HANNUKAISEN KAIVOKSEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS 16X154564 17.2.2016 HANNUKAINEN MINING OY HANNUKAISEN KAIVOKSEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

16X154564 1 COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

YHTEENVETO 16X154564 Hannukainen Mining Oy hakee ympäristö- ja vesitalouslupaa Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivoshankkeelle. Hankealue sijaitsee Kolarin kunnassa noin 25 km Kolarin kunnan keskustasta koilliseen. Kaivospiirin koko tulee olemaan noin 30 km 2. Avolouhokset ja sivukivialueet sijoittuvat Hannukaiseen ja rikastamo sekä rikastushiekka-altaat Rautuvaaraan, joka sijaitsee Hannukaisen kylästä ja rautamalmiesiintymästä noin viisi kilometriä etelään. Hannukaisen kaivoshanke käsittää rautaoksidi-kupari-kulta -malmiesiintymän hyödyntämisen. Kaivoksen päätuote tulee olemaan magnetiitti (Fe 3 O 4 ) ja sivutuotteena saadaan kupari-kulta -rikastetta. Hanke tulee kokonaisuudessaan sisältämään kaksi avolouhosta, Hannukainen ja Kuervitikko, sekä kolme sivukivialuetta ja muun tarvittavan infran. Murskattu malmi kuljetetaan Hannukaisesta maanpäällisellä hihnakuljettimella Rautuvaaraan. Käsitellyt jätevedet pumpataan maanalaista putkilinjaa pitkin Muonionjokeen. Hannukaisen alueella sijaitsee aikaisemmin harjoitetun toiminnan seurauksena kaksi vedellä täyttynyttä avolouhosta, Laurinoja ja Kuervaara, sekä sivukivialue. Alueen aikaisempia toiminnanharjoittajia ovat olleet Northland Mines Oy, Rautaruukki Oyj ja Outokumpu Oyj. Rautuvaaran alueella sijaitsee entinen maanalainen kaivos, kaksi pientä avolouhosta, sivukivikasoja sekä rikastushiekka-alue. Kuervitikon malmiesiintymää ei ole aiemmin louhittu. Hannukainen Mining Oy hakee lupaa malmin louhinnalle, rikastamiselle, kaivannaisjätteen sijoittamiselle jätealueille, kaivumaiden hyödyntämiselle, rakentamisessa käytettävän tarvekiven louhinnalle, putkilinjojen rakentamiselle, uusien ojien kaivulle sekä käsiteltyjen jätevesien johtamiselle purkuputkessa Muonionjokeen ja aluekuivatusvesien johtamiselle Hannukaisen alueelta Äkäsjokeen, Valkeajokeen ja Kuerjokeen ja Rautuvaaran alueelta Niesajokeen. Lisäksi ympäristölupaa haetaan Hannukaisen kaivoshankkeen toteuttamiseen liittyville toiminnoille, kuten energiantuotannolle, polttoaineenjakeluasemille ja kemikaalivarastoille ja kaikkeen näihin toimintoihin liittyvälle rakennustoiminnalle sekä ratapihan rakentamiselle. Vesilain mukaista lupaa haetaan putkilinjojen vesistöjen ylityksille, louhosten kuivatukselle, pohjavesipinnan alentamiselle, vesivarastoaltaan, rikastushiekka-altaan ja selkeytysaltaan patojen rakentamiselle, Kivivuopionojan uudelle uomalle, Laurinojan kuivatukselle ja purkuputken rakentamiselle Muonionjoen ranta-alueelle. Hankkeen myötä tuhoutuville/muuttuville lähdekohteille haetaan vesilain mukaista vesiluontotyyppien suojeluun liittyvää