Suhdannekatsaus Marraskuu 2016 Elpyminen jatkuu sittenkin www.taloudessa.fi twitter: @OP_Ekonomistit
Suhdannekatsaus 22.11.2016 Suomi: Elpyminen jatkuu sittenkin Suomen talous on elpynyt vähitellen vuoden mittaan. Vuoden kolmannella neljänneksellä kansantuote kasvoi ennakkotietojen mukaan 1,4 %. Luottamus talouden näkymiin on myös kohentunut ja puoltaa alkuvuotta pirteämmän tahdin jatkuvan lähiaikoina. Talouskasvuennusteemme on hieman elokuun ennustetta korkeampi. Arvioimme bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna keskimäärin 1,2 % ja vuonna 2017 1,4 %. Kuluvan vuoden osalta tämä johtuu kotimaisen kysynnän hyvästä vireestä. Sekä investoinnit että kulutus ovat kasvaneet jopa odotuksia paremmin. Ensi vuoden osalta vientimarkkinoiden näkymät ovat kohentuneet hieman samalla kun kotimarkkinoiden vauhti säilyy elokuussa arvioitua virkeämpänä. Työttömyys on laskenut aiempia arvioita enemmän. Taustalla on ennen kaikkea työllisyyden kasvun piristyminen. Ensi vuonna työllisyys kohenee edelleen ja työttömyysaste painuu 8,5 %:iin aiemmin arvioidun 8,7 %:n sijaan. Inflaatio nousee vähän, kun energianhinnat eivät enää laske. Kuluttajahintojen näkymät säilyvät silti maltillisina, sillä pohjimmiltaan inflaationäkymä on varsin vakaa. Valtion budjetti osoittautui hieman anteliaammaksi kuin elokuun ennustetta tehdessä arvioitiin. Tämä tukee ostovoimaa, mutta toisaalta julkisen talouden vaje ei kohene piristyvästä taloudesta huolimatta. Talouden suurimmat riskit ovat lyhyellä aikavälillä vientimarkkinoilla. Kotimaan talouspolitiikassa on edistetty, ja toimet tukevat taloutta jo ensi vuoden jälkipuoliskolla. Monet toimet ovat kuitenkin keskeneräisiä ja osin tavoitteista ollaan kaukana. Arvo, mrd. Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, % 2015 2014 2015 2016e 2017e Bruttokansantuote 209,1-0,7 0,2 1,2 1,4 Tuonti 77,5-0,2 1,9 1,5 2,5 Vienti 76,6-1,7-0,2 0,0 2,3 Kulutus 166,7 0,3 1,1 1,0 0,7 - yksityinen 115,7 0,6 1,5 1,4 1,2 - julkinen 51,0-0,5 0,4 0,2-0,5 Investoinnit 42,7-2,5 0,7 4,5 3,5 Muita keskeisiä ennusteita 2014 2015 2016e 2017e Kuluttajahintojen muutos, % 1,0-0,2 0,3 1,0 Ansiotason muutos, % 1,4 1,4 1,2 1,0 Työttömyysaste, % 8,7 9,4 8,9 8,5 Vaihtotase, % BKT:sta -1,1-0,4-0,5-0,7 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -3,2-2,8-2,4-2,4 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 60,2 63,6 65,3 67,0 1
Maailmantalous: Piristymään päin Maailmantalouden näkymät ovat viime aikoina hieman kohentuneet. Suhdannekyselyt puoltavat parempaa vauhtia erityisesti teollisuuden ja maailmankaupan osalta. Kokonaisuutena maailmantalous kasvaa ensi vuonna edelleen verkkaisesti, mutta vähän tätä vuotta nopeammin. Näkymät ovat aavistuksen kesällä arvioitua paremmat. Yhdysvalloissa tulevan presidentin, Donald Trumpin, talouspolitiikka on lyhyellä aikavälilläluonteeltaan elvyttävää, mikä alkaa heijastua talouskasvuun jo ensi vuoden jälkipuoliskolla. Yhdysvaltain nousukausi on jatkunut jo pitkään, mutta inflaatiopaineet ovat edelleen maltillisia ja työllisyysaste selvähkösti edellisiä suhdannehuippuja matalampi. Keskuspankki tulee nostamaan korkoja rauhalliseen tahtiin. Euroalueella talouskasvu jatkuu