Vesilaitosyhdistyksen uutiskirje 11/2013 Vesilaitosyhdistyksen sähköisen uutiskirjeen postituslistalle voi liittyä tai poistua ilmoittamalla dot vvy@vvy.fi Vesilaitosyhdistyksen uutisia Vesilaitosyhdistys lopettaa tilinsä Danske Bankissa (entinen Sampo Pankki) lähiaikoina. Jatkossa VVY:lle osoitetut maksut tulee ohjata yksinomaan Nordea Järjestöpankin tilille (FI09 2298 1800 0299 31). Pyydämme VVY:n jäsenlaitoksia, yhteistoimintajäseniä ja muita asiakkaita ottamaan muutoksen huomioon VVY:n jäsenyystietojen päivittäminen uudessa rekisterissä VVY on ottanut käyttöön uuden verkkopohjaisen järjestörekisterin. Uuden järjestelmän myötä yhdistyksen jäsenyyshallinta ja jäsenpalvelut paranevat entisestään. Jatkossa VVY:n jäsenet tarkistavat ja päivittävät yhteystietonsa jäsenrekisteriin itse. Samoin jäsenet toimittavat vuosittain tiedot jäsenmaksun määräytymistä varten suoraan järjestelmään. Varsinaisten jäsenten osalta tämä tarkoittaa mm. vesimäärätietoja ja yhteistoimintajäsenten osalta liikevaihtotietoja. Tiedotamme uuden menettelyn yksityiskohdista tarkemmin lähiaikoina. VVY.n jäsenyyden perusteista ja ehdoista tarkemmin mm. yhdistyksen säännöissä: http://www.vvy.fi/vesilaitosyhdistys/organisaatio/saannot Jäsenyyden eduista ja hyödyistä on tietoa mm. kotisivuillammehttp://www.vvy.fi/jasenet ja seuraavissa liitteissä: VVY esittelykirje Yhteistoimintajäseninfo VVY:n hallituksen jäsenten valinnan valmistelu Jälleen on syytä aloittaa keskustelu Vesilaitosyhdistyksen hallituksen erovuoroisten jäsenten ja varajäsenten tilalle valittavista henkilöistä. Vaalitoimikunta tulee helmikuussa tekemään vuosikokoukselle ehdotuksensa valinnoista. Hallituksen jäsenet valitaan vuosikokouksessa huhtikuussa 2014. Asiantuntijaryhmistä hallitus päättää toukokuun lopun kokouksessaan. Vuosikokouksen (1998) hyväksymien periaatteiden mukaan jäsenlaitokset jaetaan maksettavien jäsenmaksujen mukaan neljään kokoluokkaan ja kustakin pyritään valitsemaan kolme jäsentä hallitukseen. VVY:n sääntöjen mukaan vaalitoimikunnan ehdotuksen mukaisesti hallitukseen pyritään valitsemaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet siten, että heidät valitaan yhdistyksen varsinaisten jäsenten piiristä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti eri kokoluokista ja eri organisaatiomuodoista eri puolilta maata. Periaatteiden mukaisesti hallituksen jäsenten yhtäjaksoisten toimikausien määrän tulisi olla enintään kolme toimikautta eli yhteensä enintään kuusi vuotta. Puheenjohtajan yhtäjaksoinen toimikausi hallituksen jäsenenä voi olla pidempi eli kahdeksan vuotta.toiveena on, että jäsenlaitosten edustajat ottavat yhteyttä vaalitoimikunnan jäseniin hyvissä ajoin ennen helmikuussa pidettävää vaalitoimikunnan kokousta ehdottaakseen sopivia henkilöitä hallituksen varsinaisiksi ja varajäseniksi erovuoroisten tilalle. Suomen Vesilaitosyhdistys ry Finlands Vattenverksförening rf Asemapäällikönkatu 7, FI-00520 HELSINKI, puhelin 09 8689 010, faksi 09 8689 0190 vvy@vvy.fi, www.vvy.fi, Y-tunnus 0202570-3
