Henkilöliikennesuoritteet Taustatietoja ja suosituksia määritelmistä, tilastoinnista ja laskentatavoista

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 26/2001 Henkilöliikennesuoritteet Taustatietoja ja suosituksia määritelmistä, tilastoinnista ja laskentatavoista Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2001

KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 31.5.2001 Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Hanna Kalenoja, TTKK Kari Mäkelä, VTT Julkaisun laji Selvitys Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Henkilöliikennesuoritteet. Taustatietoja ja suosituksia määritelmistä, tilastoinnista ja laskentatavoista Tiivistelmä Henkilöliikenteen tilastointitavoissa on nykyisin melko suuria liikennemuotokohtaisia ja tilastokohtaisia eroja. Henkilöliikenteen suoritekäsitteiden (ajoneuvokm, henkilökm) määrittäminen ja sisältö vaihtelevat erilaisista tilastointitavoista, rajauksista, otannoista ja kerääjäkohtaisista tiedon tarpeista johtuen. Tilastot kootaan useista eri lähteistä, jotka kokoavat suoritteita pääosin omiin tarkoituksiinsa. Toisistaan eroavat laskentatavat vaikeuttavat tilastointia ja tietojen hyödyntämistä eri liikennemuotojen vertailutilanteissa ja kokonaisliikennesuoritteen arvioinnissa. Erilaisten arvojen esiintyminen on tilastojen hyödyntämisen kannalta ongelmallista. Henkilöliikenteen tilastoinnissa keskeisin tavoite on eri liikennemuotojen vertailtavuus. Tilastoarvojen perusteella voidaan muodostaa käsitys kokonaismatkustuskäyttäytymisestä ja siinä tapahtuvista muutoksista. Tilastoinnista kokonaan puuttuvista liikennemuodoista keskeisimpiä ovat jalankulku ja pyöräily. Uusien liikennemuotojen tilastoinnissa suoritetiedot voitaisiin harkinnanvaraisesti koota määrävuosittain, mikäli niiden päivittäminen vuosittain on työlästä. Nykyisessä liikennetilastoinnissa suoritteiden laskennan perusteena oleva perusjoukko vaihtelee liikennemuodoittain. Matkustussuoritetilastoinnin lähtökohtana olisi oltava kaikkien matkojen tilastointi, jossa otetaan huomioon mm. kaikenikäiset matkustajat ja kaikilla lipputyypeillä, myös vapaalipuilla, matkustavat. Liikennemuodoittaisen tiedon lisäksi tarvetta on myös liikennelajikohtaiselle jaottelulle, joka voi perustua esimerkiksi kalustotyyppiin, liikennetyyppiin tai liikenteestä aiheutuvien kustannusten jakautumiseen. Alueelliselle henkilöliikenteen suoritetiedolle on huomattavaa kysyntää. Alueellisen tiedon tuottamisessa liikennemuotokohtaiset tarpeet eroavat huomattavasti toisistaan. Tarvetta on lääni-, maakunta- ja kuntakohtaisen tiedon lisäksi taajama- ja maantiesuoritteille sekä väylätyyppikohtaiselle suoritteelle. Alueellinen tieto on keskeinen lähtötieto valtakunnallisten arvioiden laadinnassa, sillä kehityssuunnat ovat alueittain erilaisia, eivätkä valtakunnalliset suoritearvot kuvaa alueellisia muutoksia. Avainsanat (asiasanat) liikennesuorite, matkustussuorite, tilastointitapa, tilastointitarve Muut tiedot Yhteyshenkilö/LVM Riitta Viren Sarjan nimi ja numero Liikenne- ja viestintäministeriön mietintöjä ja muistioita B 26/2001 Kokonaissivumäärä 52 Kieli suomi Jakaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISSN 1457-7496 Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN 951-723-613-1 Luottamuksellisuus julkinen

DESCRIPTION Date of publication 31.5.2001 Authors (from body; name, chairman and secretary of the body) Hanna Kalenoja, Tampere University of Technology Kari Mäkelä, Technical Research Centre of Finland Type of publication Report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Passenger transport performance. Background information and recommendations for definitions, compilation of statistics, and calculation methods Abstract The compilation methods of passenger transport statistics differ according to the mode of transport and type of statistics. The concepts of transport performance are defined and calculated separately for each mode. Transport statistics are compiled from several different administrators, who collect data mainly for their own purposes. Therefore, differences are mainly due to varying definitions, sampling techniques and demands of the statistics administrator. Different compilation methods and several different performance values complicate the compilation of national transport statistics and comparison between the modes of transport. One of the most important purposes of official transport statistics is the comparability of the different modes of transport. The overall conclusions of travel behaviour and the changes in transport demand and supply are based on the basic transport statistics. A notable weakness of passenger transport statistics is the lack of walking and cycling performance figures. If annual updates prove to be too laborious, these new modes could be updated in annual statistics at longer intervals. In the compilations of transport statistics, the calculation is based on different population groups in each mode of transport. The compilation should be based on all the trips without limitations concerning the age of the passenger or the ticket type. In addition to modal statistics, there is a demand for transport statistics based on vehicle type, transport supply type, or allocation of transport costs. In addition, there is a considerable need for regional transport performance statistics. The mode-specific needs for regional data are different for each mode of transport. There is a demand for provincial and municipal performance figures, as well as for performance figures for urban areas, rural areas, and different road types. Regional data is an essential basis for national assessment, because the national performance figures do not describe the regional development accurately enough. Keywords passenger transport performance, passenger traffic kilometrage, compilation of transport statistics Miscellaneous Contact person at the Ministry Riitta Viren Serial name and number Reports and Memoranda of the Ministry of Transport and Communications B 26/2001 Pages, total 52 Language Finnish Distributed by Ministry of Transport and Communications ISSN 1457-7496 Price ISBN 951-723-613-1 Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

ESIPUHE Henkilöliikennesuoritteiden työryhmän tavoitteena on ollut laatia suosituksia henkilöliikennemuotojen tilastoinnin kehittämiseksi ja harmonisoimiseksi. Eri liikennemuotojen suoritteiden tilastoinnissa esiintyy nykyisin eroja, jotka johtuvat erilaisista rajauksista ja tilastointikäytännöistä. Työryhmän puheenjohtaja ja koollekutsuja on ollut erikoissuunnittelija Riitta Viren liikenne- ja viestintäministeriöstä. Muut työryhmän jäsenet ovat olleet Ilmailulaitoksesta suunnittelija Mirva Myyrä, Merenkulkulaitoksesta tutkija Antti Arkima, Ratahallintokeskuksesta ylitarkastaja Harri Lahelma, Tiehallinnosta diplomi-insinööri Riikka Rajamäki, Uudenmaan tiepiiristä ylitarkastaja Pekka Räty, Tilastokeskuksesta yliaktuaarit Sinikka Parkko ja Marko Vihervuori, Linjaautoliitosta projektipäällikkö Mikko Saavola, Paikallisliikenneliitosta toiminnanjohtaja Tero Anttila, Suomen Kuntaliitosta liikenneinsinööri Silja Siltala, Suomen luonnonsuojeluliitosta koordinaattori Tapio S. Linna sekä liikenne- ja viestintäministeriöstä liikenneneuvos Petri Jalasto, erikoistutkija Jari Kauppila, yli-insinööri Tiina Korte, ylitarkastaja Marcus Merin ja tarkastaja Harri Uusnäkki. Työryhmä on kokoontunut vuoden 2000 aikana yhteensä viisi kertaa. Vuoden 2001 helmikuussa järjestettiin henkilöliikennesuoritteiden tilastointia käsitellyt workshop-tilaisuus, jossa kartoitettiin työryhmän ja muiden sidosryhmien näkemystä suoritetilastojen kehittämiseksi. Tämä taustaselvitys on laadittu työryhmän työn tueksi ja sen tavoitteena on ollut kartoittaa nykyisin käytössä olevia suoritekäsitteitä. Taustaselvityksen ovat laatineet erikoistutkija Hanna Kalenoja TTKK:n Liikenne- ja kuljetustekniikan laitokselta ja erikoistutkija Kari Mäkelä VTT Rakennusja yhdyskuntatekniikasta. Lisäksi työryhmän työskentelyyn ja raportointiin ovat osallistuneet erikoistutkija Tuuli Järvi-Nykänen ja tutkija Anu Tuominen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta. Raportti antaa hyvän pohjan liikennesuoritteiden kehittämistyön jatkolle ja suoritteiden yhtenäistämiselle. Helsingissä toukokuussa 2001 Marja Heikkinen-Jarnola, Talousjohtaja