kohtalaista vauhtia. Inflaatio nousee 1,5 %:n tuntumaan, kun öljyn hinnan lasku ei enää jarruta hintatason nousua. Euroopan keskuspankki linjaa politiikkaansa joulukuussa, ja odotamme sen jatkavan arvopaperien osto-ohjelmaansa myös maaliskuun jälkeen, mutta pitävän ohjauskorkonsa ennallaan pitkään. On mahdollista, että ohjelman suuruutta kuitenkin pienennetään. Maailmantalouden suurimmat riskit ovat poliittisia. Ensi vuonna on useita vaaleja, jotka jatkavat poliittisen epävarmuuden kautta. Deflaatiohuolet sen sijaan helpottavat, ja keskustelu myös euroalueella siirtyy entistä enemmän nykyisen hyvin elvyttävän keskuspankkipolitiikan normalisointiin. Osuus*, % BKT:n kasvu maailmalla 2015 2014 2015 2016e 2017e Maailma 100,0 3,4 3,1 3,0 3,3 USA 15,8 2,4 2,6 1,6 2,3 Euroalue 11,9 0,9 1,7 1,6 1,6 Japani 4,3 0,0 0,5 0,5 0,5 Ruotsi 0,4 2,3 4,2 3,0 2,2 Kehittyneet maat yht. 42,4 1,8 2,0 1,5 1,7 Kiina 17,1 7,3 6,9 6,6 6,3 Intia 7,0 7,2 7,6 7,5 7,5 Brasilia 2,8 0,1-3,8-3,5 0,0 Venäjä 3,3 0,7-3,7-0,7 1,0 Viro 0,0 2,9 1,1 1,6 2,5 Kehittyvät maat yht. 57,6 4,6 4,0 4,1 4,5 * Ostovoimakorjatut BKT-osuudet Lähteet: Tilastokeskus, Eurostat, IMF ja OP 2
Maailmantalous Merkkejä piristymisestä Maailmantalous koheni alkusyksyllä. Maailmankaupan alamäki päättyi kesällä ja maakohtaiset tiedot puoltavat elpymisen jatkuvan. Myös suhdannekyselyt ovat nousseet kesän notkahduksen jälkeen. Lievästä maailmankaupan virkoamisesta huolimatta maailmantalouden kasvu säilyy verkkaisena, vaikka elpyykin ensi vuonna hieman kuluvasta vuodesta. Vuoden 2016 aikana talousympäristöä ovat värittäneet ennen kaikkea politiikan käänteet. Lyhyellä aikavälillä Brexit aiheutti runsaasti epävarmuutta, mutta ei Britannian ulkopuolella muuttanut talouden näkymiä olennaisesti. Donald Trumpin talouspolitiikka on tiedossa olevien linjausten perusteella elvyttävää lyhyellä aikajänteellä. Keskipitkällä tähtäimellä se sisältää kuitenkin monia riskejä niin kauppapolitiikan kuin kotimaisen talouspolitiikan osalta. Myös ensi vuonna politiikka tulee olemaan keskeisessä roolissa, kun muun muassa Saksassa ja Ranskassa suunnataan äänestysuurnille. Politiikan suunalla voi olla suuri merkitys Euroopan kehitykselle pidemmän päälle, mutta ensi vuoden näkymiä se tuskin muuttaa merkittävästi. Inflaatio heräilee Raaka-aineiden hinnat toipuivat vuoden alun notkahduksesta, mutta ovat sittemmin pysyneet jokseenkin samalla tasolla. Yhdysvaltain vaalien jälkeen teollisuusraaka-aineet saivat nostetta. Toiveet öljyn hinnan noususta ovat laantuneet, kun OPEC ei ole saanut sovittua tuotannon rajoituksista. Hieman koheneva maailmantalous ja pienessä nousussa olevat raaka-aineiden hinnat työntävät myös kuluttajahintainflaatiota ylöspäin. Kehittyneissä maissa hintakehitys on silti yleisesti ottaen edelleen maltillista. Deflaatiopuheet jäävät kuitenkin tälle vuodelle ja teemana on enemmänkin inflaation nopeutuminen muun muassa USA:n talouspoliittisten käänteiden vanavedessä. 3