2 VVY:n vaalitoimikunnan jäsenet vuonna 2014: Paavo Salmela (pj.) 2012-2014 Pudasjärven Vesiosuuskunta Riitta Hänninen 2013-2015 Lahti Aqua Oy Tapani Eskola 2014-2016 Kymen Vesi Oy Vaalitoimikunnan yhteystiedot VVY:n hallituksen jäsenet ja varajäsenet erovuoroineen VVY:n hallitus ja asiantuntijaryhmät Vesilaitosyhdistyksen säännöt. Kartoitus rasvan aiheuttamien ongelmien laajuudesta Vesilaitosyhdistys lähetti kaikille viemärilaitostoimintaa harjoittaville jäsenlaitoksilleen kartoittavan kyselyn, jossa selvitettiin rasvan aiheuttamien ongelmien laajuutta viemäriverkostoissa. Kyselyyn vastasi 50 vesihuoltolaitosta. Vastaajista 68 % ilmoitti, että rasvat aiheuttavat viemäriverkostossa jollakin alueella ongelmia, kuten tukkeutumista tai säännöllistä tarvetta rasvan poistoon, kun taas 32 % vastasi, ettei tällaisia ongelmia ole. Tyypillisesti vesihuoltolaitoksilla rasvaa kertyy pumppaamoihin siten, että ne vaativat puhdistamista. Ei ole mitenkään epätavallista, että rasva aiheuttaa tukkeutumista myös verkostoissa. Rasva kertyy putkeen, pienentää putken kapasiteettia ja sitoo itseensä myös muita lika-aineita. Rasva jää kiinni putken alapintaa, sitä joudutaan painehuuhtelukalustolla irrottamaan viemäristä, kertoo verkostopäällikkö Kari Kuosmanen Kuopion Vesiliikelaitokselta. Vesihuoltolaitoksista 82 % ilmoitti, että pumppaamoihin kertyy rasvaa siten, että ne vaativat puhdistamista, rasvan aiheuttamista tukkeutumista verkostoissa ilmoitti 51 % vesihuoltolaitoksista, rasvan aiheuttamista hajuhaitoista 24 % ja rasvan aiheuttamasta haitasta jätevedenpuhdistukselle 24 % Vastaajilla kysyttiin millaisilla alueilla ongelmia ilmenee. Vastaajista 45 % nimesi keskustat, 35 % asuinalueet ja 29 % teollisuusalueet ongelma-alueiksi. Lisäksi 24 % vastaajista ilmoitti ongelma-alueeksi muun alueen, jolloin vastauksiin oli useimmiten täsmennetty, että erityisesti ongelmia oli havaittu ravintolayritysten keskittymien läheisyydessä. Vesihuoltolaitoksia pyydettiin ilmoittamaan millaisia syitä on voitu todentaa rasvan alkuperää selvitettäessä. Vastanneissa vesihuoltolaitoksista 39 %:ssa viemäriin joutuneen rasvan syyksi oli selvinnyt puutteellinen rasvanerotuskaivojen tyhjennys, 27 %:ssa puuttuvat rasvanerotuskaivot, 22 %:ssa elintarvikeyrityksen päästö ja 14 %:ssa kotitaloudet. Joulun aikaan kinkkujen paistorasva menee kotitalouksissa liian herkästi viemäriin ja lisää rasvaongelmaa, kertoo verkostopäällikkö Kari Kuosmanen Kuopion Vesiliikelaitokselta. Jäähdytetty kinkunpaistorasva kuuluu biotai sekajätteisiin. Vastanneiden vesihuoltolaitosten verkostoalueella rasvatukoksia poistetaan vuosittain 0-50 kertaa, keskimäärin 8 kertaa vuodessa. Rasvojen tyhjennyksistä aiheutuvien kustannusten arviot vaihtelivat vesihuoltolaitoksittain 100 eurosta 50.000 euroon. Vesihuoltolaitoksia pyydettiin arvioimaan millä tavalla rasvan aiheuttamat ongelmat ovat kehittyneet. Vastaajista 31 % arvioi ongelmien lisääntyneen jonkin verran ja 12 % lisääntyneen merkittävästi. 29 % vastaajista ei ollut
3 havainnut muutosta. Vastaajista 8 % oli sitä mieltä, että ongelma on vähentynyt jonkin verran ja 10 % sitä mieltä, että ongelma on vähentynyt huomattavasti. Vastaajista 8 % ilmoitti, ettei ongelmia ole. Lisätietoja: Vesilaitosyhdistys, Saijariina Toivikko, vesihuoltoinsinööri puh. 09 8689 0121, saijariina.toivikko(a)vvy.fi Kuopion Vesiliikelaitos, Kari Kuosmanen, verkostopäällikkökari.kuosmanen(a)kuopio.fi Kinkkurasvan paikka ei ole viemärissä Aihe on ajankohtainen joka joulu ja asiasta tiedottaminen kannattaa. Samalla herätellään ajattelemaan laajemminkin mitä viemäriin voi