Suhdannekatsaus Toukokuu 2016

Transkriptio

1 Suhdannekatsaus Toukokuu 2016 Taloudelle luvassa pilvipoutaa

2 n suhdanne-ennuste Toukokuu 2016 Arvo, mrd. Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, % e 2017e Bruttokansantuote 207,2-0,7 0,5 1,1 1,4 Tuonti 76,6 0,0-0,4 1,0 2,8 Vienti 77,3-0,9 0,6 0,3 3,1 Kulutus 166,5 0,3 0,7 0,9 0,8 - yksityinen 115,6 0,6 1,4 1,2 1,1 - julkinen 50,9-0,3-0,9 0,2 0,2 Investoinnit 42,1-2,6-1,1 3,5 3,3 Muita keskeisiä ennusteita e 2017e Kuluttajahintojen muutos, % 1,0-0,2 0,1 1,0 Ansiotason muutos, % 1,4 1,2 1,2 1,0 Työttömyysaste, % 8,7 9,4 9,2 9,0 Vaihtotase, % BKT:sta -0,9 0,1 0,4 0,3 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -3,2-2,7-2,5-2,0 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 59,3 63,1 65,5 67,0 BKT:n kasvu maailmalla Osuus*, % e 2017e Maailma 100,0 3,4 3,1 3,1 3,3 USA 15,8 2,4 2,4 2,3 2,5 Euroalue 12,0 0,9 1,5 1,5 1,7 Japani 4,3 0,0 0,5 0,5 0,5 Ruotsi 0,4 2,3 4,1 3,5 2,8 Kehittyneet maat yht. 42,4 1,8 1,9 1,9 2,0 Kiina 17,1 7,3 6,9 6,5 6,3 Intia 7,0 7,2 7,3 7,5 7,5 Brasilia 2,8 0,1-3,8-3,5 0,0 Venäjä 3,3 0,7-3,7-1,5 1,0 Viro 0,0 2,9 1,1 2,0 3,0 Kehittyvät maat yht. 57,6 4,6 4,0 4,1 4,4 * Ostovoimakorjatut BKT-osuudet Lähteet: Tilastokeskus, Eurostat, IMF ja OP

3 Suhdannekatsaus Taloudelle luvassa pilvipoutaa Lievää piristymistä maailmantalouden horisontissa Maailmantalous jatkaa jokseenkin viime vuosien verkkaisella kasvutrendillä. Hajanaista ja haurasta maailmantalouden suhdannetta varjostavat monet riskit. Kiinan korkeaksi kasvanut velkaantuneisuus herättää epäilyjä. Britannian EU-kansanäänestys puolestaan on riski erityisesti rahoitusmarkkinoiden lyhyemmän ajan näkymille. Inflaatio on seuraavan puolen vuoden aikana edelleen hyvin vähäistä. Ensi talvena inflaatio alkaa kuitenkin nostaa päätään ja samalla epärealistisen matalalle pudonneet inflaatioodotukset nousevat. Yhdysvalloissa talouskasvu jatkuu maltillisena. Fedin seuraava koron nosto ajoittuu syksylle, ja tämän jälkeen politiikkaa kiristetään rauhallisesti. Euroalueella vuosi käynnistyi verrattain pirteästi, mutta myönteiset yllätykset eivät saa jatkoa. Talous kasvaa ennakoidusti noin 1,5 %:n vauhtia. Ikkuna EKP:n politiikan kevennyksille sulkeutuu syksyllä, kun inflaatio alkaa nousta ja inflaatioodotukset vähitellen palaavat keskuspankin tavoitteeseen. Suomen talous aiemmin ennakoitua paremmassa vireessä Ennakkotietojen mukaan Suomen kansantuote kasvoi prosentin vuosivauhtia ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Vauhti on odotettua parempaa. Arvioimme talouskasvun yltävän tänä vuonna 1,1 %:iin aiemman 0,8 %:n ennusteen sijaan. Talouskasvun piristyminen nojaa ennen kaikkea investointien elpymiseen. Vahvimmalla pohjalla on rakennusinvestointien piristyminen. Sen sijaan vientikehitys jää heikoksi. Vuoden 2017 näkymät ovat aiemmin ennakoitua epävarmemmalla pohjalla. Kilpailukykyneuvotteluiden tulos ei näillä näkymin tue talouskasvua niin paljon kuin alun perin tavoiteltiin. Lisäksi maailmantalouden näkymät säilyvät vaisuina. Odotamme, että talouskasvu kohenee vain hieman tästä vuodesta 1,4 %:iin, kun aiemmin ennustimme 1,6 %:n kasvua. Inflaatio säilyy tänä vuonna nollan tuntumassa odotuksien mukaisesti ja nopeutuu hieman ensi vuonna lähinnä öljyn hinnan nousun vuoksi. Talouskasvun piristyminen nostaa työllisyyden kasvuun jo tänä vuonna. Työttömyysaste alenee hieman aiempia arvioita enemmän. Julkisen talouden näkymä on hieman parempi kuin vuoden alussa arvioitiin. Vaje säilyy alle kolmen prosentin rajan. Lievä koheneminen ei silti muuta isoa kuvaa. Velkasuhde kohoaa edelleen lähivuosina. Suomen talouden lähiaikojen riskit liittyvät kotimaisen talouspolitiikan toteuttamiseen ja vientimarkkinoiden uhkakuviin. Ennusteiden oletuksena on, että kilpailukykyneuvotteluissa päädytään kaavailtuihin tuloksiin, eikä Britannian EU-kansanäänestyksestä koidu merkittäviä reaalitaloudellisia vaikutuksia

