nro 20101 Lehti eläinten asialla Turkistarhaton Suomi 2025 Sikojen puolesta Viipurin koirat Taiteilija Sari Bremer
Animalia-lehti, 32. vuosikerta julkaisija: Eläinsuojeluliitto Animalia päätoimittaja: Laura Uotila, laura.uotila@animalia.fi toimitussihteeri: Eeva Suhonen, p. (09) 720 65914 eeva.suhonen@animalia.fi taitto: Reeta Salmi, p. (044) 362 7714 reeta@redandblue.fi Osoitteenmuutokset: Tarja Balding, p. (09) 720 65911 tarja.balding@animalia.fi Painopaikka: Miktor Oy, Helsinki ISSN 0783-9170 Ilmestymisaikataulu: Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa lin tulee olla perillä toimituksessa 5.4.2010 mennessä. Pääkirjoitus Turkistarhaton Suomi 2025 ihmisvoimin toiminnanjohtaja salla tuomivara Aineistot lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki. Animalia-lehti on kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti ry:n jäsen. Ilmoitusmyynti: Eeva Suhonen, p. (09) 720 65914 Ilmoitushinnat: Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi Lisäveloitukset: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. Rajoitukset: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. Alennukset: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos toimistot 15 %. Ilmoitusten peruuttaminen: peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus sihteerille. Reklamaatiot: Kirjallisena 14 vuoro kauden aikana ilmes tymispäivästä lukien. Irtonumeromyynti: Akateeminen kirja kauppa. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava. Animalia-lehti pidättää oikeuden lyhentää ja muokata juttuja. Toimisto: Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki Asiakaspalvelu: p. (09) 720 6590, päivystys ma pe kello 10.00 15.00, fax (09) 148 4622 e-mail: animalia@animalia.fi Internetsivut: www.animalia.fi. Auta meitä auttamaan eläimiä! Liity jäseneksi tai tee lahjoitus. Animalia toimii jäsenmaksujen ja lahjoitusten varassa, siksi apusi on toiminnan edellytys! Jäsenmaksut: Tukijäsen: 25 / vuosi, aktiivijäsen: 30 / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.) 20 / vuosi, aktiivinuorisojäsen (alle 18v.) 24 /vuosi, ainaisjäsen: 440, yhteisöjäsen: 100 / vuosi. Sampo 800018-2105644. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. joulukuun alussa Animalia räväytti ihmisten luettavaksi uudenlaisen vision maaseudun tulevaisuudesta. Maaseudun Tulvaisuus -näköislehden jutut kertoivat Suomesta, jossa lihankulutus oli kääntynyt laskuun, Särkänniemen delfiinit onnistuneesti kotiutettu luontoon ja turkistarhauksen viimeisinkin muoto kettutarhaus lakkaamassa EU-kiellon voimalla. Maaseudun Tulvaisuus -nimen saanut lehti oli päivätty vuoteen 2025. Tänä keväänä Animalia aloitti kampanjan, jonka tavoite on tehdä viimeksi mainitusta visiosta totta. Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanja vaatii poliittista suunnitelmaa ja aikataulua Suomen luotsaamiseksi turkistarhattomaksi. Viime vuoden aikana sekä Tanska, Hollanti että Irlanti tekivät päätöksiä tarhauksen rajoittamiseksi tai kieltämiseksi. Suomessa tarhauksen tulevaisuudesta ei ole vakavasti puhuttu ja tässä hiljaisuuden kulttuurissaan Suomi on jäämässä outoon seuraan. Euroopan merkittävistä tarhaajamaista vain Puolassa poliittinen keskustelu turkistarhauksen ongelmista on ollut yhtä vähäistä. Me Animaliassa haluamme muuttaa tämän tilanteen ja tuoda Suomen jälleen lähemmäs eläinsuojelun edelläkävijämaita. Tähän muutokseen tarvitsemme kaikkien animalialaisten apua, mutta myös monien muiden. Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjaa lähtivät heti julkistamisen yhteydessä tukemaan ohjaaja Aki Kaurismäki, taiteilija Jani Leinonen, kirjailijat Risto Isomäki ja Leena Krohn sekä näyttelijä Pamela Tola. Maaseudun Tulvaisuus -projektin loimme yhteistyössä Lens Politica -elokuvafestivaalin tekijöiden kanssa. Kaikissa hankkeissamme ovat apuna lukuisat vapaaehtoiset. Ainoa todellinen eläinsuojeluongelma on ihminen ja samalla ainoa väline eläinten kaltoinkohtelun lopettamiseen ovat ihmiset: sellaiset ihmiset kuin nämä yhteistyökumppanimme ja Animalian jäsenet, jotka päättävät tarttua toimeen, tehdä jotain eläinten tilanteen parantamiseksi, vaikka tavoite eläinten aseman muuttamisesta voi näyttää toivottomalta. He voivat käynnistää muutoksen suhteessamme eläimiin. Ilman heitä ja teitä kaikkia tätä työtä ei jaksaisi tehdä, eikä se etenkään tuottaisi tuloksia. Eläinjärjestön toiminnanjohtajana joutuu aina silloin tällöin miettimään, että voi, jos olisin eläinlääkäri tai etologi. Ihmistieteilijätausta lienee kuitenkin yhtä lailla hyödyllinen. Eläinsuojelussa on aina lopulta kyse ihmisten käyttäytymisestä: Miksi kohtelemme eläimiä, kuten kohtelemme, vaikka tiedämme kuinka älykkäitä, tuntevia ja ainutkertaisia yksilöitä ne ovat? Miksi tietyt ihmiset löytävät voimaa sanoa: Nyt riittää, myös noita toisenlaisia on kunnioitettava? Kiitos teille kaikille, jotka uskallatte sanoa, että voimme toimia myös toisin. Lahjoitukset: Nordea 101130-260629. Rahankeräyslupa: 1347 A. Testamentit ovat merkittävä tuki Animalian työlle. Tiedustelut: Tarja Balding, puh. (09) 720 65911, tarja.balding@animalia.fi.
Sisällys 2 3 4 6 7 8 10 12 13 14 15 18 20 22 24 26 27 28 30 31 Pääkirjoitus Sisällys Design Against Fur -näyttely avasi uuden turkiskampanjan Animalian uusi Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanja käynnistettiin Helsingin Lasipalatsissa järjestetyllä turkisvastaisella julistenäyttelyllä. Suosittua kampanjaa tukemassa ovat mm. näyttelijä Pamela Tola ja kirjailija Risto Isomäki, jotka olivat vieraina myös näyttelyn avajaisissa. Uutiset Kolumni: Sanna Hellström Sanottua Risut ja Ruusut Sikojen puolesta omilla kasvoilla Viipurilaisesta katukoirasta sohvanvaltaajaksi Vietnamin karhut saivat uutta toivoa NHL-kiekkoilija ryhtyi eläinsuojelijaksi Kirjavinkit Lääketeollisuus nojaa yhä vahvasti eläinkokeisiin Kosmetiikan eläinkokeita voi boikotoida ostamalla vain eläinkokeetonta kosmetiikkaa, mutta lääkkeiden kanssa kuluttaja on astetta hankalamman kysymyksen edessä. Kun käytännössä kaikki markkinoille tulevat lääkkeet testataan eläimillä ja puntarissa on myös oma terveys, kuinka voi tehdä mahdollisimman eettisiä kulutuspäätöksiä. Miltä maistuu maidoton juusto? Kasvisruoka on elämän juhlistamista Maailman ainoan Michelin-tähdellä palkitun kasvisravintolan huippukokki Pietro Leemann vieraili viime syksynä Suomessa valmistamassa huikean kasvisbrunssin ympäristöystävälliseen kansalaisjärjestötapahtumaan. Animalialle Leemann valottaa ruokafilosofiansa taustoja: iloa ja elämän ylistämistä. Taiteilija Sari Bremer: Palava tiikeri Muinaisen Egyptin eläinmuumiot Miten voin toimia Tehtyä ja tapahtunutta Vegepalsta: Makeaa mahan täydeltä Sarjakuva Animaalit kautta maan Animaliashop 4 15 20 marina ekroos istockphoto laura uotila Kannen kuva: Liina Mäki-Patola 1 /2010 3
