VALMET 361 D KÄYTTÖ JA HUOLTO
SISÄLLYSLUETTELO Valmet-traktorin omistajalle Hallinta- ja valvontalaitteet Teknillisiä yleistieoja Huolto Määräaikaishuolto joka 10 käyttötunnin jälkeen joka 120 käyttötunnin jälkeen joka 240 käyttötunnin jälkeen joka 480 käyttötunnin jälkeen joka 720 käyttötunnin jälkeen Muita huoltotoimenpiteitä Voitelu Painevoitelu Muut voitelukohteet Nostolaitteen öljy Jäähdytys Vesipumppu Jäähdytysjärjestelmän tayttäminen Kiehuva jäähdytysneste Jäähdytysjärjestelmän tyhjentäminen Jäähdytysjärjestelmän puhdistaminen Jäähdytysnesteet Akku Käyttö ja ajo Päivittäiset toimenpiteet ennen käynnistystä Käynnistys Toimenpiteet käynnin aikana Ajo Pysäytys Nostolaitteen käyttö Hihnapyöräkoneiston käyttö Traktorin hionta-ajo Polttoneste 4 6 8 10 10 10 10 11 12 12 13 13 13 14 15 15 15 15 15 16 16 17 17 18 18 19 21 22 22 24 26 26 26 polttonestepuhdistin ilmanpuhdistin Säädöt 1 Kytkimen säätö Jarrujen säätö Etupyörien raidevälin säätö Takapyörien raidevälin säätö Etupyörien aurauskulman säätö kiilahihnan säätö Säädöt 2 Vaihteisto Ruiskutuksen alkamishetken määrääminen ja ruiskutuspumpun asentaminen Ajoitusmerkit Moottorissa olevan ruiskutuspumpun ruiskutuksen alkamishetken tarkistami nen Ruiskutuspumpun irroitus moottorista Ruiskutuspumpun asennus moottoriin Sumuttimet Venttiilivälyksien säätö Rakenteesta Moottori Yleistä Sähkölaitteet Latausgeneraattori ja jännitteensäädin(rele) Käynnistinmoottori Virtalukko Akku Johdinverkko 27 28 30 30 30 31 33 33 33 34 34 34 34 34 36 36 37 38 41 41 41 41 41 44 44 44 44
Valaisimet ja sulakkeet Voitelujärjestelmä Voitelukaaviot Öljypumppu Öljynpuhdistin Öljynpainemittari Polttonestejärjestelmä Yleistä Polttonestesäiliö Kaasuvipu- ja poljin Jäähdytysjärjestelmä Yleistä Vesipumppu Lämpömittari Traktorin runko-osat Yleistä Kehto ja välirunko Voimansiirtojärjestelmä Yleistä Kytkinlaitteet Kytkin Painelaakeri Kytkinpoljinvivusto Voimansiirtopyörästöt Vaihteisto Vetopyörästöt Tasauspyörästön lukko Hihnapyöräkoneisto Etuakselisto ja ohjauslaite Etuakselisto Ohjauslaite Jarrut Renkaat Hydraulinen järjestelmä Kiinnitysjärjestelmä Traktorin talvisäilytys Voimanottoakselin ja hihnapyörän kierrosluku sekä nopeus eräillä moottorin kierrosluvuilla Huoltokohde ja huolto Suositeltavia voiteluainevahvuksia Mahdolliset häiriöt moottorissa ja niiden poistaminen 44 48 48 50 50 50 50 50 52 52 52 52 52 53 53 53 53 54 54 54 54 54 54 55 55 56 56 57 58 58 58 58 60 60 62 63 63 65 66 67
VALMET-TRAKTORIN OMISTAJALLE Tämän kirjasen tarkoituksena on lyhyesti selvittää VALMET-yleistraktorin rakennetta ja huoltoa sekä jatkuvasti kysymykseentiúlevien säätöjen ja tarkkailujen suorittamista. Sellaiset säädöt ja tarkistukset, joita tässä ei ole käsitelty, on aina varminta jättää lähimmän VALMETtraktorin huoltajan suoritettavaksi. Huoltoasioita ilmoitettaessa ja tilauksia tehtäessä on aina mainittava kojetaulun, kuva 4, kilvestä löytyvä traktorin n:o ja moottorissa, latausgeneraattorin alapuolella, löytyvä leimattu moottorin n:o, kuva 14. oman etunne vuoksi kehoitamme Teitä heti perusteellisesti syventymään tähän hultokirjaan, jolloin perehdytte myös traktorin rakenteeseen 4
Takuuajan kuluessa järjestetään 3 ilmaista huoltotarkastusta: 1. tarkastus suoritetaan ennen traktorin luovutusta. 2. tarkastus suoritetaan n. 50 käyttötunnin jälkeen. 3. tarkastus suoritetaan n.240 käyttötunnin jälkeen. Velvollisuudeksenne jää ajoissa ilmoittaa myyjälle, milloin mainitut tuntimäärät on ajettu, jotta tarkastukset voidaan sopivasti järjestää. VALMET Oy 5
Kuva 1. Hallinta- ja valvontalaitteet 6
HALLINTA- JA VALVONTALAITTEET 1. Ilmanpuhdistin 2. Lämpömittari 3. Öljynpainemittari 4. Kaihtimen säätöketju 5. Pysäytintanko 6. Kytkinpoljin 7. Ryhmävipu 8. Jarrun säätöruu vi 9. Nostovarsi 10. Nostotanko 11. Työntövarsi 12. Vetovarsi 13. Veden täyttöaukon korkki 14. Virtalukko 15. Kaasuvipu 16. Polttonesteen täyttöaukon korkki 17. Jarrupolkimet 18. kaasupoljin 19. Hydrauliikan säätövipu 20. Jarrupolkimien lukitus-salpa 21. Tasauspyörästön käsivipu 22. Vaihdetanko 23. Vaihteiston öljyn täyttöaukon korkki 24. Kaltevuussäädön kampi 7