4 Maailmantalous Lievää piristymistä horisontissa Maailmantalouden kasvu on jatkunut pohjimmiltaan verkkaista vauhtia. Maailmankauppa ja teollisuustuotanto olivat vuoden alkukuukausina hienoisessa kasvussa viime vuoden loppuun nähden. Suhdannekyselyiden perusteella suhdannetilanne säilyi vaisuna, mutta odotukset loppuvuoden osalta ovat kohentuneet hieman. Maailmantalous jatkaa lähivuosina jokseenkin viime vuosien verkkaisella kasvutrendillä. Teollinen suhdanne ja maailmankauppa ovat kuitenkin todennäköisesti hieman piristymässä. Mistään merkittävämmästä elpymisestä ei kuitenkaan ole kyse. Riskejä on moneen lähtöön Hajanaista ja haurasta maailmantalouden suhdannetta varjostavat monet riskit. Kiinan elvytystoimet lisäävät edelleen velkaantumista, mikä voi osoittautua pidemmän päälle taakaksi. Britannian kansanäänestys puolestaan on riski erityisesti lähiaikojen markkinakehitykselle. Kyse on ennen kaikkea luottamuksesta ja psykologiasta, sillä Britannian ero EU:sta toteutuisi vasta kahden vuoden päästä. Tällöinkin Britannian suhde EU:hun voi säilyä yllättävän samankaltaisena kuin aiemmin. Inflaation pohjat alkaa olla koluttu Raaka-aineiden, erityisesti öljyn, hintojen lasku painoi alkuvuodesta inflaation jälleen useimmissa maissa pohjalukemiin. Öljyn hinta on useimpien muiden raaka-aineiden hintojen tapaan elpynyt hieman talven aallon pohjasta. Markkinaodotuksissa on pientä nousua. Lähiaikoina kuluttajahintainflaatio on edelleen hyvin matalalla. Vuoden lopulla inflaatio alkaa kuitenkin nostaa päätään ja ensi vuoden aikana raakaaineiden hinnat pitkästä aikaa alkavat vauhdittaa inflaatiota. Tällä erää rahoitusmarkkinoiden odotukset kuluttajahintainflaatiolle ovat monilta osin liian matalat. Edessä on paluu realistisemmalle tasolle. 2