Yhdysvallat Teollisuudelle valoa Vaisun alkuvuoden jälkeen talouskasvu piristyi syksyllä. Kuluvana vuonna talouskasvu jää kuitenkin keskimäärin viime vuosien kasvutrendiä vaisummaksi heikon alkuvuoden vuoksi. Kyse on kuitenkin lähinnä tilapäisistä vaihteluista, ja pohjimmiltaan talous on jatkanut parin prosentin kasvutrendillä. Talouden vire säilyy lähiaikoina alkuvuotta parempana, mutta yltää tuskin aivan alkusyksyn vauhtiin. Suhdannekyselyt puoltavat kohtuullisen talouskasvun jatkumista. Talouspolitiikasta vauhtia ensi vuoden lopulla Talouden heikko lenkki on ollut vienti aina vuoden 2014 lopulta viime kesään. Nyttemmin vienti on osoittanut piristymisen merkkejä, ja maailmankaupan lievä elpyminen tukee näkymiä. Teollisuuden ja sen investointien kehitys on ollut samankaltaista. Erityisesti teollisuus hyötynee tulevan presidentin, Donald Trumpin, kaavailuista lisätä panostuksia muun muassa infrastruktuuriin. Toki suunnitelmat keventää verotusta hyödyttävät myös palveluja. Elvyttävä politiikka tukee taloutta todennäköisesti jo ensi vuoden lopulta alkaen. Talous kasvaa hieman viime vuosien keskiarvoa nopeammin. Vuonna 2018 talouskasvu vauhdittuu hieman lisää. Korot ja inflaatio nousevat Inflaatio on nostamassa päätään, kun öljyn hinnan laskun vaikutus poistuu. Työmarkkinoilta ei ole toistaiseksi tullut merkittävästi palkkapaineita, vaikka työttömyysaste on matala. Työllisyysaste on noussut verkkaisesti ja työvoiman ulkopuolella on tavanomaista enemmän ihmisiä. Pohjimmiltaan inflaatio on nousemassa maltillisesti. Keskuspankki tulee nostamaan lyhyitä korkoja rauhalliseen tahtiin. Todennäköisesti vaalitulos ei lykkää koron nostoa joulukuulta eteenpäin. Ensi vuonna ohjelmassa on 2-3 koronnostoa. 4
Kehittyvät taloudet Kiinassa hitaampaa talouskasvua Kiinan BKT kasvoi 6,7 % kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä. Talouskasvu painottui kotimaiseen kysyntään, sillä kasvu oli vahvinta palveluissa ja kaupan alalla. Kiinassa teollisuuden luottamus kohentui syksyn mittaan. Talouskasvu kokonaisuutena hidastuu hieman ensi vuonna, mutta ulkomaankauppa elpyy kuluvasta vuodesta. Talouden rakennemuutoksen hallitseminen ja velkaantuminen ovat suurimmat lähiajan talousriskit. Venäjä toipuu asteittain Venäjän talous on ohittanut pohjakosketuksensa. Kohenevasta kehityksestä huolimatta, BKT:n kasvu on pysynyt miinuksen puolella tänä vuonna. Kolmannella neljänneksellä BKT supistui 0,4 % vuoden takaa. Ennakoivat indikaattorit ja luottamusluvut viittaavat parempaan suhdannekuvaan. Ensi vuonna BKT palaa kasvuun. Raakaöljyn hinnan nousu kohentaa Venäjän talouden näkymiä. Myös inflaation lasku vakauttaa taloustunnelmia. Hieman paranevasta suhdanteesta huolimatta näkymiin liittyy runsaasti riskejä, kuten geopolitiikka ja raaka-aineiden hintakehitys. Intiassa hyvä kehitys jatkuu Lievästä toisen neljänneksen kasvun hidastumisesta huolimatta Intian BKT kasvaa hyvää vauhtia tänä vuonna. Yksityinen kulutus ja julkiset investoinnit ovat pitäneet talouskasvun ripeänä. Kesän jälkeen myös viennissä suunta on ollut ylöspäin. Inflaation hidastuminen avasi oven keskuspankin ohjauskoron laskulle. Lokakuussa ohjauskorko laskettiin 6,25 %:iin. BKT kasvaa vakaasti ensi vuonna. Brasilian taloudessa käänne parempaan edessä Brasilian talous on taantunut tänä vuonna. Vienti on ollut ainoa valopilkku. Luottamusindikaattoreissa tapahtunut koheneminen keväästä lähtien indikoi parempaa suhdannetta vuodelle 2017. Inflaatio on hidastunut selvästi tänä vuonna. Keskuspankki laskikin ohjauskorkoa lokakuun alussa. Yksi talouden murheenkryyneistä on kasvava työttömyys. Ensi vuonna talous ei enää taannu. 5