poikkeamislupaa. Hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu YVA-menettelyssä ja hankkeesta on tehty Naturaarviointi. Rakentamisen on määrä alkaa vuoden 2018 jälkipuoliskolla, ja malmin louhinnan arvioidaan kestävän vuoden 2020 lopusta vuoteen 2038. Kuervitikon louhos avataan alustavan suunnitelman mukaan 11 vuoden kuluessa Hannukaisen louhinnan aloituksen jälkeen eli vuonna 2031. Kaivoksen tämän hetkinen suunniteltu toiminta-aika mineraalivarantojen perusteella on noin 27 vuotta (2018 2044), josta varsinaista tuotantovaihetta on 19 vuotta. Tuotannon saavuttaessa täyden kapasiteetin magnetiittirikastetta on tarkoitus tuottaa noin 2 Mt vuodessa. Kupari-kulta - rikasteen vuosituotanto on 20 000 60 000 tonnia. Muodostuvan sivukiven ja irtomaan määrä on keskimäärin 26 Mt vuodessa ja muodostuvan rikastushiekan määrä 4,4 Mt vuodessa. Hannukaisen vanhat avolouhosjärvet, Laurinoja 3,7 Mm³ ja Kuervaara 0,3 Mm³, tyhjennetään vedestä kokonaan. Laurinojan vedet puretaan putkilinjaa pitkin 2

16X154564 Muonionjokeen tai mikäli putkilinja ei ole valmis, puretaan Laurinojan louhoksen pintakerroksen hyvälaatuisia vesiä Äkäsjokeen enimmillään 2,0 Mm³. Kuervaaran vedet johdetaan putkilinjaa pitkin Muonionjokeen. Kuivatus kestää noin kuusi kuukautta. Rautuvaaran vanhat avolouhokset (n. 0,25 Mm³) tyhjennetään osittain tuotannon alkuvaiheessa, kun korkearikkistä rikastushiekkaa tullaan varastoimaan avolouhoksiin. Vesiä johdetaan hallitusti alapuolisen suon kautta Niesajokeen noin 3 4 kuukauden aikana. Mikäli Rautuvaaran selkeytysallas ja purkuputki Muonionjokeen ovat tällöin toimintavalmiudessa, puretaan vedet purkuputkella Muonionjokeen. Malmi louhitaan ensisijaisesti poraamalla ja räjäyttämällä. Malmin louhinnan lisäksi alueella täytyy louhia sivukiveä. Malmi ja sivukivi kuormataan kaivinkoneilla. Malmi kuljetetaan kiviautoilla avolouhoksilta Hannukaisen teollisuusalueella sijaitsevaan kartiomurskaimeen. Murskain on pölynsidontajärjestelmällä varustettu maanalainen murskain. Murskattu malmi kuljetetaan Hannukaisesta noin 8 km pitkällä hihnakuljettimella Rautuvaaraan, missä se läjitetään katetulle varastoalueelle. Hihnakuljetin tulee olemaan katettu ja suojattu sivuseinillä pölyhaittojen ja melun vähentämiseksi. Malmin rikastus käsittää sarjan mekaanisia ja kemiallisia ja prosesseja, joissa malmista erotetaan arvokkaat mineraalit. Murskattu ja jauhettu malmi erotellaan eri fraktiohin vaahdottamalla useassa vaiheessa. Korkea- ja matalarikkiset rikastushiekat erotetaan rikasteista, sakeutetaan ja pumpataan erillisinä virtoina rikastushiekkaalueelle. Kupari-kulta -rikaste sekä magnetiittirikaste kuivataan ja varastoidaan odottamaan kuljetusta asiakkaalle. Kuljetus tapahtuu ensisijaisesti junalla johonkin Perämeren satamista. Hannukaisen kaivosalueen irtomaan läjitysalue, joka sisältää louhosalueelta ja rakennettavilta alueilta poistettavia puhtaita kivennäismaita ja turvetta, on