5 Yhdysvallat Verkkaista vauhtia Talousvuosi alkoi Yhdysvalloissa jo kolmatta vuotta peräkkäin vaisusti. Tosin edellisinäkin vuosina huonon alun jälkeen talous on parantanut hieman vauhtiaan. Tälläkin kertaa vuoden alun pehmeys johtuu osin tilapäistekijöistä. Arvioimme talouskasvun yltävän hieman yli kahteen prosenttiin, mikä jää hieman vuoden 2015 vauhdista. Odotukset vuodelle 2017 eivät ole juuri kuluvaa vuotta pirteämmät. Vetovastuu kotitalouksilla Taloutta pitää yllä ennen kaikkea kotitalouksien kysyntä. Kasvunäkymä on edelleen vakaa, mutta kasvu maltillista ja kotitaloudet verrattain varovaisia. Asuntomarkkinoilla elpyminen jatkuu. Teollisuudessa kehitys on ollut heikkoa. Vienti ei vedä ja yritysten investointien kasvu on ollut vähäistä. Tämä vuosi on jäämässä perin vaisuksi, mutta ensi vuonna yritysten investoinnit ovat elpymässä. Inflaatiota horisontissa, ohoi Vähäisestä kasvusta huolimatta työllisyys on lisääntynyt hyvin. Työttömyysaste on vajonnut jo lähelle aiempien suhdanteiden pohjia. Työmarkkinoilla on kuitenkin edelleen pelivaraa, koska aiemmin työvoiman ulkopuolelle luisuneet ovat nyt alkaneet jälleen työllistyä enenevässä määrin. Inflaatio jää tänä vuonna maltilliseksi, mutta jo ensi talvena on välttämättä edessä selvähkö nousu, kun öljyn hinnan laskun vaikutus poistuu. Myös nimellispalkkojen nousu alkaa nopeutua. Keskuspankki on odotetusti ollut maltillinen niin politiikassaan kuin puheissaankin. Markkinoilla odotellaan vuoden loppupuolella yhtä koron nostoa. Vakaana jatkuva kasvu ja vähitellen nouseva inflaatio puoltanevat kuitenkin paria koron nostoa jo tämän vuoden puolella. Fed ei kuitenkaan missään tapauksessa halua järkyttää talouden kehitystä liian nopeilla liikkeillä. 3

6 Kehittyvät taloudet Kiinassa hitaampaa talouskasvua Kiinan BKT:n vuosikasvu hidastui 6,7 %:iin ensimmäisellä neljänneksellä. Erityisesti investoinnit pitivät yllä talouskasvua. Kiinassa taloustunnelmat ovat kohentuneet vuoden alun epävarmuudesta. Osakekurssit ovat nousseet ja luottamusindikaattorit ovat vahvistuneet. Riskejä kuitenkin on, ne liittyvät talouden rakennemuutokseen ja velkaantumiseen kasvuun. BKT:n kasvu vaimenee hieman ennustevuosina. Venäjä toipuu asteittain Venäjän BKT:n kasvu oli miinuksella vuoden alussa. Miinusmerkkisestä kehityksestä huolimatta suunta oli kuitenkin oikea, sillä talouden pohjakosketus nähtiin viime vuonna. Venäjän talous taantuu vielä tänä vuonna, mutta ponnistaa kasvuun ensi vuonna. Viimeaikainen raakaöljyn hinnan nousu on hyvä uutinen maan taloudelle. Inflaatio hidastuu viime vuoden korkeista lukemista ennustejaksolla. Intiassa hyvä kehitys jatkuu Intiassa kokonaistuotannon kasvu jatkuu hyvänä. BKT kasvaa 7,5 % vuodessa tänä ja ensi vuonna. Investoinnit vauhdittavat talouskasvua. Inflaation hidastuminen sekä kohentaa kotitalouksien ostovoimaa että lisää keskuspankin mahdollisuuksia laskea ohjauskorkoa. Keskuspankki laski ohjauskoron 6,50 %:iin huhtikuussa. Viime vuoden alussa ohjauskorko oli 8,00 %. Brasilian talous vaikeuksissa Brasilian talouskehitys jatkui vaikeana alkuvuonna. Useat talousmittarit osoittivat väärään suuntaan. Talousluottamus heikkeni lisää, työttömyys lisääntyi, vähittäiskauppa ja teollisuustuotanto pysyivät miinuksella. Inflaatio onneksi hieman hidastui. Maan korruptioskandaali varjostaa talousnäkymiä, eikä Rion kesäolympialaisista ole talouden pelastajaksi. Brasilian talous taantuu tänä vuonna. BKT:n kasvu on nollassa ensi vuonna. 4

