Vesilaitosyhdistyksen sähköisen uutiskirjeen postituslistalle voi liittyä tai poistua ilmoittamalla dot

Transkriptio

1 Vesilaitosyhdistyksen uutiskirje 12/2013 Vesilaitosyhdistyksen sähköisen uutiskirjeen postituslistalle voi liittyä tai poistua ilmoittamalla dot Vesilaitosyhdistyksen uutisia VVY:n hallituksen jäsenten valinnan valmistelu Jälleen on syytä aloittaa keskustelu Vesilaitosyhdistyksen hallituksen erovuoroisten jäsenten ja varajäsenten tilalle valittavista henkilöistä. Vaalitoimikunta tulee helmikuussa tekemään vuosikokoukselle ehdotuksensa valinnoista. Hallituksen jäsenet valitaan vuosikokouksessa huhtikuussa Asiantuntijaryhmistä hallitus päättää toukokuun lopun kokouksessaan. Vuosikokouksen (1998) hyväksymien periaatteiden mukaan jäsenlaitokset jaetaan maksettavien jäsenmaksujen mukaan neljään kokoluokkaan ja kustakin pyritään valitsemaan kolme jäsentä hallitukseen. VVY:n sääntöjen mukaan vaalitoimikunnan ehdotuksen mukaisesti hallitukseen pyritään valitsemaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet siten, että heidät valitaan yhdistyksen varsinaisten jäsenten piiristä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti eri kokoluokista ja eri organisaatiomuodoista eri puolilta maata. Periaatteiden mukaisesti hallituksen jäsenten yhtäjaksoisten toimikausien määrän tulisi olla enintään kolme toimikautta eli yhteensä enintään kuusi vuotta. Puheenjohtajan yhtäjaksoinen toimikausi hallituksen jäsenenä voi olla pidempi eli kahdeksan vuotta. Toiveena on, että jäsenlaitosten edustajat ottavat yhteyttä vaalitoimikunnan jäseniin hyvissä ajoin ennen helmikuussa pidettävää vaalitoimikunnan kokousta ehdottaakseen sopivia henkilöitä hallituksen varsinaisiksi ja varajäseniksi erovuoroisten tilalle. VVY:n vaalitoimikunnan jäsenet vuonna 2014: Paavo Salmela (pj.) Pudasjärven Vesiosuuskunta Riitta Hänninen Lahti Aqua Oy Tapani Eskola Kymen Vesi Oy Vaalitoimikunnan yhteystiedot pdf-tiedosto. VVY:n hallituksen jäsenet ja varajäsenet erovuoroineen VVY:n hallitus ja asiantuntijaryhmät Vesilaitosyhdistyksen säännöt. Suomen Vesilaitosyhdistys ry Finlands Vattenverksförening rf Asemapäällikönkatu 7, FI HELSINKI, puhelin , faksi Y-tunnus