luokiteltu pysyväksi jätteeksi ja jätealue muuksi kuin suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaksi jätealueeksi. Sen sulfidimineraalipitoisuus on pieni, eikä materiaali missään olosuhteissa ole happoa muodostavaa. Kyseistä maa-ainesta voidaan hyödyntää kaivoksen sulkemisvaiheessa. Mahdollisesti happoa muodostava sivukivi (PAF) sijoitetaan alueille, missä pohjaveden virtaus suuntautuu avolouhokseen, josta vedet voidaan kerätä ja pumpata vesienkäsittelylaitokselle. Myös ei happoa muodostava sivukivi (NAF) sijoitetaan alueille siten, että mahdollisesti pilaantuneen pohjaveden pääsy ympäröiviin vesistöihin minimoidaan. Hankkeen rakentamisvaiheessa lähinnä kiintoainekuormitusta on arvioitu päätyvän Niesajokeen kohtalaisesti ja Äkäsjokeen, Valkeajokeen, Kuerjokeen ja Muonionjokeen vähän. Kiintoainekuormitusta pyritään vähentämään niin, että sen pitoisuus jää päästövesissä alle 10 mg/l. Muilta osin pitoisuuslisäysten vesistössä arvioidaan jäävän rakentamisvaiheessa pieniksi. Tuotantovaiheessa vaikutukset Niesajoen virtaamiin ovat merkittäviä heti selkeytysaltaan alapuolella, mutta vähenevät Niesajoen pääuomaa alajuoksulle edettäessä. Vedenlaatuvaikutukset kohdistuvat tuotantovaiheessa ensisijaisesti Muonionjokeen ja kuormitus on suurinta kaivostoiminnan loppuvaiheessa. Tällöin esimerkiksi sulfaattipitoisuuden on mallitarkastelun perusteella arvioitu nousevan alivirtaamatilanteessa purkuputken suualueella tasolle 17,5 mg/l. Sulfaatin Päästövedet laimenevat sulfaatin sekoittumispitoisuuteen < 10 mg/l noin 500 metrin matkalla purkuputkesta alavirtaan. Metallien pitoisuuslisäysten on arvioitu jäävän pieniksi, eikä ympäristönlaatunormien ylityksiä arvioida tapahtuvan Muonionjoessa. Muonionjoen merkittävää rehevöitymistä tai ekologisen tilan heikentymistä ei myöskään arvioida tapahtuvan. 3

16X154564 Kaivostoiminnan päätyttyä merkittävin vaikutus kohdistuu Niesajokeen. Vaikutuksen suuruus on voimakkaan riippuvainen korkearikkisen rikastushiekan varastointialueen suotoveden määrästä ja laadusta. Pahimmassa tapauksessa mm. useiden metallien ympäristönlaatunormit voivat ylittyä Niesajoessa, rehevyys kasvaa ja myös ekologinen tila heikentyä. Vaikutuksia voidaan kuitenkin lieventää merkittävästi oikeaoppisin sulkemistoimenpitein. Muonionjoessa toiminnan jälkeisten vaikutusten on arvioitu jäävän vähäisiksi. Kaivoksen vuosinettovesitase kasvaa toiminnan aikana keskimääräisenä vesivuotena tasolta 2 Mm 3 /a tasolle 8,9 Mm 3 /a. Vaihtelu erilaisina hydrologisina vesivuosina (kuiva tai märkä vesivuosi 1/100) voi olla noin 0,77 10,3 Mm 3 /a. Hakija katsoo, ettei jäteveden määrälle tarvitse sen ominaisuuksien vuoksi asettaa lupaehdoksi enimmäismäärää. Hakija esittää pitoisuus raja-arvot seuraaville vedenlaatumuuttujille: veden ph, kiintoaine-, nikkeli-, kupari-, sulfaatti- ja kokonaistyppipitoisuus. Hankkeesta aiheutuvat vesistövaikutukset arvioidaan sen