MURROKSESTA MATKALLE SUOMEEN - VENÄLÄISET MATKAILIJAT

MURROKSESTA MATKALLE SUOMEEN - VENÄLÄISET MATKAILIJAT Riikka Perttula Opinnäytetyö Helmikuu 2005 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 8.1.2005 Tekijä(t) PERTTULA, Riikka Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 45 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli Suomi Salainen saakka Työn nimi MURROKSESTA MATKALLE SUOMEEN -VENÄLÄISET MATKAILIJAT Koulutusohjelma Matkailualan koulutusohjelma Työn ohjaaja AROLA, Esa Toimeksiantaja(t) Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää venäläisten matkustusta Suomeen tsaarin ajoista nykypäivään. Tarkoitus oli tutkia erityisesti sitä, miten matkustus on muuttunut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuoteen 2004. Työ on laadullinen tutkimus ja tutkimusaineistoa kerättiin pääasiassa kirjoista, internetistä ja sanomalehdistä. Lisäksi aineistoa täydennettiin haastattelun, luentomateriaalin, tilastokeskuksen ja matkailun edistämiskeskuksen (MEK) tietojen avulla. Haastattelu tehtiin Kemissä toimivaan incoming-matkatoimistoon ja luentomateriaali saatiin Pietarin outgoing-matkatoimiston päällikön luennosta. Tilastokeskuksen yöpymistilastojen avulla tarkasteltiin venäläisten yöpymismääriä Suomen majoitusliikkeissä ja MEKin tutkimusten avulla saatiin informaatiota venäläisistä matkailijoista ja heidän matkustamisestaan Suomeen. Tulokset osoittivat, että matkustus Venäjältä Suomeen on muuttunut. Tutkimuksen tuloksina ilmeni, että volyymi on kasvanut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen aina vuoteen 2002, minkä jälkeen volyymi on tasaantunut. Lisäksi motivaatio on muuttunut täysin, koska nykyisin taustalla ovat muut asiat kuin vain se, että on lupa matkustaa. Matkan tarkoitus on myös monipuolistunut ostosmatkailusta eri aktiviteetteja sisältävään lomamatkaan. Matkalta haetaan tavaroiden sijasta rentoutumista, hyvää ja tasokasta palvelua sekä eri aktiviteettien kokemista. Työ on tarkoitettu kaikille venäläisistä matkailijoista kiinnostuneille. Matkailualan yritykset, joille venäläiset matkailijat ovat tärkeitä, saavat työstä tietoa venäläisten matkustuskäyttäytymisestä ja voivat näin hyödyntää työn tuloksia omissa matkailualan palveluissaan. Työn tarkoitus on toimia osana henkilökohtaista ansioluetteloa, jotta työpaikka venäläisiä matkailijoita palvelevassa matkailualan yrityksessä olisi helpommin saavutettavissa. Tämän vuoksi työllä ei ole toimeksiantajaa. Avainsanat (asiasanat) Matkustus Venäjältä Suomeen, venäläinen matkailija, venäläiset matkailijat Suomessa Muut tiedot

JYVÄSKYLÄ DESCRIPTION POLYTECHNIC School of Tourism and Services Management 8.1.2005 Author(s) PERTTULA, Riikka Type of Publication Bachelor s thesis Pages 45 Language Finnish Confidential Until Title FROM A TRANSITIONAL SOCIETY OFF TO FINLAND - RUSSIAN TOURISTS Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor AROLA, Esa Assigned by Abstract The aim of the thesis was to study the Russians travelling to Finland from tsarism until today. Special attention was paid to the period between the disintegration of the Soviet Union and the year of 2004. The research was qualitative and the data were collected mainly from literature, internet and newspapers. More data were obtained through an interview, lecture notes, Central Statistical Office of Finland and the Finnish Tourist Board (Mek). The interview was made in an incoming travel agency operating in Kemi and the lecture material was on a lecture by the general director of the outgoing travel agency in Saint Petersburg. With the accommodation statistics information from the Central Statistical Office it was possible to profile the Russians accommodation in Finland and through Mek was received information about the Russian tourists and their travelling to Finland. The survey revealed that the Russians travel habits to Finland have changed. It came out, that the volume of travel has grown since the disintegration of the Soviet Union and has continued until the year of 2002. After that, it has stopped growing. The travel motivation has changed completely as the basic motive behind travel is no longer just the freedom of travel. The purpose of travel has diversified from shopping to a holiday including different activities. Nowadays Russian tourists want to relax, have good service with high quality and also want to experience various activities. This thesis is useful for people interested in Russian tourists. The tourism companies for whom Russian tourists are important can have interesting information from this research to improve their services. This thesis doesn t have commission, but the intention is to gain personal benefit. This thesis intention is to be a personal CV on the way of applying a job from travel companies that are working with Russian tourists. Keywords Travel from Russia to Finland, Russian tourist, Russian tourists in Finland Miscellaneous

