JYVÄSKYLÄN ENERGIA -YHTIÖT Päivitys 14.8.2014 www.jyvaskylanenergia.fi
Sähköä, lämpöä ja vettä Jyväskylän Energia -konsernin toimialana on sähkön, kaukolämmön ja veden tuotanto, myynti ja jakelu sekä näitä tukeva liiketoiminta Henkilöstömäärä 2013 lopussa 244 Liikevaihto 195 M Myynnin tunnusluvut (2013) Sähkön vähittäismyynti 1 070 GWh Sähkön tukkumyynti 697 GWh Sähkön siirto 648 GWh Lämmön myynti 1 060 GWh Laskutettu vesi 7,5 milj. m³
Jyväskylän Energiaa vuodesta 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto perusti kunnallisen sähkölaitoksen 23.4.1902 Sähkövalot syttyivät Jyväskylän kaduille 19.10.1902 Sähkön tuotanto alkoi puulla Lutakon sähkötehtaassa 1902 Puuhakkeella tuotettua kaukolämpöä asiakkaille 1960 1995 Jyväskylän Energiantuotanto Oy perustettiin 1997 Jyväskylän Energiasta tuli osakeyhtiö JE-Urakointi Oy perustettiin 1999 Kaukolämpöakku rakennettiin 2003 Biokaasun poltto lämmöksi alkoi 2003 JE-Siirto Oy perustettiin 2006 Vesiliiketoiminta (Jyväskylän vesi) osaksi JE-yhtiöitä 2006 Jyväskylän Voima Oy perustettiin 2006 Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n 100 %:n omistus 2009 Keljonlahden voimalaitoksen vihkiäiset 2010 JE-Urakointi Oy:n liiketoiminta myytiin JyNet Urakointi Oy:lle 1.3.2012 Jyväskylän Voima Oy:n hiililaiteinvestointi valmistui 2013
Yhtiöiden omistusrakenne Jyväskylän kaupunki 100 % Jyväskylän Energia Oy Liikennevirta Oy KS Energiavälitys Oy 10 % 44,7 % 100 % 100 % 81,4 %* C-Ella Oy 33,3 % JE-Siirto Oy Jyväskylän Energiantuotanto Oy Jyväskylän Voima Oy Suomen Hyötytuuli Oy 12,5 % Tytäryhtiöt Muita osakkuuksia * Muuttunut 10/2012
Konserniyhtiöiden liikevaihdot 2013 (M ) Yhtiöiden liikevaihdot sisältävät myös konsernin sisäistä kauppaa 200,0 195,0 150,0 100,0 39,3 59,0 50,0 17,8 0,0 Jyväskylän Energia Oy JE-Siirto Oy Jyväskylän Energiantuotanto Oy Jyväskylän Voima Oy
Liikevaihto ja tulos 1999 2013 250 200 195 150 100 50 0-50 -11,4 Liikevaihto M Tulos ennen varauksia ja veroja M
Myynnin kehitys vuosina 1991 2013 (GWh) 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 1070 1056 697 648 Lämmön myynti Sähkön tukkumyynti Sähkön vähittäismyynti Sähkön siirto * 2012 alkaen sähkön omaa tuotantoa myyty sähköpörssiin
Vuosi Jyväskylän Energiassa Tuotamme noin 1% Suomen sähköstä ja 1,1 TWh lämpöä. Käytämme 2,7 TWh (miljardia kilowattituntia) polttoaineita suhteella puu (44%), turve (40%), hiili (13%), öljy (2%), biokaasu (1%). Vuodessa polttoaineen tarpeemme on 35 000 täysperävaunuyhdistelmää puskuri puskurissa ne muodostaisivat 660 km pitkän jonon. Yhteistyöstä kanssamme jää kymmeniä miljoonia euroja kotimaahan yrityksille, kuljetusyrittäjille ja koneurakoitsijoille. Kaikkiaan ~1000 henkilötyövuotta koko ketjussa. Maksamme polttoaineveroja 4-5 miljoonaa euroa. Toimitamme 7,5 miljoonaa kuutiota vettä asiakkaillemme ja 13,7 miljoonaa kuutiota puhdistettavaksi.