SISÄLTÖ 1 TIIVISTELMÄ TYÖRYHMÄN SUOSITUKSISTA TILASTOINNIN KEHITTÄMISEKSI... 9 2 JOHDANTO... 12 3 SUORITEKÄSITTEET LIIKENNETILASTOISSA... 14 3.1 Henkilöliikennettä käsittelevät tilastot... 14 3.2 Tilastoinnissa käytettyjä käsitteitä... 15 3.2.1 Käsitteiden väliset yhteydet... 15 3.2.2 Matkojen tai matkustajien määrä... 16 3.2.3 Liikennesuorite... 16 3.2.4 Matkustussuorite... 17 4 SUORITTEIDEN LASKENTATAVAT JA TILASTOINTI... 19 4.1 Liikennemuodoittaiset tilastointitavat... 19 4.1.1 Jalankulku ja pyöräily... 19 4.1.2 Henkilöautoliikenne... 19 4.1.3 Taksiliikenne... 22 4.1.4 Linja-autoliikenne... 23 4.1.5 Raitiovaunu- ja metroliikenne... 25 4.1.6 Rautatieliikenne... 25 4.1.7 Vesiliikenne... 26 4.1.8 Lentoliikenne... 28 4.2 Vertailua pohjoismaisiin tilastoihin... 29 4.2.1 Norja... 29 4.2.2 Tanska... 29 5 SUORITTEIDEN TILASTOINNIN HARMONISOINNIN RATKAISUMALLIT... 31 5.1 Liikennemuotojen vertailtavuus... 31 5.2 Suoritekäsitteet... 33 5.3 Liikennelajijako... 33 5.4 Alueellisen tiedon tarve... 35 5.5 Harmonisoinnin ratkaisumallit liikennemuodoittain... 37 6 PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET... 47 Lähdeluettelo... 51

9 1 TIIVISTELMÄ TYÖRYHMÄN SUOSITUKSISTA TILASTOINNIN KEHITTÄMISEKSI Henkilöliikennesuoritteiden tilastoinnissa keskeinen tavoite on eri liikennemuotojen vertailtavuus. Eri liikennemuotojen tilastoarvojen perusteella voidaan muodostaa käsitys kokonaismatkustuskäyttäytymisestä ja siinä tapahtuvista muutoksista. Vertailtavuuden kannalta on keskeistä, että tilastoissa olisi kattavasti kaikkia liikennemuotoja koskevia tietoja ja että tilastoivat suureet ja niitä koskevat rajaukset olisivat liikennemuodoittain samanlaisia. Virallisissa tilastoissa olisi pyrittävä tuottamaan kaikkia liikennemuotoja koskevat valtakunnalliset ja läänikohtaiset arvot liikenne- ja matkustussuoritteen ja soveltuvin osin myös matkojen määrän osalta. Virallisen tilastoinnin laajuus on mielekästä pitää melko rajattuna ja keskittää liikennemuotokohtaiset erityistiedot eri tahoilla julkaistaviin erillistilastoihin. Myös läänin tasoa tarkempi alueellinen tieto - maakunta-, kunta- ja työssäkäyntialuekohtainen tieto - soveltuisi erillistilastoissa julkaistavaksi tiedoksi. Erillistilastoihin koottava tieto olisi mahdollisuuksien mukaan voitava liittää osaksi virallista tilastointia, jotta päällekkäisiltä tiedonkeruutavoilta vältyttäisiin. Esimerkiksi julkisen liikenteen suoritetilastossa esitettyjä tietoja voitaisiin hyödyntää virallisessa tilastoinnissa. Koska viralliset tilastot julkaistaan vuosittain ja julkisen liikenteen suoritetilasto joka toinen vuosi, virallisen tilaston julkista liikennettä koskevat tiedot olisi joka toinen vuosi mahdollista päivittää tarkasti ja joka toinen vuosi voitaisiin tyytyä kevyempään päivitykseen. Tilastoivat liikennemuodot Viralliseen tilastointiin ehdotettavat uudet liikennemuodot C jalankulku C pyöräily C mopoilun ja moottoripyöräilyn tilastointi erikseen C taksiliikenne C moottorikelkkailu C pienveneily Tärkeimpiä tilastoista puuttuvia liikennemuotoja ovat jalankulku ja pyöräily. Eräiden uusiksi tilastoitaviksi liikennemuodoiksi ehdotettujen liikennemuotojen suoritetietojen päivitys voitaisiin harkinnanvaraisesti tehdä määrävuosittain, mikäli tietojen kerääminen vaatii huomattavasti resursseja. Tällaisia liikennemuotoja ovat mm. moottorikelkkailu ja pienveneily, joiden merkitys kokonaisliikennesuoritteen kannalta on pieni, mutta joiden merkitys mm. liikenteen ympäristövaikutusten kannalta on huomattava. Vuosittain päivitettäviä liikennemuotoja olisivat ensisijaisesti ne liikennemuodot, joiden markkinaosuuksia on tarkoituksenmukaista seurata vuositasolla. Nykyisessä liikennetilastoinnissa suoritteiden laskennan perusteena oleva perusjoukko vaihtelee jonkin verran liikennemuodoittain. Henkilöautoliikenteessä matkustussuoritteen laskennassa on käytetty henkilölukua, joka ei ota huomioon kaiken ikäisiä matkustajia. Joukkoliikenteessä suoritetilastoinnista puuttuvat lipunmyyntitilastojen ulkopuolelle jäävät matkustajat, esimerkiksi pienet lapset tai vapaalipulla matkustavat matkustajat. Matkustussuoritetilastoinnin peruslähtökohtana olisi oltava kaikkien matkojen tilastointi, ottamatta kantaa matkustajan ikään tai lipputyyppiin. Joukkoliikenteessä matkojen sijasta on perusteltua tilastoida nousevien matkustajien määrää, sillä liityntämatkojen määrää ei ole mahdollista erottaa muista tehdyistä matkoista. Liikennemuodoittaisen tiedon lisäksi kysyntää on myös liikennelajikohtaiselle jaottelulle, joka voi perustua esimerkiksi kalustotyyppiin, liikennetyyppiin tai liikennöinnistä aiheutuvien kustannusten