SISÄLTÖ 1 1 JOHDANTO...3 2 TUTKIMUSPROSESSI...4 2.1 Tutkittava ilmiö ja tutkimusongelmat...4 2.2 Tutkimusmenetelmät...4 3 MATKUSTUS VENÄJÄLTÄ SUOMEEN...6 3.1 Tsaarinajasta Suomen itsenäistymiseen...6 3.2 Neuvostovallan aikainen matkailu...7 3.3 Neuvostoliiton matkailu vapautuu...8 4 VENÄLÄISEN MATKAILIJAN MUOTOKUVA...9 4.1 Lähtökohdat venäläisen matkailijan profiloitumiselle...9 4.2 Markkinatietoa venäläisestä matkailijasta...10 5 VENÄLÄISET MATKAILIJAT SUOMESSA VUOSINA 2000 2004...11 5.1 Venäläisten matkustusmotivaatio Suomeen...12 5.2 Matkailun edistämiskeskuksen tutkimuksia venäläisistä matkailijoista...13 5.2.1 Mitä venäläinen matkailija hakee Suomen matkalta...15 5.2.2 Miksi venäläiset matkailijat matkustavat Suomeen...15 5.2.3 Yleisimmät ensimmäiset assosiaatiot...18 5.2.4 Venäläisten viisi yleisintä assosiaatiota Suomesta matkailumaana...18 5.3 Tilastotietoa venäläisten matkustuksesta Suomeen...19 5.4 Venäläiset matkailijat Suomessa vuonna 2004...24 5.5 Incoming-matkatoimiston näkökulmia...31 6 VENÄLÄISET MATKAILIJAT SUOMESSA...33 7 TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ...38

LÄHTEET...41 LIITTEET...44 2 KUVIO 1. Yöpymisten muutos tammi-lokakuussa 2002/2001, %...21 KUVIO 2. Yöpymisten muutos tammi-lokakuussa 2003/2002, %...23 KUVIO 3. Yöpymisten muutos huhtikuussa 2004/2003, %...26 KUVIO 4. Yöpymisten muutos toukokuussa 2004/2003, %...27 KUVIO 5. Yöpymisten muutos kesäkuussa 2004/2003, %...27 KUVIO 6. Yöpymisten muutos heinäkuussa 2004/2003, %...28 KUVIO 7. Yöpymisten muutos elokuussa 2004/2003, %...29

1 JOHDANTO 3 Suomen ja Venäjän välinen matkailu on kasvanut selvästi viime vuosien aikana. Viisumin hankinta, monimutkaiset muodollisuudet ja jonotus rajanylityspaikoilla osoittavat, miten hankalasti matkailijat joutuvat etenemään rajan yli. Venäläisistä matkailijoista on kuitenkin tullut monille suomalaisille yrityksille merkittävin ulkomainen asiakasryhmä, minkä vuoksi Venäjän matkailukysynnän kehitystä seurataan erityisen kiinnostuneina 2000-luvulla. Työn tekemisen edellytyksenä oli aito kiinnostus Venäjään ja venäläisiin. Työtä varten piti tutustua lukemattomiin kirjoihin ja muihin Venäjää käsitteleviin tietolähteisiin. Idea opinnäytetyön aiheeseen syntyi pari vuotta sitten opintomatkalla Pietariin. Aikaa vievää rajanylitys, monimutkaiset muodollisuudet ja venäläisten outo käyttäytyminen aiheuttivat sen, että ajattelin tulevaisuudessa matkustaa kaikkialle muualle paitsi Venäjälle. Myöhemmin asenteeni muuttui, huomattuani, miten tärkeä asiakasryhmä venäläiset matkailijat ovat Suomelle. Päätös tehdä työ Venäjältä Suomeen suuntautuvasta matkustuksesta syntyi vuoden 2004 syksyllä. Opinnäytetyöllä ei ole toimeksiantajaa, vaan työstä on tarkoitus saada henkilökohtaista hyötyä. Työ toimii eräänlaisena CV:nä työnhakuprosessissa venäläisten matkailijoiden kanssa asioiville matkailualan yrityksille. Työssä käsitellään venäläisten matkustustottumuksia Suomeen tsaarin ajoista vuoteen 2004 asti. Tarkoituksena on tutkia, miten matkustus on muuttunut Venäjältä Suomeen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Tämän vuosituhannen vaihteesta lähtien on koottu matkailun edistämiskeskuksen ja tilastokeskuksen tilastojen avulla venäläisten matkailija- ja yöpymismääriä Suomeen ja erityisesti vuosi 2004 on käsitelty tilastokeskuksen yöpymistilastojen avulla. Venäläisten matkustus Suomeen on ollut esillä myös mediassa, joten lehtileikkeiden avulla on pyritty saamaan elävyyttä aiheeseen. Rajahaastattelun, matkailun edistämiskeskus Venäjän teettämän tutkimuksen, Kemin Taxari Travel Agencyn markkinointi- ja myyntipäällikön Irina Lousteen ja Pietarin matkatoimisto Lenseyn toimitusjohtajan Marina V. Nikiforovan avulla on työhön saatu konkreettista näkökulmaa. Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Teoriaosuus on kerätty pääasiassa Venäjää käsittelevistä kirjoista, Internet-sivuilta ja lehtileikkeistä.

Haastattelulla, luentomateriaalilla ja matkailun edistämiskeskuksen (MEK) tutkimuksilla on työhön saatu eri näkökulmia. 4 2 TUTKIMUSPROSESSI 2.1 Tutkittava ilmiö ja tutkimusongelmat Opinnäytetyön tutkittava ilmiö on venäläisten matkustaminen Suomeen. Tässä työssä käsitellään venäläisten matkustusta Suomeen tsaarin ajoista nykypäivään ja erityisesti 1990-luvun alkupuolelta ajoittuvaa matkustusta vuoteen 2004 saakka. Tutkimusongelma on venäläisten matkustuksen muuttuminen Neuvostoliiton hajoamisesta vuoteen 2004. Neuvostoliiton aikana matkustus oli rajoitettua ja vain tietyt henkilöt saivat luvan matkustaa ulkomaille. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ihmiset saivat vapaasti matkustaa, ja matkustamisen syy oli usein yksinkertaisesti vain se, että sai matkustaa. (Vanhat virret ja uudet tuulet venäläisten matkustuksessa Suomeen 2000.) Matkustuksen muuttumisen tutkimisessa on syytä tutkia erityisesti matkustusvolyymia, matkustusmotivaatiota, matkan tarkoitusta ja mitä haetaan matkalta. 2.2 Tutkimusmenetelmät Opinnäytetyössä on käytetty laadullista lähestymistapaa. Aineisto on kerätty haastattelun, lehtiartikkelien, luentomateriaalin, tilastokeskuksen ja MEKin tietojen avulla. Haastattelu on tehty avoimen kyselylomakkeen pohjalta (liite 1.), joka on lähetetty Taxari Travel Agencyn Irina Lousteelle ennen varsinaisen haastattelun tekoa. Louste on venäläis-suomalainen ja hän sekä myy että markkinoi Suomea Suomessa venäläisille, mutta pääasiassa Kemi-Tornion aluetta. Yrityksen toiminta selostetaan myöhemmässä osiossa. Haastattelu oli vapaamuotoinen, joten vastaukset olivat spontaaneja ja haastattelussa käsiteltiin myös muita aiheita (liite 2.), joita ei

