Pellon luonnonmukainen peruskuivatus. FRESHABIT LIFEIP infotilaisuus, Karjaa

Samankaltaiset tiedostot
Luonnonmukainen peruskuivatus Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Luonnonmukainen vesirakentaminen -seminaari Kauttuan klubi, Eura

Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo. Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, SYKE

Pienvesirakentamisella tulvat kuriin Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Pellon vesitalous kohdilleen, VILKKU-tilaisuus

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Turku

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki

Valtionavustuspäätös, avustuksen käyttö ja raportointi. Ohjeistus on suuntaa-antava. Tarkista tulkinta ollessasi epävarma valtiovarainministeriöstä.

Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Loppuraportti. Luonnonmukaisen kuivatushankkeen vesistövaikutukset ja uomassa tapahtuvat muutokset

Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Vesistöhankkeiden avustaminen

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Tilusjärjestelyt. Salaojituksen neuvottelupäivät. Jyväskylä. Johtaja Timo Potka

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Avustukset rakennusperinnön hoitoon miksi, paljonko ja millä perusteella myönnetään? Henrik Wager

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Luontopohjaiset kaksitasouomat tulvanhallinnassa: uutta tutkimusta ravinteiden pidätyksestä Pienvesiseminaari

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen toimenpiteet ja hyödyt. Jukka Jormola SYKE Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen

KUSTANNUSARVIO LIITE

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Lyhyesti valtionavustuksesta

ELY-keskuksen avustukset vesistöhankkeisiin

ELY-keskuksen myöntämät avustukset vesienhoitoon sekä kalataloushankkeisiin Vauhtia vesienhoitoon järvi-ilta , Tampere

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN. Johdatus ojitusisännöintiin. PJI Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Ajankohtaista vesienhoidosta

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

ELY-keskuksen myöntämät avustukset vesienhoitoon sekä kalataloushankkeisiin Vedet kuntoon ja ravinteet kiertoon hankerahoitusseminaari 1.2.

Peruskunnostustyön aloittaminen -tukimahdollisuudet

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Peruskuivatushankkeiden tukeminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä

Lapin aluehallintovirasto

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Luonnonmukainen peruskuivatus

Maatalouden peruskuivatuksen rahoitusmahdollisuudet

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Maankuivatuksen ja luontoarvojen ei tarvitse olla ristiriitaisia

Vesienhoidon rahoituslähteistä

Pohjois-Savon ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille 2012

Salaojituksen edut ja vaikutukset maaperään pelto ei petosta salli. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

STEA-avustukset ESRhankkeiden. omarahoitusosuutena Ari Mattila

Valtion jätehuoltotyöjärjestelmän uudistaminen. Sidosryhmätilaisuus SYKE:ssä Erja Werdi

Avustukset rakennusperinnön hoitoon:

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Oma Häme. Tehtävä: yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät. Maankäyttö, liikenne ja ympäristö. Nykytilan kartoitus

Kaksitasouomat nykytietämys ja jatkotutkimustarpeet TkT Kaisa Västilä & TkT Juha Järvelä, Aalto-yliopisto

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN. Johdatus ojitusisännöintiin -koulutus, Turku Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Mikko Alhainen Projektipäällikkö. Suomen riistakeskus

Luonnonmukainen peruskuivatus

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Rahoituksen tukikeinot

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

OK Ojat kuntoon. Hankkeen esittely. Evo,

Valuma-aluekunnostusten toteutus ja niihin saatava vesienhoidon rahoitus

LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Otsikko Sivu 38 Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä 3

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Pohjaveden suojelu Pohjois- Savossa

Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustus ja päätösprosessi. tekniset asiakirjat

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN. Johdatus ojitusisännöintiin. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET. - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Liikuntajärjestöjen avustukset

Transkriptio:

Pellon luonnonmukainen peruskuivatus FRESHABIT LIFEIP infotilaisuus, Karjaa 25.5.2016 Uudenmaan ELY-keskus, Vesivarojen hoito, erikoissuunnittelija Harri Aulaskari 15.6.2016 1

Sisältö Elinympäristökunnostukset ja peruskuivatus Luonnonmukaisen peruskuivatuksen esimerkkinä Ritobäcken Sipoossa Rahoitusmahdollisuudet ja avustukset 2

Elinympäristökunnostukset ja luonnonmukainen peruskuivatus Suunnittelussa huomioitavaa Mitoitus ja tilantarve Tulvatasanteet Soraistukset ja kiveykset Mutkittelun (meanderointi) lisääminen Tavoitteena kunnossapitotarpeen väheneminen Rahoitusmahdollisuudet paranevat ja peruskuivatusavustuksen tukiprosentti suurempi 3

20.3.2006 24.3.2006

15.5.2006 21.6.2007

2005 2007

Kocksbybäcken, Inkoo 2005 2006

Ritobäcken, Sipoo 2005 2006

Ritobäcken, hankkeen alkuvaiheet Vuonna 2009 etsittiin RAHA-hankkeeseen (RAvinnehuuhtoutumien HAllinta) maatalousvaltaisella alueella virtaavaa puroa, joka edustaa maankäytön, maaperän ja kaltevuuden kannalta katsottuna tyypillistä peruskuivatuskohdetta. Tutkimusyhteistyö Aalto-yliopiston ja VHVSY:n kanssa Hankkeen maastomittaukset ja suunnittelu 2009 Mitoitussuunnitelman teki ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho

Hankkeen tavoitteet Tulvahaittojen vähentäminen Uoman kunnostustarpeen väheneminen Puron ja sen alapuolisen vesistön veden laadun paraneminen Uoman ja sen ympäristön eliöstön elinolosuhteiden paraneminen Maisemakuvan monipuolistuminen

Kuvaaja: Tero Taponen

Mitoitussuunnitelman reunaehdot 1/2 Uoman kaivu tulee tehdä vain toispuolisena kaivuna Kuivatussyvyyttä ei lisätä Nykyisen uoman pohja ja leveys jätetään ennalleen Keskivirtaamalla virtauksen tulee tapahtua vanhassa uomassa Tulvavirtaamilla virtaus leviää tulvatasanteelle Tavoitteena on leikata tulvan kestoa ja toistuvuutta Rumpuihin ei tehdä muutoksia

Mitoitussuunnitelman reunaehdot 2/2 Mitoituksella ei pyritä tulvien täydelliseen poistamiseen. Tavoitteena kerran kymmenessä vuodessa tai useammin toistuvan tulvan poistaminen/pienentäminen Tierummun alapuolinen alue on suojeltua aluetta, jolla ei tehdä kaivutöitä. Raivaus ja uomassa olevan puuaineksen poistaminen mahdollista. Kaivuun voidaan käyttää peltopinta-alaa n. 3 metrin leveydeltä koko uoman varrelle laskettuna

Työn toteutus Kaivutyö toteutettiin helmikuussa 2010 ja kaivutyö kesti kaksi viikkoa. Kaivualue n. 820 metriä ja kaivumassoja n. 2 500 m 3 Syksyllä 2010 massojen levitys ja raivaus Hankkeen kustannusarvio suunnitteluineen 15 000 (alv 0%), joka alitettiin. Vertailuna: perinteiseen tapaan tehtynä massatöiden kustannuslaskennassa on käytetty hintana 8 / m 3 sisältäen kaivun, kuljetuksen ja läjityksen = 20 000.

8.2.2010

9.2.2010

5.4.2010

20.4.2010

4.6.2010 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 15.6.2016 24

15.6.2016 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 25 2.9.2010 Kuva: Kaisa Västilä

Ennen Jälkeen Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre 26

Lisätietoja hankkeesta: RAHA-hankkeen video Ritobäckenistä: http://www.youtube.com/watch?v=_q6pjkwxkwe Kaisa Västilän esitys tuloksista: https://www.eiseverywhere.com/file_uploads/563836 1d139259e98a783f3617ce1a24_Vastila_session3.p df

Rahoitusmahdollisuudet ja avustukset 1/3 Peruskuivatusavustus (MMM), avustushakemukseen yhdistettävät elinympäristökunnostukset parantavat rahoitusmahdollisuuksia ja avustuksen rahoitusprosentti suurempi Elinympäristön kunnostustoimenpiteille jopa 100 % avustus (soraistus, kiveäminen jne.) 28

Rahoitusmahdollisuudet ja avustukset 2/3 Laaja-alaiset hankkeet, YM:n hallinnonalan harkinnanvaraiset valtionavustukset http://www.elykeskus.fi/web/ely/rahoitus-ja-avustuksetymparistovastuualue#1 Sivulla on mm. ympäristöministeriön syksyllä 2015 antama ohje avustuksista vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamiseen ja vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman toimenpiteiden toteuttamista edistäviin laaja-alaisiin yhteistyöhankkeisiin. 29

Rahoitusmahdollisuudet ja avustukset 3/3 ELY-keskukset voivat myöntää määrärahojen puitteissa hakemuksiin perustuen avustusta vesienhoito- ja merenhoitosuunnitelman toimenpiteiden toteutusta tai ympäristötavoitteiden saavuttamista edistäviin laaja-alaisiin yhteistyöhankkeisiin. Tuettavat hankkeet voivat palvella myös luontodirektiiveihin perustuvia hankkeita. Avustusta suunnataan hankkeisiin, joilla tuotetaan vesien- ja merenhoidon toteutusta ja ympäristötavoitteiden saavuttamista palvelevan yhteistyön malleja ja käytännön kokemuksia, joita voidaan käyttää hyväksi myös muilla alueilla tai jotka hyödyttävät laajasti alueen asukkaita ja ekosysteemien palautumista hyvään tilaan. Paikallisen sitoutumisen hankkeiden toteutukselle on oltava vahvaa. Olemassa olevat yhteistyöverkot ja pitkällä olevat hankesuunnitelmat luovat edellytyksiä toteutukselle. Toteutuksella vahvistetaan hallinnon, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen kumppanuuksia. Avustuksilla kannustetaan innovatiivisuutta ja pilottikohteet voivat liittyä jo käynnissä oleviin hankkeiden laajentamiseen, jatkamiseen tai täydentämiseen siten, että ne palvelevat vesien- ja merenhoidon toteutusta. Ympäristöministeriö on ilmoittanut avustukset haettavaksi syksyllä. Syksyllä 2015 hakuaika oli 12.10. 30.11. Vielä ei ole tullut tietoa siitä, tulevatko avustukset laaja-alaisiin yhteistyöhankkeisiin haettavaksi myös syksyllä 2016. Jos ne tulevat haettaviksi, niin em. ELY-keskuksen verkkosivuille 30 tulee siitä tietoa.

Kiitos! Kuva: Bing maps