijan vastuuvakuutus saattaa kattaa vahingon vakuutusehdoista riippuen. Muutoin vahingonaiheuttajat joutuvat korvaamaan sen. 4.5 Ulkomaalaisen työntekijän verotus Ulkomaalainen työntekijä työsuhteessa suomalaiseen työnantajaan Suomeen enintään kuudeksi kuukaudeksi tuleva henkilö on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Työnantaja perii rajoitetusti verovelvolliselta lähdeveron suorituksen maksun yhteydessä. Lähdevero on lopullinen vero ja sen määrä on 35 %, ellei verotoimistosta ole saatu lähdeverokorttia, jossa on muu ohje. Suomeen yhtäjaksoisesti yli kuudeksi kuukaudeksi tulevaa verotetaan ansiotuloista progressiivisesti samalla tavalla kuin pysyvästi Suomessa asuvia. Maksaja toimittaa ennakonpidätyksen verotoimistosta haettavan verokortin mukaisesti. Jos verokorttia ei esitetä, pidätys on 60 %. Lähetetyn työntekijän verotus Ulkomaalainen lähetetty työntekijä, joka työskentelee Suomessa komennuksella ulkomaille rekisteröidyn yrityksen palveluksessa ja oleskelee Suomessa eni ntään 6 kuukautta ei ole verovelvollinen Suomeen, koska kyse ei ole ns. Suomesta saadusta tulosta. Edellytyksenä on myös, että yrityksille ei muodostu Suomeen myöskään kiinteää toimipaikkaa, jota palkalla rasitetaan. Mikäli työskentely Suomessa kestää yli 6 kuukautta on tulo pääsääntöisesti veronalaista Suomessa. Tuloa verotetaan tällöin progressiivisen tuloveroasteikon mukaan. Veron suorittaminen on tällöin työntekijän itsensä velvollisuus, sillä ulkomaalaisella työnantajalla ei pääsääntöisesti ole ennakonpidätys ja tilitysvelvollisuutta Suomessa. Ennakonpidätyksen laiminlyönti Mikäli suomalainen työnantaja jättää ennakonpidätyksen toimittamatta, lähdeveron pidättämättä ja veron tilittämättä, on laiminlyönnistä samat seuraamukset kuin vastaavasta menettelystä suomalaisten työntekijöiden kohdalla. 4.6 Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva sopimus UTS Kuten alussa on todettu, tämän oppaan teksti on laadittu uuden lainsäädännön ja rakennusalan työehtosopimuksen mukaiseksi. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat määräykset poikkeavat eri työehtosopimusten välillä merkittävästi. Tämän kappaleen teksti ei siis ole sellaisenaan sovellettavissa muille rakentamisen työehtosopimusaloille. Rakennusalan työehtosopimuksen liitteenä olevan ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen (UTS) alihankintaa, työvoiman vuokrausta ja tilaajan vastuuta koskevat määräykset ovat voimassa myös silloin, kun alihankkijana tai työvoiman vuokraajana toimii ulkomaista työvoimaa käyttävä ulkomaille rekisteröity yritys.