10 jakautumiseen. Liikennelajijaon perusteet voivat liikennemuodoittain vaihdella, sillä tiedon tarve riippuu liikennemuotokohtaisista ominaisuuksista. Liikennelajeittain julkaistavien suoritteiden luonnollisena julkaisupaikkana olisivat tällöin erillistilastot, kuten julkisen liikenteen suoritetilasto. Nykyisin liikennetilastoissa esiintyy jonkin verran toisistaan poikkeavia lukuarvoja, jotka johtuvat erilaisista suoritekäsitteisiin liittyvistä määritelmistä sekä erilaisista suoritteiden laskentatavoista. Erilaisten arvojen esiintyminen on tilastojen hyödyntämisen kannalta keskeinen ongelma, jonka poistamiseksi olisi päätettävä, millaisia rajauksia suoritekäsitteissä käytetään ja millaisia laskentatapoja hyödynnetään. Tilastointitapamuutoksissa on kuitenkin edettävä melko varoen, sillä suurten muutosten yhteydessä joudutaan yleensä korjaamaan aiempien vuosien tilastoarvoja ja aikasarjoja. Alueellisen tiedon tuottamisessa liikennemuotokohtaiset tarpeet eroavat huomattavasti toisistaan. Tieliikenteessä kunnittaiselle suoritetiedolle ja taajamassa sekä taajamien ulkopuolella syntyvän suoritteen määrälle on kysyntää. Jalankulun ja pyöräilyn osalta tiedon tarve on ensisijaisesti kunnittaista. Muiden liikennemuotojen osalta tiedon tarve vaihtelee läänitasolta kuntatasolle. Alueittaisen tiedon tarvetta olisi kartoitettava laajemmin kaikilta käyttäjäryhmiltä. Alueellista tietoa voitaisiin harkinnanvaraisesti päivittää harvemmin kuin vuosittain ja se voitaisiin soveltuvin osin tuottaa valtakunnallisesta tiedosta. Henkilöautoliikenteen tilastointiin ehdotettavia muutoksia C alueellisen tiedon tarve keskeinen lähtökohta, erityisesti kuntakohtaiset tiedot sekä jako taajamissa ja taajamien ulkopuolella tapahtuvaan liikenteeseen C kehitetään liikennelajijakoa esimerkiksi ajoneuvojen omituspohjaan perustuvalle jaolle C pakettiautosuorite pyritään irrottamaan henkilöautosuoritteesta matkamittarilukematietojen perusteella, mutta osa siitä tilastoidaan jatkossakin henkilökilometreihin C matkustussuorite lasketaan kaikenikäiset matkustajat huomioon ottavalla henkilöluvulla Linja-autoliikenteen tilastointiin ehdotettavia muutoksia C liikennelajijaon monipuolistaminen (mm. yksityinen liikenne sekä huolto- ja siirtoajot erikseen) C yksityisen liikenteen suoritearvioiden laatiminen C sivutoimisten linja-autoyrittäjien suoritteiden arviointi C keskimääräisen matkan pituuden ja kuormitusasteen arviointi määrävuosittain toteutettavalla erilliskyselyllä liikennelajeittain C alueellisen tiedon tuottaminen lääni-, maakunta- ja kuntatasolla Rautatieliikenteen tilastointiin ehdotettavia muutoksia C liikennelajijaon tarkentaminen (junatyyppijako, huolto- ja siirtoajo erikseen, kustannusjakoperusteinen tarkastelu) C lipunmyyntitilastojen laajentaminen tilastoista puuttuvien matkustajien osalta C ulkomaan liikenne mukaan kotimaan osuudeltaan suoritetilastointiin C alueellisen tiedon tuottaminen lääni-, maakunta- ja kuntatasolla Vesiliikenteen tilastointiin ehdotettavia muutoksia C ulkomaan liikenne mukaan suoritetilastoihin omana liikennelajinaan (puoliväliin ulkomaalla sijaitsevaa määränpäätä) C risteilyliikenne mukaan omana liikennelajinaan C liikennelajijaon tarkentaminen C pienveneliikenteen tilastointi (karkealla tarkkuustasolla)

11 Lentoliikenteen tilastointiin ehdotettavia muutoksia C ulkomaan liikenne mukaan tilastointiin kotimaan ilmatilassa syntyvältä osuudeltaan omana liikennelajinaan C ylilennoista syntyvä liikennesuorite (lentokm) liitetään kotimaan ilmatilassa syntyvään suoritteeseen C matkustussuoritteen ja matkustajamäärien laskennassa lipunmyyntitilastoja täydennetään vapaalipulla kulkevien matkustajien osalta

12 2 JOHDANTO Henkilöliikennesuorite on valtakunnallisen ja alueellisen liikenteen kysynnän tärkeimpiä tunnuslukuja, joka on lähes kaikkien liikennejärjestelmän toimivuutta, tehokkuutta ja taloudellisuutta kuvaavien arviointien lähtötietona. Nykyisin henkilöliikenteen suoritekäsitteiden (ajoneuvokm, henkilökm) määrittäminen ja sisältö vaihtelevat liikennemuodoittain ja tilastotyypeittäin. Tilastojen kokoamista rajaavat toisaalta käytettävissä olevan tiedon määrä ja tiedon tarve sekä toisaalta vakiintuneet tilastointikäytännöt ja kansainvälisessä tilastoinnissa tehdyt rajaukset. Näin ollen eri tilastoissa esiintyvät arvot ovat jo määritelmällisesti erilaisia. Virallisessa tilastoinnissa, jota edustavat mm. Tilastokeskuksen Suomen tilastollinen vuosikirja ja Liikennetilastollinen vuosikirja, esiintyvät arvot poikkeavat useimmiten jonkin verran liikennemuotokohtaisista tilastoista ja erityistilastoissa, kuten esimerkiksi julkisen liikenteen suoritetilastoissa, esitetyistä arvoista. Eri liikennemuodoissa on tehty erilaisia rajauksia, joilla on pyritty kohdistamaan tiedonsaanti olennaisimpiin tekijöihin. Esimerkiksi linja-autoliikenteessä tilastointi on useimmiten rajoittunut ammattimaisessa käytössä oleviin ajoneuvoihin. Myös tietojen saatavuus vaihtelee liikennemuodoittain. Henkilöliikennesuoritteita tilastoivat nykyisin useat eri tahot, mm. Ilmailulaitos, Liikenne- ja viestintäministeriö, Linja-autoliitto, Merenkulkulaitos, Ratahallintokeskus, Tiehallinto, Tilastokeskus, ja YTV. Julkisessa liikenteessä suoritteet määritetään yrityskyselyjen sekä lipunmyynti- ja matkustajatilastojen avulla. Henkilöautoliikenteessä ja osin myös linja-autoliikenteessä tiedot perustuvat liikennelaskentoihin ja henkilöliikennetutkimukseen. Henkilöliikennesuoritteissa esiintyy tietojen kerääjäkohtaisia ja liikennemuotokohtaisia eroja, jotka ovat johtaneet tilastoinnissa esiintyviin erilaisiin suoritekäsitteisiin ja kokonaissuoritteiden toisistaan eroaviin lukuarvoihin. Tilastot kootaan nykyisin useista eri lähteistä, jotka kokoavat suoritteita pääosin omiin tarkoituksiinsa. Eri liikennemuodoissa suoritteet on laskettu toisistaan eroaville matkustajaryhmille. Koska toimijoita on useita ja tietojen käyttötarkoitus eroaa liikennemuodoittain ja tilastoittain toisistaan, ovat tietojen kokoamisessa käytetyt menetelmät ja rajauksetkin erilaisia. Toisistaan eroavat laskentatavat vaikeuttavat tilastointia ja tietojen hyödyntämistä eri liikennemuotojen vertailutilanteissa ja kokonaisliikennesuoritearvoja koottaessa. Tämän selvityksen tavoitteena on koota tietoa henkilöliikennesuoritteiden määrittämisperusteista liikennemuodoittain ja muodostaa ratkaisumalleja suoritteiden määrittämisen ja laskennan yhdenmukaistamiseksi. Tavoitteena on, että uusia tutkimuksia suoritteiden selvittämiseksi ei tarvita, vaan suoritteet pyritään määrittämään nykyisin käytettävissä olevilla tiedoilla ja tutkimustuloksilla. Suoritekäsitteiden lisäksi selvitykseen on koottu tietoa siitä, minkälaisiin ryhmiin ja minkälaisilla periaatteilla jaoteltuna suoritetieto olisi mielekkäintä eri tilastoissa esittää. Mm. maakunnittaiselle, kunnittaiselle, kaupunkiseutukohtaiselle ja väyläluokkakohtaiselle tiedolle on laajaa kysyntää. Keskeinen tavoite on, että liikennemuodoittaisen kokonaissuoritteen arvot eivät eri tilastoissa poikkeaisi toisistaan.