1. animalian uusi Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanja käynnistettiin näyttävästi Helsingin Lasipalatsissa avatulla turkisvastaisella Design Against Fur -julistenäyttelyllä helmikuun alussa. Kampanjan tavoitteena on luoda realistinen aikataulu ja toimenpiteet sille, että Suomesta tulisi täysin turkistarhaton maa. Animalian uusi kampanja tähtää määrätietoisesti turkistarhauksen asteittaiseen lakkauttamiseen siten, ettei mitään turkiseläinlajeja tarhattaisi Suomessa enää vuoden 2025 jälkeen. Viime vuosina useat Länsi-Euroopan maat ovat toinen toisensa jälkeen rajoittaneet ja vähentäneet voimakkaasti tarhausta. Tuoreimpana odotetaan merkittävän tarhaajamaa Hollannin päätöstä minkkitarhauksen lakkauttamisesta maalis-huhtikuussa. Suomessa kattavaa poliittista keskustelua turkistarhauksen tilanteesta ei ole käyty, vaan hiljaisuuden kulttuuri vastaakin lähinnä itäeurooppalaisen tarhaajamaa Puolan tilannetta. Lääkkeeksi ongelmaan Animalia vaatii, että Suomessa on laadittava selkeä suunnitelma tarhauksen lopettamisesta ja sen aikataulusta. Kevään aikana Animalia tapaa poliitikkoja ja puolueiden eduskun- teksti eeva suhonen kuvat laura uotila ja iiris rautiainen Design Against Fur -näyttely avasi uuden turkiskampanjan taryhmiä aiheen saamiseksi poliittisen valmistelun alle. Turkistarhaton Suomi 2025 tulee olemaan myös keskeinen Animalian vaaliteema vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Vuosi 2025 voi monesta eläinsuojelijasta tuntua kaukaiselta, mutta on kuitenkin realistinen suunnitelma, kun muistetaan, että monissa maissa tarhauksen lakkauttamisen siirtymäajat ovat olleet 10 15 vuoden luokkaa. Vuosi 2025 on poliittisesti järkevä aikataulu myös sille, että nykyiset tarhaajat ovat siirtyneet eläkkeelle tai työllistetty muille aloille, Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara perustelee kampanjan tavoitevuosilukua. Sama vuosiluku esiintyi toki myös kampanjan aikaisemmassa osassa: syksyn Maaseudun Tulvaisuus -näköislehden artikkeleissa. Julkkikset tukemassa tavoitteita Animalian uutta kampanjaa tukevat myös useat julkisuudesta tutut henkilöt. Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki, kirjailija Leena Krohn, tieteis- ja tietokirjailija Risto Isomäki, kuvataiteilija Jani Leinonen ja näyttelijä Pamela Tola lähtivät empimättä mukaan tukemaan Animalian Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjan vaatimuksia. Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki korosti vielä ulkomailta käsin erikseen "pitävänsä turkistarhausta viimeisenä niittinä ihmisyyden arkussa". Näyttelyn avajaisissa 1.2. nähtiin tietokirjailija Risto Isomäki ja näyttelijä Pamela Tola, jotka saivat vastailla ahkerasti median kysymyksiin. Minulle on ollut jo pikkutytöstä lähtien itsestään selvää, että turkistarhaus on väärin. En ole koskaan pystynyt käsittämään, miksi eläimiä kasvatetaan vain siksi, että voisimme pukea ne päällemme, Tola perusteli. Muun muassa suositusta tieteiskirjastaan Sarasvatin hiekkaa tunnettu kirjailija Risto Isomäki lähestyi turkistarhausta historian ja ekologian näkökulmasta. Se, mitä on kulloinkin pidetty hyväksyttävänä ja normaalina on vaihdellut eri ajanjaksoina. Esimerkiksi noitien polttamista pidettiin viedä muutama sata vuotta sitten täysin hyväksyttävänä, Isomäki vertasi. Henkilökohtaisesti minun on hankala kuvitella epäekologisempaa tapaa valmistaa vaatteita kuin turkistarhaus. Animalian näyttelyn avajaiset noteerat- 4 1 /2010
2. 1. Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara avasi Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjan ja kertoi Animalian poliittisista tavoitteista tarhauksen lakkauttamiseksi. 2. Kirjailija Risto Isomäki pitää turkistarhausta äärimmäisen epäekologisena tuotantomuotona. tiin mukavasti myös Helsingin Sanomissa, Vihreässä Langassa ja Yleisradiossa. Kevään aikana kampanjassa tullaan näkemään myös muita julkisuudesta tuttuja kasvoja. Julistenäyttely keräsi vieraita Julistenäyttely Helsingin Lasipalatsin Akkuna-galleriassa oli esillä helmikuun ensimmäisen viikon ajan. Esille oli koottu kansainvälisen Design Against Fur -julistesuunnittelukilpailun parhaita töitä vuosilta 2005 2009. Julisteiden ohella gallerian ikkunassa ohikulkijoita houkutteli suuri näyttöruutu, jolla esitettiin Design Against Fur -animaatiokilpailussa menestyneitä töitä. Erityisesti avajaisiltana 1.2. näyttelytilassa oli tiivis tunnelma, kun useat kymmenet vieraat tulivat tutustumaan uuteen näyttelyyn ja kohottamaan maljan Animalian kampanjalle. Myös viikon varrella vieraat kirjoittivat innostuneita terveisiä näyttelyn vieraskirjaan. Näyttelyä ja kampanjaa varten DAF-julisteista painettuja postikortteja voi edelleen tilata Animalian toimistolta ja verkkokaupasta. Korttien hinta on 1 ja tuotot käytetään suoraan uuteen turkiskampanjaan. Miten osallistua DAF-kilpailuun? Design Against Fur 2010 kilpailuun voivat osallistua kaikki yliopistoissa, korkeakouluissa tai ammattikorkeakouluissa kirjoilla olevat opiskelijat. Tänä vuonna kilpailun teemana ovat kanit, joten tehtävänäsi on suunnitella erityisesti kanien turkistarhaukseen kriittisesti suhtautuva juliste. Käy rekisteröitymässä kilpailuun viimeistään 26.3.2010 mennessä osoitteessa: www.infurmation.com/daf/2010/regform.php Kilpailutyön on oltava perillä Iso-Britanniassa 9.4.2010 mennessä. Lue kilpailun suomenkieliset ohjeet Animalian sivuilta: www.animalia.fi/uutiset/design-against-fur Voit kysyä lisää kilpailusta Animaliasta p. (09) 720 65 914, 050 302 81 70 tai eeva.suhonen@animalia.fi kristie kinch, 2005 1 /2010 5
Uutiset Koonneet Laura Uotila ja Saara Kupsala Haitin maanjäristys koskettaa myös eläimiä luonnonkatastrofit jättävät jalkoihinsa aina myös valtavan määrän eläimiä, jotka ovat asuneet omistajiensa kanssa katastrofialueella. Ihmisten lisäksi hätä- isotckphoto apua tarvitsevat siis myös eläimet, jotta katastrofista kärsinyt alue voisi alkaa toipua. Haitin hallitus välitti kansainväliselle WSPA-järjestölle pyynnön auttaa maanjäristyslueen eläimiä. Eläinten auttaminen auttaa myös ihmisiä: hoidotta jääneet eläimet voivat muodostaa riskin tautien leviämiselle. Pian maanjäristyksen jälkeen Haitiin organisoitiin WSPA:n kautta kokeneita auttajatiimejä, joihin kuului myös eläinlääkäreitä. Paikalle kuljetettiin mm. liikkuva eläinklinikka. Sen avulla päästään tehokkaasti auttamaan Haitin kaltaisille alueille, joissa eläinlääkintä ja eläinsuojelu ovat normaalioloissakin varsin tuntemattomia asioita. Haitin köyhyydestä johtuen lemmikkieläinten pitäminen ei ole siellä yhtä tavallista kuin monissa muissa maissa, mutta kaduilla elää silti merkittäviä määriä kodittomia koiria ja kissoja. Pelastuspartiot järjestivät näille eläimille ruokaa ja vettä, hoitivat loukkaantuneita eläimiä, tarkastivat paikallisen eläintarhan eläinten tilanteen sekä pyrkivät huolehtimaan kaupungin laidoilla elävien tuotantoeläinten hoidosta. Avustamistyö tulee jatkumaan vielä pitkään, ja sitä voi tukea WSPA:n kautta: www.wspa-international.org lu Turkistarhoille tukea valtiolta hallitus on myöntänyt lisää tukea turkistarhoille häkkien muuttamiseksi eläinsuojelulainsäädännön vaatimalle tasolle. Korotuksen jälkeen valtio maksaa noin 22 % investointien kuluista. Siirtymäaika uusiin häkkeihin on alkanut kymmenen vuotta sitten, ja aikaa uudistuksen tekemiseen on enää vuoden 2010 loppuun. Noin kolmasosa turkiseläimistä on edelleen lain vaatimuksia pienemmissä häkeissä: uudistuksen myötä ketulla on oltava tilaa häkissään 0,8 m 2 ja minkillä 0,25 m 2. Vuoden 2010 alusta astui voimaan myös päätös, jonka mukaan valtio maksaa turkistarhaajille vuosittain 11 päiväksi lomittajan. lu Länsi-Helsingin Kirjanpito Oy Helge Örn Kattavat tilitoimistopalvelut yli kymmenen vuoden kokemuksella Länsi-Helsingin kirjanpito Oy Pajamäentie 4 00360 Helsinki puh. 050 3513941 Sikojen kohtelusta kohu koko EU:ssa laura uotila suomen lisäksi myös muuta EU:ta on kuohuttanut sikojen huono kohtelu. CIWF (Compassion In World Farming) järjestön tekemän selvityksen mukaan valtaosassa kuvatuista sikaloista siat olivat ilman kuivikkeita ja niiden hännät oli typistetty, vaikka kumpaakaan tapaa EU:n lainsäädäntö ei salli. Tilannetta luonnehdittiin järkyttäväksi. Järjestö kävi kuvaamassa sikojen oloja 74 tilalla Tanskassa, Saksassa, Espanjassa, Hollannissa, Britanniassa ja Unkarissa. lu Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta aloitti toimintansa maa- ja metsätalousministeriö nimesi viime vuoden lopussa tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan, joka tulee toimimaan ministeriön apuna tuotantoeläinten hyvinvointia koskevissa kysymyksissä ja linjauksissa. Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata ja arvioida tuotantoeläinten hyvinvoinnin tasoa, tehdä ministeriölle ehdotuksia hyvinvoinnin kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja tuotantoeläinten hyvinvointia koskevista hankkeista ja esityksistä. Neuvottelukunta päätti aluksi alkaa kartoittaa tuotantoeläinten hyvinvoinnin tilan Suomessa. Lisäksi se tulee tarkastelemaan eläinsuojelulain kokonaisuudistusta, jota ollaan käynnistämässä maa- ja metsätalousministeriössä. Neuvottelukunta on kokoonpanoltaan laajapohjainen. Siinä ovat edustettuina keskeisimmät tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyvät tahot (mm. viranomaisten, maataloustuottajien, kuluttajien, elintarviketeollisuuden, vähittäiskaupan, eläinsuojelujärjestöjen, etiikan sekä yhteiskuntatieteellisen ja taloudellisen tutkimuksen ja hyvinvointitieteen edustajat). Myös Animalia on mukana neuvottelukunnassa. Sen toimikausi on kolme vuotta. sk 6 1 /2010
Kolumni Sanna Hellström Mitä silmä ei näe kansa kauhistui nähtyään sikavideot joulun alla. Kuvissa näkyi sairaita sikoja, likaisia ja ahtaita karsinoita, purtuja häntiä ja porsitushäkkejä. Laki edellyttää, että sairaat eläimet hoidetaan ja tilojen pitää olla puhtaita, mutta porsitushäkit ovat sallittuja ja tilavaatimukset pienet. Vaikka kuvien näkeminen on kurjaa, niin harva muistaa asiaa kaupan ruokatiskin ääressä. Eikä elintarviketeollisuus juuri tarjoa vaihtoehtoja, joilla voisi havahtua miettimään ostaako vapaana porsineen possun vai sen tavanomaisen. Porsitushäkit on jo kielletty monessa maassa ja sikojen tuotanto onnistuu ilman niitä. Porsaiden kastrointi ei ole yleinen käytäntö kaikkialla Euroopassa. Virikemateriaalia voi kehittää tai sikalat rakentaa sellaisiksi, että runsas kuivikkeiden käyttö on mahdollista. Tuotannossa on totuttu tekemään asiat tavallaan, eikä hyvinvointia edistäviin ratkaisuihin ole panostettu. Kuluttajat ovat luottaneet suomalaisen ruuan eettiseen laatuun tai olleet ajattelematta koko asiaa. Kaikki sikalat eivät ole kurjia ja joissain paikoissa emakot saavat elää vapaana ja tonkia olkikasoja. Tästä paremmasta tuotannosta ei kuitenkaan saa suurempaa rahallista korvausta. Ruokaan käytettävä osuus perheiden tuloista on pienentynyt ja suurella joukolla ihmisiä olisi taloudellisesti mahdollista tehdä valintoja muunkin kuin hinnan perusteella. Hyvinvoivalla kansalla on varaa maksaa myös eläinten hyvinvoinnista ja ruokakaupan hyllyltä pitäisi löytyä eettisesti kestävä vaihtoehto. Joillekin vaihtoehto on kasvissyönti, mutta myös lihaa syövän kuluttajan pitäisi voida valinnoillaan vaikuttaa eläinten hyvinvointiin. Silloin kun eläintenpito ei ole kunnossa, jonkun pitää se nähdä ja siihen puuttua. Vastuu eläimen hoidosta on eläimen omistajalla, mutta valvonnan pitää havaita laiminlyönnit. Puutteisiin pitää reagoida, vaikka niiden taustalla olisi ihmisten pahoinvointia tai taloudellista ahdinkoa. Eläinsuojeluvalvontaan on lisätty huomattavasti rahaa valtion budjettiin ja nyt on kuntien käsissä käyttää nämä rahat ja huolehtia riittävistä henkilöresursseista. Eläinsuojelussa ongelmia on myös syyttäjissä ja oikeuslaitoksessa. Aina havaitut rikkomukset eivät etene syyttäjän pöytää pidemmälle tai tuomituista rikoksista saa olemattomia rangaistuksia. Valvonta ei ole tehokasta, jos lainvastainen eläintenpito voi jatkua vuosia, vaikka laiminlyönti olisi havaittu ja niihin puututtu. Jos suomalainen sianlihantuotanto on laadukasta, niin mille tahansa tilalle pitää voida mennä koska vain ja asiat ovat kunnossa. Luonnollisesti on monta syytä, kuten eläintautien torjunta ja ihmisten yksityisyys, miksi käytännössä tiloille ei voi marssia sisään milloin vain, mutta eläinten olosuhteissa ei pidä olla mitään salattavaa. Silloin kun säännösten mukainen toiminta ei täytä kansalaisten odotuksia, on aika uudista lait. Sanna Hellström Suomen Eläinlääkäriliiton pj Sanottua Hirveintä on, että asiasta vastaavana ministerinä istuu niin kylmä ihminen kuin Sirkka-Liisa Anttila. Tv-keskustelua seuranneet näkivät millainen suhde hänellä on eläimiin. Ne ovat vain tuotantoeläimiä. Jos hänestä riittää, että possuille heitetään pallo virikkeeksi, niin metsässä ollaan. - Tommi Kovanen, puolustaja, Rauman Lukko, Kaupunkilehti Uusi-Rauma 16.12.2009. Risut ja ruusut Suomen hallitukselle, joka lisää rahallista tukeaan turkistarhaajille. Uhanalaisen eläimen pitäminen eläintarhassa on vähän kuin pakastamista: pidetään jotain säilössä. Mutta minkä varalle? Suojelu vankeudessa tuntuu ikään kuin olettavan, että joskus koittaa tulevaisuus, jolloin... niin, mitä? Jolloin ihminen on peruuttanut pahat tekonsa ja jossain on yhtäkkiä metsää eläinten tallustaa? Anu Silfverberg kolumnissaan Luonto pakastimessa, Helsingin Sanomat -verkkoliite 29.10.2009 Intialle, joka kielsi norsujen pitämisen eläintarhoissa ja sirkuksissa. 1 /2010 7
iiris rautiainen Sikojen puolesta omilla kasvoilla Kohuttujen sikalavideoiden kuvaajat Saila Kivelä ja Karry Hedberg päättivät tulla esiin omilla kasvoillaan, jotta puhe keskittyisi olennaiseen, eli eläinten oloihin tuotantotiloilla Suomessa. Myös Animalia aloittaa tänä keväänä näkyvän kampanjan sikojen olojen parantamiseksi. joulukuussa A-Studion Paluu tuotantoeläintiloille -ohjelmassa näytetyt sikalavideot saivat monet katsojat järkyttymään, mutta myös ärtymään: Vasta pari vuotta sitten televisiossa oli näytetty vastaavia tuotantoeläinkuvia. Eikö mikään todella ollut muuttunut? Saimme paljon yhteydenottoja tavallisilta ihmisiltä. Päällimmäisenä niissä oli järkytys eläinten oloista Suomessa ja siitä, etteivät viranomaiset olleetkaan tehneet asioille mitään kahden vuoden aikana, videoita kuvannut Karry kertoo. Aika moni kertoi päättäneensä ryhtyä myös kasvissyöjäksi. Motiivina kuvaamiselle oli autenttisen kotimaisen kuvamateriaalin tarve. Kotimaisista kuvista ja videoista on ollut huutava pula. Infopöydillä on joutunut esittelemään ulkomaista materiaalia tai hajanaisia vanhoja valokuvia suomalaisilta tiloilta. Oli selvää, että ihmisten herättämiseksi tarvittiin tuoreita kuvia suomalaisilta sikatiloilta, Karry kertoo projektin taustoista. Vaikka julkisuudessa spekuloitiin myös kuvien aitoutta, lavastussyytteitä kuvaajat kertovat saaneensa loppujen lopuksi vähän. A-Studion toimittaja tutkitutti videot poliisilla, josta vahvistettiin, että ne ovat aitoja, Karry kuittaa epäilyt. Vastassa pienet porsaat Kysyttäessä yllättivätkö tilat myös kuvaajansa, vastaus tulee kuin yhdestä suusta. Kyllä tilat järkyttivät, mutta eivät varsinaisesti yllättäneet. Se ehkä lopulta yllätti, kuinka samankaltaisia ne olivat. Ei tullut oikeastaan vastaan yhtään tilaa, jolta en olisi lähtenyt pois raskain mielin. Paikan päällä vielä kaikki hajut, äänet ja eläinten kärsimys korostuivat, Saila kuvailee. Erityisen järkyttävältä tuntui katsoa pieniä porsaita häkissä olevan emon vieressä ja ajatella, että ne ovat syntyneet ainoastaan ihmisten ruoaksi, Saila huokaa. Totta kai videoilla näkyvät kituvat ja 8 1 /2010