10 UTS edellyttää, että alihankintasopimuksiin on otettava ehto, jonka mukaan alihankkija tai työvoiman vuokrausta harjoittava yritys sitoutuu noudattamaan alan yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä. Alihankintasopimuksessa voidaan sopia, että mikäli alihankintayritys ei noudata sopimuksen mukaisia velvoitteitaan, voidaan alihankintasopimus purkaa. Vuokratyövoiman käyttöä koskevat rajoitukset koskevat myös ulkomaille rekisteröidyn yrityksen lähettämiä ulkomaisia vuokramiehiä. Vuokratyövoimaa voidaan käyttää vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä. Sopimuksen vastaista on käyttää samassa työkohteessa vuokramiehiä pitempikestoisia jaksoja tai teettää vuokramiehillä erillisiä työkokonaisuuksia muissa kuin sopimuksen tarkoittamissa tilanteissa. UTS:n tarkoittamasta työvoiman vuokrauksesta on kysymys, jos ulkomaalainen työntekijä työskentelee suomalaisen tilaajan johdon ja valvonnan alaisena ja suomalainen tilaaja maksaa sopimuskumppanilleen vain työstä sovitun tuntihinnan. Aliurakan ja hankinnan antajan tilaajan vastuu sopimuskumppaninsa työntekijän työsuhteista johtuvista saatavista koskee myös ulkomaille rekisteröidyn alihankkijan työntekijöiden maksamattomia saatavia. On syytä huomata, että Suomessa tehty työ ei oikeuta palkkaturvaan, jos työn on tehnyt ulkomaalaisen työnantajan palveluksessa ollut, ulkomailta Suomeen tilapäiseen työhön tullut työntekijä. Tällöin tilaajan vastuun perusteella tilaajan maksettavaksi tulevat alihankkijan työntekijöiden palkkasaamiset jäävät kokonaisuudessaan tilaajan vahingoksi. Tämän vuoksi tilaajan on syytä etukäteen varmistaa alihankkijansa luotettavuus ja urakan aikana alihankkijoiden työntekijöiden palkanmaksu. 4.7 Palkan maksu rahalaitoksen välityksellä Suomessa palkka maksetaan yleensä rahalaitoksien välityksellä. Tämä on suositeltava menettelytapa myös ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla. Pankin välityksellä maksettu palkka on yksi osoitus siitä, että tarkoituksena ei ole teettää työtä pimeästi. Mikäli palkka on lisäksi maksettu suomalaisen rahalaitoksen välityksellä, tämä antaa tarvittaessa paremmat mahdollisuudet selvittää, että maksettu palkka täyttää lakien ja sopimuksien edellyttämän tason. Rakennusliitto avustaa pankkitilin avaamisessa sellaisia ulkomaalaisia työntekijöitä, jotka haluavat liittyä liiton jäseneksi. 4.8 Työmaatarkastuksia koskevat pelisäännöt Työehtosopimuksen liitteenä olevassa Yleissopimuksessa on sovittu, että: Osallisliittojen asiamiehillä, toimitsijoilla tai muilla niiden nimeämillä edustajilla on oikeus työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työpaikoilla sovittuaan tarkoitukseen sopivasta ajasta paikalla olevan tai muutoin työmaasta vastaavan asianomaisen työ n- antajan edustajan kanssa.
11 Ulkomaalaisten työntekijöiden työlupien valvonta kuuluu viranomaisille ja tilaajille. Käytännössä viranomaisvalvontaa suorittavia tahoja ovat poliisi, rajavartiolaitos, verottaja ja työsuojelupiirit. Työsuojelupiirit voivat halutessaan tehdä yhdessä poliisin ja verottajan kanssa ratsioita valvoakseen työlupien lisäksi työnantajavelvoitteiden noudattamista. RL valvoo liittona, että sekä suomalaisten että ulkomaalaisten työsuhteissa noudatetaan alan työehtosopimusta. Pääurakoitsijan tulee aina olla tietoinen työmaalla työskentelevistä yrityksistä ja työntekijöiden henkilöllisyydestä sekä siitä, että ulkomaalaisten työlupa-asiat ja työehdot ovat kunnossa. Vastaavasti aliurakoitsijan tulee olla tietoinen omista aliurakoitsijoistaan ja niiden työntekijöistä. Vieraiden henkilöiden työmaalle pääsyn kontrolloimiseksi pääurakoitsijan pitäisi ottaa käyttöön joko manuaalinen tai sähköinen kulkulupajärjestelmä. Viranomaisilla on aina oikeus tulla työmaalle ilman erillistä lupaa. 4.9 Ulkomaalaiseen työntekijään sovellettavat työehdot Suomalaiseen yritykseen suoraan palkattu ulkomaalainen työntekijä on Suomessa työskennellessään samassa asemassa kuin suomalainen työntekijä. Sekä ulkomaalaiseen että suomalaiseen työntekijään on siis noudatettava samoja Suomessa voimassa olevia työehtoja. Lähetettyjen työntekijöiden osalta on työntekijään sovellettavia säännöksiä tarkennettu laissa lähetetyistä työntekijöistä. Käytännössä myös lähetettyinä työntekijöinä Suomeen saapuviin työntekijöihin on sovellettava samoja työehtoja kuin suomalaisiin työntekijöihin. Suomeen saapuvaan lähetettyyn työntekijään on lain mukaan sovellettava seuraavia säännöksiä: 1) työaikaan perustuvien korvausten ja korotetun palkan (mm. ylityöt), työ- ja lepoaikojen sekä työaikakirjanpidon noudattamisen osalta työaikalakia 2) palkan määräytymisen ja asuntoedun osalta työsopimuslakia ja työehtosopimusta 3) vuosiloman, vuosilomapalkan ja lomakorvausten sekä vuosilomakirjanpidon osalta vuosilomalakia 4) perhevapaisiin liittyvän sääntelyn osalta työsopimuslakia 5) työsopimukseen sovelletaan lisäksi yleissitovien työehtosopimusten vuosilomaa, työaikaa sekä työturvallisuutta koskevia määräyksiä 6) vähimmäispalkka työehtosopimuksen säännösten perusteella 7) työturvallisuuslakia, tasa-arvolakia, työterveyshuoltolakia sekä lakia nuorista työntekijöistä.
