Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin tietoon tulleet iän mukaan, 2008 20 18 1 varkausrikoksia / 1000 henkeä pahoinpitelyjä / 1000 henkeä 14 12 10 8 4 2 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 0 5 70 75 80 85 90
Miksi nuorten ikäryhmissä rikosten tekeminen on yleistä? Nuoruusiässä rikoskäyttäytymiseen osallistuvat sellaisetkin henkilöt, jotka muissa elämänvaiheissa käyttäytyvät normikuuliaisesti Nuorten rikoskäyttäytymisen voi jakaa karkeasti kahteen tyyppiin: Nuoruusikään rajoittunut rikoskäyttäytyminen: On melko yleistä, jopa niin, että sitä pidetään yleisesti normaalina. Nuoruusikään rajoittunut rikoskäyttäytyminen johtaa harvoin vakaviin rikoksiin tai rikolliselle uralla; kiinnostus rötöstelyyn laimenee kasvamisen myötä. Elämän aikainen rikoskäyttäytyminen: Pienellä osalla nuoria asosiaalisuus alkaa jo hyvin nuorena. Psykologiset ja ympäristöön liittyvät ongelmat kumuloituvat, asosiaalisista ja aggressiivisista lapsista kasvaa ongelmanuoria ja rikollisia aikuisia.
Nuorten tekemä henkirikollisuus ja vakava väkivalta
Alle 18-vuotiaiden tekemät henkirikokset 2002-2012 Lähde: Tilastokeskus 14 12 10 8 13 4 2 0 4 4 0 2 2 2 0 2 1 1 2002 2003 2004 2005 200 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Henkirikostason kehitys (tekijät) ikäryhmittäin 1980-2012 Murhaan, tappoon ja surmaan syylliseksi epäiltyjä ikäryhmän 100 000 henkeä kohden Laskettu Tilastokeskuksen luvuista 8 7 % 7 5 4 3 2,5 2,5 4,9 4, 4,3 2, 4, 3,9 3 3,8 3,4 3,4 3,4 2,9 2,4 2 1 0 1,51,1,7 1,3 0,9 0,3 0,3 0,4 0,1 0,1 0,1 0 alle 15v. 15-17v. 18-20v. aikuisväestö 1980-84 1985-89 1990-94 1995-99 2000-04 2005-09 2010-2012
Nuorten tekemien henkirikosten piirteitä (alle 21-vuotiaat) Rikokset kytkeytyvät usein aineellisen hyvän tavoitteluun Aikasarjoissa voidaan havaita yhteys taloudelliseen tilanteeseen Tehdään usein ryhmässä Kiinteä yhteys alkoholiin Alkoholisidonnaisten (tekohetkellä vähintään toinen osapuoli humalassa) tekojen osuus 80 % Aikuisten tekoihin verrattuna: Tuntemattomien uhrien osuus suurempi ja tekotapa raaempi Yllätyksellisempiä, vaikeammin ennakoitavia
Nuorten henkirikollisten piirteitä (alle 21-vuotiaat) Valtaosa alkoholin väärinkäyttäjiä, usein myös muita päihdeongelmia Alkoholin riskikäyttäjien osuus tekijöistä 80 % Puolet ollut psykiatrisessa hoidossa ennen rikostaan, neljäsosa laitoshoidossa Ongelmia koulussa (joka toinen ollut erityisopetuksessa) Vaikea perhetausta: Nuorten tekijöiden vanhemmilla usein alkoholiongelmia ja rikostaustaa Huomattavalla osalla hajonnut perhe Kolmasosa otettu huostaan viimeistään teini-iässä Ylisukupolvisuus: Yhdellä kymmenestä tekijästä henkirikoksesta tuomittu sukulainen Varsin monella henkirikoksen uhriksi joutunut lähiomainen
Törkeät pahoinpitelyt ja henkirikoksen yritykset ikäryhmittäin 1980-2012 (tekijöitä ikäryhmän 100 000 henkeä kohden viisivuotiskausittain) Laskettu Tilastokeskuksen luvuista 200 180 10 140 120 100 80 0 40 20 0 8 181 12 144 115120 101 100 85 84 85 7 78 7 8 43 47 50 53 5 4 49 8 8 7 9 4 5 alle 15-vuotiaat 15-17-vuotiaat 18-20-vuotiaat Aikuisväestö 1980-84 1985-89 1990-94 1995-99 2000-04 2005-09 2010-12
Suurella osalla (nuorista) törkeän väkivallan tekijöistä on rikostaustaa Törkeästä pahoinpitelystä tai henkirikoksen yrityksestä (2005-2007) epäillyistä 20-29-vuotiaista miehistä: % tuomittu omaisuusrikoksesta 55 % tuomittu väkivaltarikokset 54 % tuomittu rattijuopumuksesta 24 %:lla ehdoton vankeustuomio 87 % tuomittu vähintään yhdestä edellä mainitusta rikoksesta edeltävän vuoden aikana
Muu nuorten rikollisuus
Nuorten rikoskäyttäytymisen yleisyys Kuluneen vuoden aikana vähintään kerran teon tehneitä 15-1-vuotiaita, % OPTL Nuorisorikollisuuskysely 2012 (N=4855) luvaton verkkolataaminen 71 alkoholin humalajuominen 51 luvaton poissaolo koulusta 40 koulukiusaaminen vahingonteko koulun ulkopuolella koulusta varastaminen 20 20 21 seiniin piirtely vahingonteko koulussa 15 1 humalassa moottoriajoneuvolla ajo osallistuminen tappeluun kaupasta/kioskista varastaminen marihuanan/hasiksen käyttö 13 11 10 9 aseen mukana pitäminen 9 murtautuminen muu varkaus 7 7 pahoinpitely uhkaamalla varastaminen 3 muun kuin miedon huumeen käyttö moottoriajoneuvon varastaminen % 2 2 0 10 20 30 40 50 0 70 80