2 2 Vesihuollon sähkönsaanti Vesihuoltopooli ja voimatalouspooli ovat laatineet vesihuoltolaitoksille ja sähköverkkoyhtiöille oppaan vesihuollon sähkönsaannin varmistamisesta. Opas valottaa sähkönsaannin merkitystä vesihuollossa ja antaa esimerkkejä sekä vesihuoltolaitosten että sähköverkkoyhtiöiden toimenpiteistä sähkönsaannin varmistamiseksi ja häiriötilannetoiminnan tueksi. Vesihuolto on sähkönsaannin ohella yhteiskunnan tärkeimpiä palveluita. Yhteiskunnan toiminta lamaantuu nopeasti, elleivät kotitaloudet, sairaalat, päiväkodit tai teollisuuslaitokset saa puhdasta vettä juomiseen, ruuanlaittoon ja hygienian ylläpitoon. Jätevesien viemäröinti puhdistettavaksi on yhtä tärkeää, sillä viemäröinnin toimimattomuus altistaa sairauksien leviämiselle ja uhkaa ympäristöä. Nämä tärkeät vesihuoltopalvelut tarvitsevat toimiakseen sähköä. Vesihuoltopooli ja voimatalouspooli järjestivät vuonna 2012 viisi alueellista yhteiskokousta, joissa vesihuoltolaitokset ja sähköverkkoyhtiöt pohtivat yhdessä mahdollisuuksia vesihuollon sähkönsaannin varmistamiseksi. Laaditun oppaan sisältö perustuu näiden yhteiskokousten antiin. Julkaisun tavoitteena on parantaa vesihuoltolaitosten ja sähköverkkoyhtiöiden ymmärrystä toistensa toiminnasta ja se antaa molemmille toimialoille käytännön vinkkejä vesihuoltolaitoksen sähkönsaannin varmistamiseen ja häiriötilannetoimintaan. Huoltovarmuusorganisaatiossa toimivien vesihuoltopoolin ja voimatalouspoolin tehtävänä on tukea toimialojen varautumista vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Poolit ovat osa Huoltovarmuuskeskuksen yhteydessä toimivaa varautumisverkostoa ja Vesihuoltopoolin keskeisiä taustayhteisöjä ovat Kuntaliitto ja Vesilaitosyhdistys ja Voimatalouspoolin vastaavasti kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj. Vesihuoltolaitoksen sähkönsaannin varmistaminen -opas on luettavissa ja ladattavissa Huoltovarmuuskeskuksen verkkosivuillawww.huoltovarmuus.fi ja Vesilaitosyhdistyksen verkkosivuilla > Vesihuoltopooli Linkki oppaaseen: Vesihuoltolaitoksen sähkönsaannin varmistaminen Lisätietoja: Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, vesihuoltoinsinööri Riina Liikanen, Vesilaitosyhdistys, puh. (09) Voimatalouspoolin valmiussihteeri, valvomopäällikkö Arto Pahkin, Fingrid Oyj, puh Ajankohtaista vesihuoltoalalla Puhdistamoiden VAHTI -tiedot netissä Olethan jo tarkistanut, että puhdistamon tiedot ovat oikein. Jos tiedoissa on korjattavaa, ota yhteyttä puhdistamon valvojaan. VAHTI-tiedot voi hakea raportteihin, joiden avulla voi tarkistaa omia tietojaan tai verrata eri puhdistamoiden tuloksia. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot raportoivat toiminnastaan valvontaviranomaisille ELYkeskuksiin. Nämä tiedot tallennetaan VAHTI- tietojärjestelmään. Tietojärjestelmään on tehty yleiseen käyttöön kaksi hakutoimintoa, joista muodostuvat raportit:

3 3 Puhdistamoiden kuormitus ja puhdistustulos Puhdistamon tunnusluvut Puhdistamon kuormitus ja puhdistustulos- raportissa parametreina ovat virtaama, orgaaninen kuormitus, kiintoaine, kokonaisfosfori sekä kokonais- ja ammoniumtyppi. Puhdistamon tunnusluvut- raportissa parametreina on tunnuslukuja mm. kemikaalien ja energian käyttöön liittyen, sekä viikkovirtaamat ja jaksottaista tietoa. Raportteja voi rajata ELY-keskusalueen, kunnan, puhdistamon AVL-kokoluokan ja vuoden mukaan, sekä hakea yhden tai useamman puhdistamon tiedot kerralla. Raportit ovat ajantasaista VAHTI-tietoa ja raporttien avulla voi esimerkiksi tarkistaa omia tietojaan. Raporttihaut löytyvät tämän linkin kautta. Välttämättömimmät kuntapalvelut esiin Kuntaliiton tuoreen kyselyn mukaan kunnanjohtajat ja toimialajohtajat olisivat valmiimpia vähentämään kuntien tehtäviä kuin kuntien luottamushenkilöt. Kyselyn vastaajia pyydettiin muun muassa arvioimaan kaikkein välttämättömimmät palvelut eli ne, joista ei kyselyyn vastanneiden arvion mukaan voida karsia. Vajaa puolet, 472 vastaajaa kertoi mielipiteensä avovastauksissa. Kyselyn tulosten perusteella välttämättöminä pidettäviä kuntien tehtäviä löytyy eniten sosiaali- ja terveyspalveluista mutta myös opetus- ja kulttuuripalveluista ja teknisistä palveluista. Teknisissä palveluissa tärkeimpänä pidetään vesihuoltoa. Linkki Kuntaliiton tiedotteeseen aiheesta: VEDET-hankkeen nettisivut Hanke pistää vauhtia vesiensuojeluun Etelä-Suomessa. Puhdas vesi on ihmisen terveydelle välttämätöntä. Toisaalta vesi kuljettaa lika-aineita tehokkaasti, laajalle ja pitkälle. Pilaantuneiden vesien puhdistaminen on kallista, aikaa viepää ja usein mahdotonta. Viisainta on estää vesien pilaantuminen ennakolta. Tässä ollaan Suomessa hyvin pitkällä. Suomen hydrologinen osaaminen on huippuluokkaa ja meillä on vesiasioiden hyvässä hoidossa vuosikymmenten perinteet. Meillä on myös toimiva hallinto, joka osaa huolehtia vesistä. Kun talous yskii, eivät hyvätkään toimintamallit ja osaaminen silti aina riitä. Säästöt vähän sieltä ja täältä voivat uhata sekä vesienhoidon hyviä edistysaskelia että alan liiketoiminnan kehittymismahdollisuuksia. Siksi työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset sekä Uudenmaan, Hämeen ja Päijät-Hämeen liitot ovat yhdistäneet voi-

