KIRJALLINEN KYSYMYS 975/2008 vp Perhehoidon käytäntöjen kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Perhehoitajien yhteydenotossa kerrottiin tapaturmasta, jossa perhe-hoidossa ollut lapsi oli pudonnut parvelta (portaista) perheen ollessa lomaasunnolla. Lapsen kotikuntaan lähetettiin poliklinikkalasku ja kilometrikorvausilmoitus, joka palasi bumerangina takaisin virkamieslausunnon kanssa. Lausunnossa todettiin, ettei putoaminen ole vakuutuksenalainen, vaan perusterveydenhuollon kulua. Kunta, joka on sijoittanut lapsen perheeseen, väittää, ettei kyseessä ollut tapaturma, ja näin maksuvelvoite poistuu. Lasta jouduttiin käyttämään sairaalassa, josta poliklinikkamaksu ja kilometrikulut syntyivät. Hoitavalle perheelle ei ole mainittu edes, onko ko. lapsella olemassakaan vakuutusta. Kuitenkin kyseessä on ylivilkas ja impulsiivinen lapsi (diagnoosi). Perhehoito on edullinen hoitomuoto yhteiskunnalle, mutta ketä houkuttelee ryhtyä perhehoitajaksi, jos pienissäkin asioissa yhteistyö ei toimi ja epätasa-arvoisuutta ilmenee eri puolilla Suomea kuntien tehdessä täysin erilaisia päätöksiä pitkälti kuntien taloudellisesta tilanteesta riippuen? Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että kuntien mielivaltainen päätöksenteko perhehoidon osalta muuttuu, kuinka hallitus aikoo turvata perhehoitajien oikeudet ja selventää kaikille annettavalla ohjeistuksella, mikä kuuluu esimerkiksi vakuutusturvan piiriin ja mikä ei ja miten hallitus varmistaa perhehoidon osalta kuntien toiminnan lainmukaisuuden ja tasavertaisuuden? Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2008 Merja Kyllönen /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Merja Kyllösen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 975/2008 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että kuntien mielivaltainen päätöksenteko perhehoidon osalta muuttuu, kuinka hallitus aikoo turvata perhehoitajien oikeudet ja selventää kaikille annettavalla ohjeistuksella, mikä kuuluu esimerkiksi vakuutusturvan piiriin ja mikä ei ja miten hallitus varmistaa perhehoidon osalta kuntien toiminnan lainmukaisuuden ja tasavertaisuuden? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Eduskunta on varannut perhehoidon valtakunnalliseen kehittämiseen 150 000 euron määrärahan. Perhehoidon valtakunnallinen kehittämistyö käynnistyy heti vuoden 2009 alussa. Hallitusohjelman mukaan perhehoitolainsäädäntöä tulee uudistaa, jotta sijaishuollon painopiste siirtyy perhehoitoon. Kehittämistyön käynnistyessä paikannetaan niitä puutteita ja kehittämistarpeita, joita perhehoidossa esiintyy sekä kiinnitetään kehittämistyössä erityistä huomioita näiden epäkohtien poistamiseen sekä kootaan tausta-aineistoa lainsäädännön uudistamiseen. Tavoitteena on luoda pohjaa pitkäjänteiselle, valtakunnalliselle perhehoidon kehittämiselle. Perhehoito toteutuu alueellisesti hyvin eri tavoin. Suomessa on alueita, joissa perhehoito on vallitseva sijaishuoltomuoto, mutta on vastaavasti paljon alueita, joissa perhehoitajien saatavuus on heikkoa. Perhehoitajien saama tuki työlleen vaihtelee alueittain paljon. Paikoin perhehoidossa koetaan saatavan riittävästi tukea, ohjeita, neuvoja ja tarvittavaa konsultaatiota omalle työlle, kun taas joillain alueilla tukirakenteet ovat puutteellisia. On selvää, että tämä aiheuttaa myös kuntien keskinäistä kilpailua samoista resursseista. Esimerkiksi näistä syistä perhehoito tarvitsee valtakunnallisesti yhtenäisiä toimintakäytäntöjä. Perhehoitajana toimivilla tulee olla yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet saada tukea harjoittamalleen toiminnalleen asuipa hän missä päin Suomea hyvänsä. Tästä syystä Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää maaliskuussa 2009 perhehoidon valtakunnallisen toimintaohjelma laatimisen. Toimintaohjelman avulla yhtenäistetään perhehoidon alueellisia toiminnan tukirakenteita sekä edistetään alueellisten toteuttamisen käytäntöjä. Samalla myös alueellinen tasa-arvoisuus lisääntyy, kuten myös kuntien