12 5. Toimintaohjeet Lisäksi on otettava huomioon ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen UTS:n määräys siitä, että alihankintasopimuksiin on otettava ehto, jonka mukaan alihankkija tai työvoiman vuokrausta harjoittava yritys sitoutuu noudattamaan alan yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä. 5.1 Työn tekemiseen tarvittavat luvat I Toimintaohje työnantajalle ja tilaajalle Selvitä, onko työmaalle siirtyvä työntekijä suomalainen vai ulkomaalainen työntekijä. Jos kyseessä on ulkomaalainen työntekijä, toimi seuraavasti: 1) Pyydä automaattisesti nähtäväksi työntekijän passi. 2) Tarkista passista, onko siihen merkitty työntekijän oleskelulupa tai jos työntekijä on uuden EU maan kansalainen, onko hänellä työvoimatoimiston hyväksyvä päätös. 3) Tarkista 2. kohdassa mainitusta luvasta tai päätöksestä, että a) lupa tai päätös on voimassa b) ammattialakohtainen lupa tai päätös on myönnetty työsopimuksen mukaisiin töihin tai c) jos lupa tai päätös on myönnetty poikkeuksellisesti työna n- tajakohtaisena, se on myönnetty esim. aliurakoitsijana olevan yrityksen töihin 4) Ota passista ja siihen merkitystä luvasta tai työvoimatoimiston hyväksyvästä päätöksestä kopio itsellesi. 5) Jos passiin ei ole merkitty työntekijän oleskelulupaa tai työntekijällä ei ole työvoimatoimiston hyväksyvää päätöstä, tarkista työntekijän kansalaisuus passista tai henkilötodistuksesta. Jos kyseessä EU/ETA-maan kansalainen, ei työnteko Suomessa edellytä erillistä lupaa tai päätöstä. Näissä tapauksissa ei siis ole merkitystä, onko työntekijä Suomessa vai ulkomailla toimivan työnantajan palveluksessa. II Uusien EU-maiden kansalaisten tarvitsemat luvat Suomeen työskentelemään saapuvien uusien EU-maiden kansalaisten osalta määräytyy velvollisuus hankkia työvoimatoimiston hyväksyvä päätös seuraavasti: 1. Jos ulkomaalainen työntekijä palkataan suoraan Suomessa toimivan yrityksen palvelukseen, on työntekijällä oltava työvoimatoimiston hyväksyvä päätös.