Organisoitumismalli Asiakas Asiakkuudet Verkot Energian tuotanto Konsernipalvelut Toimitusjohtaja Hallitus
Laatusertifikaatit Laatu-, ympäristö-, ja työturvallisuussertifikaatit jo vuodesta 2000 Ympäristötoimintamme perustuu ISO 14001 -standardiin Laatujärjestelmä sertifioitu ISO 9001 -standardin mukaisesti Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmämme noudattaa OHSAS 18001 -standardia
Energian tuotanto
Käytettävät polttoaineet: turve teollisuuden sivutuotteet: puru kuori metsäpolttoaineet: hakkuutähteet kannot hiili ja öljy Sähkö-/ lämpö-/ höyryteho 85 / 140 / 65 MW Hyötysuhde 76,8 % Energiakäytettävyys 91 % Käyttöönottovuosi 1986 Rauhalahden voimalaitos
Keljonlahden voimalaitos Pääpolttoaineet turve ja puu Tukipolttoaine hiili Kaksi toimintaperiaatetta: sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) sähkön lauhdetuotanto voidaan säätää portaattomasti Kattilateho 495 MW Energiakäytettävyys 86,5 % Sähköä saadaan lauhdekäytössä maks. 215 MW yhteistuotantoajossa maks. kaukolämpöteho 260 MW, jolloin sähköteho 163 MW
Keljonlahden voimalaitoksen toimintakaavio
Myydyn sähkön alkuperä vuonna 2013 Koko Suomi Jyväskylän Energia 19% 24% 31 % 26 % 27 % 11 % 58 % Turve ja muut fossiiliset polttoaineet Uusiutuvat energianlähteet Ydinvoima Tuonti Jyväskylän energian myydystä energiasta omaa tuotantoa 54 % ja sähköpörssistä hankittua 46 % Lähde: Energiateollisuus ry (Sähkön hankinta energialähteittäin 2013)
Ympäristöystävällinen energiantuotantomme Suomen energiatuotanto perustuu kivihiileen, öljyyn, ydinvoimaan, vesivoimaan, maakaasuun, tuulivoimaan, turpeeseen ja puuhun. Jyväskylän Energia -yhtiöt pyrkii tuottamaan energiaa mahdollisimman luontoystävällisesti, pääasiassa maakunnan puulla ja turpeella. Polttoainevalikoimamme etuja ovat raaka-aineen uusiutuvuus sekä maakunnallisuus. Myös jätteiden hyötykäyttö etenee: Mustankorkean jätteenkäsittely-aseman biokaasun poltto kaukolämmöksi alkoi jouluna 2003. Voimalaitosten tuhkista 97 % meni hyötykäyttöön mm. metsälannoitteeksi ja maanrakennukseen. Panostamme energian säästöön mm. lämmön varastointia kehittämällä ja säästöneuvonnalla. Olemme sitoutuneet järkevän energiankäytön edistämiseen allekirjoittamalla elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen. Sertifioidun järjestelmämme mukaan noudatamme kaikkia voimassaolevia ympäristölainsäädännön ja viranomaismääräysten vaatimuksia. Aurinkoenergian tuotantomahdollisuuksia ja sen kannattavuutta selvitettiin osana Jyväskylän Kangas -hanketta
Yhteiskuntavastuu JE-yhtiöissä 2013
Yhteiskuntavastuun sisältö JE-yhtiöissä
Oman toiminnan haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen Energiantuotannon ympäristövaikutusten hallitseminen Ympäristöosaamisen parantaminen Sidosryhmien järkevän energiankäytön edistäminen ja oppilaitosyhteistyö Avoin viestintä Ympäristöpäämäärämme
JE-konsernin avainluvut Taloudellinen vastuu 2013 2012 2011 2010 Liikevaihto (M ) 195 202,7 185 167,4 Liikevoitto (M ) 6,2 16,3 11,9 17,6 Tulovero (M ) 0 0,07 0 0,03 Osinko (M ) 0 0 0 0 Korkokulut omistajalle (M ) 16,5 16,5 16,7 16,8 Investoinnit (M ) 37,9 32,6 31,9 40,8 Oman pääoman tuotto (%) neg neg neg neg Omavaraisuusaste (%) 8,4 1,1 3,0 4,4 Palkat ja palkkiot 1) (M ) 13,1 12,7 17,5 17,4 Ostot toimittajilta (M ) 142 140 122 103 Yhteisöjen tukeminen (M ) 0,008 0,005 0,01 0,01 1) Palkkasummat sisältävät aktivoidut palkat
