KIRJALLINEN KYSYMYS 1013/2009 vp Lapsen edun toteutuminen avo- ja avioeroissa Eduskunnan puhemiehelle Vanhempien ero on nykyään yksi yleisimmistä lapsen kokemista elämän stressitekijöistä. Ero on useimmiten lapsen kehityksen kannalta selkeä riskitekijä. Erostressillä on havaittu olevan yhteyttä myös lasten psykologiseen sopeutumiseen, lasten minäkäsitykseen ja koulumenestykseen. Suomessa noin puolet avioliitoista päätyy eroon. Kaikki erot eivät ole riitaisia, ja useimmat parit sopivat huoltajuuskysymykset normaalisti. Kuitenkin yhä useampi huoltajuuskiista päätyy käräjäoikeuksien ratkottavaksi. Näissä tapauksissa ero on väistämättä kärjistynyt. Suuret eroluvut tarkoittavat uhkaa lapsen hyvinvoinnille. Avioliittolaissa on säädetty kuntien velvoitteesta järjestää tukipalveluita perheille. Perheasioiden sovittelun erityisenä tavoitteena on turvata lasten asema ja edut, jos vanhemmat päättävät erota. Avioliittolain mukaan perheessä esiintyvät ristiriidat ja oikeudelliset asiat on pyrittävä ensisijaisesti selvittämään neuvotteluissa ja ratkaisemaan sopimuksilla. Lain kirjain ei kuitenkaan toteudu, koska valtaosaa riitaisista eroista ei yritetä ratkaista tukipalveluiden piirissä. Kuntien palveluissa on puutteita, eikä tieto palveluiden olemassaolosta saavuta niiden tarvitsijoita. Lainsäädäntö ei myöskään tunnista lapsen asemaa avioeroissa erityiseksi ongelmaksi. Lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä ongelmia pitäisikin pystyä ehkäisemään paremmin eron yhteydessä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä lapsen edun toteutumisen parantamiseksi avo- ja avioeroissa? Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2009 Lenita Toivakka /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lenita Toivakan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1013/2009 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä lapsen edun toteutumisen parantamiseksi avo- ja avioeroissa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kunnallisissa perhepalveluissa kiinnitetään yhä enemmän huomiota lapsen ja perheen kokonaisvaltaiseen tukemiseen ja ongelmien syntymisen ehkäisyyn. Lähtökohtana tulee olla lapsen hyvinvoinnin ja tasapainoisen kehityksen turvaaminen myös silloin, kun vanhemmat eroavat. Lapsen edun ja tarpeiden tulee siis aina olla ensi sijalla esimerkiksi neuvola- ja päivähoitopalvelujen järjestämisessä sekä koulunkäynnissä myös silloin kun lapsen asuminen on järjestetty tavanomaisesta poiketen. Perheille tulee olla riittävästi tarjolla kasvatus- ja perheneuvolapalveluja, jotta erotilanteisiin liittyviä lapsen hyvinvoinnin riskejä voidaan tunnistaa ja ehkäistä. Perheiden kokonaistilanteen kannalta myös kotipalvelu on ensiarvoisen tärkeä varhaisen tuen muoto. Kotipalvelu voi auttaa perhettä vaikeiden tilanteiden yli ennen kuin ongelmat mahdollisesti kasautuvat ja pahenevat. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE) osana toteutetaan parhaillaan viittä alueellista lasten ja perheiden palvelujen hankekokonaisuutta, joissa tavoitteena on aikaansaada pysyviä sektorit ylittäviä tuki- ja palveluverkkoja lapsille ja perheille. Olennaista on myös lapsiperheiden vertaistuen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Näihin hankkeisiin on tähän mennessä osoitettu yhteensä 22,6 miljoonaa euroa valtionavustusta. Hankkeet kattavat koko Suomen. Jokaisella lapsella tulee olla YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti yhtäläinen oikeus turvattuun kasvuun ja hyvinvointiin, ja kaikilla perheillä mahdollisuus lapsen kasvun turvaamiseen. Julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Tämän tulee toteutua riippumatta vanhempien valitsemasta huoltajuus- tai perhemuodosta. Perhepolitiikka tukee perheitä kasvatustehtävässä muun ohella kohdentamalla niille universaaleja tulonsiirtoja ja palveluja. Lisäksi tarvitaan erityistilanteissa muita tukimuotoja. Esimerkkinä edellä mainitusta erityistilanteen tukimuodosta hallitus on politiikkariihessä 24.2.2009 päättänyt järjestää mm. kokeilun, jossa lapsen huoltoa, asumista tai tapaamisoikeutta koskevissa riidoissa etsitään ratkaisua psykologin, käräjätuomarin ja osapuolten yhteistyönä. Lastensuojelun järjestämisestä säädetään lastensuojelulain (417/2007) 11 :n 1 momentissa. Momentin mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Ehkäisevän lastensuojelun tarkoituksena on edistää ja turvata lapsen kasvua, kehitystä sekä hyvinvointia ja tukea vanhemmuutta. Ehkäisevään lastensuojeluun kuuluvat erityisesti äitiys- ja lastenneuvolan ja muun terveydenhuollon sekä lasten päivähoidon, koulun ja nuorisotyön ja niiden piirissä tehtävä työ. Myös lapselle annettava erityinen tuki on ehkäisevää lastensuojelua silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. 2