TEKNILLISIÄ YLEISTIETOJA VALMET 361 D traktorin päämitat ja -arvot: - akseliväli 1, 90 m - raideväli säädettävä edessä takana - kääntösäde, pienin - pituus, suurin - leveys, suurin - korkeus moottorin suojuksen päältä - maavara - kokonaispaino n. - renkaat: edessä takana - ohjauslaitteet - kytkin malli - jarrut - nopeudet moottorin kierrosluvuilla 1. vaihde L 2. vaihde L 1. vaihde H 3. vaihde L 2. vaihde H 3. vaihde H 1. peruutusvaihde L 2. peruutusvaihde H 137-147-157-167 cm 142-153-164-174-184-194 cm 2,90 m 2,95 m 2,24 m 1,35 m 0,45 m 1770 kg 6,50 x 16/4 tai 7,50 x 16/6 11 x 28/6 tai 13 x 24/6 erikoisruuviohjaus, 2-välitankoa kuva, yksilevyinen, halkaisija 11 takapyöriin joko erikseen tai yhdessä vaikuttavat sisäpuoliset kenkäjarrut 800 r/min 2000 r/min 1,3 km/t 3,3 km/t 2,1 km/t 5,3 km/t 3,3 km/t 8,2 km/t 4,5 km/t 11,2 km/t 5,4 km/t 13,4 km/t 11,2 km/t 28,0 km/t 1,9 km/t 4,7 km/t 4,7 km/t 11,7 km/t Moottorin 310 D päämitat ja -arvot: - sylinteriluku - sylinterin halkaisija - iskun pituus - iskutilavuus - puristussuhde - sytytysjärjestys (etup. lukien) - suuttimen avautumispaine - ruiskutusennakko - moottorin teho - moottorin vääntömomentti - moottorin paino (kuivapaino) - tyhjäkäyntikierrosluku - suurin kierrosluku kuormittamattomalla moottorilla 3 100 mm 114 mm 3 x 0,9 l = 2,7 l 17 : 1 1-2-3 175 kp/cm 2 16 0 e.y.k.k. 42hv DIN/2000 r/min(46 HP SAE Gross) 16 kpm-1200 r/min 350 kg 600 r/min 2280 r/min 8
- ruiskutuspumppu - käynnistinmoottori 12 V/4 hv - latausgeneraattori 12 V 130 W - Rele Simms P 4624 CAV CA45C Lucas C40A Lucas RB 108 Voitelujärjestelmä: Täysipainevoitelu hammaspyöräpumpun avulla päävirtaussuodattimen kautta. Polttonestejärjestelmä: Järjestelmään kuuluu yhdistetty polttonesteen siirto- ja ruiskutuspumppu mekaanisine kierrosluvun säätimineen, monireikäsumuttimet ja polttonesteen kaksoispuhdistimet. Jäähdytysjärjestelmä: lämpötilan säätö jäähdytys Siirrettävä kaihdin jäähdyttimen edessä Kennosto ja tuuletin, vedenkierto tehokkaalla keskipakopumpulla. Järjestelmässä on termostaatti- Hydraulinen järjestelmä: Nostolaitteenpumpun suurin teho on 22 l/2000 r/min. Venttiilin avautumispaine on 130 kp/cm 2. Suurin nostovoima varsien päässä on 1350 kg. Nostolaite on kytkimestä riippumaton. Hydr. nostettava vetokoukku. Työkoneen hydr. painonsiirtojärjestelmä. Kiinnityspisteet standardien mukaiset. Hihnapyöräkoneiston päämitat ja arvot: - voimanottoakselin kierrosluku - voimanottoakselin läpimitta - hihnapyörä: a) leveys b) läpimitta c) kierrosluku d) hihnan nopeus Suositeltava puimakoneen hihnapyörän läpimitta Täytökset - polttonestesäiliö - moottorin kampikammio - ruiskutuspumppu - ilmanpuhdistin - vaihteisto - nostolaite - vetopyörästöt 2 x 1,10= - ohjauslaite - hihnapyöräkoneisto - jäähdytysjärjestelmä 550 r/min (vast.moott. 1500 r/min) 1 3/8 165 mm 225 mm 1100 r/min (vast.moott.1500 r/min) 12,96 m/sek 220 mm 38,00 l 6,4 l 0,3 l 0,70 l 15,00 l 10,00 l 2,20 l 1,30 l 0,50 l 10,00 l 9
HUOLTO Määräaikaishuolto Traktorin käyttövarmuuden ja pitkäaikaisen kestävyyden yksi tärkeimmistä ehdoista on oikein ja oikeaan aikaan suoritettu huolto. Sen vuoksi on traktorin käyttäjän alusta alkaen totuttauduttava säännöllisesti noudattamaan annettuja huolto-ohjeita erikoisesti muistaen, että huoltokustannukset ovat pienet verrattuina laiminlyönneistä mahdollisesti aiheutuviin kustannuksiin. Joka 10 käyttötunnin jälkeen suoritettavat toimenpiteet 1. Yleispuhdistus ja yleisvoitelu (nippoja 17 kpl) 2. Ilmanpuhdistin. Öljysäiliö pestään dieselpolttonesteellä ja täytetään uudella öljyllä alemman nuolen kärjen korkeudelle. Tarvittaessa on puhdistus suoritettava vielä lyhyemmin käyttövälein. Esipuhdistin pestään 3. Tarkastetaan moottorin öljypinnan korkeus. 