7 Euroalue Tasaista talouskasvua Euroalueen BKT kasvoi hieman odotuksia paremmin ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvua tuli edellisestä neljänneksestä 0,5 % ja vuoden takaa 1,5 %. Kotimainen kysyntä oli vahvaa, sen sijaan viennin veto oli vaisumpaa. BKT kasvoi monissa euromaissa. Koko vuonna BKT kasvaa 1,5 % Kevään aikana suhdanneindikaattorit laskivat viime vuoden lopun korkeista tasoista. Tämä viittaa BKT:n kasvun hienoiseen hidastumiseen toisella neljänneksellä. Arvioimme edelleen BKT:n kasvavan tänä vuonna 1,5 %. Kasvu on pitkälti peräisin yksityisestä kulutuksesta ja investoinneista. Vientiä vaimentavat euron viimeaikainen vahvistuminen ja maailmantalouden verkkainen kasvu. Ensi vuonna kasvu hieman piristyy Euroalueen talouskasvu jatkaa pitkälti samoilla raiteilla ensi vuonna. Kasvu nopeutuu aavistuksen verran tästä vuodesta 1,7 %:iin. Maailmantalouden kasvun vilkastuminen vahvistaa talousalueen vientiä. EKP:n elvyttävä rahapolitiikka tukee investointiaktiviteettia ja työllisyyden paraneminen pitää yllä kotitalouksien kulutusta. Harmaita pilviä eurotaivaalla Alkuvuoden talouskasvun kohenemisesta huolimatta euroalueen taloustunnelmat eivät kesällä välttämättä ole kovin auvoiset. Talous kohtaa epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä, kuten Kreikan velkaongelmat ja Espanjan uudet parlamenttivaalit. Espanjassa järjestetään parlamenttivaalit 26. kesäkuuta, kun maahan ei saatu muodostettua hallitusta alkuvuonna. Poliittinen umpikuja jatkuu vaalien jälkeenkin, elleivät keskeiset puolueet löydä yhteysymmärrystä hallituksesta. Ison-Britannian kansanäänestys EU-jäsenyydestä 23. kesäkuuta muodostaa välillisesti suuren epävarmuustekijän euroalueen taloudelle, vaikka suurimmat vaikutukset kohdistuvatkin saarivaltioon. 5

8 Euroalue Kreikka tarvitsee tukirahaa kesällä Kreikan tukiohjelman väliraportti ei ole vielä valmistunut. Raportti todennäköisesti hyväksytään alkukesän aikana, minkä jälkeen Kreikalle vapautuu pääomia tukipaketista, jolla se pystyy maksamaan muun muassa heinäkuussa EKP:lle velkakirjan kuoletuksia 2,3 mrd. euron edestä. Mikäli raporttia ei hyväksytä, Kreikan tilanne kriisiytyy. Edessä ovat myös neuvottelut velkahelpotuksista, joista Kreikalla, IMF:llä ja euromailla ovat eriävät näkemykset. Inflaation pohjat nähty Kevään aikana euroalueen inflaatio kävi miinuksen puolella raakaöljyn hinnan laskettua lisää vuoden vaihteessa. Vuoden alun pohjien jälkeen raakaöljyn hinta on noussut yli 50 %. Futuurihinnat ennakoivat öljyn hinnan nousevan hieman lisää kuluvan vuoden loppua kohden. Öljyn hinnannousu nopeuttaa inflaatiota vuoden jälkipuoliskolla. Palveluiden ja ruoan hinnat nousevat varsin maltillisesti. Tänä vuonna inflaatio on 0,3 % ja nopeutuu ensi vuonna 1,5 %:iin. EKP:lta laaja paketti maaliskuussa EKP kertoi maaliskuussa laajasta elvytyspaketista, jossa keskuspankkikorkoja laskettiin ja arvopaperiostoja kasvatettiin 80 mrd. euroon kuukaudessa. Osana elvytystoimia keskuspankki käynnistää kesäkuussa uudet neljävuotiset rahoitusoperaatiot euroalueen pankeille. Näillä operaatioilla, joissa korko voi alimmillaan olla talletuskorko (-0,40 %), tavoitellaan pankkien lainanannon kasvua reaalitalouteen. Keskuspankin elvytys taisi olla tässä Inflaation noustessa tänä ja ensi vuonna sekä talouskasvun ollessa kohtalaista EKP tuskin keventää rahapolitiikkansa lisää. Keskuspankkikorot pysyvät alhaalla tänä ja ensi vuonna. Rahapolitiikka on näkynyt luonnollisesti markkinakoroissa, jotka ovat poikkeuksellisen alhaalla. Kaikki euribor-korot ovat nollan alapuolella. Markkinaodotusten mukaan lyhyet euribor-korot pysyvät nollan alapuolella seuraavat pari vuotta. 6