Euroalue Tasaista talouskasvua Ennakkotietojen mukaan BKT kasvoi kolmannella neljänneksellä 0,3 % edellisestä neljänneksestä ja 1,6 % vuoden takaa. Syksyn mittaan kohentuneet luottamusindikaattorit viittaavat kasvun jatkuvan samanlaisena kuluvan vuoden lopulla. Talouskasvu elpyy lensi vuonna hieman viime kvartaalien vauhdista, mutta keskimäärin talous kasvaa ensi vuonnakin 1,6 %. Euroopan keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka alhaisine korkoineen ja rahan tarjonnan kasvuna tukevat investointiaktiviteettia. Työllisyyden lisäys vahvistaa kotitalouksien kulutusta. Vienti kehittyy varsin tasaisesti. Pitkä lista poliittisia riskitekijöitä Talousindikaattorit viittaavat kohtalaisen myönteiseen kasvunäkymään lähiaikoina. Poliittiset epävarmuudet eivät ole toistaiseksi hetkauttaneet talouden toimijoita. Brexit-äänestystuloksen vaikutus niin kotitalouksien kuin yritysten luottamukseen oli vähäinen euroalueella. Loppuvuoden poliittinen riskitekijä on Italian kansanäänestys perustuslain merkittävistä muutoksista. Kansanäänestyksellä pääministeri Renzi tavoittelee poliittisten uudistusten sujuvampaa läpivientiä parlamentissa. Tällä hetkellä ei-linja on johdossa mielipidekyselyissä. Ensi vuonna järjestetään parlamenttivaalit Alankomaissa ja Saksassa. Ranskassa pidetään presidentinvaalit keväällä 2017. Näissä vaaleissa voidaan hyvin nähdä markkinoiden kannalta yllättäviä tuloksia. Toisaalta markkinoiden hermoilu Brexitin ja Trumpin valinnan kohdalla jäivät varsin lyhytaikaisiksi. Pitkittyessään markkinoiden hermoilu lisää epävarmuutta talouskuvasta ja voi heikentää talouskasvua. Kreikka on myös edelleen mukana riskitekijöiden joukossa, vaikka Kreikan mahdolliset uudet ongelmat eivät tule enää puun takaa. 6
Euroalue Inflaatio nousee pohjilta Syksyn mittaan euroalueen inflaatio on noussut asteittain. Lievän nousun takana on pääasiassa energiainflaation negatiivisen kontribuution pienentyminen. EKP:n elvyttävä rahapolitiikka nopeuttaa myös hieman inflaatiota. Öljyfutuurit ennakoivat lievää raakaöljyn hinnan nousua ensi vuodelle. Raaka-aineiden hinnat ovat nousseet viime aikoina. Muut inflaatioerät kehittyvät varsin maltillisesti ensi vuonna. Inflaatio on 0,2 % tänä vuonna ja ensi vuonna 1,5 %. EKP kertoo osto-ohjelman jatkosta Euroopan keskuspankki todennäköisesti kertoo joulukuussa, miten se jatkaa arvopaperien ostoohjelmaan ensi vuoden puolella. Tällä hetkellä EKP on kertonut, että ohjelma jatkuu maaliskuuhun 2017 asti. Keskuspankki todennäköisesti jatkaa ostoja, mutta niiden suuruutta aletaan pienentää vähitellen. Viimeaikainen pitkien korkojen nousu on helpottanut ohjelman toteuttamista, sillä ostettavien valtionlainojen korkojen tulee olla päälle talletuskoron (-0,40 %). Markkinoiden korko-odotukset nousseet Rahoitusmarkkinoiden korko-odotukset ovat nousseet syksyn mittaan. Kohentunut talousdata, inflaation nousu ja inflaatio-odotusten kohoaminen ovat nostaneet pitkiä korkoja viime aikoina. Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi nosti valtionlainojen korkoja Yhdysvalloissa ja se heijastui myös euroalueelle pitkien korkojen nousuna. Euribor-korot ovat pysyneet alhaalla, mutta niidenkin korko-odotukset ovat nousseet. Isossa kuvassa korkojen odotetaan pysyvän pitkään alhaalla. Kaikki euribor-korot ovat tällä hetkellä negatiivisia. 7