5 varsinaisessa kyselylomakkeessa ollut. Haastattelu oli etukäteen sovittu vain Irina Lousteen kanssa, mutta myyntivastaava Tapani Valkonen oli myös työpaikalla, joten hän osallistui haastatteluun muutamine kommentteineen, joita en kuitenkaan erikseen ole maininnut, koska ne olivat yhtäläisiä Lousteen vastauksien kanssa. Lehtiartikkeleja on kerätty 18.4.04 lähtien pääasiassa Pohjolan Sanomista ja Keskisuomalaisesta. Tarkoituksena on elävöittää lukijalle venäläisten matkailijoiden matkustusta Suomeen. Pietarin opintomatkallani saatua luentomateriaalia on myös hyödynnetty. Näin on saatu faktaa Venäjällä Suomea venäläisille myyvältä osapuolelta. Lenseymatkatoimiston johtaja Marina V. Nikiforova (2002) luennoi venäläisistä matkailijoista ja heidän matkustustottumuksistaan Suomeen ja muualle maailmaan. Luentomateriaalia on hyödynnetty, koska venäjänkieliseen faksikyselyyni ei vastattu, eikä ollut mahdollisuutta päästä tietokoneelle, jolla olisi voinut kirjoittaa venäjäksi ja tehdä sähköpostikyselyn. Tilastokeskuksen yöpymistilastojen avulla työhön on saatu selkeitä tilastoja venäläisten yöpymismääristä. Näin on helppo seurata venäläisten yöpymismäärien muutosta esimerkiksi vuonna 2004. Lisäksi matkailun edistämiskeskuksen tutkimusten avulla on selvitetty venäläisten mielikuvia Suomesta Venäjällä. Tutkimuksista kerrotaan enemmän myöhemmin.

3 MATKUSTUS VENÄJÄLTÄ SUOMEEN 6 Matkailun syntyminen on tapahtunut hyvin varhaisessa vaiheessa. Tarve matkustukseen on lähtenyt kaupanteosta ja tavaranvaihdosta. Vapaaehtoinen matkustaminen sen sijaan on alkanut 1600-luvulla, ja seuraavalla vuosisadalla matkustamisen suosio kasvoi merkittäväksi. (Hirn & Markkanen 1987, 8.) 3.1 Tsaarinajasta Suomen itsenäistymiseen 1700-luvulla Suomi oli pelkkä läpikulkumaa venäläisille, jotka kulkivat Suomen kautta Tukholmaan hoitamaan asioitaan. Suomea ei pidetty tuolloin erityisen kiinnostavana, vaan yksitoikkoisena. Vuonna 1809 Suomesta tuli osa Venäjää, jolloin rajamuodollisuudet helpottuivat ja matkustus Suomeen kasvoi. Suomi ei kuitenkaan ollut tarpeeksi kiinnostava matkailukohde oman rahayksikkönsä, kielensä ja tapojensa vuoksi. Myöhemmin matkailijamäärien lisääntyessä alkoi myös matkailuala kehittyä. Sen seurauksena rakennettiin Imatrankosken viereen Valtionhotelli ja muihin kaupunkeihin perustettiin kylpylöitä, jotta rikkaat venäläiset voisivat nauttia lomastaan. (Vanhat virret ja uudet tuulet venäläisten matkailussa Suomeen 2000.) Venäläisten matkailu koki uuden käänteen, kun heidän matkustusrajoituksensa kumottiin 1800-luvun jälkipuoliskolla. Rajojen aukeaminen venäläisille näkyi välittömästi Suomeen suuntautuvassa matkailussa. Suomi ei osannut vastata uuteen kilpailutilanteeseen, vaan hävisi saavutettavuudessa Keski-Euroopan monipuolisille ja houkutteleville palveluille. (Emt.) Vuosi 1913 oli matkailun huippuvuosi. Kymmenen vuoden uurastus Suomen tunnetuksi tekemiseksi alkoi näkyä. Yhteydet ulkomaille oli luotu tyhjästä ja nopeasti. Erityisesti saksalaiset kiinnostuivat Suomesta, mutta myös venäläisten mielenkiinto heräsi uudelleen. Suomen kesä oli suosittu ajankohta, ja ulkomaisista matkailijoista 75 prosenttia oli venäläisiä. Ilo ei kestänyt kauan, sillä sota katkaisi suotuisan kehityksen. (Hirn & Markkanen 1987, 162 165.)