13 Selvitykseen on koostettu seuraavat perustiedot: henkilöliikenteen suoritekäsitteissä esiintyvät erilaiset määritelmät liikennemuodoittain henkilöliikenteen merkittävimmät tilastot henkilöliikenne- ja matkustussuoritteiden laskentatapojen kartoitus liikennemuodoittain henkilöliikenteen liikennemuodoittaisten suoritteiden harmonisoinnin ratkaisumallit alueellisen suoritetiedon tarpeen ratkaisumallit ja suoritetiedon päivityksen ratkaisumallit. Tavoitteena on, että taustaselvityksen perusteella työryhmä voisi antaa suosituksen tilastoitavista liikennemuodoista, suoritekäsitteiden määrittelystä, tilastoinnissa käytettävästä liikennelajijaosta, tilastoinnissa ja aikasarjoissa esitettävien suoritteiden laskentatavoista ja suoritearvojen alueellisen tason laskentaperusteista sekä suoritetietojen päivityksestä ja ylläpidosta. Selvityksessä on henkilöautoliikenteen suoritteiden määrittämistä koskevia suosituksia laadittaessa hyödynnetty samaan aikaan tekeillä olevaa Tiehallinnon teettämää erillisselvitystä suoritteiden laskennasta (Korpela 2000b).

14 3 SUORITEKÄSITTEET LIIKENNETILASTOISSA 3.1 Henkilöliikennettä käsittelevät tilastot Henkilöliikenteen tilastot on tässä yhteydessä jaettu vuosittain julkaistaviin ns. virallisiin tilastoihin (SVT) sekä muihin tilastoihin, joiden julkaisutiheys ja laajuus vaihtelee käyttötarkoituksen mukaisesti. Keskeiset henkilöliikenteen suoritetietoja sisältävät viralliset tilastot ovat Suomen tilastollinen vuosikirja ja Liikennetilastollinen vuosikirja. Muut vuosittain julkaistavat tilastot ovat yleensä liikennemuotokohtaisia yksityiskohtaista tietoa sisältäviä erillistilastoja. Erillistilastoissa on liikennesuoritteiden lisäksi useimmiten esitetty liikenneverkkoa ja ajoneuvokantaa koskevia tietoja. Julkisen liikenteen tilaston laatimisesta vastaa Tilastokeskus. Lisäksi Linja-autoliitto (LAL) ja Paikallisliikenneliitto julkaisevat jäsenyrityksiltään keräämiä tietoja vuosikertomuksissa, internetissä tai erillisissä tiedotteissa. Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisee lisäksi joka toinen vuosi julkisen liikenteen suoritetilastoa, jossa on yhteismitallisesti esitetty linja-auto-, taksi-, raitiovaunu-, metro- ja junaliikenteen suoritteet. Julkisen liikenteen suoritetilastossa on esitetty joukkoliikenteen tarjonta ja kysyntä liikennemuodoittain jaoteltuna kaukoliikenteeseen, kaupunkien taloudellisesti vastaamaan kaupunkiliikenteeseen, muuhun kaupunkiliikenteeseen ja muuhun joukkoliikenteeseen. Lisäksi julkisen liikenteen tilastossa on tietoja tilausliikenteen suoritteista. Taulukko 3.1 Muut säännöllisesti ilmestyvät liikennetilastot. tilasto julkaisija julkaisukausi Julkisen liikenteen suoritetilasto Tilastokeskus (Liikenne- ja viestintäministeriö) 2 vuoden välein Tietilasto Tiehallinto vuosittain Yleiset tiet Tiehallinto vuosittain Auto ja Tie Suomen Tieyhdistys vuosittain Suomen rautatietilasto Ratahallintokeskus vuosittain Kotimaan vesiliikenne Merenkulkulaitos vuosittain Meriliikenne Suomen ja ulkomaiden välillä Merenkulkulaitos vuosittain Lentoliikennetilasto Ilmailulaitos vuosittain Tilastokeskus, Tiehallinto ja Merenkulkulaitos julkaisevat lisäksi neljännesvuosittain tai kuukausittain tietoja eräistä liikkumiseen liittyvistä tunnusluvuista. Tieliikenteen osalta tietoja julkaistaan pääteiden liikennemäärien kehityksestä ja vesiliikenteen osalta matkustajamääristä satamittain ja maittain.

15 3.2 Tilastoissa käytettyjä suoritekäsitteitä 3.2.1 Käsitteiden väliset yhteydet Eri liikennemuotojen osuutta liikenteestä kuvataan erilaisten suoritekäsitteiden avulla. Yleisimmin liikennemuotojen markkinaosuutta mitataan matkojen määrän tai kuljettujen kilometrien avulla. Suorite voidaan kytkeä väestöön tai ajoneuvokantaan jakamalla suorite ajoneuvojen tai väestön määrällä. Suoritteen mittaamisen yleisimpiä käsitteitä ovat matkojen määrä (matkoja/v) liikennesuorite (ajoneuvokm/v) ajosuorite (km/ajoneuvo,v) ja matkustussuorite (henkilökm/v). Matkojen määrä laskennassa hyödynnetään yleensä liikennelaskentoja, lipunmyyntitilastoja tai valtakunnallisia henkilöliikennetutkimusaineistoja. Liikennesuorite voidaan tuottaa laskennallisena suoritteena matkojen määrän ja matkapituuksien Liikennesuoritteen määrittäminen voi myös perustua ajoneuvolaskentoihin tai joukkoliikenteessä tilastoihin reiteistä ja vuoroväleistä. Matkustussuoritteen määrittämisessä tulosten tarkkuustaso alenee, sillä yleensä matkustussuorite on määritettävä keskimääräisen ajoneuvon kuormitusasteen kautta. Joukkoliikenteessä lipunmyyntitilastoilla voidaan tuottaa myös tarkkoja matkustussuoritetietoja yhteysväleittäin. matkoja matkojen määrä liikennemäärätiedot keskimääräinen matkan pituus kilometrejä reittikohtainen matkan pituus liikennesuorite ajosuorite ajoneuvokanta henkilökilometrejä vaikeusaste ajoneuvon kuormitusaste matkustussuorite Kuva 3.1 Suoritekäsitteiden kytkeytyminen toisiinsa. Matkustussuorite ja matkojen määrä ovat käsitteinä parhaiten vertailukelpoisia eri liikennemuotojen kesken. Matkojen määrä on tärkeä suoritekäsite erityisesti, jos kevyen liikenteen matkoja tilastoidaan muiden matkojen rinnalla, sillä suoritteessa laskettuna niiden merkitys jää muihin liikennemuotoihin verrattaessa pieneksi. Päivittäisen liikkumisen kannalta kevyen liikenteen matkoilla on kuitenkin tärkeä merkitys.