kokkaillessa päästää Vesihuoltolaitosten on hyvä muistaa kinkkurasvan viemäreille aiheuttamista haitoista tiedottaminen asiakkaille. Laskunliitteenä ja kotisivuilla voi viestiä asiakkaille esimerkiksi näin: Kinkkurasvan paikka ei ole viemärissä Kinkunpaistorasva hyytyy ja aiheuttaa helposti tukoksia kiinteistöjen omissa putkissa. Jätevedenpuhdistamolla rasva tukehduttaa jätevedenpuhdistukseen osallistuvat mikrobit ja huonontaa vesistöön laskettavan, puhdistetun jäteveden laatua. Joulua odotellessa voi perehtyä vesilaitoksen kinkkurasvaohjeisiin: 1. Jäähdytä paistorasva 2. Kuori kiinteä rasva ja laita se bio- tai sekajätteisiin. 3. Tee liemestä kastike. Lisää malleja ja toteutuksia: Tutustu Turun vesilaitoksen ohjeeseen Kinkkurasvat à la Vesilaitos. tiedote Tutustu HSY:n kotisivuilla olevaan "Rasva ei kuulu viemäriin" ohjeeseen. http://www.hsy.fi/vesi/kodinvesiasiat/sivut/rasvaeikuuluviemariin.aspx Vesihuoltolaitoksille hyviä ideoita rasvatiedottamiseen myös norjalaisten sivulta http://www.fettvett.no/ Yhdyskuntatekniikka 2015 näyttely Turussa YT15-näyttely tullaan järjestämään 20.-21.5.2015 Turun Messu- ja kongressikeskuksessa. Näyttelyssä on mukana paljon tuttua, mutta uudistuksiakin on luvassa. Jyväskylässä YT13 näyttelyn yhteydessä tehdyissä kävijä- ja näytteilleasettajakyselyissä tuli esille selviä linjoja, jotka ohjaavat seuraavan näyttelyn suunnittelua. Jyväskylässä näyttely järjestettiin ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin kaksipäiväisenä. Samalla linjalla jatketaan Turussakin, sillä haastatelluista runsaasta 200 näyttelyvieraasta 66 % piti kaksipäiväistä näyttelyä parempana. Nettikyselyyn vastanneista näytteilleasettajien edustajista jopa 86 % kannatti kaksipäiväistä näyttelyä. Näyttelyvieraista 73 % ja näytteilleasettajista70 % piti paikkakunnalta toiselle siirtyvää näyttelyä parempana kuin joka kerta samalla paikkakunnalla järjestettävää.
4 Saatujen palautteiden ja kehittämisideoiden perusteella Turussa mietitään uusiksi ulkoalueen sijoittelu ja pyritään ratkaisuihin, jotka takaisivat kaikkien kolmen näyttelyhallin mielenkiintoisuuden. Myös keskiviikkoillan avajais- ja kutsuvierastilaisuus suunnitellaan uudelta pohjalta. Näyttely tulee olemaan auki keskiviikkona myöhempään ja vastaavasti toisen päivän iltapäivää lyhennetään. Oletko muistanut ilmoittautua haitta-aineet jätevesissä hankkeeseen? Kaikki yli 10 000 AVL:n puhdistamot on kutsuttu mukaan. Vesilaitosyhdistys koordinoi Envieno ky:n kanssa yhteistyössä hankkeen, jonka puitteissa kaikilla yli 10 000 AVL:n puhdistamoilla pyritään selvittämään haitallisten aineiden esiintymistä. Hankkeeseen osallistumalla jätevedenpuhdistamot toimeenpanevat vesiympäristölle haitallisia ja vaarallisia aineita koskevia säädöksiä ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Puhdistamot ovat ilmoittautuneet hankkeeseen mukaan syyskuussa ja ilmoittaneet lokakuun loppuun mennessä mitä ainepaketteja näytteistä analysoidaan. Marraskuun aikana toteutetaan näytteenotto. Jos olet unohtanut ilmoittautua mukaan, ota pikaisesti yhteyttä Envieno ky:hyn. Lisätietoa hankkeesta löytyy kotisivuilta www.vvy.fi Kehittämisrahasto Kehittämisrahasto jakoi syksyn 2013 avustukset Rahoitusta myönnettiin kaikille hakijoille avoimen yleisen haun hankkeille ja laitoslähtöisille hankkeille. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toimikunta kokoontui tiistaina 29.10.2013. Toimikunta päätti myöntää rahoitusta seuraaville yleisen haun hankkeille: Vedenottamoiden pintavesivaikutuksen selvittäminen hapen ja vedyn isotooppien avulla eteläisessä Suomessa, Pöyry Finland Oy, 10 000 Vesiverkostojen saneerausinvestointien kokonaisvaltainen vaikutusarviointi ja riskien huomiointi saneerauspäätöksissä, Gaia Consulting Oy, 20 000 Vesiosuuskuntien luokittelu ja niiden toiminnan teknisten edellytysten tarkastelu yhdistyttäessä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen, Ramboll Finland Oy, 7 000 Vesihuollon kehittämissuunnitelma ohjauksen välineenä, Suomen Kuntaliitto ry, 31 000 Seuraavan kerran yleisen haun hakemuksia käsitellään maaliskuussa 2014, mihin hakuun hakemukset tulee jättää helmikuun 2014 loppuun mennessä. Vuoden 2014 yleisen haun painopistealueet, joilta tutkimus- ja kehittämistoimintaa erityisesti toivotaan, ovat samat kuin vuonna 2013 ja löytyvät täältä. Lisäksi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toimikunta päätti myöntää rahoitusta seuraaville laitoslähtöisille hankkeille: GDP-työryhmään osallistuminen ja oppaan suomennos, 22 000 Vesihuollon palvelutasojen määrittely, 37 200 Ajankohtaista vesihuoltoalalla Uusia toimielimiä rakennustuotteiden tuotehyväksyntään
5 Ympäristöministeriö kertoo tiedotteessaan, että ministeriö on valtuuttanut VTT Expert Services Oy:n jatkamaan toimintaansa tyyppihyväksyntälaitoksena. Uusi valtuutus oli tarpeen, sillä rakennustuotteiden tuotehyväksyntää koskeva lainsäädäntö muuttui viime heinäkuussa. Ympäristöministeriö hyväksyi myös ensimmäiset toimielimet myöntämään varmennustodistuksia ja toimimaan laadunvalvonnan varmentajina. Hyväksynnän saivat VTT Expert Services Oy, Inspecta Sertifiointi Oy ja Finotrol Oy. Tyyppihyväksyntä myönnetään ympäristöministeriön antaman asetuksen perusteella. Varmennustodistus myönnetään alan tekemien arviointiperusteiden pohjalta. Ympäristöministeriön tehtävänä on valvoa, että samaa rakennustuotetta tai tuoteryhmää koskevat arviointiperusteet ovat ajanmukaiset ja samat kaikilla hyväksytyillä toimielimillä. Valmistuksen laadunvalvonta perustuu valmistajan ja laadunvalvonnan varmentajan väliseen yksityisoikeudelliseen sopimukseen. Tyyppihyväksyntä, varmennustodistus ja valmistuksen laadunvalvonta ovat valmistajalle vapaaehtoisia keinoja osoittaa rakennustuotteen kelpoisuus rakennuskohteessa käytettäväksi silloin, kun tuotetta ei voida CE-merkitä EU:n rakennustuoteasetuksen perusteella. Rakennustuotteista noin 80 % kuuluu pakollisen CE-merkinnän piiriin. Kansallinen kelpoisuudenosoittamismenettely helpottaa rakennusvalvontaviranomaisten työtä, kun rakennustuotteen ominaisuuksia ei tarvitse selvittää jokaisessa kohteessa erikseen. Rakennustuotetta voi kuitenkin myydä ja käyttää myös ilman tyyppihyväksyntää tai varmennustodistusta. Ympäristöministeriön alkuperäinen tiedote aiheesta http://www.ym.fi/fi-fi/ajankohtaista/uusia_toimielimia_rakennustuotteiden_tuo%2827190%29 Tapahtuu jäsenlaitoksilla Riihimäen Veden tiedotuslehti Riihimäen Veden Vesiposti ilmestyy osana kaupungin tiedotuslehteä. Vesipostista jäsenlaitokset saavat kätevästi ideoita omaan asiakasviestintään. Vesipostissa 2/2013 aiheina muun muassa Happi (Hausjärven pohjavesialueiden