3.2 Neuvostovallan aikainen matkailu 7 Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitosta Suomeen suuntautunut matkailu hiljeni merkittävästi. Venäläisillä ei ollut lupaa matkustaa rajojen ulkopuolelle ellei ollut yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa tai muuten tärkeä henkilö. Neuvostoliiton aikaisesta matkustuksesta on olemassa tietoa, joka perustuu Neuvostoliiton raja-asemien keräämiin tietoihin. Tilastojen tutkiminen oli helppoa, koska suurin osa matkustuksesta kyseisenä aikana tapahtui pääasiassa lentokoneilla ja rautateillä, joten pelkistettyjä rajan ylityksiä ei ole saatavilla vuosilta 1991 1992. Tämän vuoksi oli vaikea hahmottaa tilastojen valossa matkustuksen määrää. Passijärjestelmä oli monimutkainen kaikilla Neuvostoliiton raja-asemilla, koska jopa Neuvostoliiton asukkaiden oli täytettävä ns. lupa- ja rajanylityskortti rajan ylittäessään. Tarkat säännöt rajan ylityksiin selitettiin poliittisilla turvallisuussyillä ja tilastollisilla seikoilla. (Lengyel 1993, 81-82.) Tilastojen kansainvälinen vertailu on vaikeaa, koska Neuvostoliitto tulkitsi asioita eri tavalla. Esimerkiksi Neuvostoliiton tilastot eivät luokitelleet matkailijoita vierailijoihin, turisteihin ja päivämatkailijoihin, kuten muualla. Neuvostoliitossa matkailijat oli jaettu seuraavasti: 1) virallinen (official), 2) matkailu (tourism), 3) yksilö (individual), 4-5) kuljetus ja ajoneuvojen henkilökunta (transit and the staff of vehicles). (4 ja 5 oli usein luokiteltu samaan kategoriaan.) Ulkomaille matkustavat luokiteltiin samoin periaattein. (Emt. 81 82.) Kun ulkomaan matkailua rajoitettiin, kotimaan matkailua sitä vastoin kehotettiin suosimaan. Ns. social tourism eli voimakkaasti Neuvostoliitossa, mikä tarkoitti sitä, että kotimaan matkat olivat järjestettyjä ja rahoitettuja huvimatkoja. Useat miljoonat ihmiset saivat halvalla virkistäytymismahdollisuuksia jopa useissa tuhansissa lomakohteissa, kylpylöissä ja leireillä. (Emt. 83.)

3.3 Neuvostoliiton matkailu vapautuu 8 Neuvostoliiton aikana vain tietyt ihmiset saivat luvan matkustaa ulkomaille, mutta hekin vain tarkasti valittuihin kohteisiin. Tavallinen kansalainen ei voinut kuin haaveilla ulkomaanmatkasta. Ulkomaanmatkailu oli tiukasti valtion tarkkailussa. Venäläismatkailu koki suuren mullistuksen, kun Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991. Tavalliselle Venäjän kansalaiselle tuli vapaus matkustaa mihin tahansa, mikäli varat riittäisivät. 1990-luvun alkupuolella venäläiset matkustivatkin pitkin maailmaa matkojaan sen kummemmin suunnittelematta. Aluksi matkustuksen tarkoituksena oli vain matkustaa jonnekin, koska se oli sallittua. Luonnollisesti Suomi oli ensisijainen kohde sijaintinsa vuoksi. (Vanhat virret ja uudet tuulet venäläisten matkailussa Suomeen 2000.) 1990-luvun alkupuolella venäläiset alkoivat matkustaa toden teolla. Vuonna 1991 venäläisiä matkailijoita saapui Suomeen 440 000. Venäläisten suosituin matkustuskohde oli tuolloin Puola, jonne matkusti 4 miljoonaa ihmistä. Vuoden 1991 kokonaismatkustajamäärä Venäjältä ulkomaille oli 10,8 miljoonaa henkilöä. (Lengyel 1993, 89.) Venäläisten yöpymisten määrä kasvoi suhteellisesti mitaten lähestulkoon samalla tavoin kuin muiden ulkomaisten matkailu Suomessa. (Muuttuva Matkailu 2003, 28.) Vuonna 1992 venäläisiä yöpyi Suomessa reilusti alle 200 000, mutta yöpymismäärät nousivat selvästi jo seuraavaan vuonna. Nimittäin vuonna 1993 venäläisten yöpymisiä Suomessa oli yli 200 000 ja seuraavana vuonna määrä oli noussut jo lähes 340 000:een. Vuonna 1995 yöpymisiä oli melkein 400 000. Vuonna 1996 venäläisten yöpymiset kasvoivat yli 50 000:lla, ja seuraavana vuonna ylittyi jo puolen miljoonan yöpyjän raja lähes viidellä kymmenellä tuhannella. Talouskriisin vuoksi vuonna 1998 venäläisten yöpyjien määrä laski moneen vuoteen. Talouskriisin vaikutukset näkyivät myös vuoden 1999 yöpymistilastoissa, jolloin venäläisten määrä oli yli 388 000. (Tilastokeskus 2004.) Ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin Suomessa vuonna 1997 yli kolme ja puoli miljoonaa. Näistä yöpymisistä suurin osa oli venäläisiä matkailijoita. Kyseisenä vuonna venäläisten yöpymisiä oli lähes 550 000, mikä teki heistä ruotsalaisten jälkeen toiseksi merkittävimmän matkailijaryhmän Suomessa.