16 3.2.2 Matkojen tai matkustajien määrä Matkan määritelmä vaihtelee jonkin verran liikennemuodoittain. Matka on liikenneteknisesti siirtymä lähtöpaikasta määräpaikkaan, ja yhden matkan aikana voidaan käyttää useita kulkutapoja. Joukkoliikenteessä matkojen määrän sijasta tilastoidaan yleensä nousevien matkustajien määrää, jolloin kukin matkan osa kirjautuu omaksi erilliseksi matkakseen. Matkojen määrää tilastoidaan nykyisin Liikennetilastollisessa vuosikirjassa, Suomen tilastollisessa vuosikirjassa ja Julkisen liikenteen suoritetilastossa, mutta tilastointi kattaa vain julkisen liikenteen. Näin ollen kevyen liikenteen ja henkilöautoliikenteen osalta matkojen määrää ei tilastoida ollenkaan. Kevyen liikenteen merkitys on tärkeä myös ns. osamatkoilla, eli esimerkiksi liityntämatkoilla henkilöauto- tai joukkoliikenteessä. Yleensä matkat ryhmitellään pääkulkumuodon mukaisesti. Reittikohtaisen matkustajamäärän perusteella tuotetaan yleensä joukkoliikenteessä matkustussuoritteen perusarvot. Kulkutapajakaumaa laskettaessa matkustuskäyttäytyminen esitetään yleensä kulkutavan suhteellisena osuutena joko matkojen määrästä tai kokonaismatkustussuoritteesta. Keskimääräinen matkustajien määrä eli ajoneuvon henkilöluku 1 on keskeinen liikennemuodon tehokkuutta ja kysyntätilannetta kuvaava tunnusluku. 3.2.3 Liikennesuorite Liikennesuoritteella tarkoitetaan ajoneuvolajin kulkemien kilometrien kokonaismäärää tietyssä aikayksikössä. Joukkoliikenteessä liikennesuoritteeseen lasketaan joissakin tapauksissa vain linja- ja tilausliikenteen kilometrit, jolloin huolto- ja siirtoajot jäävät laskennan ulkopuolelle. Liikennesuorite lasketaan kaikille liikennemuodoille, mutta ajoneuvojen kokoerosta johtuen liikennesuoritearvoja ei yleensä ole mielekästä vertailla keskenään, lukuun ottamatta paikka- tai istuinkilometrien käsitettä. Muiden suoritekäsitteiden rinnalla käytetään usein erillistä ajosuoritteen käsitettä, jolla tarkoitetaan ajoneuvoryhmittäin keskimäärin vuosittain ajettua kilometrimäärää (km/ajoneuvo, v). Ajosuorite ilmaistaan tieliikenteessä ajoneuvokilometreinä. Rautatieliikenteessä ajosuoritetta mitataan mm. veturikilometreinä Vesi- ja lentoliikenteessä alus- ja lentokonekohtaista ajosuoritteen käsitettä ei käytetä. Ajosuoritetiedot kytkeytyvät liikennesuoritetietoihin, sillä ajosuoritteiden avulla on laskettu myös koko ajoneuvokannan liikennesuorite. Vastaavasti keskimääräinen ajosuoritetieto voidaan tuottaa liikennesuoritteen avulla. 1 Henkilöluvulla tarkoitetaan ajoneuvon keskimääräistä matkustajamäärää, joukkoliikenteessä ilman kuljettajaa laskettuna.

17 Taulukko 3.1 Liikennesuoritteiden käsitteitä ja arvio suoritteen laskennassa esiintyvistä eroista. käsite määritelmä sovellettava liikennemuoto tilastoissa esiintyvien arvojen erilaisuus ajoneuvokilometri koko ajoneuvokannan ajokilometrien kokonaismäärä polkupyörä henkilöauto pakettiauto linja-auto taksi - CCC CCC CCC - junakilometri vaunukilometri veturikilometri junakilometrien kokonaismäärä vaunukilometrien kokonaismäärä veturikilometrien kokonaismäärä rautatieliikenne rautatieliikenne rautatieliikenne - CC - vaunuakselikilometri lentokilometri vaunuakselikilometrien kokonaismäärä kotimaan ilmatilassa lennettyjen kilometrien kokonaismäärä rautatieliikenne - lentoliikenne - paikkakilometri, istuinkilometri matkustajapaikkakilometrien kokonaismäärä - vain yksi tilastointitapa suurimman ja pienimmän arvion välinen ero alle 5 % CC suurimman ja pienimmän arvion välinen ero 5-10 % CCC suurimman ja pienimmän arvion välinen ero yli 10 % taksiliikenne linja-autoliikenne raitiovaunuliikenne metroliikenne rautatieliikenne lentoliikenne - CCC - - CC - 3.2.4 Matkustussuorite Matkustussuoritteella eli henkilökilometreillä tarkoitetaan kilometreinä mitatun kuljetun matkan ja henkilömäärän tuloa. Matkustussuorite on eräs tärkeimmistä liikennemuotojen vertailuun liittyvistä käsitteistä, sillä siinä yhdistyvät liikennesuorite ja matkojen määrä. Matkustussuoritetiedot tuotetaan keskimääräisen kuormitusasteen, keskimääräisen matkan pituuden tai lipunmyyntitilastojen matkustajamäärätietojen perusteella kaikille liikennemuodoille lukuun ottamatta kävelyä ja pyöräilyä, joissa matkustussuorite on käytännössä sama kuin liikennesuorite. Matkustussuoritteen laskentaperusteet vaihtelevat liikennemuodoittain. Henkilöautoliikenteessä matkustussuorite tuotetaan kyselytietojen perusteella ajoneuvon henkilöluvun ja liikennesuoritteen avulla. Pitkämatkaisessa joukkoliikenteessä matkustussuorite lasketaan yleensä reittikohtaisen matkustajamäärän ja reitin pituuden avulla. Joukkoliikenteessä matkustussuoritearvio voi perustua myös kokonaismatkustajamäärään ja matkan keskimääräiseen pituuteen.

18 Taulukko 3.2 Matkustussuoritteiden käsitteitä ja arvio suoritteen laskennassa esiintyvistä eroista. käsite määritelmä sovellettava liikennemuoto tilastoissa esiintyvien arvojen erilaisuus henkilökilometri matkustajamäärä @ matkustajien matkustama kilometrimäärä tai matkustajamäärä @ matkustajien keskimääräinen matkan pituus henkilöautoliikenne pakettiautoliikenne linja-autoliikenne taksiliikenne raitiovaunuliikenne metroliikenne rautatieliikenne matkustaja-alusliikenne lentoliikenne CCC CCC CCC - - - C - C - vain yksi tilastointitapa C suurimman ja pienimmän arvion välinen ero alle 5 % CC suurimman ja pienimmän arvion välinen ero 5-10 % CCC suurimman ja pienimmän arvion välinen ero yli 10 %

4 SUORITTEIDEN LASKENTATAVAT JA TILASTOINTI 4.1 Liikennemuodoittaiset tilastointitavat 4.1.1 Jalankulku ja pyöräily 19 Jalankulun ja pyöräilyn suoritteita ei toistaiseksi tilastoida virallisissa tilastoissa tai erillistilastoissa eikä kerätä systemaattisella tavalla. Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus (HLT) tuottaa nykyisin kuuden vuoden välein tietoa kävely- ja pyöräilymatkojen määrän ja pituuden kehittymisestä. Lisäksi kävelijöiden ja pyöräilijöiden määrästä on joissakin kaupungeissa koottu aikasarjatietoa. Henkilöliikennetutkimus sisältää suoritteiden osalta myös kävellen tai pyöräillen tehtyjen liityntämatkojen suoritteen. Matkojen määrää laskettaessa liityntämatkat ovat ongelmallisia, sillä yleensä matka ryhmitellään pääkulkutavan mukaan tehdyksi, eli tehdyksi sillä kulkumuodolla, jolla kuljetun osamatkan pituus on suurin. Vastaavasti matkan määritelmän mukaisesti matka alkaa lähtöpaikasta ja päättyy määräpaikkaan, eikä katkea esimerkiksi kulkumuotoa vaihdettaessa. Näin ollen kevyen liikenteen suoritteiden laskennassa myös liityntämatkojen suoritteet olisi otettava huomioon, vaikkakaan niitä ei matkojen määrissä otetakaan huomioon. Liityntämatkoista kertyvän kävelysuoritteen osuus on noin puolet koko kävelysuoritteesta. Jalankulkuun on tässä yhteydessä luokiteltu kuuluviksi kävelyn lisäksi myös muut kevyen liikenteen kulkutavat, kuten rullaluistelu, hölkkä, potkulautailu ja potkukelkkailu. Kävely- ja pyöräilysuoritteet HLT:n 1998-99 mukaan (Liikenneministeriö 1999): C kävely 1 180 milj. matkaa/v 2 435 milj. km/v C polkupyörä 540 milj. matkaa/v 1 566 milj. km/v C muu kevyt liikenne 35 milj. matkaa/v 174 milj. km/v 4.1.2 Henkilöautoliikenne Laskentatavat Henkilöautoliikenteessä keskeisin suoritekäsite on liikennesuorite (ajoneuvokm/v), jonka avulla pääsääntöisesti tuotetaan muiden suoritekäsitteiden tulokset, yleisimmin ajosuorite ja matkustussuorite. Liikennesuoritetietoja voidaan tuottaa usealla eri tavalla: C C C C C C kyselytutkimuksilla (mm. henkilöliikennetutkimus) liikennelaskentatietojen perusteella (Tiehallinnon LAM-pisteet, kaupunkien laskentapisteet) Suomen Autokatsastus Oy:n katsastusasemilla kerättyjen mittarilukematietojen perusteella kotitalouksien kulutustutkimuksen perusteella polttoaineen kokonaismyynnin, ajoneuvokannan koostumuksen ja ajoneuvojen keskikulutuksen perusteella ja ilmakuvauksella. Näistä laskentatavoista ajosuoritelähtöisiä ovat katsastusasemilla koottuihin tietoihin perustuvat arviot sekä ne satunnaiset kyselytutkimukset, joissa on kerätty mittarilukematietoja. Muut perustuvat lyhyen tai pidemmän aikavälin matkustuskäyttäytymisen otantaluonteiseen seurantaan, joka laajennetaan