kärsivät yksilöt jäivät voimakkaasti mieleen. Mutta juuri pienten porsaiden uteliaisuus ja elämänilo kouraisivat, koska muutamassa kuukaudessa niistä kasvaa isoja, toivonsa menettäneitä eläimiä. En ole tottunut näkemään niin apaattisia eläimiä, mitä tiloilla kohtasin, Karry jatkaa. Ajatusmalleja muutettava Valtiovallan toimia kaksikko ei pidä riittävinä tilanteen vakavuuteen nähden. Julkisuudessa puhutaan harppausten parannuksista, kun todellisuudessa tarkoitetaan muutaman tarkastuseläinlääkärin palkkaamista tai muutamien senttimetrien lisäystä eläinten tiloihin. En usko, että niin kauan kuin eläimiä pidetään taloudellisina tuotantovälineinä, suurta muutosta tapahtuu, Saila pohtii. Ruotsissa samoihin aikoihin noussut vastaavantyyppinen sikakohu sai erilaisen vastaanoton kuin Suomessa ja pakotti jopa suuren lihayhtiön hallituksen jäsenen eroamaan. Suomessa poliitikot eivät ole kritiikistä huolimatta tehneet merkittäviä parannuksia sikojen olojen edistämiseksi. Ei se ole lopulta yllättävää, että eläimiä tuotetaan tällä tavalla, koska ihmiset syövät lähes joka aterialla lihaa. Siinä mielessä ei näiden videoiden pitäisi yllättää ketään, kun Suomessakin tapetaan kymmeniä miljoonia tuotantoeläimiä vuosittain ruoaksi, Karry pohtii. Eläinten olojen parantaminen vaatisi molempien mielestä arvojen muuttumista siten, ettei eläimiä kohdeltaisi enää pelkkinä tuotantovälineinä, vaan enemmän yksilöinä. Eläinten kohtelussa heijastuu jatkuvaa talouskasvua vaativa yhteiskunta. Tähän liittyy myös se, mitä meiltä ihmisiltä nykyään vaaditaan, millainen on ihmisarvo. Siitä kumpuaa suoraan myös se, miten kohtelemme eläimiä, Karry analysoi. Vaikka luomua suositellaan usein parempana vaihtoehtona tehotuotetulle lihalle, Saila ja Karry suhtautuvat siihen varauksella. Luomutuotannossa eläimelle taataan muutama kymmenen neliösenttiä lisää tilaa, eikä ole olemassa esimerkiksi luomuteurastamoja. Ongelma on edelleen siinä, että eläimen elämän pääasiallisena tarkoituksena on tuottaa lihaa. Luonnonmukaisestihan sian paikka ei olisi sikalassa, Saila napauttaa. Esiin omilla kasvoilla Omilla kasvoilla esiin tuleminen ei pelota sikatehtaat.fi kumpaakaan kuvaajista. Heidän mielestään laillisen elinkeinon tulisi kestää tarkastelu päivänvalossa. Molempien taustalla on myös pitkällinen pohdinta eläinoikeuskysymyksistä. Omalla kohdallani eläinten oikeudet alkoivat kiinnostaa 90-luvun puolivälissä. Yksi suuri vaikuttaja oli Peter Singerin teos Oikeutta Eläimille. Kun olin lukenut teoksesta noin 60 sivua, en ole koskaan sen jälkeen syönyt lihaa, Karry kertoo. Vaikka en itse kuluta eläinperäisiä tuotteita, pari vuotta sitten esillä olleet tuotantoeläinvideot järkyttivät, ja minulle tuli halu toimia enemmän eläinten puolesta. Tuotantoeläinten kohdalla koko ongelman suuruus on niin suhteeton, kun puhutaan miljardeista eläimistä joka vuosi, Saila miettii. Eläimet ovat meidän armoillamme. Me ihmiset voimme puolustaa niitä, jos niin haluamme, Karry kiteyttää. eeva suhonen Animalia aloittaa sikakampanjan Animalia aloittaa tänä keväänä yhdessä SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton kanssa uuden kampanjan, jossa keskitytään sikoihin ja niiden kasvatuksen ongelmiin. Kampanja tulee herättelemään yleisöä tuotantoon liittyvistä epäkohdista ympäri Suomen, sillä se näkyy erityisesti Animalian kesäkiertueella. Kampanjalle perustetaan omat verkkosivut sekä julkaistaan erilaista kampanjamateriaalia. Kevään ja kesän kampanja keskittyy kuluttajiin vaikuttamiseen. Syksyllä viesti viedään keskitetysti eduskuntaan, jotta sikojen hyvinvoinnin parantaminen saisi aidosti vauhtia ja poliittista tukea. Kampanjan yhteydessä tullaan keskustelemaan aktiivisesti myös kaupan ja lihatalojen edustajien kanssa sikatuotannon epäkohdista. 1 /2010 9
Viipurilaisesta katukoirasta sohvanvaltaajaksi suomalaiset ovat suunnanneet erilaista avustustoimintaa Viipuriin jo pitkään. Ihmisten lisäksi apua tarvitsevat myös alueen eläimet, sillä koirien hylkääminen on valitettavaa arkipäivää Venäjällä: Elintason ollessa muutenkin heikko jätetään eläimet helposti vaille hoitoa. Suomessa on toiminut vuodesta 2006 Viipurin koirat -niminen yhdistys, jonka tavoitteena on parantaa hylättyjen koirien elinolosuhteita viipurilaisilla löytökoiratarhoilla. Tärkeä osa yhdistyksen avustustyöstä on myös etsiä Viipurin kodittomille koirille pysyviä koteja Suomesta. Viipurin Koirat ry avustaa kahta Viipurissa sijaitsevaa koiratarhaa, jotka molemmat sijaitsevat Viipurin laitamilla. Suuremmalla tarhalla elää tällä hetkellä yli sata koiraa, pienemmällä muutamia kymmeniä. Keskimäärin yhdistys välittää vuoteksti laura uotila kuvat laura soini sittain noin 250 koiraa Suomeen. Koirat tuodaan Suomeen aina maa- ja metsätalousministeriön voimassa olevien maahantuontimääräyksiä noudattaen ja lisäksi rajaeläinlääkäri tarkastaa eläimet ennen niiden Suomeen tuontia. Kaikkia ei voi tuoda Suomeen Tarhoilla elävien koirien olosuhteita on parannettu merkittävästi, mutta kaikkia koiria sekään ei vielä riitä pelastamaan. Koirat elävät tarhoilla pääasiassa ulkona aitauksissa, pieniin ryhmiin jaettuina. Talvi on erityisen ankaraa aikaa löytökoiratarhojen koirille, joille kaikille ei ole tarjolla edes kunnolla eristettyä koppia saati lämmitettyä sisätilaa. Varsinkin pennut ovat kylmyydessä heikoilla ja osa niistä valitettavasti menehtyy sen vuoksi, yhdistyksen hallituksen jäsen Laura Soini kertoo. Hän käy paikan päällä yleensä pari kertaa kuukaudessa. Yritämme kohentaa koirien oloja tarhoilla, sillä kaikkia koiria ei mitenkään voi tuoda Suomeen. Joukosta valitaan sopeutumiskykyisiltä vaikuttavat koirat. Ne kuvataan nettisivujamme varten ja niille yritetään sitten etsiä uusi koti Suomesta, Soini sanoo. Löytökoirien avustaminen on yleensä varsin konkreettista työtä. Viipurissa olevia koiria autetaan kunnostamalla tarhojen olosuhteita. Olemme avustaneet tarhoja esimerkiksi sähköjen saamisessa, kaivojen kunnostamisessa, koppien ja aitauksien rakentamisessa, ruuan ja lääkkeiden hankkimisessa sekä koirien steriloinneissa ja kastroinneissa, Soini kuvailee. Isommalle tarhalle on kunnostettu myös omat huoneet pennuille ja sairaille 10 1 /2010
Viipurin löytökoiratarhoilla odottaa jatkuvasti lähes pari sataa koditonta koiraa uutta omistajaa. Laura Soini on auttanut monia niistä löytämään uuden kodin Suomesta, kuten myös vieressä makoileville Muhtar- ja Lada-koirille. koirille sekä huone, jossa voidaan suorittaa leikkauksia. Hyväntekeväisyystyössä herää helposti epäilyksiä siitä, päätyvätkö avustukset aina niille, joille ne on tarkoitettu. Soinin mukaan asiasta ei ole huolta. Vuosien aikana olemme oppineet tuntemaan tarhoja ylläpitävät ihmiset ja hyvä luottamussuhde on syntynyt. Emme kuitenkaan tue tarhoja suoraan rahallisesti, vaan avustamme esimerkiksi rakennusmateriaalien rahoittamisessa. Onnellisia loppuja Laura Soinia odottaa kotona kolme entistä viipurilaista katukoiraa sekä usein myös muutama uutta kotia odottava hoitokoira. Kaksi hänen omista koiristaankin tuli hänelle alun perin vain hoitoon, mutta jäivät lopulta: toiselle olisi ollut haaste löytää sopiva koti arkuuden takia, toisella taas oli paljon hoitoa vaatinut ihosairaus. Koirien menneisyydestä tiedetään aina vain rajatusti. Yksi koiristani eli Luiza on villintyneen koiran pentu, joka pelastettiin löytökoiratarhalle metsästä. Graf taas oli jätetty pentuna laatikossa tarhan ulkopuolelle. Ikävä menneisyys on myös Muhtarilla, joka oli hylätty syksyn tullen kesämökkialueelle, Soini muistelee koiriensa menneisyyttä. Luiza oli äärimmäisen arka, kun se tuli luokseni