(Venäläiset liikkeessä 1999, 30.) 9 1990-luvun loppupuolella venäläiset matkailijat kuvailtiin julkisuudessa pääasiassa ostosmatkailijoiksi. Kuitenkin ostosten lisäksi kuvaan tuli muitakin elementtejä. Venäläiset miellettiin aktiivisiksi ja he halusivat lomaltaan luonnonrauhaa ja erilaisia aktiviteetteja, kuten laskettelua, kalastusta ja moottorikelkka-ajelua. Venäläiset käyttivät myös kylpyläpalveluja ja sijoittivat näihin eri palveluihin rahaa enemmän kuin useat muut ulkomaalaiset matkailijat. (Venäläiset liikkeessä 1999, 30.) Kuitenkin monet rikkaat venäläiset matkailijat alkoivat kyllästyä Suomeen ja halusivat kokea jotain eksoottisempaa kuin mitä Suomella oli tarjota. Lisäksi vuonna 1998 iski talouskriisi Venäjällä, mikä tukahdutti matkailijavirrat yli vuodeksi. (Vanhat virret ja uudet tuulet venäläisten matkailussa Suomeen 2000.) 4 VENÄLÄISEN MATKAILIJAN MUOTOKUVA Venäläisen matkailijan muotokuvaa muodostettaessa on syytä tuoda esille venäläisen matkailijan lähtökohdat. Vaiheikkaan historian muokkaama venäläinen on juuri sitä, mitä hänen maansa kulttuurikin on: mielenkiintoinen, mutta salaperäinen. Kun tavallista venäläistä pyydetään määrittelemään tyypillinen venäläinen, hän vain hymyilee tyytyväisesti, koska vastaus on: määrittelemätön. Venäläiset ovat ylpeitä itsestään, vaikka usein muualla maailmassa heitä pidetään jopa salaperäisinä. (Wilson & Donaldson 1996, 60.) 4.1 Lähtökohdat venäläisen matkailijan profiloitumiselle Venäläinen luonne on täysin ymmärrettävä, kun ottaa huomioon venäläisten historian ennen kommunismia, jolloin maa oli taikauskon kyllästämä ja juurtunut vanhoihin, pakanallisiin perinteisiin. Sitten tulivat monarkian säännöt yhdistettynä ortodoksiseen kirkkoon, jolloin vain erittäin pieni osa väestöstä sai koulutuksen. Seuraavien rautaesiripun aikaisten vuosikymmenten aikana salainen Neuvostoliitto sai aikaan aallon, jonka mukaan venäläisen pitää olla ideologinen ja kunnioitusta herättävä. Neuvostoliiton systeemi oli niin vaikuttava, että neuvostoliittolainen on vaikea

10 erottaa venäläisestä. Monet ihmiset väittävät vieläkin näiden kahden olevan sama asia. Monimutkaiseksi asian tekee vielä itsetutkiskelun rajoittaminen ja sitä saivat harjoittaa vain rappeutuneet yksilöt. Lisäksi kyseisenä aikana kommunismin sanottiin selvittävän kaikki ihmisen motivaatiot. (Wilson & Donaldson 1996, 60 61.) Ymmärtääkseen venäläistä pitää olla tietoinen venäläisen taipumuksesta tavoitella äärimmäisyyttä. Venäläiset saattavat olla varautuneita, minkä ulkomaalaiset saattavat kokea uuvuttavaksi. (Emt. 61) Venäläisen tyypillisiä piirteitä:! Ensimmäinen tunne ihmisestä on tärkeämpi kuin henkilön taustatiedot.! Voimakkaat tunteet pitäisi ilmaista, huolimatta siitä onko se sopivaa vai ei.! Jos venäläinen ei pidä jostakin, hän voi sanoa sen suoraan.! Venäläiset ovat hyvin kansallismielisiä.! Itseluottamus ja itsenäisyys eivät ole ominaista venäläiselle luonteelle.! Useimmat uskovat kohtaloon. (Emt. 62 63.) 4.2 Markkinatietoa venäläisestä matkailijasta Tyypillinen venäläinen matkailija kuluttaa runsaasti rahaa lomamatkallansa. Hän varaa matkalle tietyn summan rahaa, jonka hän kuluttaa loppuun. Venäläiset matkailijat eivät kuitenkaan kaikki ole erittäin varakkaita, vaikka sen kuvan saakin helposti. Tavallinen venäläismatkailija on erittäin hinta-laatutietoinen. Vuonna 1999 venäläiset kuluttivat Suomessa vuoden aikana lähes puolet vähemmän rahaa päivää kohden. Lisäksi vuonna 1999 oli merkittävää venäläisten kokonaisrahamäärän huomattava pieneneminen. Venäläiset käyttivät tuolloin vierailua kohden yli 700 markkaa ja yhteensä noin kaksi ja puoli miljardia markkaa. Majoittumiseen ja ravintoloihin kulutettiin noin kolme miljardia markkaa. (MEK A: 109 1999.)

11 Vuonna 2002 venäläiset käyttivät keskimäärin 77 euroa erilaisten palveluiden hankintaan. (Venäläisturistit eivät valita suomalaisten suhtautumisesta 2004.) Vuonna 2003 tammi-syyskuun aikana venäläiset kuluttivat keskimäärin 87,9 euroa / vuorokaudessa käydessään Suomessa. Matkaa kohden venäläiset kuluttivat 231 euroa. Venäläisten rahankulutus on laskenut selvästi etenkin työmatkailijoiden joukossa. Lasku johtuu dollarin ja euron epäedullisesta kurssista, joka on vähentänyt selvästi venäläisten kiinnostusta lähteä matkalle Suomeen. (MEK A: 135 2002 2003.) Tammikuussa 2004 venäläisten Suomessa käyttämä keskimääräinen rahasumma oli reilu 400 / henkilö. (Venäläisturistit kuluttavat entistä enemmän ulkomailla 2004.) Vuonna 2004 venäläiset kuluttivat henkeä kohden 37 euroa ja tavaraostoihin käytetty rahamäärä on noussut vuoteen 2003 verrattuna 16 prosenttia, mutta laskenut vuoden 2002 luvuista. Vuonna 2004 venäläiset käyttävät Suomessa rahaa tavaroiden ja palveluiden hankintaan yhteensä 450 miljoonaa euroa. (Venäläisturistit eivät valita suomalaisten suhtautumisesta 2004.) Venäläiset matkailijat odottavat viikon matkan ulkomaille maksavan keskimäärin 200 500 dollaria. Tähän hintaluokkaan sijoittuvan peruspaketin pitäisi sisältää matkat, majoitus, viisumikustannukset ja perusohjelma. Kalliimpien matkojen odotetaan käsittävän peruspaketin lisäksi myös ohjelmapalveluja. (Maakatsaukset. Venäjä: Matkustus ulkomaille 2002 2003.) 5 VENÄLÄISET MATKAILIJAT SUOMESSA VUOSINA 2000 2004 Venäläisten matkailijoiden suuret matkailijamäärät Suomessa viime vuosina ovat aiheuttaneet sen, että heidän matkustustaan Suomeen seurataan erityisellä mielenkiinnolla 2000-luvulla. Venäläisistä matkailijoista on tullut monille suomalaisille yrityksille merkittävin ulkomainen asiakasryhmä Ajanjaksolla 1995 2002 venäläisten yöpymisten kokonaiskasvu oli yli 30 prosenttia ja vuodessa keskimäärin vajaa kaksi prosenttia. Matkustusmäärät ovat olleet nousujohteisia aina vuoteen 2002 saakka, jonka jälkeen on ollut havaittavissa Venäjältä Suomeen suuntautuvan matkustuksen laantumista. Matkustusmäärät ovat kuitenkin vielä korkealla, joten välitöntä uhkaa venäläisten matkailijamäärien totaaliseen