Rikoskäyttäytymisen yleisyyden kehitys Kuluneen vuoden aikana vähintään kerran teon tehneitä 15-1-vuotiaita %, OPTL/NRK1995-2012 40 30 38 35 28 1995 199 1998 2001 2004 2008 2012 33 31 30 2 27 23 24 22 22 22 22 % 20 1 15 14 1 13 13 13 10 4 7 7 9 8 9 0 Varastaminen Omaisuuden vahingoittaminen Väkivalta Marihuanan ja hasiksen käyttö
Suuri osa nuorten tekemistä rikoksista kasautuu pienelle tekijäjoukolle Kuinka moneen tekotyyppiin nuori osallistui edeltävän vuoden aikana, % OPTL/NRK1995-2012 ei osallistunut mihinkään tekoon osallistui 3-5 tekotyyppiin osallistui 1-2 tekotyyppiin osallistui yli 5 tekotyyppiin 100 % 80 % 7 5 4 4 4 14 12 13 1 15 19 18 0 % 34 32 32 31 30 31 30 40 % 20 % 40 43 48 52 54 52 49 0 % 1995 199 1998 2001 2004 2008 2012
Vain pieni osa nuorten rikoksista tulee poliisin tietoon Poliisin tietoon tulleiden osuus joskus elämänsä aikana teon tehneistä, % Lähde: OPTL/ NRK199-2012 25 24 199 1998 2001 2004 2008 2012 20 17 19 15 10 10 10 14 8 11 12 12 11 11 8 14 14 13 9 5 3 2 3 5 3 % 0 Kaupasta tai kioskista varastaminen Vahingonteko Pahoinpitely Marihuanan tai hasiksen käyttö
Nuorten rikoskäyttäytymisen kehityspiirteet viime vuosina Nuorten omaisuusrikollisuus vähentyi selvästi 1990-luvun lopulla, 2000-luvulla taso pysyi vakaana, vahingonteot ovat lisääntyneet viimevuosina Kokonaisuutena tarkastellen väkivallan taso pysynyt suhteellisen vakaana viimeiset 15 vuotta Nuorten rikoskäyttäytymisen alkoholisidonnaisuus on vähentynyt Nuorten asenteet rikosten tekemistä kohtaan ovat jyrkentyneet viimeisen 15 vuoden aikana Uusia rikostekomahdollisuuksia ja uhriutumisen muotoja kehittynyt uuden teknologian myötä
Nuorten rikollisuuden taso kansainvälisessä vertailussa Rikoksiin osallistuminen varsin samankaltaista Pohjoismaiden nuorilla Vertailut viittaavat siihen, että Suomessa väkivaltaan osallistumisen taso on samalla alhaisella tasolla kuin muissa Pohjoismaissa Nuorten väkivallan ja muun rikollisuuden taso on myös Eurooppalaisessa vertailussa varsin alhainen, kuten muissakin Pohjoismaissa Nuorten henkirikollisuuden taso on kansainvälisesti vertailtuna melko alhainen
Nuoret rikosten uhreina
Henkirikoksissa surmatut alle 18-vuotiaat 2003-2012 (OPTL / Martti Lehti) 14 12 10 8 4 2 0 13 12 12 1 9 9 2 1 7 3 9 5 2 5 1 7 1 7 1 2 4 1 1 3 4 4 3 1 2 1 3 3 2003 2004 2005 200 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Alle 1 vuotta 1-14 vuotta 15-17 vuotta
Surmaaja alle 15-vuotiaisiin kohdistuneissa henkirikoksissa 2003-2011 (OPTL / Martti Lehti) Veli 4 % Perheen ulkopuolinen 4 % Isä 30 % Äiti 2 %
Surmaaja 15-17 vuotiaisiin kohdistuneissa henkirikoksissa 2003-2011 (OPTL / Martti Lehti) Isä 11 % Veli 5 % Ennalta tuntematon henkilö 11 % Tuttava 52 % Seurustelukumppani 21 %
Nuorten uhrikokemusten yleisyys Kuluneen vuoden aikana uhrikokemuksen kokeneita nuoria, % 15-1-vuotiaista (NRK2012) omaisuuden vahingoittaminen 23 varastaminen 22 väkivallalla uhkaaminen 19 fyysinen väkivalta 1 sähköinen kiusaaminen 1 kiusaaminen 13 seksuaalinen häirintä 9 vanhempien kuritusväkivalta 8 uhkaamalla varastaminen etnisyyteen tai mielipiteisiin perustuva uhkailu ja väkivaltaa 4 % 0 5 10 15 20 25 30
Uhrikokemusten yleisyyden kehitys 1998-2012 Kuluneen vuoden aikana uhrikokemuksen kokeneita 15-1-vuotiaita, % 35 1998 2001 2004 2008 2012 30 % 25 20 15 10 5 18 17 1 22 20 7 5 11 11 11 17 13 20 23 24 22 19 17 18 1 20 1 0 Varkaus Uhkaamalla varastaminen Kiusaaminen Väkivallan uhka Väkivalta
Kuka kohdistaa väkivaltaa lapsiin ja nuoriin? 45 40 35 30 34 40 12-13-vuotiaat 15-1-vuotiaat 25 20 15 10 5 0 % Sisarus/kaveri/tuttu nuori 8 8 4 3 4 4 1,5 Tuntematon nuori Äiti/isä Muu tuttu aikuinen Tuntematon aikuinen Kuluneen vuoden aikana eri tahojen väkivallan kohteeksi joutuneita nuoria, % Lähde: NRK2012
www.optula.om.fi venla.salmi@om.fi