hoitoon. Meni viikkoja ennen kuin pystyimme aloittamaan hihnassa kulkemisen opettelun. Aluksi vieraat ihmiset pelottivat ylitsepääsemättömästi. Pikkuhiljaa Luiza on kuitenkin sopeutunut kotikoirana elämiseen, ja se on saanut valtavasti lisää rohkeutta. Ei siitä juurikaan enää huomaa, että se on joskus ollut huomattavan pelokas koira, Soini kertoo. Mittatilauskoiraa ei ole Löytökoiralle kodin tarjoamista harkitessa tulee varautua käytännössä kaikkeen. Koirilla voi olla hoitoa vaativia sairauksia, ja sopeutuminen uuteen kotiin vie aina oman aikansa. Vaikka yritämme tutustua mahdollisimman hyvin jokaiseen sivuilla kotia etsivään koiraan Viipurissa, ei koskaan voi täysin varmasti ennustaa, miten koira tulee sopeutumaan uuteen kotiin tai miten sen käytös tulee mahdollisesti muuttumaan. Usein kaikki menee helpommin kuin on ajatellut, mutta silti mahdollisiin ongelmiin kannattaa aina kuitenkin varautua, Laura Soini muistuttaa. Jokaisen koiran kohdalla harkitaan tarkoin, minkälainen koti ja asuinpaikka sille todennäköisesti sopisi parhaiten. Kodit valitaankin aina koirien ehdoilla. Mittatilauskoiraa meiltä ei voi saada. Mutta jokaisen hyvän kotiehdokkaan kanssa yritämme yhdessä pohtia, mikä kotia etsivistä koirista voisi olla juuri heille sopiva. Aina se ei ole se ensimmäinen, johon sivuilla ihastuu. Keskusteluiden avulla pyrimme lopulta saattamaan potentiaaliset kodit ja koirat yhteen, Soini toteaa. Varsinkin ensimmäistä koiraansa hankkiva saattaa empiä löytökoiran hankkimista. Löytökoirat ovat koiria siinä kuin muutkin, mutta uudella omistajalla tulee olla aina riittävä motivaatio koiran tapakasvatukseen ja mahdollisten eteen tulevien ongelmatilanteiden ratkomiseen, Soini sanoo. Toki varsinkin ensimmäistä koiraa hankkivien kanssa mietimme tarkoin, minkälainen koira juuri heille soveltuisi. Koirien joukossa on myös niitä, jotka ovat jo aiemmin olleet tavallisia kotikoiria, mutta joiden omistaja on esimerkiksi kuollut, Soini jatkaa. Ja yhdistys auttaa toki aina myöhemminkin. Kyselemme kauttamme Suomeen tulleiden koirien kuulumisia myös jälkikäteen, ja jos vastaan on tullut ongelmia, autamme niiden ratkomisessa. Ainoa mahdollisuus kaltoin kohdeltujen katukoirien auttamiseen ei kuitenkaan ole kodin tarjoaminen. Osa koirista tarvitsee väliaikaisen hoitopaikan Suomesta kodinetsinnän ajaksi, joten koiralle voi tarjota katon pään päälle myös väliaikaisesti. Yhdistyksen työtä ja koirien olosuhteita voi helpottaa lahjoittamalla koirille ruokaa, leluja, puruluita tai vaikka kylmältä suojaavia takkeja. Rahalahjoituksillekin on aina suuri tarve. Mahdollista on myös adoptoida itselleen kummikoira, jonka elämää Viipurissa pääsee seuraamaan valokuvien avulla. Kummimaksujen avulla yhdistys parantaa erityisesti näiden pitkään tarhoilla olleiden koirien oloja. Lisätietoja: www.viipurinkoirat.fi 1 /2010 11
aaf Vietnamin karhut saivat uutta toivoa uusi vuosikymmen alkoi Aasiassa tarhattavien karhujen kannalta toiveikkaasti. Kiinassa ja Vietnamissa toimiva eläinsuojelujärjestö Animals Asia Foundation tiedotti yhdeksäntoista uhanalaisen sepelkarhun pelastuneen laittomalta karhutarhalta, jossa niistä lypsettiin sappea epäinhimillisissä olosuhteissa. Karhuja pidettiin tarhalla teräskontteihin hitsatuissa selleissä, jossa ne levottomasti kulkivat edestakaisin tai makasivat hiljaa märällä betonilattialla omissa ulosteissaan. Karhut oli luultavasta vangittu poikasina luonnosta, yksi karhuista oli sokea ja kahdelta puuttui raaja. Karhujen pelastustarina alkoi tammikuun alussa, kun paikalliset viranomaiset olivat ottaneet yhteyttä AAF:ään päätettyään lakkauttaa tarhan, joka ei täytä edes minimivaatimuksia karhujen pidolle. Maanantaina 18. tammikuuta alkoi karhujen yli 2000 kilometrin matka kohti AAF:n rakennuttamaa pelastuskeskusta, jossa ne pääsevät elämään mahdollisimman luonnonmukaisissa olosuhteissa, toteuttaen lajityypillistä käyttäyty- mistään. Matka kesti kolme vuorokautta, koska matkaa tehtiin lähinnä öisin. Kahden tunnin välein pysähdyttiin tarkistamaan karhujen kunto ja varmistettiin riittävä veden ja ravinnon saanti. Torstaina 21. tammikuuta seurue saapui karhujen pelastuskeskukseen ja kaikki yhdeksäntoista karhua voivat olosuhteisiin nähden hyvin. Muutamat karhuista olivat hermostuneita kaikista matkan aiheuttamista meluista, mutta enemmistö karhuista käyttäytyi täysin rauhallisesti. Karhut söivät hyvällä ruokahalulla hedelmiä, paistettua riisiä ja leipää. Tämä oli eläinlääkäreiden mielestä toipumisen kannalta erittäin hyvä merkki. Pelastus tuli näille karhuille juuri oikeaan aikaan, koska kesä kuumissa konteissa olisi varmasti ollut näille karhuille liian suuri koettelemus. Toivottavasti karhujen kuntoutuminen lähtisi hyvin käyntiin ja nämä karhut saisivat vielä tuntea ruohon jalkojensa alla. Näiden karhujen vapautuminen oli suurin yksittäinen pelastusoperaatio Vietnamissa sen jälkeen, kun AAF teki sopimuksen paikallisten viranomaisten kanssa 200 karhun vapauttamisesta vuonna 2005. Nyt näistä 200 karhusta on pelastettu viisikymmentä. Kiinassa tehdystä sopimuksesta 500 karhun luovuttamisesta on järjestön hoidettavaksi päätynyt 266 yksilöä. Näistä monet ovat olleet hyvin huonokuntoisia ja monet ovat jo menehtyneet sapen lypsämisen aiheuttamiin sairauksiin. Työ karhujen hyväksi jatkuu edelleen ja tekemistä on vielä paljon, mutta tämä yksittäinen pelastustarina antaa taas voimia ja uskoa, että jokin päivä tämä eläinten äärimmäisen julma hyväksikäyttö saataisiin loppumaan, kuten Intiassa tanssivien karhujen kohdalla. Uskon, että välittäminen eläinten ja ympäristön hyvinvoinnista voimistuu tulevaisuudessa, koska onhan se lopulta myös ihmisen hyvinvoinnin perusta. Muutokset ovat tuskastuttavan hitaita, mutta suunta tuntuu oikealta. Karhujen tarinaa voi seurata AAF:n Internet-sivuilta: www.animalsasia.org. suvi börman animalian karhuryhmän puheenjohtaja 12 1 /2010
Georges Laraque on ensimmäinen kanadalainen kiekkotähti, joka puhuu julkisesti eläinten oikeuksista. Samanlaista pelaajaa kaivattaisiin Suomenkin kiekkosarjaan. alexandre gagnon NHL-kiekkoilija ryhtyi eläinsuojelijaksi kovasta pelityylistään tunnettu kiekkotähti teki yllättävän käänteen ja ryhtyi kasvissyöjäksi sekä osallistui turkisteollisuuden vastaiseen mielenosoitukseen. Kanadalainen Georges Laraque on pelannut jääkiekkosarja NHL:ssä kaudesta 1997 1998 lähtien. Hänen alaansa eivät kuitenkaan ole etupäässä maalit, syötöt ja tehopisteet, vaan kova fyysinen taklauspeli ja Pohjois-Amerikan kiekkosarjoissa varsin yleiset jääkiekkotappelut. 191 cm pitkä ja 118 kiloa painava Laraque on nykyään tunnettu kautta koko maailman jääkiekkopiirien. Hyökkääjää pidetään 2000-luvun tunnetuimpana ja voittoisimpana tappelijana ja vuosina 2003 arvostettu The Hockey News ja vuonna 2008 The Sports Illustrated ovat valinneet Laraquen NHL:n parhaaksi alallaan. Nyt Laraque on tehnyt kuitenkin täysin uuden ja yllättävänkin aluevaltauksen. Kovanyrkkinen hyökkääjä oli mukana maailman suurimman eläinsuojelujärjestön Petan Montrealissa järjestämässä turkisteollisuuden vastaisessa mielenosoituksessa. Noin 50 mielenosoittajaa kerääntyi Pohjois-Amerikan turkismuotinäyttelyn edustalle protestoimaan turkisalaa vastaan. Laraque esiintyi Petan paidassa ja piti esillä julistetta joka kuvasi nyljettyä kettua. Julisteessa luki your fur had a face. Mielenosoituksen jälkeen hän kirjoitti kotisivuilleen alkaneensa kasvissyöjäksi. Vegaaniksi mies ilmoitti ryhtyneensä puolestaan 1.6.2009 ja suunnittelevansa täysipainoisen ruokavalion ravintoterapeuttinsa kanssa. Lisäksi hän kertoi haluavansa loppuelämänsä ajan tehdä voitavansa eläinten suojelemiseksi. Se sopiikin hyvin, sillä ammatissaan hänen toimenkuvaansa kuuluu oman joukkueen tähtipelaajien suojelu. Laraque kertoo nähneensä vähän aikaa sitten dokumenttielokuvan Earthlings. Monenlaisia elokuvafestivaaleja kiertäneen ja runsaasti palkitun dokumentin aiheina ovat mm. eläinten tehotuotanto, turkisteollisuus ja eläinkokeet. Elokuvan näkeminen on Laraquen mukaan lopullisesti kääntänyt hänet eläinsuojelijaksi, ja kiekkoilija kehottaa myös kaikkia fanejaan katsomaan näyttelijä Joaquin Phoenixin juontaman dokumentin. Earthlings on katsottavissa ilmaiseksi internetistä sekä lainattavissa Animalian kirjastosta. Kasvissyönti ei aikojen saatossa ole ollut erityisen poikkeuksellista ammattilaisurheilun maailmassa. Kuuluisia vege-urheilijoita ovat muun muassa Mac Danzig (vapaa-ottelu), Bruce Lee (karate), Paavo Nurmi (juoksu), Gianluca Vialli (jalkapallo), Bob Burnquist (rullalautailu) ja Martina Navratilova (tennis). www.georgeslaraque.com jukka vuorio alexandre gagnon 1 /2010 13