4 4 mansa hankkeessa Kohti Etelä-Suomen vesien ja Itämeren parempaa tilaa eli tutummin VEDET-hankkeessa. Hankkeen teema-alueiksi on valittu sellaisia aiheita, joissa tarvitaan kiireellisiä toimia ja nykyistä tehokkaampia yhteistyön malleja. VEDET-hankkeen nettisivut on avattu osoitteessa: Kansainvälinen työterveyden ja turvallisuuden koulutusohjelma jätealalle Verkkokoulutusohjelma on saatavilla myös suomeksi. Ohjelma sisältää materiaalia myös jätevedenpuhdistamoiden työterveydestä- ja turvallisuudesta. Laajassa Euroopan Unionin rahoittamassa THESEIS -hankkeessa on laadittu jätehuolto- ja jätevesialan työterveyden ja turvallisuuden verkkokoulutusohjelma. Materiaalin käyttö on maksutonta. Verkkokoulutusohjelma löytyy seuraavasta verkko -osoitteesta: Tunnus ja salasana ohjelmaan on: student_fi11 Sisäänkirjautumisen jälkeen sivustolla tulee tehdä kielivalinta (fi), jonka jälkeen materiaali on käytettävissä suomeksi. THESEIS hankkeeseen osallistui 12 partneria kahdeksasta eri maasta. Suomalaisena tahona hankkeessa toimi Työterveyslaitos. Tapahtuu jäsenlaitoksilla Oulun Veden asiakastiedote Oulun Veden vuoden 2013 asiakastiedote H2OULU on jaettu Oulussa joka kotiin. Julkaisussa annetaan hyödyllistä tietoa vesihuoltopalveluista ja kerrotaan tapahtuneista muutoksista ja ajankohtaisista vesihuoltohankkeista. Asiakastiedotteen aiheita ovat: Perinteet velvoittavat Pyrimme siihen, että vesihuoltopalveluissa tapahtuneet muutokset eivät tule juurikaan näkymään kuluttajalle. Vanhassa Oulussa jatkuu talous- veden valmistus jokivedestä ja muilla alueilla paikalliset pohjavesivarat ovat edelleen käytössä ja jakeluverkot toimivat ominaan. Oulussa vesihuolto toimii Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin vesilaitokset on lakkautettu ja vesilaitosten toiminnot yhdistyivät vuoden 2013 alussa. Lapset ovat kiinnostuneita vedestä Korvensuoran päiväkoti on mukana päiväkotien, koulujen, oppilaitosten sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan toimijoiden kestävän kehityksen ohjelmassa Vihreässä lipussa.