riskienhallintahanke) on päättynyt Johtokunnassa jo yhdeksättä vuotta Kaasunpoltto jätevedenpuhdistamolla Maksa vesilaskut kätevästi e-laskulla, e-laskun etuja Näin luet tasauslaskua Riihimäen Veden yhteystiedot Riihimäen Veden Vesiposti 2/2013 Vesipostissa 1/2013 aiheina muun muassa Riihimäen Veden uusi johtokunta vastasi muutamaan Veden toimintaan ja veteen liittyvään kysymykseen Kiinteistöille tietoa hule- ja jätevesien erottamisesta Vesihuoltoliittymien sekä kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteiden lakisääteinen tarkastustoiminta Tärkeä padotuskorkeus (Padotuskorkeuden määrittäminen, Padotuskorkeuden alapuolisten tilojen viemäröinti.) Näin se etenee: Riihimäen Vedellä on yksityiskohtainen ohje rakentamisen eri vaiheista ja rakentajan toimenpiteistä. Jäteveden puhdistamon saneeraus on alkanut Verkostosaneeraukset jatkuvat Riihimäellä
6 Riihimäen Vedelle on avattu oma Twitter-tili osoitteessa twitter.com/riihimaenvesi Riihimäen Veden yhteystiedot Riihimäen Veden Vesiposti 1/2013 Kaikki Vesipostit löydät Riihimäen Veden sivuilta http://www.riihimaki.fi/riihimaki/riihimaen-vesi/sivut/asiakaslehtiarkisto/ HS-Veden asiakaslehden uusi numero on ilmestynyt Monipuolisessa lehdessä on rohkeasti tartuttu myös haastaviin aiheisiin. Asiakkaita kiinnostaa vesi ja sen merkitys sekä luonnonsuojelu. HS-Veden Vesimittari - asiakaslehti jaetaan Hämeenlinnan, Hattulan ja Akaan alueen kiinteistöihin. Vesimittariasiakaslehdessä muun muassa Pääkirjoitus; Vesihuolto vaatii erikoisosaamista, toimitusjohtaja Timo Heinonen, HS-Vesi Puhdistamo vastaa tiukentuviin vaatimuksiin, HS-Veden käyttöpäällikkö Tapani Sulin Ammattilaisen nurkassa: Leena selvittää laskujen taustat, E-laskun saa verkkopankkiin, HS-Veden palvelusihteeri Leena Kari Aulanko Golf kastelee kenttiään säästeliäästi Kutalanjoen asukkaita etsittiin sähkökalastuksella Asiantuntijavieras; Vanajanveden kuormitusta on onnistuttu keventämään, limnologi Reijo Oravainen Vanajaveden tila on välttävä ja tyydyttävä Vesistöön valuu lääkkeitä Mikrobit haukkaamaan Vanajaveden typpikuormaa, Lammin biologisen aseman professori Lauri Arvola Vanajavesikeskuksen kanssa yhteistyössä tehdyssä lehdessä myös aiheena: Säätiö takaa jatkuvuuden Vanajaveden parantamiseen, Vanajavesikeskus ja sen tavoitteet, Vanajavesikeskuksen pääsihteeri Sanni Manninen Johansen Alajärvessä haihtuminen on suurempaa kuin vedenotto Vaikuttaako vedenotto järven tilaan? Ajankohtaisissa HS-Veden hinnat nousevat vuoden vaihteessa Ahveniston pohjavesilaitos uudistuu Vesihuoltolinja Hämeenlinnasta Toijalaan Talvi tulee, muista pitää huolta vesijohdoista ja mittareista, putkimestari Kim Westerholm, HS-Vesi Käyttöveden tyypillisiä ominaisuuksia ja HS-Veden tärkeät yhteystiedot Halutessasi voit lukea lehden myös www-sivuilta www.hsvesi.fi Suora linkki. Julkaisuja ja selvityksiä Väitöskirjatyö Pulssitettu koronapurkausmenetelmä hajottaa tehokkaasti jätevesien haitta-aineita. Diplomi-insinööri Iris Panorel tutki väitöskirjatyössään nykyaikaisia hapetusmenetelmiä (Advanced Oxidation Methods, AOP) myrkyllisten ja muiden haitta-aineiden poistamiseksi jätevesistä. Diplomi-insinööri Iris Panorel tutki väitöskirjatyössään nykyaikaisia hapetusmenetelmiä (Advanced Oxidation Methods, AOP) myrkyllisten ja muiden haitta-aineiden poistamiseksi jätevesistä.