tasoisiksi, ettei niistä aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Äkäsjoen, Niesajoen ja Muonionjoen vesistöalueilla kuormituksesta aiheutuvat kalataloudelliset haitat arvioidaan voitavan kompensoida vuotuisella kalatalousmaksulla. Kaivostoiminnasta aiheutuu melua ja tärinää sekä pölyä ja kaasumaisia päästöjä. Melua ja päästöjä hallitaan lupahakemuksessa esitetyin teknisin keinoin ja luvassa annettavin määräyksin. Kaivoksen suunnittelussa on otettu huomioon alueen muu maankäyttö, erityisesti porotalous, koska kaivoshankkeen läheisyydessä on poronhoitoa varten tarkoitettuja alueita. Hakija neuvottelee Kolarin ja Muonion paliskuntien kanssa hankkeen poronhoidolle mahdollisesti aiheuttamien haittojen lievennyskeinoista ja tarvittaessa taloudellisten tai toiminnallisten haittojen kompensoinnista. Kaivoksen suoraksi työllistäväksi vaikutukseksi on arvioitu rakennusvaiheessa noin 400 600 henkilötyövuotta ja toimintavaiheessa (kaivos ja rikastamo) noin 350 henkilötyövuotta. Hanke työllistää lisäksi urakoitsijoita kaivosalueella ja rikasteen kuljetuksissa Kolariin ja edelleen johonkin Perämeren satamaan sekä välillisesti myös muuta työvoimaa. Hankkeen tuottama suora ja välillinen taloudellinen hyöty on aluetaloudellisesti merkittävä. 4

Sisältö 16X154564 YHTEENVETO... 2 1 LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT... 11 1.1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT... 11 1.2 KAIVOKSEN SIJAINTI... 11 1.3 VOIMASSA OLEVAT LUPAPÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET... 12 1.4 TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN... 13 2 HANKEKUVAUS... 14 2.1 YLEISKUVAUS KAIVOKSEN TOIMINNASTA... 14 2.2 TOIMINNAN AJANKOHTA JA ELINKAARI... 14 2.3 TUOTANTO... 16 2.3.1 Tuotteet ja tuotantokapasiteetti... 16 2.3.2 Tuotannon käyntiaika... 16 2.3.3 Laitokset, rakenteet ja niiden sijainti... 16 2.3.4 Hyödynnettävä esiintymä... 22 2.3.5 Tuotantoprosessit... 26 2.4 MAA-AINESTEN, SIVUKIVEN JA RIKASTUSHIEKAN VARASTOALUEET... 30 2.4.1 Maa-ainesten läjitysalueet... 30 2.4.2 Sivukiven läjitysalueet... 30 2.4.3 Rikastushiekka-altaat... 32 2.5 RAAKA-AINEET JA KEMIKAALIT... 37 2.5.1 Polttoaineet... 37 2.5.2 Räjähteet... 38 2.5.3 Kemikaalit... 39 2.5.4 Varastointi ja säilytys... 40 2.6 ENERGIA... 40 2.6.1 Energian käyttö... 40 2.6.1.1 Sähkö... 40 2.6.1.2 Lämpölaitos... 42 2.6.2 Energian käytön tehokkuus... 44 2.7 VESIEN HALLINTA... 45 2.7.1 Vesijakeet... 48 2.7.1.1 Rakentamisen aikana syntyvät vesijakeet... 49 2.7.1.2 Tuotannon aikana muodostuvat vesijakeet... 50 2.7.2 Vesitase... 51 2.7.2.1 YYTH:n jätevedenpuhdistamon kuvaus... 54 2.7.2.2 Altaiden varastokapasiteetin riittävyys ja käyttö... 56 2.7.3 Vesirakenteiden rakentamisjärjestys... 56 2.7.4 Raakaveden hankinta... 57 2.7.5 Juomavesi ja saniteettijätevedet... 57 2.8 YMPÄRISTÖRISKIT, ONNETTOMUUDET JA HÄIRIÖTILANTEET... 57 2.8.1 Riskianalyysit... 