JE-konsernin avainluvut Ympäristövastuu 2013 2012 2011 2010 2009 Vihreän sähkön osuus myydystä sähköstä (%) 2,3 4,5 4,4 4,0 6,6 Verkostohäviöt, sähkö (%) 2,7 2,7 2,7 2,7 2,7 Verkostohäviöt, kaukolämpö (%) 7,1 8,4 8,4 8,5 8 Kaukolämmön lisävesi (m 3 ) 3 673 10 311 6 861 8 158 9 475 Pumppaussähkön kulutus (MWh) 8 395 9 057 7 906 8 626 8 533 Vuotovedet vesijohtoverkosto (milj. m 3 ) 1,00 0,93 1,11 1,01 1,15 Jätevesivuodot vesistöihin (m 3 ) 874 2 995 2980 183 330 Sade-/hule-/sulamisvesivuodot viemäriverkostoon (milj. m 3 ) 5,8 4,9 4,3 3,69 2,11 Jätevesivuotojen %-osuus kokonaisjätevesimäärästä 0,006 % 0,023 % 0,025 % 0,002 % 0,003 % Korjatut vesijohtovuodot (kpl) 42 26 32 41 39
JE-konsernin avainluvut Sosiaalinen vastuu 2013 2012 2011 2010 2009 Henkilöstö: Henkilöstö keskimäärin 1) 243 243 378 385 384 josta määräaikaisia 16 16 31 29 38 Työntekijöiden keski-ikä 43,6 44,4 45,6 45,2 45,6 Sairauspoissaolot (%) 2,7 2,3 2,6 3,6 2,6 Asiakkaat: Sähkönsiirto, SAIDI 2) (h/asiakas) 0,1 0,13 0,057 0,12 0,04 Sähkönsiirto, SAIFI 3) (kpl/asiakas) 0,32 0,29 0,12 0,57 0,27 Asiakkaan kokema keskeytysaika: kaukolämpö (h) 1,28 0,70 1,00 0,72 0,27 1) JE-Urakointi Oy:n liiketoimintakaupan johdosta 1.3.2012 JE-konsernin henkilömäärä vuoden 2012 lopussa 235 2) SAIDI = keskeytysten keskimääräinen yhteenlaskettu kestoaika h/asiakas 3) SAIFI = keskeytysten keskimääräinen lukumäärä kpl/asiakas
Myynnin kehitys GWh Milj. m 3 1 400 1 200 1 000 1070 1056 8,4 8 8,2 800 600 697 648 7,6 7,5 400 7,2 200 0 6,8 Laskutettu vesi (milj. m³) Laskutettu jätevesi (milj. m³) 2009 2010 2011 2012 2013 2009 2010 2011 2012 2013 * 2012 alkaen JE-konsernin omaa sähkön tuotantoa myyty sähköpörssiin
Myynnin kehitys Meur 250 200 150 100 50 0 5,1 34,3 12,5 33,2 53,4 56,5 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Muu myynti Veden myynti (vesi + jätevesi) Sähkön siirto Sähkön tukkumyynti * Sähkön vähittäismyynti Kaukolämmön myynti * 2012 alkaen JE-konsernin omaa sähkön tuotantoa myyty sähköpörssiin
Investoinnit liiketoiminnoittain Meur 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 37,9 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Konserni muut Energiatuotanto Vesiverkko Kaukolämpöverkko Sähköverkko
Energiatehokkuus Jyväskylän Energia Oy ja JE-Siirto Oy allekirjoittivat elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen ja liittyivät energiapalveluiden toimenpideohjelmaan joulukuussa 2007. JE ja JES ovat sitoutuneet energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen sähkön ja kaukolämmön jakelussa, lämmön erillistuotannossa sekä muissa toimenpiteissä aina, kun se on taloudellisesti sekä turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mahdollista. Vesiliiketoiminta ei kuulu energiapalveluiden toimenpideohjelmaan, mutta se liitettiin mukaan energiatehokkuustoimintaan vuonna 2010. Energiansäästöllä tarkoitetaan sen energiankulutuksen estämistä tai alentamista, joka muutoin aiheutuisi ilman toimia. Energian käytön tehostamissuunnitelmat kohdistuvat sekä asiakkaisiin että JE:n ja JES:n omaan energiankäyttöön. Tehdyt toimenpiteet raportoidaan vuosittain Motivalle.