13 Esimerkki 1. Suomessa toimiva yritys palkkaa virolaisen kirvesmiehen suoraan työsuhteeseen Suomeen. Työskentelyä varten tarvitaan työvoimatoimiston hyväksyvä päätös. 2. Jos ulkomaalainen työntekijä on työsuhteessa uudessa EUmaassa sijaitsevassa yrityksessä, joka lähettää työntekijän työsuhteen kestäessä rajoitetuksi ajaksi työhön Suomeen, ei työvoimatoimiston hyväksyvää päätöstä tarvita. Lähettäminen voi perustua suomalaisen ja ulkomaalaisen yrityksen väliseen urakkasopimukseen tai työvoiman vuokraussopimukseen. Esimerkki 2. Virolainen kirvesmies on Virossa toimivan yrityksen palveluksessa. Virolainen yritys ryhtyy tekemään töitä Suomessa aliurakkasopimuksen perusteella. Työvoimatoimiston hyväksyvää päätöstä ei tarvita. III Kolmansien maiden kansalaisten tarvitsemat luvat Kolmansien maiden kansalaisten osalta pääsääntö on, että Suomessa tapahtuvaa työskentelyä varten ulkomaalainen työntekijä tarvitsee aina työntekijän oleskeluluvan. Merkitystä ei ole sillä, onko ulkomaalainen työntekijä työsuhteessa kolmannessa maassa toimivassa yrityksessä vai Suomessa toimivassa yrityksessä. Poikkeuksen muodostaa tilanne, jossa kolmannen maan kansalainen työskentelee vakituisena työntekijänä EU/ETA-valtiossa (myös uudessa EU maassa) toimivassa yrityksessä ja yritys lähettää työntekijän tilapäisesti töihin Suomeen. Suomessa tapahtuvan työn aikana ja sen päätyttyä on oleskelu- ja työluvan oltava kuitenkin voimassa siinä EU/ETA-valtiossa, josta työntekijä lähetettiin Suomeen. Esimerkki 3. 5.2 Työnantajan ja tilaajan selvitysvelvollisuus Venäläinen kirvesmies on Virossa toimivan yrityksen palveluksessa vakituisesti. Virolainen yritys ryhtyy tekemään töitä Suomessa aliurakkasopimuksen perusteella. Työntekijän oleskelulupaa ei tarvita, jos työntekijän työlupa on voimassa Virossa myös Suomessa tapahtuvan työn aikana ja sen päättymisen jälkeen. Jos luotettavaa selvitystä tästä ei ole saatavissa, on tilaajan syytä edellyttää työ n- tekijän oleskeluluvan hankkimista ennen töiden aloittamista. Ulkomaalainen työntekijä suoraan työsuhteeseen Ulkomaalaislain 73 :n ja siirtymäaikajärjestelyä koskevan lain 3 :n mukaan työnantajan on liitettävä ulkomaalaisen työntekijän oleskelulupahakemukseen ja työvoimatoimiston hyväksyvää päätöstä koskevaan hakemukseen työsopimus-
14 lain (55/2001) 2. luvun 4 pykälässä tarkoitettu selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, vakuutus siitä, että ehdot ovat voimassaolevien säännösten ja työehtosopimuksen mukaiset ja työvoimatoimiston vaatiessa selvitys siitä, että työnantaja on huolehtinut ja vastaisuudessa kykenee huolehtimaan velvoitteistaan työnantajana. Työnantajan, joka ottaa palvelukseensa jo Suomessa oleskelevan kolmannen maan kansalaisen, on myös toimitettava sama selvitys viipymättä työvoimatoimistolle. Kolmannen maan kansalaisen nimi ja häneen sovellettava työehtosopimus on ilmoitettava työpaikan luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle. Työnantajan on myös säilytettävä työpaikalla tiedot palveluksessaan olevista ulkomaalaisista ja heidän työnteko-oikeutensa perusteista siten, että ne ovat tarvittaessa vaivattomasti työsuojeluviranomaisen tarkastettavissa. Tietojen säilytysvelvollisuus jatkuu neljä vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen. Ulkomailla toimiva yritys lähettää kolmannen maan kansalaisen Kun tilaaja solmii ulkomailla toimivan yrityksen kanssa aliurakkasopimuksen tai työvoiman vuokraamista koskevan sopimuksen, kohdistuu edellisessä kohdassa kuvailtu selvitysvelvollisuus ja vakuutusvelvollisuus ulkomaalaislain 74 :n mukaan suoraan tilaajaan. Käytännössä tilaajan on siis varmistuttava siitä, että