7 Tutkimuksessa keskitytään uudentyyppiseen, nykyaikaiseen vedenpuhdistusteknologiaan, joka perustuu aktiivisten hapettavien molekyylien synnyttämiseen erittäin lyhyissä korkean jännitteen pulssitetuissa koronapurkauksissa (Pulsed Corona Discharge, PCD) kosteassa ilmassa. PCD-vedenkäsittelymenetelmä on suhteellisen uusi menetelmä verrattuna muihin nykyaikaisiin, laajalti käytössä oleviin sähköiseen purkaukseen perustuviin menetelmiin, kuten otsonointiin ja katalyyttiseen märkähapetukseen. Tavanomaiset (mekaaniset, biologiset, kemialliset) vedenkäsittelymenetelmät ovat usein riittämättömiä poistamaan tehokkaasti kemiallisesti kestäviä ja myrkyllisiä yhdisteitä, jotka voivat olla uhka esimerkiksi vesieliöille. Vedenkäsittelyn laatu ja kustannustaso vaativat parantamista. Sähköpurkausteknologialla on potentiaalia parantaa vedenkäsittelyn energiatehokkuutta suhteessa vakiintuneempiin nykyaikaisiin hapetusmenetelmiin. PCD-tekniikassa käsiteltävä liuos johdetaan ilma- tai happikehäiseen reaktoriin, jossa lyhytkestoinen korkeajännitepulssi aikaansaa koronapurkauksen. PCD-menetelmä tuottaa 100-400 nanosekunnin kestoisia korkeajännitepurkauksia maksimijännitetasojen ollessa tyypillisesti 20-30 kv:n luokkaa. Sähkökoronapurkaus muodostaa hydroksyyliradikaaleja sekä kaasukehään otsonia, jotka yhdessä hapettavat liukoisia yhdisteitä tehokkaasti. Lääkeaineet eivät merkittävästi hajoa esimerkiksi biologisen vedenkäsittelyn aikana. Panorel tutki väitöstyössään muun muassa yleisesti käytettyjen särkylääkkeiden ibuprofeenin (esimerkiksi Burana) ja parasetamolin (muun muassa Panadol-lääkkeet) hajoamista PCD-menetelmällä. Erityisesti parasetamoli on lääkeaine, joka on suhteellisen hitaasti biohajoava. Muita tutkittuja lääkeaineita ovat olleet indometasiini (tulehduskipulääke), ihonhoidossa käytettävä salisyylihappo sekä β-estradioli (estrogeenihormoni). Panorel määritti tutkimuksessaan kullekin sovellutukselle energiatehokkuudet, haki optimaaliset hapetusolosuhteet sekä vertasi erityyppisten molekyylien hajoamisnopeuksia. Lisäksi hän tutki PCD-hapetusta humushappoja ligniinipitoisilla jätevesillä sekä typpiyhdisteiden syntymistä vesiliuokseen hapetuksen aikana käytettäessä syöttökaasuna typpeä sisältäviä kaasuseoksia. Teollisuuden ja kunnallisten jätevesien käsittelyssä PCD-menetelmällä on suuri potentiaali veden laadun parantamiseksi energiatehokkuutensa, korkean hapetuspotentiaalinsa ja yksinkertaisen prosessiratkaisunsa takia. Tutkimusaihe on erittäin ajankohtainen myös Etelä-Karjalan alueella, jossa on tarve nykyaikaistaa tai rakentaa uusia jätevedenkäsittelylaitoksia. PCD-menetelmä mahdollistaa perinteisillä vedenkäsittelymenetelmillä käsitellyn veden laadun edelleen parantamisen kustannustehokkaasti. Tutkimuksessa käytetyt PCD-hapetuslaitteistot on kehitetty yhteistyössä Tomskin polyteknillisen yliopiston kanssa. Väitöskirjatutkimuksensa aikana Panorel vieraili myös USA:ssa Philadelphiassa Drexel Plasma Institutessa. Diplomi-insinööri Iris Panorelin väitöskirja "Pulsed corona discharge as an advanced oxidation process for degration of organic compounds in water" tarkastetaan perjantaina 8.11.2013 klo 12:00 Lappeenrannan teknillisen yliopiston salissa 1381. Vastaväittäjänä toimii professori Santiago Esplugas, Barcelonan yliopisto, Espanja, ja kustoksena professori Marjatta Louhi-Kultanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Väitöskirja on julkaistu yliopiston Acta Universitatis Lappeenrantaensis - tutkimussarjassa numero 535, ISBN 978-952-265-477-9, ISBN 978-952-265-478-6 (PDF), ISSN 1456-4491. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/urn:isbn:978-952-265-478-6. Väitöskirjan painetun version voi ostaa Aalef-kirjakaupasta, puh. 044 744 5511 tai kirjakauppa@aalef.fi Iris Panorel, puh. 044 017 1132, iris.panorel@lut.fi Marjatta Louhi-Kultanen, puh. 040 701 8078, marjatta.louhi-kultanen@lut.fi Tiedote Lappeenrannan teknillisen yliopiston sivulla: http://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33voeufoqwn/content/pulssitettu-koronapurkausmenetelmahajottaa-tehokkaasti-jatevesien-haitta-aineita Vesilaitosyhdistys kouluttaa Suorita vesityökortti pikkujouluaikaan! Vesityökortin voit suorittaa keskiviikkona 4.12.2013 VVY:n toimistolla järjestettävän koulutuksen yhteydessä. Halutessasi voit osallistua pelkkään talousvesihygieeniseen osaamistestiin.