laskuun ei ole. 12 Venäläisiä matkailijoita tarkasteltaessa keskeisiä asioita ovat: matkustusmotivaatio, matkan tarkoitus, mitä matkalta haetaan ja matkustusvolyymi. 5.1 Venäläisten matkustusmotivaatio Suomeen Venäläisten motivaatiot lomalle lähtöön ovat varmasti samoja perussyitä kuin muillekin kansallisuuksille. Halu pois arjesta, lisääntynyt vapaa-aika ja rajamuodollisuuksien helpottuminen motivoivat jo sinänsä loman suunnittelussa. Erityisesti venäläisten matkustusmotivaatioita tarkasteltaessa on Suomen läheisellä sijainnilla suuri merkitys heidän matkustushalukkuuteensa. Lisäksi Suomen matkailutuotteet ovat venäläisten ulottuvilla ja matkailutuotteita on hyvin saatavilla lähialueiden markkinoilla. Myös turvallisuus, puhdas luonto, korkeatasoinen palvelu, tavaravalikoiden runsaus ja ilmaston samankaltaisuus miellyttävät venäläisiä. (Muuttuva Matkailu 4/2003, 16.) Venäläiset myös luottavat tuttavien kertomuksiin Suomesta ja muista maista enemmän kuin mainontaan. Lisäksi hyvät tiet ja liikenne yhteydet tuovat venäläisiä Suomeen. Tulevaisuudessa venäläisten matkustushalukkuutta lisää varmasti nopea junayhteys Moskovasta Helsinkiin vuoteen 2008 mennessä mikäli hanke toteutuu. Pohjolan Sanomissa olleen artikkelin mukaan (Nopea junayhteys ei toteudu hetkessä. 2004.) kummassakaan maassa ei ole kuitenkaan tehty yhteyden edellyttämiä toteutus- ja rahoituspäätöksiä. Venäjän rautatieyhtiön pääjohtaja kuitenkin vakuutti, että nopea junayhteys on toiminnassa vuoteen 2008 mennessä. Nopean junayhteyden toteuttaminen vaatii kuitenkin vielä panostuksia infrastruktuuriin, rajatarkastuksiin ja kalustoon. Toteutuessaan nopea junayhteys lisää mittavasti Suomen ja Venäjän välistä kanssakäymistä niin liike-elämässä kuin matkailussakin. Junamatkojen määrä kasvaisi arviolta 260 000: sta vuosittaisesta matkasta jopa sadoilla tuhansilla ja matka-aika lyhenisi reilusta viidestä tunnista kolmeen ja puoleen tuntiin. Venäläisten matkustusmotivaation kasvua Suomeen saattaa tulevaisuudessa auttaa rajanylityksen kehittäminen sujuvammaksi. Pohjolan Sanomissa olleen artikkelin mukaan (Venäjän rajavartiosto haluaa rajanylityksen sujuvammaksi. 2004.) Venäjä

13 uudistaa rajavartiolaitostaan ja haluaa näin Suomen ja Venäjän välisen rajanylityksen sujuvammaksi. Terrorismi, huumeiden salakuljetus ja laiton maahantulo pyritään saamaan aisoihin. Myös varusmiehet otetaan pois palveluksesta, jotka korvataan ammattivalvojilla ja rajanylityspaikalle asennetaan nykyaikaiset valvontalaitteet. 5.2 Matkailun edistämiskeskuksen tutkimuksia venäläisistä matkailijoista Kesällä 2002 matkailun edistämiskeskus Venäjä teki venäläisen FMC-Grouptutkimuslaitoksella kyselytutkimuksen Pietarissa, Moskovassa sekä kolmessa provinssikaupungissa (Jekaterinburg, Rostov-na-Donu, Kazan). Tarkoituksena oli tiedustella venäläisten matkustuskäyttäytymistä, Suomen imagoa matkakohteena sekä Suomeen suuntautuvan matkustuksen mahdollisuutta. Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluina, joiden pääpaino oli Moskovassa ja Pietarissa. Tulokset koostuvat 2101 haastattelusta. Pietarilaisista vastanneista 40 prosenttia on käynyt Pohjoismaissa viimeisen kahden vuoden aikana ja näistä 34 prosenttia Suomessa. Muiden kaupunkien kohdalla tilanne on täysin erilainen, nimittäin vain viisi prosenttia vastanneista oli käynyt Suomessa viimeisen kahden vuoden aikana. Haastateltujen mukaan Suomi on Turkin jälkeen toiseksi suosituin kohdemaa. Seuraavina olivat Saksa, Ranska ja Espanja. Jos pietarilaiset eivät matkustaisi Suomeen, olisi Suomen osuus kaikista ulkomaan matkoista vain reilu viisi prosenttia. Luku on sama kuin venäläisten matkojen osuus Iso-Britanniaan, Yhdysvaltoihin, Kreikkaan, Bulgariaan ja Tshekkiin. Venäjällä ja etenkin Moskovassa Suomi nähdään ensisijaisesti talvilomakohteena. Pietarilaiset matkustavat myös mielellään Suomeen mihin vuoden aikaan tahansa, mutta heidän pitäisi viipyä Suomessa pidempään. Yli 40 prosenttia haastatelluista haluaisi lähteä Suomeen ja muualle Skandinaviaan talvilomalle ja Suomi koetaankin ennen muuta uuden vuoden tienoille ajoittuvien lomien kohteeksi. Vajaa yhdeksän prosenttia haastatelluista koki Suomen ja Skandinavian mieluisaksi kesälomakohteeksi. Pietarissa lähes 25 prosenttia vastaajista mieltää Suomen myös