Kaukolämmön avainlukuja 2013 2012 2011 2010 2009 Kaukolämmitetty rakennustilavuus (milj.m 3 ) 26,3 25,9 25,6 24,8 24,2 Kaukolämpöasiakkaiden määrä (kpl) 4 535 4 390 4 284 4 099 3 937 Kaukolämpöverkon pituus (km) 428 414 411 391 374 Lämmön myynti (GWh) 1 056 1 129 1 013 1 190 1 094 Lämmön hankinta (GWh) 1 137 1 233 1 106 1 301 1 184 Kaukolämpöverkon vuotovesimäärä (m 3 ) 3 673 10 311 6 861 8 158 9 475 Kaukolämpöverkoston vesimäärä (m 3 ) 23 650 22 910 22 200 22 600 22 200 Kaukolämpöverkon pumppaussähkönkulutus (MWh) 8 395 9 057 7 906 8 626 8 533
Kaukolämmön avainlukuja GWh 1400 1200 1000 800 600 1137 1056 Milj. m 3 26 25 24 23 22,6 23,5 24,2 24,8 25,6 25,9 26,3 400 22 200 21 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 20 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lämmön hankinta Lämmön myynti Kaukolämmitetty rakennustilavuus
Kaukolämmön avainlukuja km 450 400 350 329 352 374 391 411 414 428 300 250 200 150 100 50 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kaukolämpöverkon pituus
Kaukolämmön avainlukuja MWh 12 000 10 000 8 000 11 894 10 800 8 533 8 626 7 9069 057 8 395 m 3 12 000 10 317 10 000 8 000 6 522 9 475 8 158 6 861 10 311 6 000 4 000 2 000 0 6 000 4 000 2 000 0 3 673 Kaukolämpöverkon pumppaussähkön kulutus Kaukolämpöverkon vuotovesimäärä
Veden hankinta ja toimitus 2013 Veden hankinta Veden toimitus 7 % 34 % Viitaniemi Vuontee Pekonniemi Korpilahti Muurame 1,8 % Kaupunki 29 % Palokka Vesanka Tikkakoski 98,2 % Lievestuore Janakka (Laukaa) Laukaa
Vuotovesimäärät 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Vuotovesi-% vesijohtoverkostolle 11,3 % Jätevesivuodot vesistöihin (%-osuus jätevedestä) 0,006 % 41,0 % Vuotovedet viemäriverkostoon (%-osuus jätevedestä) 2009 2010 2011 2012 2013
Jäteveden puhdistus JS-Puhdistamo Oy Jyväskylän kaupungin ja Laukaan ja Muuramen kuntien omistama osakeyhtiö. Jyväskylän kaupungin omistusosuus on 87 %. JS-Puhdistamo Oy:n jätevedenpuhdistamot sijaitsevat Nenäinniemessä ja Korpilahdella. Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo huolehtii Jyväskylän kaupungin ja Laukaan, Muuramen ja Uuraisten kuntien jätevesien puhdistamisesta. Nenäinniemessä puhdistetaan noin 150 000 asukkaan sekä viemäriverkon alueella toimivan teollisuuden jätevedet. Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo ottaa vastaan myös asuinkiinteistöjen sako- ja pullokaivolietteitä. Korpilahden jätevedenpuhdistamo hoitaa Korpilahden alueen jätevesien puhdistamisen. Jyväskylän Energia Oy ostaa Korpilahdelta tulevien jätevesien puhdistuksen JS-Puhdistamo Oy:ltä. Jyväskylän Energia Oy vastaa kuntien vesihuoltolaitosten kanssa jätevesiviemäriverkostoista.
Jäteveden puhdistus Nenäinniemen puhdistamo Tuleva vesimäärä Milj. m 3
Jäteveden puhdistus Nenäinniemen puhdistamo Fosforin poistoteho %
Jäteveden puhdistus Nenäinniemen puhdistamo BOD 7,ATU: n poistoteho %
Jäteveden puhdistus Nenäinniemen puhdistamo Lähtevän veden fosforipitoisuus mg/l
Jäteveden puhdistus Nenäinniemen puhdistamo Lähtevän veden BOD 7,ATU -pitoisuus Purkuvesistöä kuormittava jäteveden sisältämä happea kuluttava orgaaninen aines (BOD 7 ) sekä kyseiselle parametrille ympäristöluvassa määrätyt enimmäispitoisuudet. mg/l
Sähkön siirron tunnuslukuja 1 400 1 315 1 200 1 000 800 648 600 400 200 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Sähkön siirto (GWh) Sähköverkon pituus (km)
Sähkön siirron tunnuslukuja 25 25 22 20 15 10 12 9 5 8 6 5 20 15 10 15 11 11 11 15 5 13 9 15 12 10 12 5 4 4 3 2 3 2 0 0 Lyhyet häiriöt (kpl) Kytkentätoimenpiteitä vaativat pysyvät keskeytykset (kpl) Verkkoon liitetyt uudet muuntamot (kpl) Muuntamoiden saneeraukset (kpl)
Energian tuotanto 2013 Sähkön tuotannon polttoainejakauma Kaukolämmön tuotannon polttoainejakauma 12% 0% 2% 1% 45% 43% Turve Puu Hiili Öljy 15% 44% 38% Turve Puu Hiili Öljy Biokaasu
Polttoaineiden käyttö 2013 GWh 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Turve Puu Hiili Öljy Biokaasu Yht. JYT/JE 330 443 211 39 19 1 041 JVO 754 751 147 10 0 1 662 * Jyväskylän Voima Oy:n (JVO) luvut sisältävät kaiken polttoainekäytön. Jyväskylän Energia Oy:n osuus Voima Oy:stä 81,4 %.