57 2.8.2 Vesien hallintaan liittyvät riskit... 59 2.8.3 Patoturvallisuus... 64 2.8.3.1 Arvio vahingonvaarasta... 64 2.8.3.2 Patojen luokitus... 70 2.8.3.3 Patosortuman vaikutukset Niesajoen ja Muonionjoen vedenlaatuun... 71 2.9 LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT... 74 2.10 YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ... 75 3 KAIVOKSEN SULKEMINEN... 76 3.1 SULKEMISTA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ... 76 3.2 SULKEMIS- JA MAISEMOINTITAVOITTEET... 77 3.3 AVOLOUHOKSET... 77 3.4 PINTAMAAT... 78 3.5 SIVUKIVEN LÄJITYSALUE... 78 3.6 RIKASTUSHIEKKA-ALUE... 79

16X154564 3.7 RIKASTAMOALUE JA MUUT RAKENTEET... 80 3.8 VESIALTAAT... 81 3.9 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 81 3.10 ALUEEN JATKOKÄYTTÖ... 81 3.11 JÄLKITARKKAILU... 81 4 ILMASTO JA ILMANLAATU... 82 4.1 NYKYTILA... 82 4.2 KUORMITUS ILMAAN... 84 4.2.1 Pölypäästöt... 84 4.2.1.1 Rakentamisvaihe... 84 4.2.1.2 Toimintavaihe... 85 4.2.1.3 Toiminnan jälkeinen vaihe... 85 4.2.2 Räjäytyskaasut... 85 4.2.2.1 Rakentamisvaihe... 85 4.2.2.2 Toimintavaihe... 85 4.2.2.3 Toiminnan jälkeinen vaihe... 86 4.2.3 Pakokaasu- ja savukaasupäästöt... 86 4.2.3.1 Rakentamisvaihe... 86 4.2.3.2 Toimintavaihe... 86 4.2.3.3 Toiminnan jälkeinen vaihe... 89 4.3 VAIKUTUKSET ILMASTOON JA ILMAN LAATUUN... 89 4.3.1 Pölypäästöt... 89 4.3.1.1 Rakentamisvaihe... 90 4.3.1.2 Toimintavaihe... 90 4.3.1.3 Toiminnan jälkeinen vaihe... 96 4.3.2 Räjäytyskaasut... 97 4.3.3 Kasvihuonekaasupäästöt... 97 4.3.4 Lämpölaitoksen savukaasupäästöt... 98 4.3.5 Pakokaasupäästöt... 98 4.4 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENNYSTOIMET... 99 5 VESISTÖT... 101 5.1 NYKYTILA... 101 5.1.1.1 Virtaamat ja vedenkorkeus... 102 5.1.1.2 Kuormitukset pintavesiin... 104 5.1.1.3 Pintavesien laatu... 105 5.2 YMPÄRISTÖÖN JOHDETTAVIEN VESIJAKEIDEN MÄÄRÄ JA LAATU... 118 5.2.1 Ympäröiviin vesistöihin johdettavien vesijakeiden määrät... 119 5.2.1.1 Rakentamisvaihe... 119 5.2.1.2 Toimintavaihe... 119 5.2.1.3 Toiminnan jälkeinen vaihe... 123 5.2.2 Ympäristöön johdettavien vesijakeiden laatu... 123 5.2.2.1 Rakentamisvaihe... 123 5.2.2.2 Toimintavaihe... 125 5.2.3 Kuormitus ympäröiviin vesistöihin... 130 5.3 VESISTÖVAIKUTUKSET... 134 5.3.1 Rakentamisvaihe... 135 5.3.2 Toimintavaihe... 138 5.3.2.1 Muonionjoen vesistövaikutusarvion päivitys... 147 5.3.3 Perustelut ehdotetuista vedenlaadun luparajoista... 154 5.3.4 Kaunisvaaran ja Hannukaisen kaivoshankkeiden yhteisvaikutukset... 155 5.3.5 Toiminnan jälkeinen vaihe... 162 5.4 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENNYSTOIMET... 168 6 VESISTÖJEN ELIÖYHTEISÖT JA KALASTO... 169 6.1 NYKYTILA... 169 6.1.1 Virtavesien piilevät... 169 6.1.1.1 Yhteenveto piilevistä... 172 6.1.2 Pohjaeläimet... 172 6.1.3 Kalasto ja kalastus... 173 6.1.4 Jokihelmisimpukka (Margaritifera margaritifera)... 177

16X154564 6.2 VAIKUTUKSET VESIELIÖSTÖÖN... 177 6.2.1 Piilevät... 177 6.2.1.1 Rakentamisvaihe... 177 6.2.1.2 Toimintavaihe... 177 6.2.1.3 Toiminnan jälkeinen vaihe... 178 6.2.2 Pohjaeläimet... 178 6.2.2.1 Rakentamisvaihe... 178 6.2.2.2 Toimintavaihe... 179 6.2.2.3 Toiminnan jälkeinen vaihe... 180 6.2.3 Kalasto... 180 6.2.3.1 Rakentamisvaihe... 180 6.2.3.2 Toimintavaihe... 180 6.2.3.3 Toiminnan jälkeinen vaihe... 181 6.3 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENNYSTOIMET... 181 7 MAAPERÄ, KALLIOPERÄ JA POHJAVESI... 183 7.1 NYKYTILA... 183 7.1.1 Maaperä... 183 7.1.2 Maaperän geokemia... 199 7.1.3 Alueen radiometriset ominaisuudet... 204 7.2 KALLIOPERÄ... 206 7.2.1 Louhittavan malmin ja sivukiven geokemia... 208 7.3 POHJAVESI... 213 7.3.1 Maa- ja kalliopohjaveden virtausolosuhteet... 221 7.3.2 Pohjaveden laatu... 232 7.4 VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN SEKÄ POHJAVETEEN... 244 7.4.1 Rakentamisvaihe... 244 7.4.2 Toimintavaihe... 245 7.4.3 Lähteet... 248 7.4.4 Toiminnan jälkeinen vaihe... 248 7.5 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENNYSTOIMET... 253 8 SUOJELUALUEET... 254 8.1 NYKYTILA... 254 8.1.1 Suojelualueet... 254 8.1.2 Natura 2000 -alueet... 256 8.2 VAIKUTUKSET... 257 8.2.1 Rakentamisvaihe... 257 8.2.2 Toimintavaihe... 257 8.2.3 Toiminnan jälkeinen vaihe... 258 8.3 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENNYSTOIMET... 258 9 KASVILLISUUS... 259 9.1 NYKYTILA... 259 9.1.1 Luonnonarvoiltaan arvokkaat kohteet selvitysalueilla... 259 9.1.2 Suojellut ja uhanalaiset luontotyypit... 260 9.1.3 Suojellut ja muut tärkeät kasvilajit... 262 9.2 VAIKUTUKSET... 263 9.2.1 Rakentamisvaihe... 263 9.2.2 Toimintavaihe... 263 9.2.3 Toiminnan jälkeinen vaihe... 267 9.3 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENNYSTOIMET... 268 10 ELÄIMISTÖ... 269 10.1 NYKYTILA... 269 10.1.1 Linnusto... 269 10.1.2 Muu eläimistö... 274 10.2 VAIKUTUKSET... 277 10.2.1 Rakennus- ja toimintavaihe... 277 10.2.1.1 Linnusto... 278 10.2.1.2 Muu eläimistö... 281

16X154564 10.2.2 Toiminnan jälkeinen vaihe... 282 10.3 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENNYSTOIMET... 282 11 MAANKÄYTTÖ, MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ... 283 11.1 NYKYTILA... 283 11.1.1 Kaavoitus... 283 11.1.2 Maankäyttö... 288 11.1.3 Maanomistus... 289 11.1.4 Maisema... 290 11.1.5 Arvokkaat maisema-alueet... 290 11.1.6 Maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaat kohteet... 291 11.1.7 Muinaisjäännökset... 291 11.2 VAIKUTUKSET KAAVOITUKSEEN JA MAANKÄYTTÖÖN... 291 11.3 VAIKUTUKSEN MAISEMAAN... 292 11.3.1 Rakentamisvaihe... 293 11.3.2 Toimintavaihe... 293 11.3.3 Toiminnan jälkeinen vaihe... 301 11.4 VAIKUTUKSET KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN... 301 11.5 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENNYSTOIMET... 303 12 LIIKENNE... 304 12.1 MAANTIELIIKENTEEN NYKYTILA... 304 12.1.1 Alueen tiestö ja liikennemäärät... 304 12.1.2 Tiestön kunto... 305 12.1.3 Liikenneonnettomuudet... 306 12.1.4 Poro-onnettomuudet... 307 12.2 RAUTATIELIIKENTEEN NYKYTILA... 308 12.2.1 Alueen rautatieverkosto... 308 12.2.2 Ratayhteyden kunto... 308 12.2.3 Poro-onnettomuudet... 309 12.2.4 Asutus, pohjavesialueet ja luonnonsuojelualueet liikennereittien varrella... 310 12.3 VAIKUTUKSET... 310 12.3.1 Rakentamisvaihe... 310 12.3.1.1 Maantieliikenne... 310 12.3.1.2 Rautatieliikenne... 310 12.3.2 Toimintavaihe... 311 12.3.2.1 Maantieliikenne... 311 12.3.2.2 Rautatieliikenne... 314 12.3.3 Toiminnan jälkeinen vaihe... 315 12.3.3.1 Maantieliikenne... 315 12.3.3.2 Rautatieliikenne... 315 12.4 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENNYSTOIMET... 315 12.4.1 Maantieliikenne... 315 12.4.2 Rautatieliikenne... 316 13 MELU... 317 13.1 NYKYTILA... 317 13.2 VAIKUTUKSET... 317 13.2.1 Rakentamisvaihe... 317 13.2.1.1 Rakentamisen aikainen teollisuusmelu Hannukaisen alueella... 317 13.2.1.2 Rakentamisen aikainen teollisuusmelu Rautuvaaran alueella... 319 13.2.1.3 Tieliikennemelu rakentamisen aikana... 319 13.2.2 Toimintavaihe... 319 13.2.2.1 Teollisuusmelu... 319 13.2.2.2 Tieliikennemelu... 320 13.2.2.3 Räjäytykset... 320 13.2.3 Toiminnan jälkeinen vaihe... 321 13.3 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENNYSTOIMET... 321 14 TÄRINÄ... 323 14.1 NYKYTILA... 323

16X154564 14.2 VAIKUTUKSET... 323 14.2.1 Rakentamisvaihe... 324 14.2.2 Toimintavaihe... 324 14.2.3 Toiminnan jälkeinen vaihe... 324 14.3 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENNYSTOIMET... 325 15 IHMISIIN JA YHTEISKUNTAAN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET... 326 15.1 NYKYTILA... 326 15.1.1 Paikalliset asukkaat ja kiinteistöjen omistajat... 326 15.1.2 Matkailuelinkeino... 326 15.1.3 Muut elinkeinot... 327 15.1.4 Virkistyskäyttö... 328 15.2 VAIKUTUKSET... 332 15.2.1 Elinkeinot ja matkailu... 332 15.2.1.1 Rakentamisvaihe... 332 15.2.1.2 Toimintavaihe... 332 15.2.1.3 Toiminnan jälkeinen vaihe... 333 15.2.2 Virkistyskäyttö... 333 15.2.2.1 Rakentamisvaihe... 333 15.2.2.2 Toimintavaihe... 334 15.2.3 Terveysvaikutukset... 335 15.2.3.1 Rakentamisvaihe... 335 15.2.3.2 Toimintavaihe... 335 15.2.3.3 Toiminnan jälkeinen vaihe... 336 15.3 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENNYSTOIMET... 337 16 POROTALOUS... 338 16.1 NYKYTILA... 338 16.1.1 Muonion paliskunta... 338 16.1.2 Poromäärät... 338 16.1.3 Laitumet ja poronhoito... 339 16.2 VAIKUTUKSET... 342 16.2.1 Rakentamisvaihe... 342 16.2.2 Toimintavaihe... 343 16.2.2.1 Laidunmenetykset... 343 16.2.2.2 Porojen välttämiskäyttäytyminen... 344 16.2.2.3 Laidunrakenteet... 344 16.2.2.4 Maantieliikenne... 345 16.2.2.5 Rautatie... 345 16.2.3 Toiminnan jälkeinen vaihe... 345 16.3 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENNYSTOIMENPITEET... 345 17 KAIVANNAISJÄTTEET... 347 17.1 SYNTYVÄT JÄTTEET, NIIDEN OMINAISUUDET JA EDELLEEN TOIMITTAMINEN... 