tasa-arvoinen asema perhehoitajien saatavuudessa ja pysyvyydessä. Yhtenäisellä toimintaohjelmalla vähennetään kuntien keskinäistä kilpailua olemassa olevista ja uusista resursseista sekä kuvataan ja tuotetaan arviointikriteerit perhehoidon lapsi-lähtöiselle prosessille, perhehoidossa tarvittaville tuen muodoille sekä perhehoidon sosiaalityön prosessille. Toimintaohjelman laatimisprosessi kiinnittyy lastensuojelun laatutyöskentelyyn, jolloin jäsennetään perhehoidon prosessia niin lapsen, perhehoitajien kuin sijoittavien kuntien näkökulmasta. Laatutyöskentelyn aikana myös selkiytetään perhehoitajille annettavia ohjeistuksia sekä huomioidaan perhehoidon toteutumisessa niin lasten, perhehoitajien kuin biologisten vanhempien lainmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu. 2
Ministerin vastaus KK 975/2008 vp Merja Kyllönen /vas Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 975/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Merja Kyllönen /vänst: Vad har regeringen för avsikt att göra för att kommunernas godtyckliga beslutsfattande i frågor som gäller familjevård ska ändras, hur tänker regeringen trygga familjevårdarnas rättigheter och genom anvisningar till alla förtydliga vad som exempelvis ingår respektive inte ingår i försäkringsskyddet och hur vill regeringen säkerställa att kommunerna följer lag och tillhandahåller familjevård på lika villkor? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Riksdagen har avsatt ett anslag på 150 000 euro för att utveckla familjevården i hela landet och arbetet startar genast i början av 2009. Enligt regeringsprogrammet ska familjevårdslagstiftningen revideras för att flytta fokus till familjevård när det gäller vård utom hemmet. Då kommer man att ta reda på vilka bristerna och utvecklingsbehoven är samt fokusera på att undanröja bristerna samt samla bakgrundsmaterial för revidering av lagstiftningen. Avsikten är att skapa grund för långsiktigt riksomfattande utvecklande av familjevården. Familjevården genomförs mycket olika ute i regionerna. Det finns områden där familjevård är den dominerande formen för vård utom hemmet, men också många områden där det är svårt att få familjevårdare. Dessutom varierar det mycket i vilken utsträckning familjevårdarna kan få stöd i sitt arbete. På vissa orter anser sig familjevårdarna få tillräckligt med stöd, anvisningar, råd och konsultation i sitt arbete, medan det brister i stödstrukturerna på andra ställen. Det leder självfallet till att kommunerna konkurrerar sinsemellan om resurserna. Bland annat av dessa skäl behövs det samordnade regler för familjevården i hela landet. Familjevårdarna måste ha lika rättigheter och möjligheter att få stöd för sin verksamhet oberoende av var i landet de är bosatta. Av denna anledning kommer social- och hälsovårdsministeriet att inleda arbetet med ett rikstäckande handlingsprogram för familjevård i mars 2009. Programmet ska samordna de regionala stödstrukturerna och satsa på regionala handlingsmodeller. Därmed kommer den regionala jämlikheten att förbättras samtidigt som alla kommuner får bättre tillgång till familjevårdare och större kontinuitet i verksamheten. Tack vare ett samordnat handlingsprogram kommer konkurrensen om befintliga och nya resurser att minska mellan kommunerna. Vidare ska programmet beskriva och lägga fram bedömningskriterier för processer som sätter barnet i fokus, nödvändiga stödformer och processerna för socialt arbete inom ramen för familjevård. Arbetet med att upprätta handlingsprogrammet har beröringspunkter med kvalitetsarbetet inom barnskyddet, det vill säga familjevården läggs upp med avseende på dels barnen och familjevårdarna, dels de berörda kommunerna. Kvalitetsarbetet ska också förtydliga anvisningarna till familjevårdarna och ta fasta på att barnen, familjevårdarna och de biologiska föräldrarna måste behandlas enligt lag och på jämlika villkor. 4
Ministerns svar KK 975/2008 vp Merja Kyllönen /vas Helsingfors den 7 januari 2009 Omsorgsminister Paula Risikko 5