9 Iso-Britannia Talouskasvu hidastui alkuvuonna BKT:n kasvuvauhti hidastui hieman ensimmäisellä kvartaalilla. Talouskasvu nojautui palveluihin, kun taas rakentaminen ja teollisuustuotanto vähenivät. BKT:n kasvu vaimenee kahteen prosenttiin tänä ja ensi vuonna. Yksityinen kulutus pysyy edelleen kasvumoottorina. Investoinneissa nähdään myös kasvua. Vahva punta jarruttaa viennin vetoa. Inflaatio nopeutuu asteittain ennustejaksolla ja Englannin pankki nostaa ohjauskorkoa ensi vuonna. Äänestävätkö britit itsensä ulos EU:sta? Ison-Britannian kansanäänestys EU-jäsenyydestä on heikentänyt suhdannenäkymiä alkuvuonna. Rahoitusmarkkinoilla epävarmuus on lisääntynyt: punnan arvo on heikentynyt ja osakemarkkinat ovat heiluneet. EU-kansanäänestys pidetään 23. kesäkuuta. Vedonlyöntitoimistojen, jotka ennustivat viimeisen parlamenttivaalituloksen oikein, mukaan saarivaltio pysyy EU:ssa. Tähän ei ole silti luottamista. Jäsenyyden kannattajien ja vastustajien kannat ovat käytännössä tasan mielipidekyselyissä. Brexit heikentäisi Isoa-Britanniaa ja EU:ta Lyhyellä aikavälillä Brexit toisi epävarmuutta Britannian talouteen ja sijoitusmarkkinoille. EU-erosta seuraisi pitkä prosessi, jossa neuvoteltaisiin uusiksi Britannian EU-suhde ja kauppasopimukset. Taloudelliset vaikutukset kohdistuisivat pitkälti saarivaltioon. Eri selvitysten perusteella Britannia kärsisi taloudellisesti erosta EU:sta. Arviot kielteisten seurausten suuruudesta vaihtelevat kuitenkin suuresti. Esimerkiksi IMF arvioi 1,5 9,5 % kokonaistuotannosta. Britannian talouden heikompi kehitys heijastuisi myös muihin EU-maihin. Ennen kaikkea kyse olisi silti poliittisista seurauksista Euroopan unionille ja myös eurolle. 7

10 Suomi Talouskasvu piristyy tänä vuonna Ennakkotietojen mukaan Suomen BKT kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 0,4 % edellisestä neljänneksestä ja 1,0 % vuoden takaa. Vuoden alun odotuksia paremman talouskasvun ja rakentamisen suhdannenäkymien selvän kirkastumisen johdosta nostamme BKT-ennustettamme tälle vuodelle. BKT:n ennustetaan kasvavan 1,1 % aiemman 0,8 %:n sijaan. Talouskasvu nojaa vahvasti kotimaiseen kysyntään viennin kehittyessä vaimeasti. Talous kasvaa 1,4 % vuonna Kilpailukykypaketin vaikutukset vientiin jäävät aiempia arvioita pienemmiksi, täten ensi vuoden BKT-ennustetta lasketaan hieman 1,6 %. Tavaraviennissä heikko vuoden alku Tavaraviennin arvo supistui 8 % ensimmäisellä kvartaalilla edellisvuodesta. Tavaravientiä on heikentänyt niin Venäjän talouden vaikeudet kuin maailmantalouden vaisu kasvu. Viime vuodesta poiketen myös vienti euroalueelle väheni vuoden alussa. Monen toimialan vienti laski vuoden alussa. Eniten laskua viennin arvossa nähtiin kemianteollisuudessa ja metalleissa. Sen sijaan autojen ja metsäteollisuuden tuotteiden viime vuosien hyvä vientikehitys jatkui. Lisäksi tietokoneiden ja elektronisten laitteiden vienti lisääntyi. Välituotteiden ja investointitavaroiden kysyntä on heikkoa vientimarkkinoilla. Kasvu painottuu enemmän kulutukseen ja palveluihin. Viime vuonna palveluiden vienti oli kasvussa, näin on myös tänä vuonna. Vientiennustetta on laskettu Vienti kasvaa hitaammin tänä ja ensi vuonna kuin tammikuussa ennustimme. Heikoin alun jälkeen vienti piristyy hieman vuoden mittaan. Kasvu jää kuitenkin alle puolen prosentin. Ensi vuonna viennin kasvu piristyy aiempia arvioita vähemmän, koska kilpailukyky ei ole paranemassa yhtä paljon kuin alun perin tavoiteltiin. 8