5 5 Yleisimmin kysytyt asiat Oulun Vedeltä kysytään usein veteen ja vesihuoltoon liittyviä asioita. Vastaus löytyy nopeimmin Oulun Veden nettisivuilta Vesilasku? Oulun Vesi laskuttaa kiinteistöjä neljä kertaa vuodessa. Näistä kolme laskutuskertaa perustuu vuosiarvioon ja neljäs kerta vesimittarin lukeman mukaiseen tasauslaskuun. Huippu-urheilijan elimistö rakastaa vettä Riitta-Liisa Roposen edustamalla Oulun Hiihtoseuralla ja Oulun Vedellä on yhtä pitkät perinteet, sillä kumpikin on aloittanut toimintansa jo vuonna Veden laatu uudessa Oulussa Verkostoihin pumpatun pinta- ja pohjaveden laatu täyttää täysin sosiaali- ja terveysministeriön talousvedelle asetuksessaan (461/2000) asettamat laatuvaatimukset ja -tavoitteet. Vesihuoltoverkostot luovat viihtyisyyttä Nykyaikainen asuminen edellyttää toimivaa vesihuoltoa. Uusien asuin- alueiden infra-rakentamiseen kuuluvat oleellisesti toimivat vesijohto-, viemäri- ja hulevesiverkostot. Ympäristövastuu Oululaiset käyttävät vettä keskimäärin 130 litraa asukasta kohti vuorokaudessa. Käyttämämme vesi palautuu viemäreiden kautta takaisin luontoon. Jäteveden mukana mereen joutuisi kuitenkin huomattava määrä muutakin, ellei vesiä ensin puhdistettaisi. Mitä saa laittaa wc-pönttöön? Kierrätyskelpoinen hyötyjäte muuttuu viemärissä ongelmajätteeksi, joten WC-pyttyyn heittämisen sijaan jätteet ja ruuan tähteet kannattaa lajitella oikein, jolloin ne voidaan hyödyntää mm. energiana tai kompostoimalla Tutustu lehteen osoitteessa: Tervetuloa Vaasan Veden asiakkaaksi Vaasan Vesi lähetti asiakastiedotteen Vähänkyrön uusille asiakkaille ennen kuntaliitosta. Itellan palvelun avulla lähetettiin joko suomen- tai ruotsinkielinen painettu lehti joka kotiin Vähässäkyrössä syksyllä Painettua lehteä jaetaan myös aina kun uusi liittymissopimus tehdään uudelle rakentajalle.lehden aiheina muun muassa: Laadukasta vesihuoltoa Veden kierto Pilvilammen vesilaitos Miten käytät vettä? Påttin jätevedenpuhdistamo Ympäristötekoja joka päivä Tekniset palvelut

6 6 Vikapäivystys Sähköinen karttajärjestelmä Ystävällinen asiakaspalvelu Vesijalanjälki Tärkeät yhteystiedot Tutustu suomenkieliseen tiedotteeseen tästä linkistä: Julkaisuja ja selvityksiä Joka viides pilaantunut maa-alue sijaitsee pohjavesialueella Suomen ympäristökeskus tiedottaa, että Suomessa on noin pilaantuneeksi epäiltyä, todettua tai jo kunnostettua maa-aluetta. Pilaantuneet maa-alueet Suomessa Katsaus 2013 on saatavilla Suomen ympäristökeskuksen sivuilta tästä linkistä. Pilaantuneita maita on eniten eteläisessä Suomessa ja rannikkoalueilla, jonne teollisuus, yritystoiminta ja asutus ovat keskittyneet. Noin joka viides pilaantunut maa-alue sijaitsee pohjavesialueella, joka viides asutusalueella ja joka kymmenes luonnonsuojelualueella. Kunnostuspäätöksiä on tehty 1980-luvulta lähtien lähes "Jos maa-alueiden arviointi ja kunnostus etenee nykyisellä vauhdilla, kaikkien alueiden arviointiin ja tärkeimpien kunnostamiseen menee vähintään sata vuotta", erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. Pilaantuneen maaperän tutkimisesta ja kunnostamisesta arvioidaan syntyvän noin 4 miljardin euron kustannukset. Noin 60 prosenttia lankeaa pilaajien ja alueiden haltijoiden maksettavaksi. Suurin osa kartoitetuista kohteista sijaitsee alueilla, joilla toimintaa on harjoitettu useita vuosia. Yleisimmät maaperää pilaavat toimialat olivat polttoaineiden jakelu, kaatopaikat sekä moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus. Laaja-alaisia pilaantuneita maita löytyy mm. teollisuus-, varasto- ja kaivosalueilta sekä ampumaradoilta. Hyvinkin pienet kohteet, esimerkiksi kemialliset pesulat ja metallien pintakäsittelylaitokset ovat saattaneet pilata laajalti ympäristöä ja erityisesti pohjavettä. Niillä alueilla, joilla maaperää pilaava toiminta jatkuu, maaperän tila pitäisi selvittää viimeistään toiminnan päättyessä. Kunnostuspäätöksen tekevät ympäristöviranomaiset. Taustalla on yleisemmin ollut rakentaminen. Maaperää on kunnostettu erityisesti asutusalueilla tai niiden läheisyydessä sekä pohjavesialueilla.kunnostaminen tarkoittaa yleensä pilaantuneen maa-aineksen kaivamista ja kuljettamista kaatopaikalle. Kaivettuja pilaantuneita maaaineksia on vuosittain viety käsiteltäväksi lähes 1,5 miljoonaa tonnia, josta hyötykäyttöön on saatu prosenttia. Tiedot kartoitetuista kohteista kerätään maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI). Pilaantuneiksi epäiltyjen, todettujen ja kunnostettujen alueiden lisäksi tietojärjestelmään on tallennettu kohteita, jotka eivät edellytä kunnostamista pilaantumisen vähäisyyden vuoksi. Alkuperäinen tiedote, selvitys, kartta ja lisätietoja Suomen ympäristökeskuksen sivuilta tästä linkistä.