8 Vesityökortti tulee olla jokaisella talousveden laatuun vaikuttavia töitä tekevällä. Kortti on voimassa viisi vuotta suorituspäivästä eteenpäin. Koulutukseen ja testiin voit ilmoittautua tämän linkin kautta. Tervetuloa! Vesihuollon lainsäädäntöpäivä Helsingissä Marraskuun lopulla lainsäädäntöpäivän yhteydessä käsitellään mm. kuntalain, vesilain ja jätelain muutoksien vaikutusta vesihuoltoon ja kuullaan viimeisimmät tiedot vesihuoltolain muutoksen tiimoilta. Päivän kuluessa perehdytään vesilupaan, sen tarpeeseen ja luvan saannin edellytyksiin vesihuoltoon liittyvissä vesitaloushankkeissa. Kuntalain muutos ja sen vaikutukset vesihuoltotoimintaan, mukaan lukien yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset ovat ohjelmassa ennen lounasta. Jätelain muutos vaikuttaa myös vesihuoltoon: mm. orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto, siirtoasiakirjat ja raportointivelvoite liittyvät jätevedenpuhdistamojen toimintaan. Tänäkin vuonna osallistujilla on mahdollisuus toimittaa etukäteen lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä. Niihin saadaan vastauksia päiväkahvin jälkeen, jolloin kuullaan myös toiminta-alueisiin liittyvästä oikeuskäytännöstä ja maksuihin liittyviä tulkintoja. Helsingissä, Sokos Hotel Presidentissä torstaina 28.11.2013 järjestettävään koulutukseen voi ilmoittautua VVY:n nettisivujen kautta tai sähköpostitse osoitteella koulutus@vvy.fi. Viimeinen ilmoittautumispäivä on perjantai 15.11.2013. Tervetuloa! Putsariklinikka ja koeajoa Vielä ehdit mukaan Vaasassa ja Joensuussa järjestettäville Jätevedenpuhdistamonhoitajien koulutuspäiville. Niiden yhteydessä käsitellään tänä vuonna mm. työhygieniaa jätevedenpuhdistamoilla. Putsariklinikalla perehdytään jätevedenpuhdistamon tarkkailutulosten tulkintaan. Valvonnan ajankohtaisten asioiden lisäksi osallistujat pääsevät koeajamaan valmisteilla olevaa jätevesihuollon riskityökalua. Vaasan koulutuspäivillä pohditaan lieteikää ajoparametrinä ja vieraillaan Påttin puhdistamolla. Joensuussa vieraillaan Kuhasalon jätevedenpuhdistamolla ja lämpöpumppulaitoksella. Jälkimmäisenä päivänä seurataan alueellisen vesihuoltopäivän esityksiä ja tutustutaan sen näyttelyyn. Koulutuspäiville voi ilmoittautua olemalla yhteydessä suoraan VVY:n toimistolle, puh. (09) 8689 0118 tai sähköpostitse koulutus@vvy.fi. Tervetuloa! Kirjanpidon ja taloushallinnon ajankohtaispäivä Oulussa ja Tampereella ohjelmassa on kirjanpidon, verotuksen ja vesihuoltolain ajankohtaisia asioita. Huomio vesihuoltolaitosten kirjanpitäjät ja kirjanpidosta huolehtivat henkilöt! vesihuoltolaitosten kirjanpitäjät ja kirjanpidosta huolehtivat henkilöt! Tänä vuonna Helsingin koulutus on siirretty Tampereelle. Sekä Oulun että Tampereen koulutuspäivän ohjelma on toteutettu Oulussa hyvin toimineella ohjelmarungolla. Ohjelmassa on kirjanpidon, verotuksen ja vesihuoltolain ajankohtaisia asioita. Erojakin ohjelmissa löytyy: Oulussa koulutuspäivän luennot ovat yhtiöpainotteisia ja Tampereella kuullaan kuntakonsernin hyvästä hallinnosta. Ilmoittautuminen onnistuu Koulutuskalenterin kautta tästä tai sähköpostitse osoitteella koulutus(a)vvy.fi. Tervetuloa koulutuksiin! Muiden järjestämiä koulutuksia, konferensseja ja messuja Otsikon linkistä pääsee Vesilaitosyhdistyksen sivulle kyseiseen kohtaan