11 Suomi Yksityinen kulutus tukee talouskasvua Kotitalouksien luottamus ja kulutus on parantunut kevään mittaan. Erityisesti autokauppa on vironnut. Arvioimme kotitalouksien kysynnän kasvavan tänä vuonna 1,2 %. Tätä tukee se, että työllisyystilanne on hieman kohentunut ja työttömyysaste on kääntynyt laskuun. Taloustilanne ei kuitenkaan tue sitä, että ensi vuonna yksityisen kulutuksen kasvu kiihtyisi. Vuonna 2017 ostovoiman kehitystä hillitsee verotuksen kiristyminen ja inflaation nousu. Samaan aikaan palkkakehitys säilyy erittäin maltillisena. Kuluttajien luottamuksen säilymiseen ja kulutuskysyntään vaikuttaa myös tavanomaista enemmän toteutetun talouspolitiikan uskottavuus, työmarkkinaratkaisut ja kilpailukykypaketin onnistuminen. Ennustamme 1,1 % yksityisen kulutuksen kasvua ensi vuodelle. Asuntomarkkinoilla pientä piristymistä Asuntomarkkinat ovat piristyneet, osin kausiluontoisesti, kevään mittaan. Asuntojen hinnat ovat kääntyneet nousuun ja kauppamäärät kasvaneet. Yleinen suhdannetilanne ja työmarkkinoiden vaimeus hillitsee edelleen kuluttajien asunnonostohaluja. Työttömyystilanteen tasoittuminen viime kuukausina on kuitenkin vähentänyt ylenmääräistä epävarmuutta. Asuntomarkkinoiden tuleva kehitys myötäilee Suomen talouden kehityksen isoa kuvaa. Reaalitalouden kehityksen pieni piristyminen on luonut jo positiivisempia odotuksia asuntokaupan virkistymisestä. Samaan aikaan kuitenkin vuokra-asuntojen kysyntä säilyy vahvana, erityisesti pienten asuntojen kohdalla. Uudisrakentamisen on kasvanut oleellisesti ja keskittyy erityisesti hyvien liikenneyhteyksien varteen suunniteltuihin kerrostalokohteisiin. Sen sijaan omakotitalojen kauppa on ollut maanlaajuisesti vaimeampaa, joskin näidenkin kohteiden näkymät ovat parantuneet kevään mittaan. 9