* Luvut sisältävät koko Jyväskylän Voima Oy:n (JVO) polttoainekäytön. Jyväskylän Energia Oy:n osuus Voima Oy:stä 81,4 % Polttoaineiden käyttö 1986 2013 GWh 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Turve Hiili Öljy Puu, teoll. sivutuotteet Puu, metsäpolttoaineet Kierrätyspolttoaine Peltobiomassa
Energian tuotannon ilmanpäästöt 2013 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1 004 855 607 558 397 543 298 337 206 85 9 94 JYT JVO Yht. Rikkidioksidi (t) Typpidioksidi (t) Hiilidioksidi (1000 t) Hiukkaset (t) * Luvut sisältävät koko Jyväskylän Voima Oy:n (JVO) ilmanpäästöt. Jyväskylän Energia Oy:n osuus Voima Oy:stä 81,4 %
* Luvut sisältävät myös koko Jyväskylän Voima Oy:n (JVO) päästöt. Jyväskylän Energia Oy:n osuus Voima Oy:stä 81,4 % Typenoksidi- (NO X ), rikkidioksidi- (SO 2 ) ja pölypäästöt 2013 2500 2000 1500 1000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 SO₂ (t/a) NOₓ (t/a) PÖLY (t/a) Tuotanto (GWh/a) JE-konsernin energiatuotannon määrä on kasvanut Keljonlahden voimalaitoksen käyttöönoton myötä 2010, mutta päästöjen määrä ja päästöt megawattituntia kohti ovat Keljonlahden käyttöönoton jälkeen pienentyneet. Oheisesta kuvaajasta tämä näkyy hyvin verrattaessa vuotta 2013 vuosiin 2006-2009.
* Luvut sisältävät myös koko Jyväskylän Voima Oy:n (JVO) päästöt. Jyväskylän Energia Oy:n osuus Voima Oy:stä 81,4 % Hiilidioksidipäästöt 2006 2013 1000 tonnia 1000 800 600 400 200 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 CO₂ CO2 (1000 (t/a) t/a) Tulevina vuosina CO₂-päästöt tulevat pienenemään enemmän, sillä puun käyttöä polttoaineena lisätään.
* Luvut sisältävät myös koko Jyväskylän Voima Oy:n (JVO) tuhkat. Jyväskylän Energia Oy:n osuus Voima Oy:stä 81,4 % Voimalaitosten tuhkat Milj. kg Kaatopaikalle toimitettu voimalaitosten tuhka 35 30 25 20 15 10 5 0 2009 2010 2011 2012 2013 Vuonna 2013 tuhkista meni hyötykäyttöön 97 prosenttia
Henkilöstö Henkilöstömäärän kehittyminen Henkilöstö yhtiöittäin 400 250 350 300 200 250 200 150 100 50 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 JYT JVO JEU JES JE 150 100 50 0 JE JES JVO JYT Yht. Naisia 56 3 0 0 59 Miehiä 80 18 39 50 187 JE-Urakoinnin (JEU) koko henkilökunta siirtyi liiketoimintakaupassa 1.3.2012 Jynet Oy:lle 1.3.2012. JE-konsernin henkilömäärä vuoden 2013 lopussa oli 244, joista miehiä 183 ja naisia 61
Henkilöstö Henkilöstö keskimäärin 2013 2012 2011 Vakituiset/ määräaikaiset Yht. Vakituiset/ määräaikaiset Yht. Vakituiset/ määräaikaiset Yht. Jyväskylän Energia Oy 122/14 136 125 / 13 138 119 / 8 127 JE-Urakointi Oy - - - - 122 / 13 135 JE-Siirto Oy 19/2 21 19 / 1 20 21 / 0 21 Jyväskylän Voima Oy 38/1 39 37 / 1 38 38 / 6 44 Jyväskylän Energiantuotanto Oy 48/2 50 46 / 1 47 47 / 4 51 Konserni yhteensä 227/19 246 227 / 16 243 347 / 31 378 Henkilömääriksi laskettu keskimääräinen henkilöstön lukumäärä vuoden 2013 aikana JE-konsernin henkilömäärä vuoden 2013 lopussa oli 244, joista vakituisia 228 ja määräaikaisia 16 JE-Urakoinnin (JEU) koko henkilökunta siirtyi liiketoimintakaupassa 1.3.2012 Jynet Oy:lle 1.3.2012.