20 alueellisesti koskemaan pidempää aikaväliä ja koko ajoneuvokantaa. Virallisissa tilastoissa esitetyt henkilöautoliikenteen suoriteluvut perustuvat Tiehallinnon tuottamiin arvoihin. Matkojen määrä Henkilöautomatkojen kokonaismäärää ei nykyisin tilastoida virallisissa liikennetilastoissa tai erillistilastoissa. Määrä on mahdollista laskea henkilöliikennetutkimusten perusteella (kuuden vuoden välein), mutta se ei nykyisellään kuulu tilastoitaviin suoritekäsitteisiin. Alueellisten liikennetutkimusten avulla voidaan tuottaa myös kaupunkiseutukohtaisia arvioita henkilöautolla tehtyjen matkojen määrästä. Tiedot matkojen määristä esitetään yleensä erikseen henkilöauton kuljettajana ja matkustajana tehdyille matkoille. Henkilöauton keskimääräinen henkilöluku lasketaan henkilöliikennetutkimuksen perusteella matkaryhmittäin ja matkojen pituusluokittain. Henkilölukua käytetään matkustussuoritteen määrittämisessä. Ajosuorite Henkilöauton keskimääräisiä ajosuoritteita (ajokm/v) on Suomessa määritetty liikennesuoritetietojen, katsastusasemilla kerättyjen ajoneuvojen mittarilukematietojen, henkilöliikennetutkimuksen ja kotitaloustiedusteluaineistojen avulla. Yleisin tilastoinnissa käytetty arvo on Tiehallinnon tuottama kokonaisliikennesuoritteen ja ajoneuvojen määrän perusteella laskettu keskimääräinen ajosuorite, joka on julkaistu vuosittain Liikennetilastollisessa vuosikirjassa. Henkilöauton ajosuoritteelle laskettuja arvoja vuodelle 1997: C 18 975 ajokm/auto, v (Liikennetilastollinen vuosikirja 1998) C 17 300 ajokm/auto, v (TTKK 1998) C 19 600 ajokm/auto, v (Liikenneministeriö 1999) Liikennesuorite Tiehallinnon liikennelaskennat perustuvat noin 250 automaattisen LAM-pisteen ja lähes 16 000 kiertävän otannan avulla tarkkailtavan liikennelaskentavälin liikennemäärätietoihin. Laskentajärjestelmä tuottaa melko luotettavasti yleisten teiden liikennesuoritteet. Otantaperusteisilla liikennelaskentaväleillä liikennettä lasketaan joka neljäs vuosi viikon ajan kesällä ja syksyllä. Kahden viikon laskennoista laajennetaan koko vuoden keskimääräinen liikennemäärä (KVL). Otantaperusteiset liikennelaskennat tehdään mikroaalto- tai silmukkalaskimilla. LAM-pisteet erottelevat ajoneuvolajit toisistaan lukuun ottamatta henkilö- ja pakettiautoja sekä pienoislinja-autoja ja pakettiautoja, joiden vuosimuutokset on arvioitu ajoneuvokannassa tapahtuneiden muutosten Mikroaaltolaskimet eivät lisäksi erottele toisistaan linja-autoja ja perävaunuttomia kuorma-autoja. LAM-pisteiden tuottaman tarkemman tiedon avulla muodostetaan ajoneuvolajijakaumatietoja alemmalle tieverkolle ja taajamiin. Laskennat eivät ulotu taajamien katuverkolle, jonka liikennelaskennoista vastaavat kaupungit ja kunnat. Taajamien liikennesuoritteen määrittämisessä käytetään Tiehallinnon laatimaa arviota, jota päivitetään satunnaisesti koottavilla kaupunkien liikennelaskentojen tuloksilla. Suurimpia kaupunkeja lukuun ottamatta kaupungit eivät tee systemaattisia suoritearvioihin tähtääviä liikennelaskentoja. Ajoneuvolajijako laskentapisteissä henkilöautojen ja pakettiautojen sekä linja- ja kuorma-autojen välillä perustuu yleisiin ajoneuvotyyppijakaumiin.

21 Kokonaisliikennesuoritteen määrää on 1990-luvulla arvioitu myös mm. katsastusasemilla koottujen mittarilukematietojen, polttoaineen kokonaismyynnin ja ilmakuvausten Lisäksi henkilöliikennetutkimus tuottaa kuuden vuoden välein kyselyperusteista tietoa vuosittaisesta suoritteesta. Suurin haaste liikennelaskentaperusteisen liikennesuoritetiedon tuottamiselle on taajamien liikennesuoritteen luotettava määrittäminen. Virallisissa tilastoissa hyödynnetään Tiehallinnon tuottamia liikennelaskentaperusteisia arvioita. Ohessa on esitetty eri laskentaperusteilla saatuja liikennesuoritearvioita: C 38 080 milj. ajoneuvokm/v, sis. taksin (Liikennetilastollinen vuosikirja 1999), vuosi 1998 C 33 200 milj. ajoneuvokm/v (TTKK 1998, mittarilukemaperusteinen arvio), vuosi 1996 C 33 600 milj. ajoneuvokm/v (HLT 1998-99, laskettu päivittäisen suoritteen perusteella) C 34 200 milj. ajoneuvokm/v (Korpela 2000a, polttoaineen myynnin perusteella), vuosi 1998 Matkustussuorite Henkilöautojen matkustussuorite on tilastoinnissa määritetty Tiehallinnon liikennelaskentoihin perustuvan liikennesuoritteen ja henkilöliikennetutkimuksessa määritetyn keskimääräisen henkilöluvun Laskennan ongelmallisuus johtuu henkilöluvun määrittämisen ja taajamien liikennesuoritteen määrittämisessä olevista ongelmista. Nykyisin matkustussuorite on tuotettu henkilöliikennetutkimuksessa määritetyllä henkilöauton keskimääräisellä henkilöluvulla. Vuosina 1974-1986 tutkimus kattoi 13-64-vuotiaat, vuonna 1992 18-70-vuotiaat, ja vuodesta 1998 alkaen tutkimus koko yli 6-vuotiaan väestön. Keskimääräinen henkilöluku on vuoden 1992 henkilöliikennetutkimuksen laajennetun aineiston matkoista laskettu kaavalla 2 henkilöluku = HAK, HAM HAK suorite suorite = 1, 35 Laskemalla keskimääräinen henkilöluku suoritteiden avulla henkilöluku painottuu matkan pituuden suhteen, jolloin laskennassa otetaan huomioon henkilöluvun kasvu matkan pidetessä. Laskennassa voidaan käyttää hyväksi kyselyssä kysyttyä henkilöauton kuormitusastetta, jolloin mukaan saadaan myös kyselyn ikäryhmien ulkopuolelle jäävien ikäryhmien henkilöauton matkustajina tekemät matkat. Vuoden 1998/99 henkilöliikennetutkimuksen aineistolla sama laskentatapa tuottaa henkilöluvuksi 1,6. Tällöin luku sisältää kaikki yli 6-vuotiaat matkustajat. Jos laskentatapaa laajennetaan vuoden 1992 aineistolla kattamaan kaikki 6 vuotta täyttäneet, saadaan vuoden 1992 aineistolla tulokseksi noin 1,5 ja kaikenikäiset matkustajat huomioon ottamalla noin 1,6. Vuoden 1998/99 aineistolla kaikenikäiset matkustajat huomioon ottava luku on hieman korkeampi. 2 HAK = henkilöauton kuljettaja HAM = henkilöauton matkustaja