Kirjavinkit Raisa Kettunen: Puputyttö ja Vohvelisankari, 61 s., Moreeni, 2009. Myytävänä Animaliassa. Valloittava vegaaninen leivontakirja kirja Puputyttö ja Vohvelisankari on täysin uusi aluevaltaus suomalaisissa keittokirjoissa. Vegaanisista makeiden herkkujen leivontaresepteistä koostettu kirja on varmasti eläinystävien odottama opas. Siinä missä aikaisemmin moni on pyöräyttänyt muffinssit amerikkalaisen Vegan Cupcakes -kirjan ja sikäläisten leivontamittojen kanssa pähkäillessä, tarjoavat Raisa Kettusen itse kehittämät herkulliset reseptit selkeät suomenkieliset ohjeet niin vegaanisten muffinssien, pikkuleipien, karkkien kuin täytekakkujenkin leipomiseen. Erityistä kiitosta ansaitsevat kirjan kuvat ja taitto, jotka tekevät koko teoksesta itsestäänkin kuin värikkään karkin. Aloittelevaa leipojaa kannustaa myös Kettusen kannustava ja humoristinen kirjoitustyyli. Monet leipomuksista ovat amerikkalaishenkisiä, ja rasvassa ja sokerissa ei säästellä. Mutta sen voi antaa anteeksi, sillä näiden herkkujen vuoksi ei joudu kärsimään yksikään eläin! eeva suhonen Artikkeleita ihmisen eläinsuhteesta Ihmisten eläinkirja: Muuttuva eläinkulttuuri. Toim. Pauliina Kainulainen & Yrjö Sepänmaa Palmenia, 2009, 235 s. Teosta voi lainata Animalian kirjastosta. kirja Ihmisten eläinkirja on monipuolinen artikkelikokoelma, jossa tarkastellaan ihmisten ja eläinten välisiä suhteita ihmistieteiden näkökulmista. Kirjan julkaiseminen ilmentää, että myös Suomessa eläinkysymykset ovat alkaneet saada aikaisempaa vahvemman jalansijan kulttuuri- ja yhteiskuntatieteissä. Kirja koostuu 13 artikkelista, jotka tarkastelevat mielenkiintoisella ja monipuolisella tavalla eläinsuhteemme muotoutumista. Artikkelit käsittelevät muun muassa eläinten oikeuksia, susipolitiikkaa, islamin eläinsuhdetta, eläimen asemaa teologiassa, kotieläinten massatuotantoa, eläinarkkitehtuuria sekä länsimaisen ajattelun, kansanperinteen ja nykykulttuurituotteiden eläinkuvia. Artikkelit on kirjoitettu yleistajuisesti, ja kirja sopii hyvin kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita eläinsuhteemme etiikasta sekä sen historiallisista, kulttuurisista ja poliittisista taustoista. saara kupsala Miten broilerista tehtiin tuote Hilja Toivio: Suomen broilerituotannon historia 1959 2009. Suomen Broileriyhdistys ry, 2009, 224 s. Teosta voi lainata Animalian kirjastosta. kirja Vuonna 1959 suomalaisille esiteltiin ensimmäistä kertaa amerikkalaisten herkuksi kutsuttu broileri, uudenlainen siipikarjanliha. Tavoitteena oli tutustuttamisen jälkeen aloittaa kotimainen broilerintuotanto. Tuohon asti siipikarjanlihan kulutus oli ollut Suomessa vähäistä. 1980-luvulla kauppoihin saapui muiden broilerivalmisteiden ohelle kansan suosikkituotteeksi nouseva paistettu broileri ja broilerinkulutus lähti nousemaan kohti nykylukemia. Toissa vuonna suomalainen söikin keskimäärin jo yli 16 kiloa broileria. Kulutuksen kasvun lisäksi muutkin asiat ovat muuttuneet. Vuonna 1961 Siipikarja-lehdessä määriteltiin broilerin suositeltavaksi kasvatustiheydeksi 10 12 poikasta neliömetrillä. Nykyisin broilereita on suomalaisella tilalla keskimäärin 23 yksilöä neliöllä. Kanan ja broilerin historia on tositarina eläinyksilöitä sisältävien maatilojen muutoksesta eläimiä raaka-aineenaan käyttäväksi tehdastuotannoksi. salla tuomivaara Ideoita kissan virikkeistämiseen Kissan aktivointi. Elina Väyrynen, Jan Nyström. Art House, 2009, 302 s. Teosta voi lainata Animalian kirjastosta. kirja Kissojen aktivointiin ja virikkeistämiseen panostetaan varsin vähän, vaikka ainoastaan sisällä elävien kissojen määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä huimasti. Kissa on aktiivinen eläin, joka kaipaa tekemistä sekä psyykkisesti että fyysisesti siinä missä koirakin. Kirjassa käydään läpi kissan erityispiirteitä kouluttajan kannalta. Kissa harvoin kestää esimerkiksi yhtä pitkiä ja ärsykkeentäyteisiä koulutushetkiä kuin koira. Kirja antaa ohjeita myös kissan totuttamiseen erilaisiin arkipäivän tilanteisiin: kuljetuslaatikkoon, kynsien leikkuuseen, harjaamiseen ja pesemiseen. Pääpaino on kuitenkin varsinaisten temppujen opettamisessa: miten kissa ehdollistetaan naksuttimeen ja miten sitä hyödyntäen voidaan kissa saada toimimaan halutulla tavalla. Kokonaisuutena kirja on piristävä uutuus kissanomistajille, ja sen soisi toimivan virikkeenä yhä useamman sisäkissan elämänlaadun kohottamiselle. laura uotila 14 1 /2010
Lääketeollisuus nojaa yhä vahvasti eläinkokeisiin teksti laura uotila kuvat istockphoto Lääkkeet aiheuttavat päänvaivaa monille eläinkokeisiin kriittisesti suhtautuville. Kosmetiikan eläinkokeita on helppoa välttää seuraamalla eläinkokeettoman kosmetiikan listaa, mutta lääketiede ja eläinkokeet ovat nivoutuneet jo lain vaatimusten perusteella niin tiukasti yhteen, että eläinkokein testaamattomia lääkkeitä ei vain ole markkinoilla. Toisaalta lääketeollisuus on bisnestä siinä kuin muukin teollisuus, ja lääkeyritysten tarkoituksena on myydä meille lääkkeitä niin paljon kuin mahdollista välillä jopa turvallisuudesta tinkien ja uusia sairauksia kehittäen. noin kolmasosa EU:n alueen koe-eläimistä käytetään lääketieteelliseen tutkimukseen. Suomessa osuus on hieman pienempi: vuonna 2008 noin viidesosa koe-eläimistä käytettiin ihmis-, hammastai eläinlääketieteen tutkimuksessa. Suuri osa biologisen perustutkimuksenkin eläinkokeista tähtää kuitenkin sairauksien tutkimiseen, jolloin lääketieteellisten eläinkokeiden osuus Suomessa nousee noin 37 prosenttiin. Yleisimmin tutkitut ihmisten sairaudet ovat hermostolliset sairaudet ja mielenterveydelliset häiriöt. Yksi tuottavimmista teollisuuden aloista Lääketeollisuus sai alkunsa 1900-luvun alussa, jolloin systemaattinen lääkkeiden kehitystyö käynnistyi. Tehokkaimmin uusia lääkkeitä saatettiin markkinoille 1950-1970-luvuilla. Tämän jälkeen uudet innovaatiot ovat vähentyneet merkittävästi, ja uusien lääkkeiden saattaminen markkinoille on tullut entistä kalliimmaksi ja hitaammaksi. Silti lääketeollisuus on yksi parhaiten tuottavista teollisuuden aloista: Lääkemyynnin maailmanlaajuinen arvo oli 663,5 miljardia dollaria vuonna 2007. Kymmenen suurinta lääkeyritystä kattavat markkinaosuudesta lähes puolet. 1 /2010 15