Iso-Britannia ja Japani Talous kasvaa Brexitistä huolimatta Ison-Britannian BKT kasvoi 2,3 % vuoden takaa kolmannella neljänneksellä. Talouskasvu oli pääosin peräisin palveluista. Luottamusindikaattorit ovat toipuineet hyvin Brexit-äänestystuloksesta. Brexitin vaikutukset ovat tähän asti näkyneet selvimmin valuuttamarkkinoilla, kun punta on heikentynyt voimakkaasti. Heikko punta tulee nostamaan inflaatiota selvästi ensi vuonna. Ensi vuonna BKT:n kasvu hidastuu, mutta vähemmän kuin kesällä ennustettiin. Heikko punta tukee vientiä, vaikka inflaation nousu nakertaakin kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusta. EU-ero neuvottelut alkavat ensi vuonna Pääministeri May ilmoitti, että Britannia jättää eroanomuksensa EU:lle ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Sen jälkeen alkavat eroneuvottelut, joihin on varattu EU-säännösten puitteissa aikaa kaksi vuotta. Mutkia on kuitenkin matkassa ja eroanomuksen jättäminen voi hyvin venyä maaliskuun lopun yli. Kaiken kaikkiaan eroaminen EU:sta on pitkä ja monimutkainen prosessi, jossa neuvotellaan uusiksi Britannian EU-suhde ja kauppasopimukset. Japanissa maltillista talouskasvua Japanin kokonaistuotannon kasvu nopeutui kolmannella neljänneksellä. Vahvasta jenistä huolimatta viennin veto oli hyvää, sen sijaan kotimainen kysyntä oli vaisumpaa. Inflaatio on voimakkaista elvytystoimista huolimatta kääntynyt uudelleen miinuksen puolelle tänä vuonna. Talouskasvu jatkaa verraten maltillista tahtia ensi vuonna. Teollisuustuotanto on kohentunut viime aikoina, mutta ennakoivat indikaattorit eivät lupaa kovin paljon parempia suhdannenäkymiä. Japanin keskuspankki ilmoitti uusista elvytystoimista syyskuussa. Toimien tarkoituksena on kiihdyttää inflaatio yli kahden prosentin tavoitetason. 8
Suomi Loivalla kulmakertoimella ylöspäin Ennakkotietojen mukaan Suomen BKT kasvoi kolmannella neljänneksellä 0,5 % edellisestä neljänneksestä ja 1,4 % vuoden takaa. Talouskasvu nojasi vahvasti kotitalouksien kulutukseen ja rakentamisen kasvuun. Viime aikoina myös teollisuudesta on saatu hieman parempia uutisia. BKT kasvaa 1,2 % tänä vuonna. Talouskasvu nopeutuu ensi vuonna ja on 1,4 % viennin ja kotimaisen kysynnän tuella. Vaisua vientikehitystä, mutta... Vientikehitys on ollut vaisua tänä vuonna. Tavaraviennin arvo oli 5 % pienempi tammi-syyskuussa kuin vuosi sitten. Tosin suurin osa viennin arvon laskusta johtuu hintakehityksestä ja viime kuukausina kehitys on ollut hieman parempaa. Elokuussa vienti Venäjälle kasvoi ensi kerran sitten vuoden 2013 joulukuun. Tavaraviennin vaisuus on näkynyt monella toimialalla tänä vuonna. Keskeisistä toimialoista kasvussa ovat olleet vain sahatavarat, öljytuotteet ja elektroniset laitteet. Palveluvienti on ollut suunnilleen samalla tasolla kuin vuosi sitten....ensi vuonna vienti kohenee Viennin