9 VVY on meitä kaikkia varten Vesilaitosyhdistys kokoaa siipiensä suojaan kolmisensataa jäsenlaitosta ja niiden monituhatpäisen osaavan henkilöstön. Yhdistyksen jäsenmäärässä ei ole vuosien mittaan tapahtunut suuria muutoksia, vaikka kunta- ja laitoskentässä ajoittain yhdistymisiä ja organisaatiomuutoksia tuleekin. VVY edustaa varsin kattavasti vesihuoltolaitoksia lähes 90 % osuudella toiminnan laajuudesta vaikka lukumääräisesti jäsenmäärämme on vain noin viidesosa kaikista maamme vesihuoltolaitoksista. Olemme tyytyväisiä siitä, että VVY:n jäsenlaitokset ovat vuosien mittaan pysyneet uskollisesti yhdistyksen jäseninä. Myös ne jäsenlaitokset, jotka eivät käytännössä yhdistyksen toimintaan kovin aktiivisesti osallistuneet. Tämä lienee osoitus siitä, että kollektiivisen edunvalvonnan merkitystä arvostetaan. VVY:n edunvalvonnan uskottavuudelle ja painoarvolle on tärkeätä, että edustamme mahdollisimman laajasti laitoskenttää. Yksittäisen jäsenlaitoksenkin näkökulmasta mukanaolo tässä edunvalvonnan kollektiivissa on tärkeätä, vaikka jatkuvasti ei voitaisikaan täysipainoisesti hyödyntää yhdistyksen tarjoamia muita palveluja kuten koulutusta, kehittämistoimintaa tai suoria jäsenpalveluja. VVY:n toiminta ei tarkoita samaa kuin VVY:n toimiston toiminta. Toimisto on toki tärkeä toimeenpaneva voima ja linkki jäsenistön välillä. Jäsenlaitosten ja niiden henkilöstön aktiivinen rooli on kuitenkin erityisen tärkeätä VVY:n toiminnan tuloksellisuuden kannalta. Jäsenlaitokset osallistuvat nykyisin kiitettävän aktiivisesti VVY:n toimintaan. Luottamushenkilöiden roolin merkitys on viime vuosina entisestään korostunut. Esimerkkinä mainitsen vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toiminnan. VVY:n asiantuntijaryhmien panos kehittämishankkeiden ideoinnissa ja valmistelussa on kasvanut, mikä toivottavasti on johtanut myös hankkeiden kehittymiseen aiempaa paremmin laitoskentän tarpeita vastaavaksi. VVY:n hallinnossa (hallitus, työvaliokunta, asiantuntijaryhmät ja muut vastaavat nimetyt ryhmät) toimii aktiivisesti nykyisin noin 50 jäsenlaitosten edustajaa. Tämä joukko on yhdessä toimiston kanssa toimintamme ydin, joka tekee mielestäni erinomaisen hyvää yhteistyötä. Laitosedustajille työ on luottamushenkilötyötä, josta toki korvataan kulut, mutta sitä tehdään silti varsinaisen leipätyön ohessa. On kohtuullista ja toivottavaa, että tämä luottamushenkilötyö ei jatkuvasti jäisi pelkästään samojen henkilöiden vastuulle. Työ on pitkäjänteis-
10 tä, joten on hyväksi etteivät ryhmien kokoonpanot alituiseen ole vaihtumassa. Kohtuullinen verenvaihto sen sijaan on hyväksi. Kannustan jäsenlaitosten henkilöstöä, erityisesti johdossa ja keskijohdossa olevia, rohkeasti kiinnostumaan VVY:n luottamustehtävistä. Vuosittain kevään kokouksessaan hallitus käsittelee mm. asiantuntijaryhmien kokoonpanoja. Vaalitoimikunta tekee helmikuussa ehdotuksen huhtikuun vuosikokoukselle hallituksen kokoonpanosta. Paikkoja uusille luottamushenkilöille on siis tarjolla. Tietoa VVY:n hallinnon eri ryhmistä ja niiden nykyisistä kokoonpanoista löytyy kotisivuiltamme tästä. Kiinnostuksensa voi esittää joko toimistolle tai hallinnossamme jo mukana oleville henkilöille, esimerkiksi hallituksen jäsenille. Annamme mielellämme myös lisätietoja ryhmien toiminnasta. Osmo Seppälä toimitusjohtaja Vesilaitosyhdistys kouluttaa Vaasa 13.-14.11.2013 Jätevedenpuhdistamohoitajien koulutuspäivät ilm. heti VVY:n toimistolle Oulu 19.11.2013 Kirjanpidon ja taloushallinnon ajankohtaispäivä ilm. heti VVY:n toimistolle Joensuu 20.-21.11.2013 Jätevedenpuhdistamohoitajien koulutuspäivät ilm. heti VVY:n toimistolle Tampere 26.11.2013 Kirjanpidon ja taloushallinnon ajankohtaispäivä ilm. viim. 11.11.2013 Helsinki 28.11.2013 Vesihuollon lainsäädäntöpäivä ilm. viim. 15.11.2013 Helsinki 4.12.2013 Vesityökorttikoulutus ja talousvesihygieeninen osaamistestaus ilm. viim. 22.11.2013 Kaikki koulutukset tästä.