7 7 Vesilaitosyhdistys kouluttaa Suorita vesityökortti pikkujouluaikaan! Vesityökortin voit suorittaa keskiviikkona VVY:n toimistolla järjestettävän koulutuksen yhteydessä. Halutessasi voit osallistua pelkkään talousvesihygieeniseen osaamistestiin. Vesityökortti tulee olla jokaisella talousveden laatuun vaikuttavia töitä tekevällä. Kortti on voimassa viisi vuotta suorituspäivästä eteenpäin. Koulutukseen ja testiin voit ilmoittautua soittamalla numeroon (09) tai sähköpostilla Tervetuloa! Lähiaikojen koulutuksia Helsinki Vesityökorttikoulutus ilm. heti VVY:n toimistolle Helsinki Talouden ja kehittämisen johtaminen Tampere Desinfiointipäivä Hämeenlinna Vesihuoltolaitosten ja haja-asutusalueen vesihuolto Kaikki koulutukset tästä.

8 8 Tutustu kevään 2014 koulutustarjontaan Vesilaitosyhdistys kouluttaa, kevät esite on lähetetty sähköpostitse jäsenlaitoksille ja yhteistoimintajäsenille. Jos haluat sen perinteisenä, painettuna versiona, ota yhteyttä VVY:n koulutukseen. Postitamme esitteitä mielellämme työpaikalla lehteiltäviksi. Jotta voisimme reagoida nopeammin koulutustarpeisiin, laadimme jatkossa koulutuskalenterit puolivuosittain: kevätkaudelle ja syyskaudelle omansa. Koulutuksien sisältöjä suunniteltaessa tärkeänä viittana ovat koulutuksista saadut palautteet. Kaikkia toiveita emme pysty toteuttamaan, mutta monet ehdotetuista aiheista sisällytetään koulutusten ohjelmiin. Hallitus on antanut syyskuussa lakiesityksen, jonka perusteella vuoden 2014 alusta työnantajan on mahdollista saada työntekijän koulutuksesta verovähennys tai korvaus. Taloudellisen tuen saaminen edellyttää, että työnantaja on laatinut koulutussuunnitelman. Enimmillään tukea voi saada kolme koulutuspäivää työntekijää kohden vuodessa. Esitys on parhaillaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan käsittelyssä. Palaamme asiaan tulevissa uutiskirjeissä. Vilkkain pikkujouluaika on käsillä! Koulutuksen tontut kiittävät kuluneesta vuodesta ja toivottavat riemukasta joulun odotusta, tunnelmallista joulua ja räiskyvää vuoden vaihdetta! Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö