Hyvän hoidon kriteeristö

Samankaltaiset tiedostot
TARKISTUSLISTA MUISTISAIRAILLE JA LÄHEISILLE. Ota kuntoutus, hoiva ja hoito rohkeasti puheeksi.

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö

Muistisairaan ihmisen hyvä hoito. Hyvän hoidon kriteeristö. Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

MUISTISAIRAUKSIEN HOIDON AJANKOHTAISIA ASIOITA

Yhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Muistikylä projekti

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Muistisairaana kotona kauemmin

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Hyvän hoidon kriteeristö. Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Valmennus ja tuki Osana uutta vammaislainsäädäntöä

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

Hyvän hoidon kriteeristö. Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi

Kotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

KASVUN JA OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN luonnos

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY

Kysely asukkaiden läheisille 2-3/2017

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistihoitajan / Muistineuvojan koulutusohjelma 2018 (30 op

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

SISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, ESPOO puhelin ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen Opetushallitus Olli Lehtonen

Palveluesimies Tuula Holja

Hyvän hoidon kriteeristö. Mitä, missä, milloin? / Ala-Härmä

Kotihoito. Hoiva Lotan. omavalvontasuunnitelma.

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta

Palvelutarpeen arviointi - työpaja

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Varhaiskasvatussuunnitelma

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Kuntouttava hoitotyö ja viriketoiminta. TPA: kuntouttava hoitotyö ja viriketoiminta

Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

TURVALLISESTI KOTONA PROJEKTI Muistihäiriöisten ja muistisairaiden henkilöiden, heidän läheistensä sekä alan ammattihenkilöstön tukena

Iäkkäiden ja muistisairaiden arjen turvallisuus - Osallistava Turvallisuus Erityisryhmille

Kotihoidon kriteerit alkaen

Transkriptio:

Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1

Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit Jokaisesta elementistä on koottu kriteeristöön Taustatietoa Lisäluettavaa Kriteerit muistityön arvioimiseksi ja kehittämiseksi 2

Hyvän hoidon kriteerit KUNTOUTUS, HOIVA JA HOITO 3

Muistisairaan ihmisen hyvä kuntoutus, hoiva ja hoito eivät ole vain sairauksien hoitoa, vaan myös muun muassa elämänlaadun, toimintakyvyn ja osallisuuden tukemista sekä ennaltaehkäisevää työtä. Muistisairaan ihmisen kykyä tehdä omia valintoja tuetaan sairauden kaikissa vaiheissa. Lisäksi läheiset ovat mukana hoidon suunnittelussa, arvioinnissa ja toteutuksessa. 4

1.Muistisairaalla ihmisellä on A. kirjattuna elämähistoria, joka ohjaa palvelujen tarvetta ja muistityön toteutusta B. elämänhistoria liitettynä kuntoutus-, palveluja hoitosuunnitelmiin C. mahdollisuus yhteydenpitoon tärkeiden ihmisten kanssa, ja yhteydenpidossa tuetaan tarvittaessa D. kirjattuna yksilölliset, omannäköiset elämänlaatua lisäävät tekijät, joita tuetaan muistikodissa Elämänhistoria ja elämänlaatu 5

2. Muistisairaan ihmisen A. muistisairaus on tutkittu ja diagnosoitu Käypä hoito -suositusten mukaisesti B. hoito perustuu Käypä hoito -suosituksiin ja hyvän hoidon kriteereihin C. muut sairaudet on kirjattu ja niitä hoidetaan suositusten mukaisesti Kuntoutus-, palvelu- ja hoitosuunnitelma 6

3. Muistisairaalla ihmisellä on A. kirjallinen kuntoutus-, palvelu- ja hoitosuunnitelma B. kuntoutussuunnitelma, joka sisältää liikuntakyvyn, päivittäisen toimintakyvyn, kognition ja elämänlaadun ylläpitämisen voimavarat ja tarpeet C. suunnitelmat, jotka on tehty yhdessä hänen ja hänen läheistensä kanssa suositusten mukaisesti Kuntoutus-, palvelu- ja hoitosuunnitelma 7

Suunnitelmaan on kirjattu D. fyysisen tuen tarpeet E. psyykkisen tuen tarpeet F. sosiaalisen ja kulttuurisen tuen tarpeet G. henkisen ja hengellisen tuen tarpeet H. läheisten tuen tarpeet Kuntoutus-, palvelu- ja hoitosuunnitelma 8

4. Kuntoutus-, palvelu- ja hoitosuunnitelmassa A. on määritelty hoidon tavoitteet, keinot, vastuuhenkilöt ja aikataulu tavoitteiden saavuttamiseksi B. on kirjattuna moniammatillisen yhteistyön jäsenet ja tehtävät (julkinen, yksityinen ja kolmas sektori) C. on kirjattuna, miten hoitoa arvioidaan (arviointipäivämäärä ja seuranta) Kuntoutus-, palvelu- ja hoitosuunnitelma 9

5. Muistikodin hoitohenkilöstö A. on perehdytetty kirjaamista koskevaan lainsäädäntöön sekä ohjeisiin ja noudattaa niitä B. kirjaa myös muistisairaan oman palautteen ja/tai omia ilmaisuja C. kirjaa muistisairaan vointia, vireystilaa ja mielialaa jokaisessa työvuorossa D. kirjaa toimintakyvyn sekä fyysisen tilan kuvauksen (mistä selviytyy itse, missä tarvitsee apua) E. arvioi, vastaako hoito kuntoutus-, palvelu- ja hoitosuunnitelman tavoitteita Kuntoutus-, palvelu- ja hoitosuunnitelma 10

6. Muistisairaan toimintakyvyn arvioinnissa käytetään mittareita, jotka kuvaavat A. muistia B. päivittäistä toimintakykyä C. mielialaa D. elämänlaatua Merkitse, mitä mittareita on käytetty ja kuinka usein mittaaminen suoritetaan (esim. MMSE 1x/v) Toimintakyky 11

7. Muistisairaan ihmisen A. arjen toiminnoista selviytymistä tuetaan päivittäin B. kuntoutus on kaikkia toimintakyvyn osaalueita huomioivaa ja ylläpitävää, ja suunnitelmat, toteutus ja arviointi kirjataan säännöllisesti C. ja läheisten kanssa keskustellaan muistisairaan elämäntilanteesta D. osallistumista ja itsenäistä toimintaa tuetaan ja kannustetaan Toimintakyky 12

E. osallisuutta hänen omia asioitaan koskevassa päätöksenteossa tuetaan F. ja hänen läheistensä kanssa on käyty läpi arjen sujumiseen liittyvien laitteiden käyttö ja kirjattu mahdolliset toimenpiteet kuntoutus-, palvelu- ja hoitosuunnitelmaan G. ja hänen läheistensä kanssa on käyty läpi arjen sujumiseen liittyvät asiat (esim. pankki, kauppa, laskut) ja kirjattu mahdolliset toimenpiteet kuntoutus-, palvelu- ja hoitosuunnitelmaan Toimintakyky 13

8. Muistisairaan ihmisen omannäköinen arki toteutuu A. yksilöllisesti ja voimavarojen mukaisesti kaikissa toiminnoissa B. tukemalla häntä osallistumaan vaikuttamis-, virkistys- tai harrastustoimintaan C. ryhmätoimintana, jolloin hänellä on mahdollisuus onnistumisen elämyksiin ja iloon muiden kanssa Aktiivinen arki 14

D. järjestämällä hänelle aikaa keskustella omasta elämäntilanteestaan E. yksilölliset harrastustoiveet huomioiden F. niin, että hänellä on mahdollisuus halutessaan myös omaan rauhaan G. kuulemalla läheisten mielipiteitä Aktiivinen arki 15

9. Muistisairaan ihmisen A. kuntoutus-, palvelu- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu, miten huolehditaan henk.koht. hygieniasta ja perushoidosta B. päivittäisiä toimintoja tuetaan voimavaralähtöisesti C. hammashoitoon liittyvät ohjeet on kirjattu hoito- ja palvelusuunnitelmaan D. kiireettömään ja kiireelliseen sairaanhoitoon liittyvät ohjeet on kirjattu, ja ne ovat työntekijöiden tiedossa E. mielen hyvinvointia tuetaan yhdessä läheisten, sosiaalisten verkostojen ja vapaaehtoistoiminnan avulla Terveyden edistäminen 16

10. Muistikodissa A. jokainen osallistuu ruoan valmistamiseen, pöydän kattamiseen ja jälkien siivoamiseen voimavarojensa mukaan B. nauttii mieliruoistaan ja mieluisista välipaloista C. ravitsemustilaa seurataan säännöllisesti seuraavilla mittareilla: D. ravitsemustilaa seurataan säännöllisesti painon tarkistuksin /vk/kk/v E. yksilölliset ruokailutoiveet, -tavat ja -mieltymykset huomioidaan, ja ne kirjataan suunnitelmiin F. läheiset voivat avustaa ruokailutilanteissa ja heitä ohjataan siinä tarvittaessa Ravitsemus 17

11. Muistikodissa A. tuetaan mielekästä arkea ja annetaan mahdollisuus omannäköiseen elämään ja tekemiseen B. tunnetaan ja käytetään erilaisia lääkkeettömiä menetelmiä sekä toiminta- ja terapiamuotoja muistisairaan arjen helpottamiseksi C. valitaan ensisijaisesti lääkkeettömiä menetelmiä D. selvitetään ja kirjataan käyttäytymisen muutoksiin johtavat tilanteet ja tekijät sekä niitä laukaisevat ja helpottavat tekijät Lääkkeetön hoito 18

E. hoitoa ja hoivaa toteutetaan yksilöllisesti elämänhistoriasta, toiveista ja tarpeista käsin F. keskustellaan yhdessä läheisten kanssa kohtaamistilanteista ja niihin vaikuttavista tekijöistä G. vahvistetaan sairastuneen turvallisuudentunnetta ja itsemääräämisoikeutta arjen valinnoissa Lääkkeetön hoito 19