Henkilöstö 2013 Konserni JE JES JVO JYT Työntekijöiden keski-ikä Keskim. palvelusuhteen pituus Sairauspoissaolot kalenteripäiviä/henkilö Sairauspoissaolot (%), joista työtapaturmien aiheuttamia (%) 43,6 42,7 45,7 41,7 44,3 12 11 16 5 14 7 7 4 4 11 2,7 2,9 1,8 1,5 4,6 0,2 0,3 0 0 0,4 Työtapaturmien määrä 1) 7 4 0 1 2 Tapaturmataajuus LTIF 2) 2,3 0 0 0 11,1 1) Konsernin omalle henkilöstölle vähintään yhden työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneet työtapaturmat (Huom! Raportointitapa muuttunut vuodesta 2010) 2) Työtapaturmien määrä miljoonaa tehtyä työtuntia kohti
Tuotevastuu / keskeytykset Kaukolämpö Sähkö 1,4 1,2 1,0 0,8 0,88 1,33 0,72 1 0,7 1,28 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,6 0,4 0,2 0,27 0,4 0,3 0,2 0,1 0,1 0,32 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 0,0 Asiakkaan kokema keskeytysaika (h) SAIDI (h/asiakas) SAIFI (kpl/asiakas) SAIDI = keskeytysten keskimääräinen yhteenlaskettu kestoaika h/asiakas SAIFI = keskeytysten keskimääräinen lukumäärä kpl/asiakas
JE-konsernin vuosi 2013 plussat Puun käyttö ennätykselliseen 44,5 prosenttiin voimalaitosten polttoainevirrasta. Kasvu jatkuu yhtiön strategian mukaisesti. Hiilidioksidipäästöt laskivat puun osuuden kasvaessa. Lähes kaikki tuhkat menivät hyötykäyttöön (97 %). Vesiliiketoiminnassa otettiin tuotantokäyttöön Janakan saneerattu vedentuotantolaitos. Jätevesiverkoston saneeraustyöt vähentäneet vuotovesiä mm. Korpilahdella ja Tikkakoskella. Kaukolämmön hinta: 10 suurimman kaupungin keskihinnan alapuolella Työtapaturmia sattui ennätyksellisen vähän. Strategialähtöisiä asiakaspalvelun laatuun ja tehokkuuteen vaikuttavia uusia toteutuksia olivat mm. sähkön, lämmön ja veden kulutuksen raportointipalvelu ja häiriötiedottamisen laajennettu palvelu. Puhelinpalvelut laajenivat myös iltoihin ja viikonloppuihin.
JE-konsernin vuosi 2013 miinukset Turvetta ei ole saatu riittävästi useaan vuoteen ja kesän 2013 tuotantokin jäi alhaiseksi heikoin turvetilanteen johdosta sähkön tuotantoa jouduttiin rajoittamaan ja kaukolämmön tuotannossa käytettiin runsaasti kivihiiltä, jonka verotus korkea. Voimalaitosten kapasiteettia ei päästy hyödyntämään täysimääräisesti, koska sähkön markkinahinta oli pitkiä jaksoja niin matalalla, että lauhdesähköä ei kannattanut tehdä. Käyttöastetta alentaneiden ulkoisten tekijöiden lisäksi alkuvuodesta Keljonlahden voimalaitoksen tuotantoa rajoitti savukaasuekonomaiserin vuoto. Lämmin sää vähensi kaukolämmön myyntimäärää noin 6% vuoteen 2012 verrattuna, vaikka kaukolämpöön liitetyt rakennuskuutiot kasvoivat. Kiinteiden polttoaineiden hintojen ja käytön kustannusten (esim. verot) odotetaan jatkavan nousuaan lähivuosina. Vesiverkkojen kunnossapito ja saneeraaminen vaativat mittavia investointeja vielä vuosia.
Jyväskylän Energian vuosi 2013 Konsernin tilikauden tappio oli 11,4 M. Tulos huononi edelliseen tilikauteen verrattuna 6,75 M. Konsernin käyttökate oli 40,6 M. Omistajalle tuloutettiin korkoja 16,5 M. Konsernin omavaraisuusaste on parantunut omistajan sijoittaman SVOP:n ansiosta, mutta on edelleen heikko. Huonoa on myös vieraan pääoman korkea määrä suhteessa liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Konsernin viime vuosina tekemät merkittävät investoinnit energiantuotanto-kapasiteettiin ovat kasvattaneet poistoja, leasing- ja korkokuluja. Nämä rasittavat konsernin tulosta vielä vuosia. Tuloksen odotetaan yltävän positiiviseksi aikaisintaan tilikaudella 2015. Kasvavia kustannuksia ei ole täysimääräisesti viety myyntihintoihin, koska kaukolämmön hintakilpailukyky halutaan turvata pitkällä aikavälillä. JE:n kaukolämpö oli keskimääräistä edullisempaa Suomen suurten kaupunkien vertailussa. Jyväskylän Energia 2013 2012 2011 2010 Liikevaihto (t ) 195 000 202 733 185 000 199 638 Liikevoitto (t ) 6 168 16 273 11 900 21 988 Liikevoitto (%) 3,2 8,0 6,2 11,0 Oman pääoman tuotto (%) neg neg neg 10,2 Omavaraisuusaste (%) 8,4 1,1 3,0 8,6
Jyväskylän Energian vuosi 2013 Tilikausi oli järjestyksessään kolmas, jolloin konsernilla oli kaksi voimalaitosta koko vuoden käytössä. Tämän ansiosta öljyn käyttö lämmön tuotannossa pysyi vähäisenä ja puun käyttö lisääntyi edelleen merkittävästi nousten yli 44 prosenttiin koko polttoainevirrasta. Konsernissa on tehty ja on tekeillä useita toimenpiteitä, joiden ansiosta puun osuutta saadaan merkittävästi nostettua ja turveriippuvuutta pienennettyä. Turpeen epävarman saatavuuden takia konserni investoi Keljonlahdelle kivihiilen mahdollistavan laitteiston. Laitteisto otettiin käyttöön loppuvuodesta 2013, joten sen vaikutus konsernin tulokseen näkyy vasta 2014 tilikaudesta eteenpäin. Strategian toteuttamisen kannalta tärkeää kehitysprojektien hallintaa parannettiin mm. yhtenäistämällä työvälineitä ja kouluttamalla projektipäälliköitä. Tilikauden aikana jatkettiin panostuksia konsernin kokonaisvaltaiseen, suunnitelmalliseen ja erityisesti ennakoitavien riskien hallintaan osana liiketoiminnan strategista ja operatiivista johtamista. Mukana sähköautojen latausoperaattoritoiminnan aloittamisessa Suomessa yhdessä 16 muun suomalaisen energiayhtiön kanssa.
JE-Siirto Oy:n vuosi 2013 Sähkömarkkinalain muutos astui voimaan syyskuun alussa, jonka edellyttämänä JE- Siirto Oy jätti uuden verkkolupahakemuksen marraskuun lopussa. JE-Siirto Oy saavutti keskeiset tavoitteensa Jyväskylän Energia Oy:n sähköverkkoinvestoinneissa uusimalla Hämeenlahden sähköasemalle suojareleet ja käynnistämällä Savelan kytkinaseman uusinnan suunnittelutyöllä. Rakentaminen tapahtuu 2014. Jakeluverkostoa rakennettiin eri puolilla jakelualuetta. Merkittävimmät uudisrakentamiskohteet olivat Heinälammen ja Mankolan asuntoalueet. Jakeluverkon korvausinvestointeja suoritettiin useisiin muuntamoihin ja jakokaappeihin. Aluesaneerauksia tehtiin Holstin ja Sysmälän alueilla. Uuden keskussairaalan rakentamista Savelaan ennakoitiin kaapeloimalla ilmajohtoja. Sähköverkon etäluenta- ja mittaustietojenhallinta -projekti jatkui edelleen vuonna 2013. Toimintavuoden lopussa etäluettavia mittareita oli vaihtamatta enää muutama yksittäinen mittari. Sähköistä asiakaspalvelua kehitettiin JE-konsernin kehittämisohjelman mukaisesti ottamalla käyttöön asiakaskontaktijärjestelmä ja verkkohäiriöiden tiedotusjärjestelmä. JE-Siirto Oy on osallistunut Energiateollisuus ry:n koordinoimaan sähkötutkimuspoolin rahoitukseen sekä vuodesta 2010 alkaen Motiva Oy:n koordinoimaan sähkölämmityksen tehostamisohjelmaan Elvariin.
JE-Siirto Oy:n vuosi 2013 Energiamarkkinavirasto antoi 2. valvontajakson (2008 2011) osalta päätöksen liki 1,5 vuotta alkuperäistä aikataulua myöhässä. JE-Siirto Oy:llä on näin ollen 3. valvontajaksolla enää kaksi viimeistä vuotta tarvittavien toimenpiteiden suorittamiseen. Siirtohintoja on alennettu n. 6 % jo 1.1.2012 alkaen. Viranomainen on tehnyt useita takautuvasti kohtuullisen tuoton laskentaan vaikuttaneita uusia linjauksia. Tästä syystä verkon nykykäyttöarvo aleni 2.valvontajakson valvontapäätöksen myötä noin 11 %. JE-Siirto Oy on jättänyt 21.3.2014 markkinaoikeudelle valituskirjeen Energiaviraston 2.valvontajakson päätöksestä. Sähkön siirtomyynti laski edellisvuoteen verrattuna noin 2 % lämpimästä loppuvuodesta ja yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuen. JE-Siirto Oy 2013 2012 2011 2010 Liikevaihto (t ) 17 495 20 535 19 087 15 802 Liikevoitto (t ) 738 1 248 314 1 369 Liikevoitto (%) 4,1 6,1 1,6 8,7 Oman pääoman tuotto (%) 47,0 75,3 20,6 73,1 Omavaraisuusaste (%) 16,0 16,4 18,2 28,3
Jyväskylän Voima Oy:n vuosi 2013 Tuotantokoneiston käytettävyys tilikaudella oli 89 %. Keljonlahden voimalaitos ajoi 1.1. 11.4. ja 28.8. 31.12. vastapainetuotantopainotteisesti, koska keväällä turveniukkuus ja syksyllä sähkön alhainen markkinahinta rajoittivat lauhdetuotantoa. Tammikuusta huhtikuulle laitos ajoi muuten normaalisti osakkaiden tilausten mukaan kuitenkin niin, että savukaasuekonomaiserin vuodon vuoksi laitosta ajettiin osateholla. Apurakennus varasto- ja sosiaalitiloineen valmistui tammikuussa. Huhtikuusta elokuun loppupuolelle laitos oli revisiossa, jonka aikana asennettiin kivihiilen vastaanottolinja, joka otettiin koekäyttöön syyskuussa. Laitos ajoi normaalisti osakkaiden tilausten mukaan elokuun lopusta joulukuun loppuun. Jyväskylän Voima Oy 2013 2012 2011 2010 Liikevaihto ( M ) 56,3 47,7 66,3 38,6 Liikevoitto (%) 6,6 7,3 4,9 4,0 Omavaraisuusaste (%) 13,3 13,9 14,0 14,4 * Jyväskylän Energia Oy:n osuus Voima Oy:stä 81,4 %
Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n vuosi 2013 Tuotantokoneiston käytettävyys tilikaudella oli erinomainen (98 %) Rauhalahden voimalaitos oli revisiossa kaksi kuukautta automaatiouusinnan takia. Tuotanto jäi budjetoidusta noin 80% tasolle lähinnä syksyn leudon lämpötilan takia. Turpeen saatavuus ja verot muodostavat yhtiölle merkittävän riskin, jonka torjumiseksi bio-osuutta pitää kasvattaa hallitusti kohti teknistaloudellista maksimia. Puun käytön maksimointia koskeva yhteistyötutkimus VTT:n, Metson ja Kuopion Energian kanssa valmistui kevään 2013 aikana. Päätös Rauhalahden perusparannusinvestoinneista laitoksen eliniän jatkamiseksi vuoteen 2030 saakka IE-direktiivien kiristyvien päästövaatimusten takia tehtiin maaliskuussa 2014. Jyväskylän Energiantuotanto Oy 2013 2012 2011 2010 Liikevaihto (M ) 38,1 35,6 30,7 39,7 Liikevoitto (%) 0,4 0,8 1,1 1,4 Omavaraisuusaste (%) 26 26 32 33