12 Suomi Investointinäkymät valoisat Viime vuoden lopun hyvä kehitys investoinneissa jatkui alkuvuonna. Rakentaminen oli parhaimmassa vedossa pitkään aikaan. Kyselytiedot viittaavat investointien piristymiseen. Rakennusalan luottamus on pitkän aikavälin keskiarvoa vahvempaa ja tuotannon odotetaan kasvavan. Viimeaikainen rakennuslupien ja -aloitusten lisäys indikoi rakennusinvestointien vahvaa kasvua tälle vuodelle. Nostammekin investointiennustetta kuluvalle vuodelle. Asuntojen lisäksi piristyy liikerakentaminen, joiden rakennustyöt keskittyvät raideyhteyksien läheisyyteen. Toimistorakentamista pitävät yllä suuret hankkeet, vaikka aktiviteetti onkin matalalla tasolla. Yritysten investoinnit piristävät rakentamista sekä kone- ja laiteinvestointeja. Isoja infrahankkeita, kuten länsimetron jatkaminen ja E18-moottoritie, on parhaillaan käynnissä. Investoinnit kasvavat tänä vuonna 3,5 % ja ensi vuonna 3,3 %. Inflaatio nollassa Inflaatio oli keskimäärin nolla tammi-huhtikuussa. Viestintäpalveluiden kallistuminen ja terveydenhoitomaksujen korotukset pitivät yllä inflaatiota. Myös energian hintojen negatiivinen vaikutus inflaatioon pienentyi. Inflaatiota hidasti matalat asuntolainojen korot ja ruoan hintojen lasku. Inflaatio kääntyy plussalle loppuvuonna Kuluttajahinnat alkavat taas nousta loppuvuoden aikana. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on ollut nousutrendillä helmikuun puolivälistä lähtien. Kotimaassa raakaöljyn kallistuminen näkyy viiveellä polttonesteiden hintojen nousuna. Kaiken kaikkiaan inflaatio pysyy kuitenkin vaimeana. Korot pysyvät alhaalla, kiristynyt vähittäiskaupan kilpailu pitää ruoan hintakehityksen vaisuna. Matalat palkankorotukset hillitsevät palveluiden inflaatiota. Inflaatio on 0,1 % tänä vuonna ja ensi vuonna 1,0 %. 10

13 Suomi Työmarkkinoilla lievää kohentumista Työttömyys on pahentunut pitkään, mutta nousu tasaantui viime vuoden lopussa. Työmarkkinat ovat kohentuneet lievästi myös alkuvuoden mittaan. Työttömyysaste on hieman laskenut. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä työttömyysaste oli 9,6 %, kun se vuotta aiemmin oli 9,7 %. Työttömiä oli Tilastokeskuksen mukaan kaikkiaan henkeä. Työllisten määrä on samaan aikaan kasvanut. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä työllisiä oli 2,4 milj. henkeä. Työllisyys on kasvanut päätoimialoittain tarkastellen erityisesti rakentamisessa ja palveluissa. Työllisyys kasvaa koko kuluvan vuoden mittaan vain aavistuksen ja ensi vuonnakin työpaikat lisääntyvät hitaasti. Uudet työpaikat syntyvät osin eri tehtäviin kuin mistä ne ovat loppuneet. Tämä näkyy yleisen työttömyysasteen hitaana laskuna ja sitkeänä pitkäaikaistyöttömyytenä. Maaliskuun lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli kaikkiaan ja määrä on ollut kasvussa. Julkisen talouden alijäämä pieneni Julkisen talouden alijäämä oli odotettua pienempi viime vuonna. Alijäämä supistui 2,7 %:iin suhteessa kansantuotteeseen edellisvuoden 3,3 %. Valtiontalouden alijäämän pienentyminen paransi julkisen talouden rahoitusasemaa. Toiseen suuntaan vaikutti sosiaaliturvarahastojen ylijäämän kutistuminen. Julkisen talouden velka lisääntyi viime vuonna ja velkasuhde nousi 63,1 %:iin BKT:sta. Velka kasvaa alijäämä alittaa EU-kriteerin Verotulojen kasvu pienensi valtiontalouden alijäämää vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Menot olivat ennallaan verrattuna vuoden takaiseen ajankohtaan. Tänä ja ensi vuonna julkisen talouden alijäämä on alle 3 % BKT:sta. Hallituksen sopeutustoimet hillitsevät menojen kasvua ja välillisen verotuksen kiristäminen lisää verotuloja valtiontaloudessa. Velkasuhde sen sijaan nousee edelleen. 11

14 OPn ekonomistit julkaisevat suhdanne-ennusteen kaksi kertaa vuodessa. Niiden lisäksi julkaistaan suppeampi suhdannekatsaus kaksi kertaa vuodessa suhdanne-ennusteiden välissä. Suhdanne-ennusteet julkaistaan tammikuussa ja elokuussa. Suhdannekatsaukset julkaistaan toukokuussa ja marraskuussa. OP Pääekonomisti Reijo Heiskanen puh Senioriekonomisti Timo Hirvonen puh Ekonomisti Maarit Lindström puh