Ministerin vastaus KK 1013/2009 vp Lenita Toivakka /kok Ennaltaehkäisevien lapsiperhepalvelujen järjestämistä kunnissa tukee myös lastensuojelulain 12, jonka mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarvioita ja suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelmien tekemisen tukemiseksi ja lastensuojelun laadun kehittämiseksi sosiaali- ja terveysministeriö järjesti keväällä 2009 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton, lääninhallitusten, paikallisten osaamiskeskusten ja muiden toimijoiden kanssa valtakunnallisena hankkeena lastensuojelun laatupäivät. Lastensuojelun laadun kehittämistä ja varhaisen puuttumisen edistämistä tulee tukemaan myös valmisteltavana oleva lastensuojelun laatusuositus. Lapsiperheille ja lapsille suunnatut universaalit ja erityisen tuen hyvinvointipalvelut ovat tärkeä osa hyvinvointivaltion kokonaisuutta, jotka tuovat turvaa myös kriisitilanteiden kohdatessa. Hallitus jatkaa yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa myös erotilanteessa olevien lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvoinnin turvaamista. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1013/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Lenita Toivakka /saml: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för främja barnets bästa när sambor och makar skiljs? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I de kommunala familjetjänsterna försöker man i allt större utsträckning stödja barnet och familjen i ett övergripande perspektiv och förebygga problem. Utgångspunkten bör vara att värna barnets välfärd och balanserade utveckling också när föräldrarna skiljs. Barnets intresse och behov bör alltså alltid komma i främsta rummet t.ex. när det gäller rådgivnings- och familjedagvårdstjänster och skolgång, också när barnets boende har ordnats på ett sätt som avviker från det sedvanliga. Familjerna bör ha tillgång till tillräckliga uppfostrings- och familjerådgivningstjänster för att man ska kunna identifiera och förebygga eventuella risker för barnets välfärd i skilsmässosituationer. Med tanke på familjens situation totalt sett är hemservicen en utomordentligt viktig form av tidigt stöd. Hemservicen kan hjälpa familjen över svåra situationer innan problemen möjligen ackumuleras och förvärras. Inom ramen för det nationella programmet för utveckling av social- och hälsovården pågår fem regionala projekt för tjänster till barn och familjer. Syftet är att skapa bestående tvärsektoriella stödoch tjänstenätverk för dem. En viktig aspekt är att stärka barnfamiljers ömsesidiga stöd och gemenskap. För projekten har hittills anvisats sammanlagt 22,6 miljoner euro i statsbidrag. De täcker in hela Finland. Varje barn bör enligt FN:s konvention om barnets rättigheter ha lika rätt till en trygg uppväxt och välfärd och alla familjer en möjlighet att trygga barnets uppväxt. Det allmänna ska stödja familjens och andra sådana personers möjligheter att trygga barnets välfärd och individuella uppväxt som svarar för vårdnaden om barnet. Det bör gälla oberoende av den form av vårdnad eller familj som föräldrarna valt. Familjepolitiken stödjer familjerna i deras uppfostringsuppgift bl.a. genom att rikta universella inkomstöverföringar och tjänster till dem. I specialfall behövs det dessutom andra stödformer. Som exempel på de ovan nämnda stödformerna som kan behövas i specialfall kan nämnas att regeringen efter de politiska överläggningarna den 24 februari 2009 har beslutat ordna bl.a. försöksverksamhet där psykolog, tingsdomare och parter tillsammans ska söka lösningar vid tvistemål som gäller vårdnad om barn eller barns boende och umgängesrätt. I 11 1 mom. i barnskyddslagen (417/2007) anges hur barnskyddet ska ordnas. Enligt momentet ska kommunen se till att förebyggande barnskydd samt barn- och familjeinriktat barnskydd till sin innebörd och omfattning ordnas så som behovet i kommunen förutsätter. Avsikten med förebyggande barnskydd är att främja och trygga barnets uppväxt, utveckling och välmående samt att stödja föräldraskapet. Till det förebyggande barnskyddet hör i synnerhet det arbete som utförs på rådgivningsbyråerna för mödravård och barnavård, inom annan hälsovård samt inom barndagvården, i skolorna och inom ungdomsarbetet. Även särskilt stöd som ges till ett barn är förebyggande barnskydd i de fall då ett 4
Ministerns svar KK 1013/2009 vp Lenita Toivakka /kok barn eller en familj inte är klient inom barnskyddet. Det att kommunen ordnar förebyggande service för barnfamiljer stöds även av 12 i barnskyddslagen, enligt vilken kommunen eller flera kommuner tillsammans ska göra upp en plan över kommunens eller kommunernas verksamhet för att främja barns och unga personers välfärd och för att ordna och utveckla barnskyddet. Planen ska godkännas i respektive kommuns kommunfullmäktige och ses över minst vart fjärde år. Planen ska beaktas när en budget och ekonomiplan enligt 65 i kommunallagen (365/1995) görs upp. För att stödja utarbetandet av planer och för att utveckla kvaliteten på barnskyddet arrangerade social- och hälsovårdsministeriet under våren 2009 i samarbete med Kommunförbundet, länsstyrelserna, lokala kompetenscentra och andra aktörer kvalitetsdagar för barnskyddet i form av ett riksomfattande projekt. En kvalitetsrekommendation som är under beredning kommer också att stödja utvecklingen av kvaliteten på barnskyddet och främja ingripanden på ett tidigt stadium. Välfärdstjänsterna avsedda för barnfamiljerna och barnen, vilka omfattar universella och särskilda stödåtgärder, ingår som ett viktigt led i välfärdsstatshelheten. De inger ett skydd även när man råkar ut för en krissituation. Regeringen fortsätter att i samråd med aktörer inom regionerna trygga välfärden för de barn och föräldrar som befinner sig i en skilsmässosituation. Helsingfors den 22 december 2009 Omsorgsminister Paula Risikko 5