näkymät ensi vuodelle ovat kohtuullisen lupaavat. Talouskasvun piristyminen tärkeissä kauppamaissa tukee Suomen vientiä. Kaksi laivatoimitusta nostaa osaltaan vientiä. Kilpailukyvyn koheneminen elvyttää vientiä vuoden 2017 loppupuolella. Lisäksi viime vuosina käynnissä ollut talouden uudistuminen alkaa näkyä ensi vuonna vientikapasiteetin lisäyksenä. Suomen ulkoinen tasapaino ei ole niin hyvissä kantimissa kuin aiemmin näytti. Tilastoja on tarkennettu heikompaan suuntaan. Vaihtotaseen vaje suurenee hieman tänä vuonna, eikä viennin piristyminen käänne vielä ensi vuonna suuntaa, sillä vaihtosuhde heikkenee ja tuonnin kasvu kiihtyy. 9
Suomi Yksityinen kulutus tukee talouskasvua Kotitalouksien luottamus ja kulutus on kohentunut syksyn mittaan. Erityisesti autokauppa on voimistunut selvästi. Arvioimme kotitalouksien kulutuksen kasvavan tänä vuonna 1,4 %. Suotuisaa kehitystä tukee erityisesti työllisyystilanteen kohentuminen ja työttömyysasteen lasku. Luottamuksen kohenemista kuvaa hyvin myös se, että kotitalouksien lainanottoaikomukset ovat nousseet vuoden takaisesta. Ensi vuonna yksityisen kulutuksen kasvu vaimenee hieman kuluvasta vuodesta, kun reaalipalkkojen nousu hidastuu. Veronkevennykset ja työllisyyden kasvun nopeutuminen tukevat kuitenkin käytettävissä olevia tuloja, mikä pitää yksityisen kulutuksen kasvussa. Koko vuoden yksityisen kulutus kasvaa 1,2 %. Julkinen kulutus sen sijaan supistuu kilpailukykysopimuksen seurauksena. Asuntomarkkinoilla selvää piristymistä Asuntomarkkinat ovat piristyneet vuoden mittaan selvästi. Asuntojen hinnat ovat kääntyneet parin laskuvuoden jälkeen nousuun. Asuntomarkkinoiden tuleva kehitys myötäileekin Suomen talouden kehityksen yleistä linjaa. Hintojen nousu yltää OPn ekonomistien arvion mukaan keskimäärin 1,0-1,5 %:n tänä vuonna. Ensi vuonna hintojen nousu todennäköisesti nopeutuu maltillisesti. Makroennusteeseemme pohjautuvien laskelmien mukaan asuntojen hinnat nousevat 1,0-3,0 % vuonna 2017. Uudisrakentamisen on kasvanut reippaasti ja keskittyy erityisesti hyvien liikenneyhteyksien varteen suunniteltuihin kerrostalokohteisiin kasvu- ja maakuntakeskuksissa. Asuinrakentamisen hyvä vire jatkuu, mutta ensi vuonna uudisrakentamisen vauhti hiljenee kuluvanvuoden nousupyrähdyksen jälkeen. 10
Suomi Vahvaa kasvua investoinneissa Investoinnit ovat kasvaneet hyvin tänä vuonna. Erityisesti rakennusinvestoinnit ovat olleet vahvassa vedossa. Lentokonetoimitus nosti kone- ja laiteinvestointeja toisella neljänneksellä. Maa- ja vesirakentaminen on myös lisääntynyt. Ensi vuonna hieman rauhallisempaa kasvua Investointien kasvu jatkuu hyvänä myös ensi vuonna, vaikka hienoista hidastumista nähdään. Kasvun rauhoittumiseen viittaa viimeaikainen rakennuslupakehitys. Rakennusyritysten tuotanto-odotukset ovat melko myönteiset. Kasvun odotetaan jatkuvan, mutta hieman hitaampana. Ensi vuonna investointiaktiviteettia tukee rakentamisen ohella kone- ja laiteinvestoinnit. Yritysten suurista investointihankkeista osa valmistuu ensi vuonna, kuten Äänekosken biotuotetehdas, mutta monet kohteet valmistuvat vuoden 2017 jälkeen. Matala korkotaso ja rahoituksen hyvä saatavuus tukevat yritysten investointihankkeita. Investoinnit