työntekijöillä on tarvittaessa voimassaolevat työntekijöiden oleskeluluvat (ks. edellä lupavelvoitteet) ja työsuhteen ehdot ovat Suomen työlainsäädännön ja voimassa olevan työehtosopimuksen mukaiset. Työnantajalle määrättyä tietojen säilyttämisvelvollisuutta (ks. edellinen kappale) ei kuitenkaan sovelleta tilaajaan. Ulkomaalaislain 73 :n mukaiset selvitys- ja vakuutusvelvoitteet kohdistuvat tilaajaan siis silloin, kun ulkomailla toimiva (koskee EU/ETA-maita, uusia EU-maita ja EU:n ulkopuolisia maita) aliurakointia tai työvoiman vuokraustoimintaa harjoittava yritys tuo Suomeen töihin työntekijöitä, jotka ovat kolmannen maan kansalaisia. Kun kolmannen maan kansalaiset (esim. venäläiset) saapuvat töihin Suomeen EU/ETA-maassa toimivan yrityksen lähettämänä (ks. esimerkki 3), on tilaajan velvollisuutena toimittaa viipymättä ulkomaalaislain 73 :n mukainen selvitys työvoimatoimistolle, vaikka työntekijän oleskelulupaa ei työnteon ajalle tarvittaisikaan. Ulkomailla toimiva yritys lähettää EU/ETA maan tai uuden EU-maan kansalaisen Myös lähetetyistä työntekijöistä annetun lain 8 asettaa tilaajalle velvollisuuden toimittaa työsuojeluviranomaisen pyynnöstä työsopimuslain 2. luvun 4 :n mukaisen selvityksen lähetetyn työntekijän työsopimukseen sovellettavista työehdoista. Edellä on käsitelty lähetettyihin työntekijöihin sovellettavia lain määräyksiä. Kun siis esimerkiksi Virossa toimiva yritys lähettää aliurakkasopimuksen mukaisesti työntekijöitä Suomeen töihin, on tilaajalla lain mukaan velvollisuus antaa pyynnöstä työsuojeluviranomaiselle selvitys työsuhteen ehdoista.
15 5.3 Menettelytapaohjeet tilaajalle urakkasopimusta solmittaessa 1. Ennen sopimuksen solmimista pyydä ulkomaalaiselta yritykseltä luotettava selvitys yrityksen olemassaolosta ja aikaisempiin sopimuksiin perustuneiden vastuiden hoitamisesta. Luotettavana selvityksenä yrityksen olemassaolosta voidaan pitää tuoretta kaupparekisteriotetta vastaavaa otetta viranomaisen julkisesta rekisteristä. Esimerkiksi Virossa yrityksistä on mahdollista saada seuraavia tietoja: - kaupparekisteriote oikeusrekisterikeskuksesta, www.eer.ee - verovelkatodistus verovirastosta, www.ma.ee 2. Liitä aliurakkasopimukseen ja työvoiman vuokrausta koskeviin sopimukseen ehto, jossa aliurakoitsija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alan yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä. 3. Aliurakkasopimuksiin liittyy aikaisemmin kuvatun tilaajan lakiin perustuvan va l- vontavelvollisuuden ohella myös ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen mukainen tilaajan vastuu (Rakennusalan TES 4. kohta). a) Liitä aliurakkasopimuksiin ehto, jolla voidaan velvoittaa aliurakoitsija antamaan tarvittaessa tiedot työntekijöille maksetuista palkoista ja niiden perusteista. b) Liitä aliurakkasopimukseen myös ehto siitä, mitä työehtosopimusta aliurakoitsija työntekijöihinsä soveltaa. Tällöin tilaajan on helpompi valvoa, että ko. työehtosopimusta noudatetaan. Mallisopimusehto aliurakkasopimuksiin liitettäväksi on tämän oppaan lopussa. 4. Velvoita alihankintasopimuksessa aliurakoitsija ottamaan työntekijöilleen riittävä tapaturmavakuutus. Yritysten kannattaa tässä vaiheessa pohtia sopimukseen mahdollisesti otettavia määräyksiä sen varalta, että sopimusvelvoitetta ei no u- dateta. 5. Selvitä, onko ulkomaalaisen aliurakoitsijan palveluksessa olevilla työntekijöillä lähetetyn työntekijän todistus E 101, EST/FIN 1 tai vastaava. - jos lähetetyn työntekijän todistus on, tarkista, että työntekijälle on otettu lähettäjämaasta tapaturmavakuutus. - jos lähetetyn työntekijän todistusta ei ole, on työntekijä tapaturmavakuutettava Suomessa.