4. Tarkastetaan ja korjataan mahdolliset öljyvuodot. 5. Tarkastetaan ja korjataan mahdolliset polttonestevuodot. 6. Tarkastetaan ja korjataan mahdolliset vesivuodot ja lisätään jäähdyttimeen vettä (nestettä) 7. Tarkastetaan renkaitten ilmanpaine. Katso sivua 60. 8. Tarkastetaan akun nestepinta. Tarvittaessa lisätään t i s l a t t u a vettä niin, että nestepinnan korkeus 1 cm levyjen yläpuolella. 9. Tarkastetaan ja tarvittaessa kiristetään ruuveja ja muttereita. Joka 120 Käyttötunnin jälkeen suoritetaan lisäksi seuraavat toimenpiteet 1. Moottorin kampikammio tyhjennetään (kts. sivu 14 Öljynpoisto ) ja täytetään voiteluainetaulukossa suositeltavilla öljyillä ohjeiden (kts. sivu 13) mukaisesti. Erikoisen kylmällä säällä on käytettävä erikoisöljy. 2. Öljyn mittaustikun päässä oleva huohotinsiivilä liuotetaan ja huuhdellaan bensiinissä tai petroolissa, minkä jälkeen siivilä kuivataan. 3. Öljynvaihto ruiskutuspumpussa. 10
1. Öljyn yläraja 2. Öljyn alaraja 3. Öljyn täyttöaukon tulppa Kuva 2. Kampikammion öljymäärän mittaus 4. Öljyn pinnan tarkistusaukon tulppa 5. Ylivuotoputki 6. Öljyn tyhjennysaukon tulppa. Joka 240 käyttötunnin jälkeen suoritetaan lisäksi seuraavat toimenpiteet 1. Tarkastetaan imuventtiilien välykset (0,25 mm). 2. Tarkastetaan pakoventtiilien välykset (0,25 mm). 3. Tarkastetaan öljypinnan korkeus: - vaihteistossa, - vetopyörästössä, - nostolaitteissa, - ohjauslaitteissa, - hihnapyörän kotelossa (jos käytetty). 4. Puhdistetaan polttonestesiivilä 5. Öljynpuhdistimen suodatin vaihdetaan. 6. Polttonestepuhdistimen esisuodatin pestään puhtaassa dieselpolttonesteessä. 11
Joka 480 käyttötunnin jälkeen suoritetaan lisäksi seuraavat toimenpiteet. 1. Sumuttimet tarkastetaan 2. Polttonestesäiliö tyhjennetään ja huuhdotaan 3. Polttonestesäiliön ilmputken siivilä pestään bensiinissä. Joka 720 käyttötunnin jälkeen suoritetaan lisäksi seuraavat toimenpiteet 1. Etupyörien laakerit puhdistetaan ja täytetään uudella kuulalaakerirasvalla 2 Kytkinakselin etupäässä oleva kuulalaakeri puhdistetaan ja täytetään uudella kuulalaakerirasvalla (esim. Shell in Retinax A Tai nuiden öljy-yhtiöiden vastaavaa rasvaa). 3. Öljynvaihto - Vaihteistossa - Vetopyörästössä - Nostolaitteessa - Ohjauslaitteessa. 4. Jäähdytysjärjestelmä puhdistetaan soodaliuoksella, jos on tarpeellista. 5. Latausgeneraattorin kommunikaattori ja hiiliharjat puhdistetaan bensiiniin kastetulla rievulla. 6. Polttonestepuhdistimen esi- ja hienosuodatin vaihdetaan. 7. Käynnistysmoottorin irrotu ja huoltaminen erikoiskorjaamossa. Näiden ohjeiden lisäksi katso kohta >> Muita huoltotoimenpiteitä>>, mitä uusien trakotien osalta ja mitä vuodenaikojen vaihtelusta johtuen sanottu. 12
MUITA HUOLTOTOIMENPITEITÄ Voitelu Painevoitelu Dieselmoottoreissa on ehdottomasti käytettävä ensiluokkaisia diesel-voiteluöljyjä, koska dieselmoottori voiteluöljyn suhteen on vaativampi kuin kaasutinmoottori. Eri öljymerkkejä ei saa sekoittaa. Traktorinkäytössä tulee normaalisesti kysymykseen API:n käyttöluokkaa DM vastaava öljy. Jos käyttö on hyvin raskasta ja jatkuvaa esim. paineilmakompressorin käyttö, saattaa olla edullista käyttää DS-luokan öljyä. Voiteluöljyn viskositeetin tulee olla kesäkäytössä SAE 20. Talvikäytössä tulee käyttää vastaavasti ohuempaa öljyä. (kts. taulukko 3 sivu 66). Öljyn täyttöaukon kannessa on öljyn mittatikku. Öljypinnan pitää olla tikussa olevien viivojen välissä(kuva 2). Kuva 3. Öljynpuhdistin 1. Määräajoin vaihdettava suodatin 13