22 Kaikenikäiset kyydissä matkustavat ja matkan pituuden huomioon ottava henkilöluvun laskentatapa tuottaa hieman suuremman henkilöluvun, mikä saattaa johtua myös aineiston laajennukseen liittyvistä seikoista: HAK henkilöluku = suorite henkilöluku HAK suorite = 18, Tiehallinnon määräpaikkatutkimusten perusteella matkan pituuden huomioon ottava valtakunnallinen henkilöluku noin 1,8 (Rajamäki 2000). Määräpaikkatutkimusaineistot painottuvat kuitenkin pitkämatkaiseen liikenteeseen, jossa henkilöluku on yleensä huomattavasti suurempi kuin kaupunkiseuduilla. Suoritteiden laskentaan soveltuu parhaiten arvo, joka ottaa huomioon kaikenikäiset henkilöautossa matkustavat. Nykyisen henkilöliikennetutkimuksen tulosten perusteella arvo on noin 1,6. Virallisten tilastojen matkustussuoritearvioiden laskennassa käytetty henkilöluku perustuu laskentatapaan, joka vuoden 1992 HLT:n tuloksilla tuotti arvon 1,35. Näin ollen henkilöluvun laskentaperusteiden muuttaminen kasvattaisi henkilöautoliikenteen matkustussuoritetta noin 20 %. Henkilöautoliikenteen matkustussuoritearviota vuodelle 1998: C 53 300 milj. henkilökm/v (Liikennetilastollinen vuosikirja 1999) (ml. taksi) C 50 970 milj. henkilökm/v (Henkilöliikennetutkimus 1998-99), (taksi ml. 52 360 milj. henkilökm/v) C 68 544 milj. henkilökm/v (Tiehallinnon liikennesuoritearvio ja HLT:n henkilöluku 1,8) (ml.taksi) C 59 400 milj. henkilökm/v (HLT:n suoritearvio ja HLT:n henkilöluku 1,8) 4.1.3 Taksiliikenne Taksiliikenteen suorite tilastoidaan Julkisen liikenteen suoritetilastoissa matkustajamäärien sekä liikenne- ja matkustussuoritteen osalta. Virallisessa liikennetilastoinnissa taksiliikenne sisältyy henkilöautoliikenteeseen. Tilastokeskus saa taksien liikenne- ja matkustussuoritetiedon Julkisen liikenteen suoritetilastoa varten Suomen Taksiliitto ry:ltä. Taksiliitto arvioi istuinkilometrien määrän liikennesuoritteen ja kaluston kokojakauman Taksiliitto kokoaa tiedot jäsenyrityksiltään satunnaisin väliajoin otantakyselyllä, joka laajennetaan Taksiliitossa kattamaan kaikki jäsenyritykset ja myös liittoon kuulumattomat yritykset. Noin 90 % taksiyrittäjistä kuuluu Taksiliittoon. Liikennesuoritetieto sisältää myös siirtymäajot, joilla matkustajia ei ole kyydissä. Suoritearvio perustuu melko pieneen otantaan ja vastausaktiivisuus on ollut melko alhainen. Viime vuosina kyselyä ei ole toteutettu, vaan kannattavuustutkimus on tehty verotustietojen Verotustiedot eivät sisällä ajosuoritteita, joten niiden avulla ei suoraan voida päätellä taksiliikenteen suoritteita. (Taksiliitto 2001) Alueelliset vaihtelut ovat taksiliikenteen suoritteissa huomattavia. Taksiliiton ulkopuoliset yrittäjät jäävät suoritetilastoinnin ulkopuolelle, mutta Taksiliiton arvion mukaan liiton ulkopuoliset yrittäjät eivät eroa merkittävästi liikennöintialueen tai -lajin suhteen liittoon kuuluvista jäsenistä. Taksiliikenteen liikennesuoritteessa ovat mukana myös kuntien ostamat koulukyydit sekä vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolakien edellyttämät kuljetuspalvelut, jotka erotetaan muusta liikenteestä lääninhallituksen tilastojen ja eri viranomaisten tilastojen Taksien suoritteita ei voi kohdentaa esimerkiksi

23 liikenneluvan kotipaikan mukaan kunnittain, sillä liikenneluvan haltija ei välttämättä asu siinä kunnassa, johon liikennelupa on myönnetty. (Taksiliitto 2001) Matkustussuorite lasketaan Tilastokeskuksessa liikennesuoritetiedon ja 1995 toteutetun taksiliikenteen suoritetutkimuksen perusteella kertomalla kyytien määrä kyytikohtaisella matkustussuoritteella. Taksiliikenteen suoritetutkimuksesta saadaan liikennesuoritetiedon jakautuminen eri liikennelajeille, tuottamattoman ajon osuus, kyydin keskimatkan pituus, keskimääräinen matkustajamäärä ja kyytikohtainen matkustussuorite. Kuljettajaa ei lasketa matkustajaksi matkustussuoritetta laskettaessa. Liikennesuorite jakautuu julkisen liikenteen tilastoissa seuraaviin liikennelajeihin: C muu joukkoliikenne C säännöllinen tilausliikenne ja C muu tilausliikenne (normaali taksiliikenne). Liikennesuorite jaetaan liikennelajeihin suoritetutkimuksen jakauman Kasvukertoimena käytetään opetustoimen takseille kohdistuvan kasvua jaettuna keskimääräisellä taksankorotuksella. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2000) Matkamittarilukematietojen hyödyntämistä taksiliikenteen liikennesuoritteiden arvioinnissa vaikeuttaa yksityisajon osuuden arviointi. Yksityisajojen osuus on maaseuduilla huomattavasti suurempi kuin kaupungeissa. (Taksiliitto 2001) Taksiliikenteen suoritetiedot vuoden 1997 julkisen liikenteen suoritetilastossa olivat C 46 milj. matkaa/v C 655 milj. ajoneuvokm/v C 853 milj. henkilökm/v Henkilöliikennetutkimuksen mukaan taksilla tehtyjen matkojen määrä oli vuonna 1998 noin 50 milj.matkaa ja matkustussuorite noin 520 milj.henkilökm/v. (Liikenneministeriö 1999) 4.1.4 Linja-autoliikenne Linja-autoliikenteessä suoritetietoa kootaan yrityksille suunnatulla kyselytutkimuksella ja Tiehallinnon tuottamien liikennemäärätietojen Luvut poikkeavat toisistaan huomattavasti erilaisten määrittelyjen takia. Julkisen liikenteen suoritetilaston tiedot perustuvat yrityksille suunnattuun kyselyyn. Muissa liikennetilastoissa matkustajamäärätiedot vastaavat Julkisen liikenteen suoritetilaston tietoja, mutta liikenne- ja matkustussuoritetiedot ovat yleensä peräisin Tiehallinnolta. Linja-autoyrityksille suunnatut kyselyt Tilastokeskus, LVM ja Linja-autoliitto kokoavat vuosittain linja-autoliikenteen tilinpäätöstilaston, joka perustuu linja-autoliikenteen päätoimialan yrityksille lähetettävään kyselyyn. Otannasta puuttuu noin 400 yritystä, jotka harjoittavat linja-autoliikennettä, mutta joiden päätoimiala on jokin muu toimiala. Kyselystä puuttuvat yritykset ovat yleensä uusia kooltaan melko pieniä joukkoliikenneyrityksiä, joiden omistama kalusto on keskimääräistä pienempikokoista. Lisäksi tarkastelusta puuttuvat yksityisten hallinnassa olevat linja-autot. Kyselyllä kootaan mm. matkustajamäärä- ja ajoneuvokilometritietoja. Pitkämatkaisen liikenteen lisäksi kysely kattaa pääkaupunkiseudun (YTV) ja Turun seudun sopimusliikenteen ja kunnalliset liikennelaitokset (HKL, TKL, TuKL). Tietojen hyödyntämisen kannalta