12. Muistikodin lääkehoidosta A. vastaa muistisairauksiin perehtynyt lääkäri B. huolehtii ammattitaitoinen lääkehoidosta vastaava hoitaja C. huolehditaan Käypä hoito -suositusten mukaisesti D. on kirjattuna asianmukaiset dokumentit E. huolehditaan lain mukaisissa tiloissa ja siihen soveltuvin välinein Lääkehoito 20

F. on selkeät ja kaikkien tiedossa olevat ohjeet lääkehoidon toteuttamisesta, arvioinnista ja kirjaamisesta G. vastaavat hoitajat saavat täydennyskoulutusta H. on hoitohenkilöstöllä riittävä osaaminen myös vaikutusten ja sivuvaikutusten seuraamiseksi Lääkehoito 21

13. Muistisairaan ihmisen kipu A. osataan arvioida ja siihen käytettävät mittarit tunnetaan B. kuvaillaan ja kirjataan sekä raportoidaan hoitavalle lääkärille C. hoidetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan lääkkeettömin keinoin D. hoidetaan asiantuntevalla ja riittävällä lääkehoidolla Kivun hoito 22

14. Muistikodissa A. työntekijöillä on riittävästi tietoa muistisairautta sairastavan ihmisen seksuaalisuudesta B. on suunniteltu ja kirjattu yksilöllisesti, miten ja millä tavalla tuetaan muistisairaan ja hänen kumppaninsa seksuaalista hyvinvointia C. on mahdollisuus ilmaista ja toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan D. on mahdollisuus kahdenkeskeiseen aikaan ja kanssakäymiseen kumppanin kanssa Seksuaalisuus 23

15. Muistikodissa A. muistisairas ihminen kohdataan yksilöllisesti ja arvostavasti kaikissa tilanteissa B. hoitohenkilöstöllä on osaamista muistisairaan ihmisen kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvistä erityispiirteistä C. hoitohenkilöstö ohjaa ja tukee läheisiä ymmärtämään muistisairauden vaikutukset sairastuneen käyttäytymiseen ja tarpeiden ilmaisemiseen Vuorovaikutus ja kohtaaminen 24

D. hoitohenkilöstö käyttää erilaisia menetelmiä ja toimintamalleja tukeakseen muistisairaan ihmisen elämänhallintaa ja vuorovaikutusta E. hoitohenkilöstö kirjaa erilaisten menetelmien käytön ja tulokset sekä keskustelee niiden vaikutuksista hoitotiimissä ja sairastuneiden sekä omaisten kanssa Vuorovaikutus ja kohtaaminen 25

16. Muistikodin ympäristöratkaisut A. on suunniteltu turvallisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi yhdessä muistisairaan ja läheisten kanssa B. sekä asumiseen liittyvät toiveet on kirjattu kuntoutus-, palveluja hoitosuunnitelmiin C. tukevat mahdollisuutta ulkoilla turvallisesti päivittäin D. kannustavat itsenäiseen liikkumiseen sekä sisällä että ulkona E. mahdollistavat yhdessäolon ja oman rauhallisen tilan Asumisympäristö 26

17. Muistikodissa A. on huomioitu fyysinen, visuaalinen, auditiivinen, kognitiivinen ja psykososiaalinen esteettömyys B. on tehty riittävät esteettömyyttä lisäävät suunnitelmat ja muutostyöt, jotka on kirjattu hoito- ja palvelusuunnitelmaan C. on ergonomisesti suunniteltuja tilaratkaisuja D. tilaratkaisut luovat turvallisuuden tunnetta muistisairaalle E. on keskusteltu sairastuneen / läheisten / edunvalvojan kanssa mahd. muutostöiden toteutuksesta ja apuvälineiden käyttöönotosta Esteettömyys ja turvallisuus 27

18. Muistikodissa on A. saatavilla liikkumista ja hahmottamista tukevia apuvälineitä ja niiden käyttö on kirjattu suunnitelmiin B. nimetty vastuuhenkilö käytössä oleville turvalaitteille C. tiedossa asukkaiden hoitotahtoihin mahdollisesti kirjatut toiveet ja tahdonilmaisut liittyen apuvälineiden käyttöön, ja niitä kunnioitetaan D. hoitohenkilöstö tietoinen apuvälineiden, laitteiden ja tarvikkeiden valvontaan, käyttöön ja huoltoon liittyvistä ohjeista ja määräyksistä Teknologia ja apuvälineet 28

19. Muistikodissa A. saattohoito toteutuu suositusten mukaisesti B. on kirjattu ja henkilöstöllä on tiedossa, mitä palliatiivinen ja saattohoito merkitsevät ja miten niitä toteutetaan C. on kerrottu muistisairaalle palliatiiviseen ja saattohoitoon liittyvistä ratkaisuista ennen päätöksentekoa, ja hän on mahdollisuuksien mukaan osallistunut päätöksentekoon tai on ainakin tietoinen päätöksistä D. on keskusteltu ennen päätöksentekoa läheisten kanssa sekä kerrottu heidän mahdollisuudestaan osallistua saattohoitoon E. on tehty jokaiselle saattohoitopäätöksen saaneelle yksilöllinen suunnitelma ja kirjattu tieto hoitosuunnitelmaan Saattohoito 29