Lääkkeiden kehitystyö pohjautuu edelleen pitkälti eläinkokeisiin. Lääkemarkkinointia ja turvallisuutta valvovat viranomaiset vaativat tiettyjä eläinkokeita, ennen kuin lääkettä saadaan myydä. Jonkin verran eläinkokeille vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä on kehitetty tutkimusten tiettyihin vaiheisiin, mutta tien pää näyttää olevan vielä hyvin kaukana sen suhteen, että lääketeollisuus luopuisi eläinkokeista kokonaan. Vaihtoehtomenetelmien etsinnässä ei pitäisi rajoittua vain viranomaisvalvonnan vaatiman testauksen vaihtoehtojen etsintään, vaan eläinkokeille vaihtoehtoiset menetelmät pitäisi käsittää laajemmin, sisältäen koko perustutkimuksen kirjon, toiminnanjohtaja Marianna Norring Juliana von Wendtin säätiöstä kertoo. Säätiö myöntää apurahoja eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä kehittäville lääketieteen tutkijoille. On mahdollista, että uuden tiedon löytämistä rajoittaa konservatiivinen lähtöoletus eläinkoemenetelmien ylivertaisuudesta. Esimerkiksi terveiden ihmisten ja tarkoin rajattujen potilasryhmien tutkimus voisi tuoda uutta tietoa. Toisaalta myös kuolleiden koe-eläinten tutkimista voitaisiin lisätä eläinten siitä enempää kärsimättä, Norring jatkaa. Eläinmallit ovat aina rajoittuneita Eläinten käyttäminen ihmisten malleina herättää kuitenkin myös paljon kritiikkiä. Ihmisillä esiintyviä ja tutkimuksen kohteena olevia sairauksia ei useinkaan luontaisesti esiinny eläimillä, joten niitä joudutaan aiheuttamaan niille keinotekoisesti. Jos taudin syntymekanismi on täysin erilainen kuin tutkittavassa sairaudessa, voinee kysyä, kuinka luotettavia tällaisista tutkimuksista saatavat tulokset ovat. Toisaalta moni ihmisten keskuudessa leviävä tauti ei oireile eläimessä lainkaan, tai sairaus pystytään parantamaan eläimessä, mutta ei ihmisessä. Esimerkiksi AIDStutkimus ei ole onnistunut simpansseilla toivotusti, koska HIV ei kehity apinoissa AIDS:ksi. Viruksen tarttumisen ehkäisevät rokotteet toimivat apinoilla, mutta kaikki lähes sata kehitettyä rokotetta ovat epäonnistuneet suojaamaan ihmisiä. Eläinkokeiden luotettavuutta lääketutkimuksessa on selvitetty useissa tutkimuksissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu tulos, että vain 8 % eläinkokeissa turvallisiksi ja tehokkaiksi todetuista lääkeaineista läpäisee myöhemmät ihmisillä tehtävät kliiniset tutkimukset, loput aineista todetaan ihmisillä mahdollisesti myrkyllisiksi tai tehottomiksi. Myös jo markkinoille hyväksytyistä lääkkeistä joudutaan aina osa vetämään myöhemmin pois, kun vasta käytössä havaitaan niiden aiheuttamat vakavat ja pahimmillaan hengenvaaralliset sivuvaikutukset. Uusien lääkkeiden tutkimista pidetään välttämättömänä, mutta kiinnostava ajatusleikki on myös miettiä, mikä elämässämme muuttuisi, jos uusia lääkkeitä ei enää tavoiteltaisi. Meille jäisivät käyttöön kaikki tällä hetkellä myyntiin hyväksytyt valmisteet. Tämän lisäksi tutkimuksesta vapautuvia resursseja voisi suunnata vaikkapa potilaiden yksilölliseen auttamiseen ja hoidon laadun parantamiseen. Sairauksien ennaltaehkäisyyn panostaminen voisi tuoda lisää terveitä elinvuosia, Marianna Norring pohtii. Terveys on hankala kauppatavara Aina lääketeollisuudellakaan ei ole ollut puhtaat jauhot pussissa. Lääkeyritykset ovat jääneet kiinni niin tutkimustulosten vääristelystä ja piilottelusta kuin myös ongelmat esiintuoneiden tutkijoiden vaientamisyrityksistä. Puutteelliset tutkimukset ennen markkinoille tuomista ovat myös vaarantaneet lukuisten ihmisten terveyden haitallisten sivuvaikutusten vuoksi. Historiasta löytyy runsaasti ikäviä esimerkkejä siitä, miten eläinkokeet läpäissyt lääke osoittautuukin vasta markkinoille pääsyn jälkeen ihmisille vaaralliseksi. Yksi tunnetuimmista esimerkeistä lienee 1950-luvun lopussa unilääkkeenä markkinoille tullut talidomidi, joka vasta käytössä osoitti, että se aiheutti raskaana olleiden naisten sikiöille vakavia epämuodostumia erityisesti raajoihin ja sisäelimiin. Lääke ehti invalidisoida yli 10 000 lasta ennen kuin se poistettiin markkinoilta. Nyt lääke on saanut uudelleen myyntiluvan syöpälääkkeenä, mutta raskaana ole- 16 1 /2010
ville naisille sitä ei enää saa määrätä. Lääketutkimuksen aukot eivät kuitenkaan ole jääneet 50-luvulle. Tuoreita esimerkkejä löytyy valitettavasti aivan viime vuosiltakin. Vuonna 2007 Yhdysvaltain kongressin perustama tutkintalautakunta julkaisi raportin, jonka mukaan Avandia-niminen diabeteslääke oli aiheuttanut noin 83 000 sydänkohtausta. Lääkkeen riskit olivat tiedossa mm. Pohjois- Carolinan yliopiston professorilla John Busella, mutta lääkettä valmistanut GlaxoSmithKline-yhtiö painosti professorin vaikenemaan riskeistä. Myös muut tutkimukset vahvistivat lääkkeen nostavan sydänkohtausten riskiä merkittävästi. Vuonna 2006 Iso-Britanniassa vaarantui vakavasti kuuden nuoren miehen terveys, kun he osallistuivat vapaaehtoisina uuden leukemia- ja reumalääkkeen testaamiseen. Huonosti suunnitellun kokeen seurauksena kaikkien miesten elimistö kärsi kokeen seurauksena vakavista vaurioista. Aiemmin lääke oli tutkittu määräysten mukaisesti kahdella nisäkäslajilla, joista toinen oli kädellinen, ja joilla se ei aiheuttanut mitään oireita. Viime aikoina runsasta kritiikkiä ovat saaneet myös sikainfluenssarokotetta valmistaneet yritykset, joiden väitetään liioitelleen taudin vakavuutta WHO:lle ja edesauttaneet siten sen luokittelua pandemiaksi. Lääkärin velvollisuus on ajaa ensisijassa potilaan etua, mutta riippumattomuuden säilyttäminen on vaikeaa, sillä lääketeollisuus on nivoutunut syvälle lääketieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen, Marianna Norring sanoo. Eläinten käyttö ihmisten malleina sisältää riskitekijöitä myös toisinpäin. Esimerkiksi penisilliini ja aspiriini olisivat jääneet ottamatta käyttöön ihmisillä, jos eläinkokeiden tuloksiin olisi luotettu molemmat lääkkeet kun olivat kuolettavia käytetyille koe-eläinlajeille, vaikka ne ihmisille ovatkin vaarattomia. Kun eläinkokeiden epävarmuustekijöihin lisätään lääketehtaiden salailu lääkkeiden tehottomuudesta tai vaarallisista sivuvaikutuksista, nousee mieleen helposti kriittisiä ajatuksia lääketeollisuuden pyyteettömyydestä ihmisten terveyden edistämisen suhteen. Laajentuvat markkinat Asiakaskuntansa kasvattamiseksi lääketeollisuus on alkanut laajentaa diagnosoituvien sairauksien kriteerejä, sairauksien yleisyyttä ja vakavuutta. Suomessakin muutamat lääkärit ovat uskaltautuneet nostamaan ongelman esille. Elämäntapoihin ja elämän luonnolliseen kulkuun, esimerkiksi ikääntymiseen, liittyvistä muutoksista on tehty diagnosoitavia sairauksia, joihin on kehitetty tehokkaasti markkinoidut lääkkeet. Tunnetuin esimerkki lienee laihdutuslääkkeet, vaikka ylipaino-ongelmaan tulisi puuttua ennen kaikkea elämäntapamuutosten kautta. Medikalisaatio eli sairauksien liioittelu ja niiden ylilääkitseminen ovat lääketeollisuuden voitto, mutta lisäävät myös merkittävästi eläinkokeita. Alkuperäisen lääketeollisuuden rinnalle on tullut patenttisuojan purkamisen jälkeen suuret rinnakkaislääkemarkkinat. Nykyisin patentoidun lääkeaineen patentti umpeutuu kymmenen vuoden jälkeen sen hakemisesta, ja tämän jälkeen vastaavaa vaikuttavaa ainetta hyödyntävät rinnakkaisvalmisteet pääsevät markkinoille. EU:ssa keskimäärin jo joka toinen myyty lääkepakkaus on rinnakkaisvalmiste. Rinnakkaislääkkeet pohjautuvat jo tutkittuihin ja siten eläinkoevaiheen läpäisseisiin lääkeaineisiin, jolloin eläinkokeita ei yleensä enää tarvita. Harva meistä säilyy elämänsä täysin terveenä, vaikka elintavoillaan yrittäisi sitä edistääkin. Mitä eläinten ystävä sitten voi tehdä, kun lääkäri kirjoittaa reseptin lääkkeeseen, joka täysin varmasti on testattu