14 kesälomakohteeksi ja Moskovassa luku oli vain kolme prosenttia. Venäläisten vastaajien mukaan suosituimmat kesälomakohteet olivat etelän rantalomakohteet ja Länsi-Eurooppa. Venäläisten mukaan kotimaan matkailu oli myös suosittua kesällä. Kaiken kaikkiaan Suomesta välittyy positiivinen kuva, nimittäin Suomi nähdään maana, jonne ja jossa on helppo matkustaa. Haastatelluista vajaa kolmannes arvioi Suomen talvilomamahdollisuudet hyviksi ja kesälomamahdollisuuksia hyvinä piti vain noin 10 prosenttia. Tulosten perusteella Pietarilaisille matkustajille tärkeimmät asiat olivat viisuminhankinnan vaivattomuus, ystävällinen vastaanotto kohdemaassa, lomakohteen turvallisuus, hyvät liikennemahdollisuudet kohdemaassa, riippumattomuus valmiista aikatauluista, kohdemaan tai lomamatkan edullisuus ja mahdollisuus luontolomailuun. Pietarilaisten mukaan Suomen läheisyys ja viisuminsaannin helppous olivat Suomen valtteja. Lisäksi Suomea ei pidetty edullisena maana, mutta Suomen läheisyys tekee matkasta kuitenkin edullisen moneen muuhun maahan verrattuna. Suomen puhdasta luontoa pidettiin myös suuressa arvossa. Venäläiset matkailijat varaavat useimmiten matkansa suoraan matkatoimistosta, mutta pietarilaiset hoitavat usein itse matkavarauksensa niin lippujen kuin hotellivarauksienkin osalta. Pietarilaiset matkustavat myös omalla autolla ja turvautuvat muutenkin moskovalaisia vähemmän matkatoimistojen palveluihin. Syynä on varmasti se, että he ovat jo tuttuja Suomen kävijöitä ja osaavat näin itse Suomeen. Tutkimuksen toteuttajat jakoivat venäläiset Suomeen matkailijat viiteen eri kategoriaan sen mukaan millaista lomaa lähdetään viettämään:! Rentoutumisloma.! Mielenkiintoinen loma ilman epämiellyttäviä yllätyksiä.! Hyvää ja halvalla.! Itsenäisten ihmisten loma.! Ranta- ja kylpylälomat.

5.2.1 Mitä venäläinen matkailija hakee Suomen matkalta 15 Venäläinen matkailija haluaa Suomessa matkustaessaan vaivatonta ja mutkatonta lomaa, ostosmahdollisuutta ja muutaman päivän rentoutumista rauhallisessa, puhtaassa ja luonnonkauniissa ympäristössä. Varsinkin Moskovasta ja Pietarista saapuvat matkailijat arvostavat Suomen rauhallista elämänmenoa, turvallisuutta ja puhdasta luontoa. Perhelomailijoiden keskuudessa Suomen valtteja ovat turvallisuus ja matkustuksen helppous. Vieraiden kielten taito ei ole venäläisillä kaikkein parhaimmasta päästä, mutta se ei estä venäläisiä lähtemästä matkalle. Yleensä ensimmäiselle matkalle lähdetään ryhmän mukana, mutta jo seuraava matka esimerkiksi Suomeen voidaan tehdä ilman ryhmää. Suomessa on nimittäin olemassa runsaasti materiaalia venäjäksi, joten kielien hallinta ei ole välttämätöntä. Venäläinen matkailija pitää venäjänkielistä materiaalia suuressa arvossa koskipa se sitten aluetta, kohdetta tai majoitusvaihtoehtoa. Venäjänkielistä palvelua pidetään myös arvossa, mutta sitä ei välttämättä edellytetä. 5.2.2 Miksi venäläiset matkailijat matkustavat Suomeen Kuten aiemmin on tullut ilmi, venäläiset näkevät Suomen ennen kaikkea talvilomakohteena. Sen vuoksi ei ole yllättävää, että venäläisten suosittu talviharrastus on laskettelu ja erityisesti pietarilaisille laskettelijoille Suomi tarjoaa hyvät puitteet laskettelulomalle. Pietarista saapuu talviaikaan viikoittaisia lähtöjä Keski-Suomen hiihtokeskuksiin, vaikkakin suurin osa laskettelijoista saapuu omilla autoillaan Suomeen. Useimmiten majoitukseksi valitaan mökkimajoitus. Suosittuja hiihtokeskuksia ovat Himos, Tahko ja Koli, joihin on helppo ja nopea matkustaa Pietarista. Moskovalaiset ja muut venäläiset suosivat Lappia. Muut talviaktiviteetit ovat suosittuja etenkin Lapissa. Kesäaktiviteeteista ylivoimaisesti suosituin harrastus Venäjällä on kalastus. Rajahaastattelututkimuksen mukaan kalastus on myös Suomessa vierailevien venäläisten yleisin kesäaktiviteetti. Kalastus yhdistetään yleensä esim. mökkimatkailuun, mutta kalastusmahdollisuutta arvostetaan myös ihan normaalilla turistimatkalla. Venäläiset pitävät myös marjastuksesta ja sienestyksestä, eivätkä venäläiset voi käsittää miksi Suomessa jätetään niin paljon sieniä ja marjoja luontoon.