16 LIITE 1 Sopimuslauseke suomalaisen tai ulkomaalaisen aliurakoitsijan tai työvoimavuokrausta harjoittavan yrityksen sopimuksiin Ulkomaalainen aliurakoitsija tai työvoimaa vuokraava yritys on velvollinen ottamaan työntekijöilleen tapaturmavakuutukset, jotka kattavat mahdollisesta työtapaturmasta ja ammattitaudista aiheutuvat vahingot. Jos aliurakoitsijalla tai työvoimaa vuokraavalla yrityksellä on tilaajan työmaalla palveluksessaan ulkomaalainen työntekijä, on hän velvollinen toimittamaan vastaavalle mestarille tai muulle tilaajan edustajalle ja tarvittaessa edelleen toimitettavaksi työntekijästä voimassa olevan työntekijän oleskeluluvan tai työvoimatoimiston hyväksyvän päätöksen. Milloin aliurakoitsija tai työvoimaa vuokraava yritys ei ole suomalaisen työmarkkinajärjestön jäsen eikä sen vuoksi ole jäsenyytensä perusteella sidottu minkään työehtosopimuksen noudattamiseen, se ilmoittaa noudattavansa alla mainittua toimialansa työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä: ( ) Rakennusalan ( ) Talotekniikka-alan ( ) Maa- ja vesirakennusalan ( ) Maalausalan ( ) Asfalttialan ( ) Vedeneristysalan ( ) Lattianpäällystysalan ( ) Rakennustuoteteollisuuden ( ) Metalliteollisuuden ( ) Muun, minkä? Mikäli työmaalla syntyy epäselvyyttä siitä, onko aliurakoitsija tai työvoimaa vuokraava yritys maksanut palveluksessaan olleille työntekijöille yllä sovitun työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja muita työehtosopimuksen edellyttämiä korvauksia, on aliurakoitsija tai työvoimaa vuokraava yritys velvollinen esittämään palkan ja muiden korvausten maksusta asian selvittämiseksi tarvittavat luotettavat tositteet tilaajalle. Rakennuttajalla ja pääurakoitsijalla on oikeus saada nähtäväkseen esitetyt tositteet silloinkin, kun rakennuttaja tai pääurakoitsija ei ole urakkasopimuksen mukainen tilaaja.
17 Aliurakoitsijan tai työvoimaa vuokraavan yrityksen on sisällytettävä omiin alihankintasopimuksiinsa tämä sopimuslauseke. Mikäli aliurakoitsija tai työvoimaa vuokraava yritys ei ole ottanut työntekijöilleen tässä sopimuksessa tarkoitettua tapaturmavakuutusta ei esitä palveluksessaan olevasta työntekijästä vastaavalle mestarille tai muulle tilaajan edustajalle asianmukaista työntekijänoleskelulupaa tai työvoimatoimiston hyväksyvää päätöstä taikka selvitystä siitä, että lupaa ei tarvita, ei noudata tämän sopimuksen tarkoittamalla työmaalla ulkomaalaisten työntekijöidensä työsuhteissa tässä sopimuksessa hänen noudatettavakseen mainittua työehtosopimusta, ei ole esittänyt kahden viikon kuluessa tilaajan esittämästä vaatimuksesta lukien asian selvittämiseksi tarpeellista selvitystä työntekijöille maksamistaan palkoista ja muista korvauksista tai ei ole sisällyttänyt omiin alihankintasopimuksiinsa tätä sopimuslauseketta, tilaajalla on oikeus purkaa tämä urakkasopimus.
18 Lisätietoja Rakennus teollisuus RT, puh. (09) 1 2991 www.rakennusteollisuus.fi Rakennusliitto, puh. (09) 770 21 www.rakennusliitto.fi Tämän oppaan tilaaminen Rakennusteollisuuden Kustannus RTK oy, puh. (09) 1 2991 www.rakennusteollisuus.fi Työntekijän oleskeluluvan tai työvoimatoimiston hyväksyvän päätöksen hakeminen www.mol.fi/tyolupa/ VAT numeron tarkistus (alv numero) www.vero.fi Eläketurvakeskus/neuvonta, puh. 010 751 4216, www.etk.fi Sosiaali- ja terveysministeriö www.stm.fi Virosta kaupparekisteriotteita (viroksi Äriregistri b-kaarti) oikeusrekisterikeskuksesta http://www.eer.ee/ verovelkatodistus (viroksi Tõend maksuvõlgnevuste puudumise) verovirastosta (Maksuamet). www.ma.ee lähetetyn työntekijän todistus Viron sosiaalivakuutusvirasto, Lembitu 12, 15012 Tallinn, puh. +372 6408 120