kasvavat 4,5 % tänä vuonna ja 3,5 % ensi vuonna. Inflaatio hiipinyt ylöspäin Inflaatio on hieman nopeutunut viime kuukausien aikana. Lokakuussa inflaatio oli 0,5 %. Terveydenhoitomaksujen korotukset sekä ravintolapalveluiden ja vuokrien kallistuminen ovat pitäneet yllä inflaatiota. Toiseen suuntaan ovat vaikuttaneet matalat asuntolainojen korot, ruoan halpeneminen ja energian hintojen lasku. Lokakuussa energiainflaatio oli plussan puolella ensi kerran sitten tammikuun 2014. Jatkossa energian hintojen nousu nopeuttaa inflaatiota. Inflaatio nousee maltillisesti ensi vuonna Inflaatio nousee asteittain ensi vuonna. Nousu jää kuitenkin edelleen varsin vaisuksi. Energiahintojen lisäksi raaka-aineiden hinnat nousevat maltillisesti. Välillinen verotus kiristyy hieman. Hintojen nousua hillitsevät palkkamaltti ja työvoimakustannusten aleneminen. Ensi vuonna inflaatio on 1,0 % 11
Suomi Työmarkkinoiden koheneminen jatkuu Työmarkkinat ovat kohentuneet vuoden mittaan ja työttömyysaste on laskenut aiempaa arviotamme nopeammin. Syyskuussa työttömyysasteen trendi oli jo 8,6%. Työttömiä oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden kolmannella neljänneksellä keskimäärin 204 000 henkeä. Työllisten määrä on samaan aikaan kasvanut. Vuoden kolmannella neljänneksellä työllisiä oli keskimäärin 2 493 000 henkeä, mikä oli 12 000 enemmän kuin vuoden 2015 vastaavana aikana. Työllisten määrä lisääntyi eniten tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla ja väheni eniten puolestaan teollisuuden sekä informaation ja viestinnän toimialoilla. Työllisyys paranee edelleen. Työttömyysaste laskee ensi vuonna arvioimme mukaan 8,5%:iin. Avoimien työpaikkojen määrä jatkaa kasvuaan, mikä parantaa työmarkkinoiden tilannetta. Sitkeä pitkäaikaistyöttömyys heittää kuinkin varjonsa työmarkkinoiden ylle ja lisää painetta työmarkkinoiden joustavuutta ja uudistamista edistäville toimille. Talouskasvu lisännyt verotuloja Kotimarkkinavetoinen talouskasvu on kasvattanut tuloverokertymää tänä vuonna. Valtiontalouden alijäämä onkin pienentynyt viime vuodesta, kun menopuoli ei ole kasvanut. Valtiontalouden alijäämä pienenee hieman tänä vuonna viime vuodesta. Myös julkisen talouden alijäämä supistuu. Vaje ennallaan ensi vuonna, velka kasvaa Julkisen talouden vaje pysyy ennallaan ensi vuonna. Hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 2017 valtiontalouden alijäämä pysyy suurena ja velka kasvaa. Budjettiesitys on elvyttävä palkansaajan verotuksen suhteen. Veronkevennykset ylittävät kilpailukykypaketin tuomat maksujen korotukset. Julkisen talouden velkasuhde kasvaa edelleen tänä ja ensi vuonna. Velkaa suhteessa kokonaistuotantoon on ensi vuonna 67 %. 12
OPn ekonomistit julkaisevat suhdanne-ennusteen kaksi kertaa vuodessa. Niiden lisäksi julkaistaan suppeampi suhdannekatsaus kaksi kertaa vuodessa suhdanne-ennusteiden välissä. Suhdanne-ennusteet julkaistaan tammikuussa ja elokuussa. Suhdannekatsaukset julkaistaan toukokuussa ja marraskuussa. OP Pääekonomisti Reijo Heiskanen puh. 010 252 8354 Ekonomisti Maarit Lindström puh. 010 252 1695 etunimi.sukunimi@op.fi www.taloudessa.fi Twitter: @OP_Ekonomistit @Reiskanen @LindstromMaarit 13