Uutta öljyä täytettäessä on öljynpinta nostettava tiun ylämerkkiin. Öljyä ei ole syytä lisätä ennen kuin pinta on laskenut alamerkkiin. Tällöin lisätään jäljellä olevasta öljynvaihtovälistä riippuen joko ylämerkkiin saakka taikka vähemmän. Kun moottori on uusi, on voiteluöljy vaihdettava n. 50 käyttötunnin kuluttua, toisen kerran kun käyntituntimittari näyttää lukemaa 120 ja tämän jälkeen jatkuvasti 120 käyttötunnin kuluttua. Samoin on, moottorin ollessa uusi, öljynpuhdistimen suodatin vaihdettava n. 50 käyttötunnin kuluttua ja puhdistimen kotelo huuhdeltava diesel-polttonesteessä, bensiinissä tai petroolissa. Toisen kerran, kun käyntituntimittari näyttää lukemaa 240 ja tämän jälkeen jatkuvasti 240 käyttötunnin kuluttua. Jos suodatin on huopaa voidaan sitä käyttää 2 3 kertaa pesemällä se aina 240 käyttötunnin jälkeen bensiinillä. On huomattava, että suodattimen tukkeutuminen aiheuttaa suodatinrungossa olevan ohivirtausventtiilin avautumisen (avautuu paine-erolla n. 2,0 kp/cm2), jolloin suodattamaton öljy pääsee laakereihin. Öljynpaine säädetään moottorin etupäässä olevalla säätöventtiilillä, joka säätää öljynpaineen 2,0 3,5 kp/cm2. Öljyn ollessa kylmää saattaa paine nousta maksimiarvosta ylikin. Öljynpoisto suoritetaan moottorin ollessa lämmin, jolloin öljy valuu nopeammin ulos, siten tuoden paremmin mukanaan mahdolliset epäpuhtaudet. Muut voitelukohteet Ruiskutuspumpussa käytetään samaa voiteluöljyä kuin moottorissakin. Täyttöä varten on pumppun päällä täyttöaukko. Pumpun perässä on ylivuotoreikä, josta liika öljy sekä pumpun öljytilaan päässyt polttoneste valuu pois. Pumpun sivussa on ruuvitulpan sulkema aukko, joka täytettäessä määrää öljypinnan korkeuden. Pumpun öljy on vaihdettava aina 120 käyttötunnin jälkeen. Vanha öljy lasketaan pois avaamalla pumpun pohjassa oleva tyhjennystulppa. Varmuuden vuoksi on syytä täyttövälien aikan tarkistaa, että ruiskutuspumpussa on öljyä. Vaihteiston ja vetopyörästön öljy vaihdetaan traktorin ollessa uusi 50- ja 240 käyttötunnin jälkeen vastaavien tarkastuksien yhteydessä ja tämän jälkeen 720 käyttötunnin kuluttua. Lisäksi suositellaan vaihteiston öljyn siivilöimistä sopivan kankaan tai erikosen siivilöimislaitteen läpi n. 500 käyttötunnin jaksoin. Ennen öljyn vaihtoa tai siivilöimistä on syytä ajaa öljyt lämpimiksi juoksunopeuden ja lian irtoamisen helpottamiseksi. Öljynvaihdon tai siivilöimisen yhteydessä suoritetaan vaihteiston huuhtelu käyttämällä pitkänokkaista käsiruiskua ja huuhteluaineena dieselpolttonestettä. Molemmissa toimenpiteissä poistetaan vaihteiston takakansi. Sopivat voiteluaineden vahvuudet eri käyttölämpötiloissa on esitetty taulukossa 3, sivu 66 14
NOSTOLAITTEEN ÖLJY Nostolaitteen öljy vaihdetaan traktorin ollessa uusi 240 käyttötunnin jälkeen edellyttäen, että nostolaite on ollut jatkuvassa käytössä ja tämän jälkeen kerran vuodessa. Jos nostolaite käyttää etukuormaajaa tai siihen verrattavaa konetta jatkuvasti, on syytä vaihtaa öljy tarpeen vaatiessa. Tehtaalta lähtiessä on nostojärjestelmässä 10 litraa Shellin Tellus 29 öljyä, mutta kaikki SAE 10W-Luokan öljyt sopivat tarkoituskeen. JÄÄHDYTYS Moottorin jäähdytysveden (-nesteen) lämpötila on ajon aikana oltava 75-90 C, jolloin sylinterin kuluminen ja polttoaineen kulutus on pienin. Vesipumppu Vesipumpun alapuolella on vuotoreikä, jota ei saa tukkia. Jos tästä reiästä tippuu vettä, on vika tiivisteessä, joka on heti uusittava. Pitemmän ajan vuotava kuuma vesi huuhtelee kuulalaakerista kaiken rasvan, jolloin laakeri ruostuu ja leikkaantuu kiinni. Vesipumppua ei tarvitse voidella, sillä sen kuulalaakerissa on valmistajatehtaan laittama voiteluaine. Koska pumpun purkaminen ja kokoaminen vaatii asiantuntemusta ja erikoistyövälineitä, on työ annettava ammattitaitoisen asentajan suorittaa. Jäähdytysjärjestelmän täyttäminen Jäähdytysjärjestelmä täytetään mieluimmin pehmeähköllä kaivovedellä tai mekaanisesti puhtaalla järvi- tai jokivedellä ennen käynnistystä ja moottorin jäähtyneenä ollessa. Jos moottori on kuuma, voi äkkiä kaadettu kylmä vesi aiheuttaa sylinteriryhmän ja sylinterikannen rikkoutumisen. Pakkasella on kone asetettava aluksi tyhjäkäynnille ja vasta sitten alettava kaata kohtalaisen lämmintä vettä jäähdyttimeen. Varminta on tietysti käyttää jäätymätöntä pakkasnestettä heti kun on pakkasasteita. Pakkasnestettä käytettäessä on muistettava, että laimentamaton neste laajenee huomattavasti, joten kylmää vesitilaa ei ole täytettävä aivan täyteen. Kiehuva jäähdytysvesi (-neste) Jos moottori on kuumentunut niin, että jäähdytysvesi kiehuu, on moottori heti asetettava tyhjäkäynnille ja kaihdin laskettava alas. 15