16 Venäläinen matkailija haluaa, että lomaan kuuluu paljon erilaista ohjelmaa ja esimerkiksi kaupunkilomalle lähdetään usein ostosmahdollisuuksien vuoksi. Venäläinen on erittäin tyytyväinen jos kaupunkilomaan voi yhdistää vielä esimerkiksi visiitin kylpylässä tai vesipuistossa. Perhelomien suosittuja käyntikohteita ovat huvi- ja teemapuistot, vesipuistot sekä eläintarhat ja -puistot. Muumi-hahmoja tunnetaan myös Venäjällä ja käynti muumimaassa onkin usein matkan huipennus. Lisäksi museot, historialliset nähtävyydet ja mökkilomat kuuluvat myös perheiden lomailuun. Kun venäläinen tulee Suomeen mökkilomalle, on ensisijaisen tärkeää viettää loma rauhassa ja luonnon helmassa, koska venäläinen hakee nimenomaan rentoutumista. Venäläiset suosivat kesäloman viettoa mökillä, datshalla, niin kuin suomalainenkin. Venäläiset suosivat Suomen mökkilomailua enemmän, koska Venäjällä mökit ovat vierekkäin, osittain infrastruktuurin takia ja osittain turvallisuussyistä. Siksi venäläiselle on nautinto lomailla Suomessa rauhallisella ja luonnonkauniilla alueella. Mökkilomailu sopii venäläiselle niin talvi- kuin kesäaikaankin. Kylpylomat Suomessa ovat saaneet venäläisten, etenkin perheiden keskuudessa suuren suosion. Kylpylät ovat suosittuja, koska kaikki palvelut ovat ympärillä. Miniloma pois arjen rutiineista, itsensä hemmottelua ja trooppinen ympäristö ovat kylpylöiden valtteja Suomessa. Lisäksi Suomen vesipuistot ovat lapsiperheiden keskuudessa ehdottomia vetonauloja. Myös Ruotsin-laivojen tarjoamat risteilyt ovat suosittuja rentoutumisloman viettopaikkoja. Kuten jo aiemmin on ilmennyt, venäläisten lomista tärkein on uudenvuoden tienoille ajoittuvat lomat. Muita tärkeitä loma-aikoja ovat koululaisten viikon mittaiset lomat maaliskuun lopussa ja marraskuun alussa sekä toukokuun alkuun sijoittuvat lomat. Kesälomien suhteen elokuu on edelleen suosituin lomakuukausi. Suomessa käy uudenvuoden molemmin puolin, kahden viikon aikana, keskimäärin 50 000 venäläistä turistia, joten heidän uudenvuoden matkustuksensa on Suomen matkailuelinkeinolle todella suuri. Uudenvuoden matkustusinto selittyy sillä, että uusivuosi on Venäjällä vuoden tärkein juhla. Venäläinen turisti hakee uudenvuoden

lomalta ikimuistoista juhlaa ja viihteellistä ohjelmaa. Joulun vietto Suomessa ei kiinnosta niinkään venäläisiä matkailijoita, Lappia lukuun ottamatta, koska silloin kaupat ovat kiinni ja venäläinen haluaisi ehdottomasti päästä ostoksille muun ohjelman ohella. (Maakatsaukset. Venäjä: Markkinatieto 2004.) 17 Matkailun edistämiskeskus teetti lisäksi vuoden 2002 kesän ja syksyn aikana haastattelututkimuksen Suomen matkailullisesta imagosta seitsemällä päämarkkinaalueella Euroopassa, joiden joukossa oli myös Venäjä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mahdollisia eroja mielikuvissa eri lähtöalueiden välillä sekä tiedustella olemassa olevia positiivisia mielikuvia Suomesta. Kohderyhmänä olivat 15 vuotta täyttäneet miehet ja naiset. Haastattelut toteutettiin heinä - joulukuussa 2002. Haastattelu muodostuu 2001 haastattelusta, jotka toteutettiin kunkin maan omalla kielellä. Haastattelut toteutettiin kaikissa maissa eri kaupungeissa, jotka valittiin Mekin edustajien kanssa. Haastattelut valittiin satunnaisotannalla. Tutkittavan ilmiön ollessa matkustus Venäjältä Suomeen, on syytä käsitellä pelkästään venäläisten haastattelutuloksia. Venäläisiltä kysyttiin heidän aikomuksiaan matkustaa Suomeen. Vastaukset jakaantuivat seuraavasti:! 78 prosenttia vastasi kyllä.! 22 prosenttia antoi kieltävän vastauksen. Venäläisille Suomi on lähellä, joten tänne on helppo matkustaa. Kielteisen vastauksen antaneet mainitsivat syiksi kylmyyden ja, että lomalla mennään mieluiten lämpimään. Vastaajan korkea ikä, varojen vähyys ja kokemattomuus matkailijana olivat syitä jättää Suomen matka väliin.