eläinkokein? Tarpeellista lääkettä ei tietenkään pidä koskaan jättää ottamatta, jos se on terveyden kannalta välttämätön. Lääkitystä voi kuitenkin harkita yhdessä hoitavan lääkärin kanssa sellaisten vaivojen kohdalla, jotka eivät vaaranna terveyttä. Eläinkokeita voi myöskin vähentää pyytämällä reseptin vanhaan lääkkeeseen, jota varten eläinkokeet on suoritettu kenties jo kymmeniä vuosia sitten. Tällaisesta lääkeaineesta on kertynyt vuosien varrella paljon tietoa mm. sen soveltumisesta eri ihmisille ja lääkkeen harvinaisetkin sivuvaikutukset ovat jo tiedossa. Vanhojen tunnettujen lääkeaineiden käyttäminen pienentää myös lääketeollisuuden voittoja, sillä suurimmat voitot tulevat patentin voimassaoloaikana eli 10 ensimmäisen vuoden aikana. Rinnakkaisvalmisteiden kohdalla tilanne on monimutkaisempi: rinnakkaislääkkeen tutkimisessa ei välttämättä ole käytetty eläinkokeita, mutta varmasti asiaa ei voi tietää. Toisaalta rinnakkaislääkkeitä valmistavat yritykset voivat olla pienempiä kuin lääketeollisuutta hallitsevat suuryritykset, eivätkä siten ole sotkeutuneet eläinkokein suoritettavaan lääkkeiden kehitystyöhön yhtä voimakkaasti. Osa vannoo myös luontaislääkityksen nimeen vakavissa tapauksissa siihen harvoin kannattaa turvautua, ja toisaalta valitettavasti myös useiden luontaislääkkeiden taakse kätkeytyy eläinkokeita. 1 /2010 17
Animalia testaa teksti aura yliselä Miltä maistuu maidoton juusto? monelle kasvissyöjäksi alkavalle leivänpäällisten keksiminen on haaste, ja maitotuotteiden vähentäminen saattaa kariutua juuri juuston kohdalla. Kuitenkin lehmänmaidosta valmistetuilla juustoilla on suuri ekologinen jalanjälki. Animalian raati testasi viittä eri soijajuustoa juustohyllyn ekologisina ja vegaanisina vaihtoehtoina. Kaikki raatilaiset olivat jo tutustuneet soijajuustoihin jossain muodossa. Kokeileminen kannattaa aloittaa miedoimmista laaduista, jotka eivät jaa mielipiteitä niin vahvasti. Kauppanimikkeellä edam tai edaminkaltainen myytävillä soijajuustoilla voi olla hyvä aloittaa. Soijajuustot löytyvät päivittäistavarakauppojen juustohyllystä. Soijajuustot eivät myöskään sula ruuanlaitossa yhtä hyvin kuin lehmänmaitojuustot. Tähän auttaa, kun raastaa soijajuustoa soija- tai kaurakerman kanssa sekaisin. Raatimme suosikiksi nousi K- ja S-ryhmän hyvinvarustetuissa marketeissa myytävä Smoked Cheddar Sheese, jonka voimakas savujuuston maku jakoi mielipiteitä. Toiselle sijalle jäi niukasti Redwoodin valmistama Cheezly Edam, jota myydään hyvinvarustetuissa S- ja K-ryhmän ruokakaupoissa ympäri Suomen. Kolmannen sijan vei Sheesen Blue Style -juusto, jota luonnehdittiin voimakkaan makuiseksi ja sinihomejuustomaiseksi. Neljännelle tilalle rankattiin yksittäispakattu Tofuttin Mozzarella aamupalajuusto, joka olisi toki parhaimmillaan leivän päällä nautittuna, eikä näin paljaaltaan juustotarjottimella. Viimeiseksi tässä raadissa sijoittui Redwoodin valmistama Cheddar Cheezly, joka sai moitteita murenevasta rakenteestaan. Soijajuustojen hinnat saattavat vaihdella kaupasta toiseen, tässä esitetyt hinnat ovat ohjeellisia. iiris rautiainen RAADIN SUOSIKKI Tuote ja saatavuus Smoked Cheddar Sheese 17 pistettä Saatavuus: Hyvinvarustetuista K- ja S-ryhmän marketeista koko maassa. Hinta: 5,25 227 g pakkaus Redwood Cheezly Edam 16 pistettä Saatavuus: Hyvinvarustetuista K- ja S-ryhmän ruokakaupoista koko maassa. Hinta: 4,05 190 g pakkaus Raadin kommentit Savuinen miellyttävä maku ja tuoksu. Aromaattinen. Maku erikoinen, aika kitkerä, jopa vähän polttava. Savuinen tuoksu on miellyttävä. Savun maku aika hallitseva, mikä sopii savujuustoista pitävälle. Hämmästyttävän lähellä savujuustoa tai sulatejuustoa. Ei jätä kylmäksi. Perusjuusto leivän päälle tai ruokiin. Mukavan pehmeä ja miellyttävä maku. Ensihaju hieman keinotekoinen. Suolainen, kärsii hiukan höttöisestä tuntumasta, toisaalta sulaa mukavasti suussa. Lähellä Edam-juustoa. Blue Style Sheese 15 pistettä Saatavuus: Hyvinvarustetuista K- ja S-ryhmän marketeista koko maassa. Hinta: 5,25 227 g pakkaus Tuoksuu pyyhekumilta. Maku voimakas, hieman kirpeä. Suutuntuma rasvainen. Tuoksu omituinen, maku sinihomejuustomainen ja hieman suolainen. Voimakas, aavistuksen kitkerä, hyvä kovan juuston tuntuma suussa. Tofutti Mozzarella aamupalajuusto 12,5 pistettä Saatavuus: Hyvinvarustetuista K- ja S-ryhmän ruokakaupoista koko maassa. Hinta: 3,80 150 g pakkaus Redwood Cheezly Cheddar 12 pistettä Saatavuus: Hyvinvarustetuista K- ja S-ryhmän ruokakaupoista koko maassa. Hinta: 3,90 190 g pakkaus Koostumukseltaan muistuttaa sulatejuustoa mutta maultaan miedompi. Sivumaku kuminen. Juustomainen rakenne miellyttää. Maku hieman tunkkainen, ei varmasti parhaimmillaan ilman leipää syötynä. Sopii leivän päälle, mutta kaipaa tosiaan jotain kaverikseen. Sopii arkikäyttöön. Melko mauton perus juusto. Koostumus mureneva, vähän jauhoinen, maku miedohko, kevyt savunmaku. Maku jotenkin keinotekoisen, jauhoisen, jopa kemikaalisen oloista. Melko kuiva ja mureneva rakenne, murenee leikattaessa. 18 1 /2010
Kasvisruoka on elämän juhlistamista maailman ainoan Michelin-tähdellä palkitun kasvisravintolan omistaja ja kokki Pietro Leemann vieraili viime syksynä Suomessa Megapolis-tapahtuman yhteydessä. Milanolaisesta Joia-ravintolasta tuttuja herkkuja tarjoiltiin ilmastoystävällisistä ruoka- ja kulutustempauksistaan tunnetun Porkkanamafian avustuksella Lasipalatsin aukiolla. Leemann myös kertoi ravintonäkemyksistään täydelle salille Vanhalla ylioppilastalolla. Ravintola Joian talvimenu houkutte- salla tuomivaara Michelin-palkittu kasviskokki Pietro Leemann vieraili Suomessa Pietro Leemann valmistamassa maistiaisia sunnuntaiaamun ilmaisbrunssille. lee koko olemuksellaan. Se tarjoaa ihmeteltäviksi annoksia kuten Happiness Onni (piiras perunasta ja siitakkeesta, pieni yrttisalaatti) ja Beneath a snowy white carpet Lumisen valkoisen maton alla (Kävele talvimetsän läpi artisokkien, maa-artisokan, valkosipulin, makean mustan kaurajuuren ja granaattiomenan kera). Ruokaa käsitellään Joiassa selkeästi sekä rakkaudella, taidolla että mielikuvituksella. Virallisesti Joia on kala- ja kasvisravintola, mutta ainakin tällä hetkellä listalla näkyy vain kasvisruokaa. Kananmunattomat ja maitotuotteettomat annokset on merkitty listaan erikseen. Olen yksi Italian keskeisistä top chefeistä. Sillä mitä puhun lehdissä ja televisiossa on merkitystä. Olen mielipidevaikuttaja ja haluan käyttää tätä valtaa. En oman egoni tähden, vaan koska haluan edistää toisenlaista ruokakultturia, Leemann kertoo. Hän on sveitsiläis-italialainen Joian johtaja, karismaattinen ja omanarvontuntoinen puhuja, mutta samalla hyvin lempeän oloinen hahmo. Maailman ensimmäisen Michelin-tähden saaneen kasvisravintolan taustalla ovat Leemannin Kiinassa ja Japanissa viettämät vuodet ja siellä uudistunut maailmankuva. Tie parempaan maailmaan ja parempaan ihmisyyteen löytyy vain väkivallattomuudesta. Ruoka on keskeinen tie tähän päämäärään. Ruokavalion muuttaminen on väylä todelliseen vallankumoukseen sekä ihmisessä itsessään että koko yhteiskunnassa. Monet ihmiset ovat kiinnostuneita kasvisruuasta etenkin sen terveysvaikutusten tähden. Ihmiset ovat valmiita kokeilemaan kasvisruokaa ja lisäämään sen määrää ruokavaliossaan. Minä haluan Joian avulla tehdä nämä askelet helpommiksi, Leemann toteaa. Hänen mukaansa ravintolan kävijäkunnasta vain noin 10 20 % on vegetaristeja, muille Joia on yksi kasvisruokaan tutustuttajista. Kala on ollut mukana ravintolan listalla näiden ensiaskelten helpottamiseksi. 20 1 /2010