Jäähdytysjärjestelmän tyhjentäminen Jäähdytysjärjestelmä tyhjennetään avaamalla jäähdyttimen alla ja moottorin vasemmalla sivulla (kuva 13) olevat tyhjennyshanat sekä jäähdyttinen korkki. Varmuuden vuoksi on valvottava, että kaikki vesi todella valuu ulos, sillä voi sattua, että jokin epäpuhtaus tukkii hanan ennen kuin vesitila on ehtinyt kokonaan tyhjentyä. Tästä voi olla seurauksena, että moottorin jäljelle jäänyt vesi jäätyessään halkaisee sylinteriryhmän. Suurten vahinkojen välttämiseksi on tällöin varminta epäilyttävissä tyhjennystapauksissa ja ajoittain muulloinkin kiertää pois molemmat tyhjennyshanat, jolloin sakka pääsee poistumaan. Vesipumpun tyhjentämiseksi konetta käytetään muutama sekunti ja tyhjennyshanat jätetään auki. Jäähdytysjärjestelmän puhdistaminen Jäähdytysjärjestelmän puhdistaminen suoritetaan tarpeen mukaan seuraavassa järjestyksessä: 1. 12 Litraa puhdasta lämmintä vettä liuotetaan n. 0,5 kg soodaa 2. Soodaliuos kaadetaan tyhjennettyyn jäähdytysjärjestelmään ja täyttöaukko jätetään avoimeksi. 3. Kaihdin vedetään jäähdyttimen eteen. 4. Moottorikäynnistetään ja annetaan sen käydä niin kauan, että liuos alkaa selvästi kiehua. 5. Kun liuos on alkanut kiehua, alennetaan koneen kierrokset niin, että liuos juuri kiehuu ja tällaista hiljaista kiehuttamista jatketaan. 15-20 min. 6. Tyhjennyshanat avataan moottorin edelleen hiljaa käydessä ja samanaikaisesti aletaan kaataa puhdasta huonelämmintä vettä täyttöaukkoon. 7. Tätä huuhtelua jatketaan, kunnes ulosvaluva vesi on täysin kirkasta eikä enää sormin koetellen tunnu liukkaalta. 8. Moottori pysäytetään ja veden annetaan valua ulos samalla valvoen, että hanat eivät ole tukkeutuneet. Jäähdytysjärjestelmää puhdistettaessa on samalla suoritettava jäähdytyskennoston ulkopuolinen puhdistus joko ilma- tai vesisuihkulla niin, että kaikki kennoston lokeroihin tarttunut pöly, kasvien jätteet ym. roska saadaan poistetuksi. 16
Jäähdytysnesteet Yleisimmin käytetyt jäähdytysnesteet ovat etyleeniglykolia, glyserolia (glyseriiniä) tai näiden seoksia. Alla on etyleeniglygolin ja veden sekoitussuhteet tilavuuden mukaan, omaispainot ja jäätymispisteet. Etyleeni Glygoli + vesi ominaispaino jäätymispiste 10 % 90 % 1, 012-4 C 20 % 80 % 1,027-9 C 30 % 70 % 1,041-15 C 40 % 60 % 1,055-22 C 50 % 50 % 1,068-38 C 60 % 40 % 1,076-56 C AKKU Akun käyttöikä riippuu säännöllisestä ja asianmukaisesta hoidosta, joten on syytä tarkasti noudattaa sekä yleisesti että tässä annuttuja akun huolto ja hoito-ohjeita: Akku on kiinnitettävä kunnollisesti alustalleen. Jos akku pääsee liikahtelemaan ja vapaasti tärisemään, voivat levyt ja akun kuori helposti vioittua käyttökelvottomiksi. Akun kiinnittimet ja ulkopinta on pidettävä puhtaana ja kuivana. Napojen ja johdinkenkien kosketuspinnat on aika-ajoin lämpimällä vedellä ja teräsvillalla puhdistettava. Puhdistuksen jälkeen on pinnat kuivattava huolellisesti puhtaalla rievulla. Johtokenkien napoihin kiinnittämisen jälkeen niiden ulkopinnat on siveltävä tavallisella vaseliinilla tai navansuojarasvalla. Johtokengät on kiinnitettävä napoihin kireälle, sillä löysät johtokengät sekä tuottavat käynnistysvaikeuksia että moottorin käydessä nostavat latausgeneraattorin jännitteen jopa niin korkealle, että valoja käytettäessä lamput rikkoutuvat. Akun nestepinnan korkeus on tarkastettava kerran viikossa. Jos neste ei ulotu n. 1 cm verran levyjen yläpuolelle, on kennot täytettävä tislatulla vedellä. pinnan korkeuden tarkistamisen ja tislatun veden lisäämisen yhteydessä on tarkistettava, että kennojen täyttöaukkojen tulpissa olevat ilmanvaihtoreiät ovat auki. 17
Heikkovirtaista tai tyhjäksi purkaantunutta akkua ei saa jättää lataamattomana seisomaan pitemmäksi ajaksi. Talvella traktoria käytettäessä on erikoisesti huolehdittava akun hyvästä lataustilasta, jolla vältetään akun jäätymisvaara. Täydessä lastauksessa oleva akku, jonka nesteen ominaispaino on 1,280, jäätyy -65 C:ssa. Kolmeneljäsosalatauksessa oleva akku, jonka nesteen ominaispaino on 1,245, jäätyy -45 C:ssa. Tyhjä akku, jonka nesteen ominaispaino on 1,150, jäätyy jo -10 C:ssa. Akun lataustilanne voidaan nopeasti tarkistaa sitä varten tehdyillä ns. ominaispainomittareilla, joita on käyttöohjeineen saatavissa kaikista moottorialan liikkeistä. Pitempien käyttötaukojen aikana on akku ladattava 1-2 kk väliajoin. Akkua ja johdinkenkiä paikalleen kiinnitettäessä on aina varmistauduttava siitä, että + -merkillä (plus) merkitty napa tulee maadoitetuksi KÄYTTÖ JA AJO Päivittäiset toimenpiteet ennen käynnistystä Ennen päivittäistä moottorin käynnistämistä on suoritettava seuraavat tarkistus- ja valmistavat toimenpiteet. - tarkista renkaiden ilmanpaine - tarkista, että polttonestemäärä säiliössä on riittävä, jotta ilma ei imeytyisi polttonesteputkistoon. - Tarkista jäähdytysveden (-nesteen) määrä. - Tarkista ilmanpuhdistimen öljy. Pölyisissä töissä vaihda öljy päivittäin. - Tarkista voiteluöljymäärä kampikammiossa ja ruiskutuspumpussa. Ellei moottoria ole käytetty pitkähköön aikaan, tai öljyputkisto on tyhjennetty, olisi syytä pyörittää moottoria käynnistysmoottorilla kunnes öljynpaine nousee. (Esim. korjauksen jälkeen.) Jos polttonesteputkistoon on päässyt ilmaa, on se poistettava seuraavalla tavalla: 17
- aukaise polttonestepuhdistimen ilmanpoistoruuvit (kuvat 13 ja 18). - täytä putkisto polttonesteellä., käyttäen siirtopumpun käsivipua, kunnes puhdistimen ilmanpoistorei istä tulevassa polttonesteessä ei ole ilmakuplia. Kiristä tämän jälkeen ensin esisuodattimen ja sitten hienosuodattimen ilmanpoistoruuvi. Siirtopumpun käsisivulla pumpattaessa saattaa joskus käydä niin, että polttoaineen tulo on hidasta eikä käsivivussa tunnu vastusta. Tällöin on moottoria pyöräytettävä n. 1 kierroksen verran käynnistinmoottorin avulla, jolloin pumpun nokka-akseli pyörähtää 1/2 kierrosta ja siirtopumppua käyttävä nokka pyörähtää taka-asentoonsa sallien käsivivulle mahdollisimman pitkän tehoiskun - aukaise ruiskutuspumpun ilmanpoistoruuvit ja täytä edelleen putkistoa käsipumpulla, kunnes ruiskutuspumpun ilmanpoistorei istä tulevassa polttonesteessä ei ole ilmakuplia. Kiristä tämän jälkeen molemmat ilmanpoistoruuvit. - noudata äärimmäistä puhtautta polttonestejärjestelmää käsitellessäsi. Pese polttonesteellä puhtaiksi ja liitinmutterit ennen osien irroitusta. On huomattava, että ilmanpoisto aloitetaan polttoaineen tulopuolelta ja ruuvit kiristetään käsipumpun painetahdin aikana. KÄYNNISTYS Lämpimissä olosuhteissa - aseta vaihdetanko vapaa-asentoon - vedä jäähdyttimen kaihdin ylös - vie kaasuvipu täysikaasulle eteen - paina virta-avain sisään virtalukkoon ja kierrä sitä vastapäivään, jolloin moottori käynnistyy. Ellei moottori lähde heti pyörimään, vapauta käynnistysavain ja tee uusi yritys. Käynnistysavaimen jatkuva pitäminen käynnistysasemassa ilman, että moottori pyörii, voi vioittaa käynnistinmoottoria. - palauta kaasuvipu tyhjäkäynnille taakse heti kun moottori on käynnistynyt. - tarkkaile heti öljynpainemittaria. Ellei paine nouse 10 15 sek. kuluttua, on moottori pysäytettävä ja mahdolliset viat korjattava. - älä käytä moottoria huoneessa tai suojassa, jossa ei ole hyvää ilmanvaihtoa. 19
Lämpötiloissa -5 _ -20 C Traktorin kunnon ja kestävyyden kannalta on edullista säilyttää traktori suojatussa paikassa. Etenkin talvella ulkoilman lämpötilan laskiessa nolla-asteen alapuolelle tulisi säilytystilan olla mieluimmin lämmitettävä. Käytännöllinen kokemus ja suoritetut kokeet ovat osoittaneet, että moottorin kuluminen pääkohdiltaan aiheutuu syöpymiskulumisesta sinä aikana, jolloin moottorin lämpötila nostetaan käynnistyslämpötilasta lopulliseen käyttölämpötilaan. Tämä kuluminen on niin suurta luokkaa, että yksi käynnistys kylmissä olosuhteissa vastaa kulumiseltaan usean kymmenen tunnin normaalia käyttöä oikeassa käyttölämpötilassa. Mikäli traktoria olosuhteista riippuen joudutaan käynnistämään kylmänä, on jäljempänä esitetty eräitä toimenpiteitä, joita tässä yhteydessä on syytä toteuttaa. Polttonesteen tulee olla jähmettymispisteeltään ulkoilman lämpötilaa vastaavaa, koska jähmettynyt polttoneste ei suuttimissa hajaannu eikä mene suodattimista läpi ja estää näin käynnistymisen. Voiteluöljyn tulee olla viskositeetiltaan sopivaa, muuten moottori pyörii käynnistettäessä liian hitaasti, eikä näin ollen pysty aikaansaamaan riittävän korkeata syttymislämpötilaa. Milloin on olemassa vaata, että ulkoilman lämpötila laskee nolla-asteen alapuolelle, olisi myös syytä käyttää moottorin jäähdytysjärjestelmässä yrittävän alhaisen jäätymispisteen omaavaa jäähdytysnestettä. Jos jäähdytysnesteenä käytetään vettä, on ennen käynnistystä tuuletinta pyöritettävä käsin, jotta varmistauduttaisiin siitä, ettei vesipumpun siipipyörä ole jäätynyt kiinni. Jos tuuletin ei pyöri, on jää sulautettava lämmittämällä pumppua kiehuvaan veteen kastetulla rievulla. Edelleen on pyrittävä siihen, että akku on aina mahdollisimman täydessä latauksessa, jotta siitä saataisiin mahdollisimman suuri käynnistysteho ja toiseksi akun mahdollinen jäätymisvaara vältettäisiin ulkoilman lämpötilan ollessa alhainen. Hyvän käynnistymisen ehtona on myöskin se, että moottori on kaikin puolin hyvässä ja asianmukaisessa kunnossa. Lämpötiloissa alle - 20 C Lämpötilan laskiessa alle - 20 C on syytä lisäksi seuraaviin lisätoimenpiteisiin: Traktorin akku on estettävä liialta jäähtymiseltä joko ottamalla se yli 10 t kestävän seisonnan ajaksi lämpimään paikkaan taikka suojaamalla akku traktorissa sopivalla peitteellä. Käynnistyksen nopeuttamiseksi ja sähkö laitteiden säästämiseksi voidaan lisäksi käyttää seuraavia keinoja. Imuputken kyljessä oleva kumitulppa poistetaan ja vastaavaan aukkoon suihkutetaan moottoria käynnistettäessä Start- Pilot nimistä käynnistysnestettä. Nestettä on suihkutettava varoen. Puhdasta eetteriä ei pidä käyttää. Käynnistystä voidaan tehokkaasti nopeuttaa myös johtamalla mainitusta aukosta kuumaa ilmaa ilmaputkeen käynnistyksen aikana. Imuputken aukko on suljettava kumitulpalla käynnistyksen jälkeen. Käynnistymistä kovalla pakkasella voidaan vielä helpottaa lämmittämällä moottoria, jäähdytysnestettä taikka voiteluöljyä erilaisin välinein, joita kaupasta on saatavissa. 20
TOIMENPITEET KÄYNNIN AIKANA - Älä käytä moottori kylmänä pitkää aikaa, sillä kylmä moottori kuluu nopeasti. - Tarkkaile öljynpainetta, jonka tulee olla 2,0 3,5 kp/cm2 - Tarkkaile veden lämpötilaa, jonka tulee olla 75-90 C - Tarkasta kaikki putket ja liittimet (öljy, polttoneste ja vesi). Jos vuotoja löytyy, on heti korjattava - Jos moottori on ajettu kuumaksi, on se hitaasti jäähdytettävä. Kuumaan moottoriin ei saa kaataa kylmää vettä. - Älä käytä moottoria tarpeettomasti tyhjäkäynnillä. Milloin moottori joutuu olosuhteiden pakosta käymään pitempiä aikoja pienellä kuormalla, on syytä kuormittaa sitä välillä raskaammin. Tämä on välttämätöntä suuttimien tukkeutumisen estämiseksi. 21
AJO Vaihteiston käyttö Ennen ensimmäistä ajoharjoitusta tutustu huolella vaihdetangon ja ryhmävivun käyttöön. Asian helpottamiseksi on välirungon suojakanteen kuvattu vaihdetangon asennot eri nopeuksille. Vaihteistossa on kaksi nopeusaluetta, jotka valitaan ryhmävivun avulla. Ryhmävipu vietynä eteen on nopeusalue suurin ja vietynä taakse pienin, Ryhmävipua ei saa jättää keskiasentoon. Suorita liikkeellelähtö ja ajaminen seuraavasti: - kohota kaasuvipua juuri sen verran, että moottori >>hyrähtää>> hiukan nopeampaan käyntiin. - Paina kytkinpoljin alas - aseta sopiva vaihde päälle - Päästä kytkinpoljin hitaasti ylös, jolloin traktori lähtee liikkeelle - säädä ajonopeus kaasuvivulla tai kaasupolkimella - älä pidä jalkaa ajon aikana kytkin- tai jarrupolkimella - jos moottorin lämpötila pyrkii nousemaan liikaa, laske jäähdyttimen kaihdinta tarpeen mukaan, kuitenkin vain sen verran, että lämpötila ei laske alle 75 C. Tässä yhteydessä mainittakoon, että kylmän moottorin lämpötila on pyrittävä saamaan mahdollisimman nopeasti suositeltuihin arvoihin. PYSÄYTYS - aseta vaihdetanko vapaa-asentoon - palauta kaasuvipu tyhjäkäynnille taakse - älä pysäytä moottoria heti rasittavan ajon jälkeen, jos se on päässyt liian kuumaksi, vaan anna sen jäähtyä tyhjäkäynnillä muutaman minuutin ajan lämpötilojen tasaamiseksi - vedä pysäytintanko taakse ja pidätä siinä, kunnes moottori seisoo - poista jäähdytysvesi moottorista jäätymisvaaran uhatessa. 22
1. Lämpomittari 2. Öljynpainemittari 3. Kaihtimen säätöketju 4. Latauslamppu 5. Virtalukko 6. Työkalulaatikon kansi Kuva 4. Kojetaulu 7. Pysäytintanko 8. Vaihdetanko 9. Ryhmävipu 10. Kaasuvipu 11. Äänimerkinantolaitteen painonappi 12. Traktorin numerokilpi 23
Nostolaitteen käyttö Toiminnat tapahtuvat lähinnä säätövivun avulla. Sen jokaista asemaa vastaa tietty vetovarsien asema. Kuitenkin työntövarteen kohdistuva työntövoima voi kohottaa jonkin verran maassa työskentelevää työkonetta. Tätä työntövarren vaikutusta voidaan säätää. Säätövivun tukikaaressa on siirrettävä rajoitin, joka voidaan lukita paikoilleen siipimutterilla. Tämä rajoitin helpottaa halutun työsyvyyden palauttamista sen jälkeen, kun työkonetta on esim. nostettu ylös säätövipua säätämällä. Säätövipua siirtämällä ylös taaksepäin saadaan aikaan nostoja tuomalla sitä alas eteenpäin lasku. Jättämällä säätövipu haluttuun kohtaan säätökaarella, asettuu nostolaite vastaavaan haluttuun pitoasemaan. Vetokoukkuun nostettaessa, nostolankojen ollessa kiinnitettyinä vetokoukun lenkkeihin, on muistettava, että salpauksen tapahduttua säätövipua on siirrettävä hieman alas eteenpäin tai laskuasentoon. Tämä toimenpide estää pumpun vahingoittumisen. 1. Työntövarren tuki 2. Vastinjousi 3. Tunnustelija 4. Säätövipu ja sen rajoitin 5. Säätökaari 6. Nostovarsi 7. Nostosuunta 8. Lskusuunta 9. Laskeutumisnopeus suurin Kuva 5. Nostolaitteen hallintalaitteet 10. Laskeutumisnopeus pienin 11. Sisäisiin laitteisiin 12. Ulkopuolisiin laitteisiin 13. Tulpparuuvi (ulosotto) 14. Nostolaitteen öljyn täyttöaukon korkki 15. Vaihteiston öljyn täyttöaukon korkki 24
Kuva 6. Nostolaitteen kaavio 1. Laskeutumisnopeuden säätöventtiili 2.Jakoventiili 3. Tunnustelija 4. Työntövarren tuki, jossa asettelureikiä Mukautumisherkkyyden säätö Työntövarren kautta tulevan ohjauksen vaikutusta hydrauliikkaan voidaan säätää kiertämällä säätöjousen etupuolella olevaa tunnustelijaa. Kiertämällä tunnustelijan nokka mahdollisimman ylös, on työntövarren vaikutus ja samalla myös mukautumisherkkyys suurimmillaan. Nokan ollessa alimmassa asennossa, on mukautumisherkkyys lähes olematon. Välillä on vielä portaattomia väliasentoja. Lisäksi on työntövarren tuessa kolme pystyasennossa olevaa reikää, joihin työntövarsi voidaan kiinnittää. Työkoneen laskeutumisnopeuden säätö Työkoneen laskeutumisnopeuden säätö saadaan aikaan kääntämällä traktorin vasemmalla puolelle, hydraulisen koneiston kannen päällä olevaa käsivipua. Käännettäessä vipu eteen, on laskeutumisnopeus pienin ja takana suurin. Laskeutumisnopeus valitaan sopivaksi työkoneen painon mukaan. 25