24 ongelmallista on, että tiedot saadaan vasta tilinpäätöskauden päättyessä, jolloin tilasto valmistuu melko myöhään. Linja-autoliitto julkaisee lisäksi vuosikertomuksessaan ja internet-sivuillaan jäsenyrityksiään koskevia tietoja lyhyemmällä viiveellä kuin virallisissa tilastoissa. Linja-autoliiton jäsenyritysten osuus koko linja-autoliikenteen suoritteesta on yli 90 % ja kattavuus erityisesti kaukoliikenteessä on hyvä. LAL:n jäsenyritykset vastaavat noin 70 % matkustajista, sillä mm. suurten kaupunkien kunnalliset liikennelaitokset eivät kuulu LAL:oon. Muista liikennemuodoista poiketen linja-autoliikenteestä on saatavissa suoritetietoja myös melko yksityiskohtaisella liikennelajijaolla, sillä linja-autoliikenteen matkustajamäärä- ja ajoneuvokilometritiedot kootaan LAL:ssa eri liikennelajeihin ryhmiteltynä (Linjaautoliitto 2001): C pikavuoroliikenne C sopimusliikenne (suurten kaupunkien paikallisliikenne) C pienten ja keskisuurten kaupunkien paikallisliikenne C maaseutuliikenne C tilausliikenne ja C palveluliikenne. Maaseutuliikenne sisältää maaseutukuntien lisäksi myös kaupunkien lähiseutujen liikennettä, joten se ei sellaisenaan sovellu taajamaliikenteen suoritteiden arviointiin tai kaupunkien paikallisliikenteen määrän arviointiin. Maaseutuliikenteeseen sisältyy linjaliikenteen osana mm. koulukuljetuksia. (Linjaautoliitto 2001) Julkisen liikenteen suoritetilastoinnissa linjaliikenteen ja tilausliikenteen tiedot saadaan Linjaautoliiton laskelmista, joita täydennetään kunnallisten liikennelaitosten suoritetiedoilla sekä YTV:n sekä laitosten ostaman sopimusliikenteen tiedoilla. Osa sopimusliikenteestä sisältyy myös Linjaautoliiton tilastoihin, mutta päällekkäisyys on poistettu tilastoinnista käyttämällä niiltä osin liikennelaitosten ja YTV:n tietoja. Linja-autoliikenteen matkustussuorite on Julkisen liikenteen suoritetilastossa laskettu vuonna 1994 laaditun Linja-autoliikenteen keskimatkan pituus -tutkimuksen perusteella (Liikenneministeriö 1994). (Liikenneministeriö 1998) Linja-autoliikenteen kyselytutkimukseen perustuvat suoritearvot vuonna 1997 olivat C 341 milj. matkaa/v (Liikennetilastollinen vuosikirja 1998, Julkisen liikenteen suoritetilasto 1997) C 243 milj. matkaa/v (vain Linja-autoliiton jäsenyritysten tilastot, Linja-autoliitto 2001) C 434 milj. ajoneuvokm/v (Julkisen liikenteen suoritetilasto 1997) C 427 milj. ajoneuvokm/v (Linja-autoliiton jäsenyritysten tilastot, Linja-autoliitto 2001) C 4667 milj. henkilökm/v (Julkisen liikenteen suoritetilasto 1997) Liikennelaskentoihin perustuvat arviot Virallisessa liikennetilastoinnissa esitettävä linja-autoliikenteen matkustussuorite perustuu Tiehallinnon arvoihin, jotka ovat peräisin liikennelaskentatilastoista. Matkustussuorite on määritetty keskimääräisen matkustajamäärän (13 matkustajaa) Liikennesuorite perustuu henkilöautoliikenteen tavoin LAM-pisteistä saataviin tietoihin, joita tarkennetaan kiertävien liikennelaskentapisteiden tuottamalla tiedolla. Taajamien liikennesuorite perustuu henkilöautosuoritteen tavoin asiantuntijaarvioihin ja taajamissa sijaitsevien yleisten teiden liikennemäärien kehitykseen. Pienoislinja-autojen

25 erottelu pakettiautoista ja tilatakseista automaattisilla liikenteen laskentamenetelmillä on käytännössä mahdotonta, joten ajoneuvotyyppijakaumasta ei saada kovinkaan tarkkoja liikennelaskentatietoja. Suurin epävarmuus liikennelaskentoihin perustuvissa suoritearvioissa aiheutuu taajamien linjaautoliikenteen suoritteiden määrittämiseen liittyvistä ongelmista. Liikennelaskentatietoihin perustuvat linja-autoliikenteen liikenne- ja matkustussuoritetiedot sisältävät koko linja-autokannan tiedot, eli myös yksityisen liikenteen. (Korpela 2000b) Linja-autoliikenteen liikennelaskentoihin perustuvat suoritteet vuonna 1997 olivat C 66 400 ajokm/ajoneuvo, v (Liikennetilastollinen vuosikirja 1998) C 620 milj. ajoneuvokm/v (Liikennetilastollinen vuosikirja 1998) C 8 000 milj. henkilökm/v (Liikennetilastollinen vuosikirja 1998) Polttoaineenmyyntiin perustuvat arviot TTKK:ssa on kehitetty arviointimenetelmää, jossa suorite arvioidaan polttoaineen kokonaiskulutuksen ja keskimääräisen polttoaineenkulutuksen Menetelmän ongelmana on, että dieselpolttonesteen kulutuksen jakaminen eri ajoneuvolajeille ei ole täysin yksiselitteistä. Myös keskikulutuksen määrittäminen eri liikennelajeille on melko hankalaa. Kokonaismyynnin perusteella laadittu arvio liikennesuoritteesta on melko lähellä Tiehallinnon arviota (Korpela 2000a): C 540 milj. ajoneuvokm/v 4.1.5 Raitiovaunu- ja metroliikenne Raitiovaunu- ja metroliikenteen tiedot saadaan tilastoihin suoraan HKL:lta, joka on ainoa liikenteen harjoittaja. Liikennesuoritteiden määrittäminen on ongelmatonta, sillä liikennöitsijällä on mahdollisuus tilastoida suorite tarkalleen. Matkustajien määrä arvioidaan lipunmyyntitilastojen ja matkustajalaskentojen avulla. Matkustussuoritteen määrittämisessä käytetään lippulajitutkimuksiin perustuvaa keskimääräistä matkan pituutta. Raitiovaunu- ja metroliikenteen suoritetiedot vuoden 1997 julkisen liikenteen suoritetilastossa olivat: raitiovaunu C 54 milj. matkaa/v C 5,4 milj. ajoneuvokm/v C 116 milj. henkilökm/v metro 42 milj. matkaa/v 8,9 milj. ajoneuvokm/v 301 milj. henkilökm/v 4.1.6 Rautatieliikenne Rautatieliikenteen henkilökilometrit perustuvat VR:n lipunmyyntitilastoihin, joita täydennetään matkustajalaskennoilla ja asemakohtaisilla lipunmyyntitilastoilla. Lipunmyyntitilastojen ulkopuolelle jäävät ne vapaalipuilla matkustavat ja alle 6-vuotiaat matkustajat, joille ei ole ostettu erillistä paikkalippua. Rautatieliikenteen suoritteiden tilastointitapa perustuu kansainvälisen rautatieliiton UIC:n ohjeisiin, joiden mukaan suoritteiden laskennassa otetaan huomioon vain kaupallinen lipunmyyntitilastojen mukainen liikenne. (Lahelma 2001)