Esimerkkejä erilaisista ympäristön ennallistamiskohteista Aarne Wahlgren Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä Joensuu 5.11.2014 1
Maaperän pilaaminen ja puhdistaminen Maaperän pilaaminen öljyllä maa-aineksen oton ja murskaustoiminnan yhteydessä 1-luokan pohjavesialueella, josta Joensuun kaupunki ottaa puolet käyttövedestään. Käräjäoikeus ja hovioikeus: Ympäristön turmeleminen, ehdollinen vankeusrangaistus 60 päivää ja yhteisösakko. Maaperä puhdistettiin valvojan kehotuksesta, öljy-yhdisteillä pilaantunutta maa-ainesta toimitettiin 375 tonnia ympäristöluvan omaavaan laitokseen. (Puhdistustyö valmistui kolme vuotta ennen hovioikeuden tuomiota.) 2
Murskausaseman hydrauliikkaöljyvuoto 3
Siirrettävän murskaimen pilaamaa aluetta 4
Ammattimaisessa toiminnassa syntynyt luvaton kaatopaikka yksityiskiinteistöllä Ilomantsissa Alueelle läjitetty usean vuoden ajan rakennusten purkujätteitä, ylijäämämaata, romuja, sähkö- ja elektroniikkajätettä ym. Yhteensä noin 1500 m3. Käräjäoikeus ja hovioikeus: ehdollinen vankeusrangaistus törkeästä ympäristön turmelemisesta, menettämisseuraamus, liiketoimintakielto; kyseinen luvaton kaatopaikka oli osa laajempaa vuosia kestänyttä laitonta jätteenkäsittelytoimintaa. ELY-keskuksen hallintopakkopäätös (vanha YSL 84 ), päävelvoite jätteiden erottaminen puhtaista maa-aineksista ja toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn; tehosteena uhkasakko. Päätös on lainvoimainen. 5
Jätealue ilmasta katsottuna 6
Rakennusjätettä 7
8
Jäteaines on ylijäämämaan seassa, tarkka määrä ei tiedossa 9
Lupien (maa-aineslupa ja vesilain mukainen lupa) vastainen maa-aineksen otto pohjaveden laatu vaarantaen Soraa kaivettiin luvissa sallitun alimman korkeustason ja pohjaveden pinnan alapuolelle. I-luokan pohjavesialue; vesiosuuskunnan vedenottamo vain parinkymmenen metrin päässä; vedenottamon toiminta vaarantui. Ympäristökeskuksen vesilain mukainen hallintopakkohakemus ympäristölupavirastoon 2006, KHOn päätös 2012. Vastuulliset velvoitettiin teettämisuhalla kunnostamaan ottoalue täyttämällä soralla. Työ valmistui kesällä 2014. Luvan mukainen alin ottosyvyys tasossa + 96,00; oli kaivettu alle tason +94,00. Ympäristölupaviraston päätöksen mukaan täyttö tuli nostaa tasoon + 95,00; Vaasan hallinto-oikeus ja KHO: täyttö tasoon + 95,50. Täyttötilavuus oli noin 10.000 m3. 10
Kunnostussuunnitelma. 11
Soran otto mennyt pohjaveden pinnan alapuolelle. Kuva ennen kunnostustoimia. 12
Sama paikka kunnostuksen jälkeen. 13
Luvaton pengertie saareen Luvattoman pengertien rakentaminen Kolin Haapasaareen keskeytettiin 1990. Vesioikeus hylkäsi jälkikäteen tehdyn lupahakemuksen 1991. Hovioikeus 1996: Rakentajille 30 ps vesilain säännösten rikkomisesta ja vahingonkorvausta kalastuskunnalle 5.000 mk kalataloushaitoista sekä 34.560 mk penkereen purkamisesta aiheutuvista kustannuksista. Vahingonkorvausta ei saatu perittyä. Penger purettiin 1998 kyläläisten talkootyönä valtion maksaessa kaivukoneen. 14
Kolin Haapasaareen aloitettu tiepengertyömaa v. 90 15
Salmi tien purkamisen jälkeen 16
Vesialueen luvaton täyttö 2008 Outokummussa. KäO ja HO 2010: 30 ps vesilain luparikkomuksesta. Ympäristökeskuksen hallintopakkohakemus -> ISYLV, VHaO, KHO 2011: täyttö purettava sakon uhalla. Purku valmis 2013 yli vuosi määräajan jälkeen, uhkasakkoa ei tuomittu. 17
Luvaton ruoppaus ja pengerrys, Koitajoen varressa 2012. Käräjäoikeudessa sakkorangaistus vesilain luparikkomuksesta. Lupaa haettiin jälkikäteen AVIsta; lupa pengerryksen tontin puoleisen siiven pysyttämiseen, loppu tulee purkaa luvassa annetun määräajan puitteissa, eli osittainen ennallistaminen osana pysyttämislupaa. 7.11.2014
Varhainen esimerkki vesialueen täytöstä Polvijärvellä 90-luvun alussa. Täyttö määrättiin poistettavaksi (vesioikeus ja vesiylioikeus) vesi- ja ympäristöpiirin virka-apuhakemuksesta.
Vuonna 2013 ennallistettu (vesilain valvontatoimena kehotuksesta; ei muita menettelyjä) lähde ja noro (noro ei näy kuvassa) metsänhakkuun ja maanmuokkauksen jäljiltä Joensuun Enossa. Kohde on vesilain vesiluontotyyppi ja metsälain erityisen tärkeä elinympäristö. 20
Luonnontilainen noro (vesilain suojaama vesiluontotyyppi) kaivettuna Pohjois-Karjalassa; miten ennallistetaan? 21
Esimerkki pilaantuneen maaperän puhdistamisprosessista teollisuuskiinteistöllä; kuvaus huomattavasti yksinkertaistettuna Pohjois-Karjalassa suuren kyllästämöalueen maaperä on laajalti pilaantunut raskasmetalleilla ja kreosootilla. Ympäristökeskuksen hallintopakkopäätös 2005, jolla kolme nykyisin ja aiemmin alueella toiminutta yhtiötä tai niiden seuraajaa velvoitettiin selvittämään maaperän pilaantuneisuus ja puhdistamistarve. YSL 77 selvitysmääräys, uhkasakko. Sovellettavat säännökset alkaen vuoden 1978 jätehuoltolain 32 :n roskaamiskiellosta, minkä on tulkittu sisältävän myös nestemäisellä aineella tapahtuvan maaperän pilaamisen. VHaO, KHO 2008, valitukset pääosin hylättiin. Tutkimusraportti 2009. Kuuleminen YSL 79 :n mukaisesta puhdistamiseen määräämisestä, ELY-keskus 2010. Alueen puhdistamista koskeva lupahakemus vireille aluehallintovirastoon 2013. 22