KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2012 vp Koulupsykologipalveluiden turvaaminen ja riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Suomen ensimmäisistä kouluampumistragedioista on kulunut jo aikaa. Käytännön toimenpiteet vastaavien tapausten ennaltaehkäisyyn ovat kuitenkin olemattomat. Nuorten vakavat psyykkiset ongelmat lisääntyvät, mutta niihin ei kunnissa pystytä vastaamaan. Erityisiä ongelmia aiheuttaa koulupsykologien heikko saatavuus. Useissa kunnissa psykologin virka on ollut avoinna vuosia, koska hakijoita tehtävään ei ole. Koulupsykologit toimivat kouluilla tiiviissä yhteistyössä oppilaiden, kouluhenkilökunnan sekä vanhempien kanssa. Koulupsykologin päätehtävänä on tukea lasten ja nuorten koulunkäyntiä, oppimista ja hyvinvointia sekä antaa asiantuntija-apua koulun muulle henkilökunnalle ja vanhemmille. Koulupsykologin työtä säätelevät laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä sekä laki potilaan asemasta ja oikeuksista. Lisäksi työtä ohjaavat psykologien ammattieettiset säännöt. Koulupsykologeja sitoo myös lainmukainen salassapito- ja vaitiolovelvollisuus. Suomessa ei voi erikoistua koulupsykologiksi, kuten esimerkiksi Sveitsissä, vaan kaikilla laillistetuilla psykologeilla on mahdollisuus toimia koulupsykologeina. Koulupsykologeille on tarjolla erilaisia täydennyskoulutuksia. Koulupsykologin työ on hyvin haasteellista ja tutkimusten mukaan keskimääräistä uuvuttavampaa. Työmäärä on myös mittava. Ennaltaehkäisyn merkitystä ei syyttä nyky-yhteiskunnassa korosteta. Ennalta ehkäisevä työ nuorten parissa on tulevaisuuden kannalta välttämätöntä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myös huolissaan nuorten syrjäytymisestä, ja hän lupasikin perustaa työryhmän pohtimaan nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä. Koulupsykologien riittävän määrän turvaaminen on syrjäytymisen ehkäisyn yksi tärkeimmistä toimista. Saatavuuden lisäksi suuri ongelma on kuntien tulopohjan rajut leikkaukset. Kunnat joutuvat painiskelemaan varojen riittävyydestä pelkästään lakisääteisten toimintojen järjestämiseksi. On kohtuutonta olettaa, että toimintoja laajennettaisiin, koska perustyö ontuu jo nyt monissa kunnissa pahasti valtionosuusleikkausten vuoksi. Koulupsykologit tekevät merkittävää ennalta ehkäisevää työtä lasten ja nuorten keskuudessa. Huolimatta korvamerkityistä rahoista kunnilla tulisi olla mahdollisuus hakea kriisitilanteita varten lisäapua nimenomaan koulupsykologien palkkausmenojen kattamiseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus turvaa koulupsykologien riittävän määrän sekä nyt jo toimivien psykologien riittävän täydennyskoulutuksen ja aikooko hallitus suunnata lisämäärärahoja koulupsykologien palkkaamiseksi oppilaitoksiin? Versio 2.0
Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2012 Inkeri Kerola /kesk 2
Ministerin vastaus KK 546/2012 vp Inkeri Kerola /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Inkeri Kerolan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 546/2012 vp: Miten hallitus turvaa koulupsykologien riittävän määrän sekä nyt jo toimivien psykologien riittävän täydennyskoulutuksen ja aikooko hallitus suunnata lisämäärärahoja koulupsykologien palkkaamiseksi oppilaitoksiin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Oppilas- ja opiskelijahuollon ja niihin liittyen myös koulupsykologien ja kuraattoreiden tilaa on selvitetty sosiaali- ja terveysministeriön asettamissa oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevissa työryhmissä (STM selvityksiä 2006:33 ja STM selvityksiä 2009/34). Työryhmäselvitysten mukaan oppilas- ja opiskelijahuollon tilanne on jo pitkään ollut epäselvä. Lainsäädännössä oppilasja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset ovat hajallaan ja toiminnan koordinointi kuntatasolla jäsentymätöntä. Puutteet ovat tulleet esiin muun muassa Opetushallituksen ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) peruskoulujen johdolle syksyllä 2009 tekemässä kyselytutkimuksessa sekä samojen tahojen ammatillisille oppilaitoksille ja lukioille syksyllä 2008 tekemässä kyselyssä. Myös oikeuskansleri on 30.1.2012 antamassaan päätöksessä kiinnittänyt huomiota oppilashuollon toteutumiseen peruskouluissa. Oikeuskansleri totesi muun ohella, että koulujen oppilashuollon ja työturvallisuuden riittävyydessä on puutteita koko maassa ja että oikeus kyseisiin palveluihin ei toteudu tasapuolisesti maan eri osissa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa edellytetään, että opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö kehittävät yhdessä oppilas- ja opiskelijahuoltoa. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 esitetään, että oppilas- ja opiskelijahuoltoa kehitetään yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa painottaen toisen asteen opiskelijoiden opiskeluhuollon palveluja ja että säädetään laki opiskeluhuollosta tulemaan voimaan 1.1.2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä valmistellaan parhaillaan hallituksen esitystä opiskeluhuoltolaiksi. Keskeinen osa uuden lain sisältöä on psykologi- ja kuraattoripalveluiden ulottaminen myös toisen asteen opiskelijoille. Psykologi- ja kuraattoripalvelut olisi tarkoituksenmukaista järjestää osana kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, jolloin niin psykologit kuin kuraattoritkin olisivat terveydenhuoltolain (1326/2010) ja sosiaalihuoltolain (710/1982) turvaaman lakisääteisen täydennyskoulutuksen piirissä. Psykologi- ja kuraattoripalveluiden turvaaminen edellyttää lisäresursointia. Sen vuoksi Valtiontalouden kehyksissä vuosille 2013 2016 on varattu 13 miljoonaa euroa vuosina 2014 2015 kohdennettavaksi oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen. Tavoitteena on, että uusi laki tulisi voimaan vuoden 2014 alusta lukien. 3
Ministerin vastaus Helsingissä 2 päivänä elokuuta 2012 Opetusministeri Jukka Gustafsson 4
Ministerns svar KK 546/2012 vp Inkeri Kerola /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 546/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Inkeri Kerola /cent: På vilket sätt säkerställer regeringen att det finns ett tillräckligt antal skolpsykologer och att de redan nu verksamma skolpsykologerna får tillräckligt med kompletterande utbildning och ämnar regeringen anvisa tilläggsanslag för att anställa skolpsykologer på läroanstalterna? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: En av social- och hälsovårdsministeriet tillsatt arbetsgrupp för elev- och studerandevård har utrett läget i fråga om elev- och studerandevården tillika med läget i fråga om skolpsykologer och kuratorer (Social- och hälsovårdsministeriets rapporter 2006:33 och Social- och hälsovårdsministeriets rapporter 2009:34). Enligt arbetsgruppens rapporter har läget i fråga om elev- och studerandevården redan under en längre tid varit diffust. I lagstiftningen är de bestämmelser som gäller elev- och studerandevården utspridda och samordnandet av verksamheten på kommunnivå är ostrukturerat. Brister har kommit fram genom bl.a. en enkätundersökning som Utbildningsstyrelsen och Institutet för hälsa och välfärd (THL) gjorde bland ledningen för grundskolorna hösten 2009 och en enkätundersökning som de samma instanserna gjorde på yrkesläroanstalterna och gymnasierna på hösten 2008. Även justitiekanslern har genom sitt beslut av den 30 januari 2012 fäst uppmärksamhet vid elevvården på grundskolorna. Justitiekanslern konstaterade bl.a. att det finns brister i elevvården och säkerheten i arbetet på skolorna i hela landet och att rätten att få tjänsterna i fråga inte tillgodoses jämlikt i de olika delarna av landet. I regeringsprogrammet för statsminister Jyrki Katainens regering förutsätts att undervisningsoch kulturministeriet och social- och hälsovårdsministeriet gemensamt utvecklar elev- och studerandevården. I utvecklingsplanen för utbildning och forskning för 2011 2016 föreslås att elevoch studerandevården utvecklas i samråd med social- och hälsovårdsministeriet med betoning på studerandevårdstjänster för studerande på andra stadiet och att en lag om studerandevården stiftas så att den träder i kraft den 1 januari 2014. Som ett samarbete mellan undervisnings- och kulturministeriet och social- och hälsovårdsministeriet bereds som bäst regeringens förslag till lag om studerandevård. En central del av innehållet i lagen är att få psykolog- och kuratorstjänsterna att omfatta studerande på andra stadiet. Det vore ändamålsenligt att ordna psykolog- och kuratorstjänsterna som ett led i de social-, hälsooch sjukvårdstjänster som kommunerna tillhandahåller vilket innebär att såväl psykologerna som kuratorerna skulle omfattas av den lagstadgade kompletterande utbildningen enligt hälsooch sjukvårdslagen (1326/2010) och socialvårdslagen (710/1982). Tryggandet av psykolog- och kuratorstjänsterna förutsätter att det anvisas tilläggsresurser. Med anledning av det har det i ramarna för statsfinanserna för 2013 2016 reserverats 13 miljoner euro för utvecklandet av elev- och studerandevården för 2014 2015. Den nya lagen avses träda i kraft vid ingången av 2014. 5
Ministerns svar Helsingfors den 2 augusti 2012 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 6