347 17.1.1 Sivukivi... 348 17.1.2 Rikastushiekka... 348 17.1.3 Pintamaat... 351 17.1.4 Tuhka... 351 17.2 JÄTTEIDEN HAITALLISUUDEN VÄHENTÄMINEN... 351 17.3 JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN OMASSA TOIMINNASSA... 352 18 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAAT KÄYTÄNNÖT (BEP)... 353 18.1 BAT-ARVIOINTI YSA 3... 354 18.1.1 Jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen... 354 18.1.2 Käytettävien aineiden haitallisuuden vähentäminen... 354 18.1.3 Aineiden ja jätteiden uudelleenkäyttö ja hyödyntäminen... 354 18.1.4 Muodostuvien päästöjen laatu, määrä ja vaikutus... 355 18.1.5 Käytettyjen raaka-aineiden laatu ja kulutus... 355 18.1.6 Energian käytön tehokkuus... 355 18.1.7 Riskien hallinta... 355 18.1.8 BAT-tekniikan käyttöönotto... 355

16X154564 18.1.9 Kaikki vaikutukset ympäristöön... 356 18.1.10 Teollisen mittakaavan päästöjen hallintamenetelmät... 356 18.1.11 Tekniikan ja luonnontieteellisen tiedon kehitys... 356 18.2 KAIVANNAISJÄTTEIDEN HALLINNAN BAT-JA BEP- ARVIO... 356 18.2.1 Jätealueiden suunnittelu ja operointi... 356 18.2.2 Patorakenteet ja vesienhallinta... 357 18.2.3 Läjitysalueiden pohjarakenteet... 357 18.2.4 Kaivoksen sulkeminen ja jälkihoito... 358 18.2.5 Muut soveltuvat BREF-asiakirjat... 358 18.3 ARVIO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTOIMIEN RISTIKKÄISVAIKUTUKSISTA... 360 19 TARKKAILU JA RAPORTOINTI... 361 19.1 RAKENNUSVAIHEEN TARKKAILU... 361 19.2 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILU... 362 19.2.1 Käyttö- ja päästötarkkailu... 363 19.2.2 Vaikutusten tarkkailu... 365 19.3 SULKEMISVAIHEEN TARKKAILU... 367 19.4 RAPORTOINTI JA LAADUNVARMISTUS... 368 20 VAHINKOARVIO JA VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET SEKÄ KORVAUKSET... 369 20.1 ARVIO VESISTÖÖN KOHDISTUVISTA VAHINGOISTA JA INTRESSIVERTAILU... 369 20.2 TOIMENPITEET VESISTÖÖN KOHDISTUVIEN VAHINKOJEN EHKÄISEMISEKSI... 370 20.3 KORVAUSESITYS VESISTÖÖN KOHDISTUVISTA VAHINGOISTA... 371 20.4 KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOALUETTA KOSKEVA VAKUUS... 371 20.5 TOIMENPITEET MUIDEN KUIN VESISTÖVAHINKOJEN ESTÄMISEKSI... 372 21 LÄHDELUETTELO... 373 Liitteet 1 Voimassa olevat luvat ja päätökset 2 Kaivosalueen kartta 3 Hihnakuljettimen tyyppipoikkileikkaukset 4 Jätehuoltosuunnitelma 5 Patojen tyyppipoikkileikkaukset 6 Kemikaalitaulukko 7 Kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet 8 Vesienhallintaraportti 9 Maanomistajaselvitys 10 Pintavesien laatu 2012 2014 11 Lämpökeskuksen savukaasupäästöjen leviämislaskelmat 12 Hannukaisen kaivoshankealueen pohjaeläimistöselvitys ja -päivitys 13 Lupa lapinkämmekkäesiintymän hävittämiseen Hannukaisen alueella 14 Hannukaisen kaivosalueen pohjavesialueiden luokittelumuutosesitys 15 Taimenen vaelluspoikaspyynti Äkäsjoessa 2014 16 Hannukaisen lupahakemuksen erilliset luontoselvitykset 17 Pohjatutkimustulokset Hannukaisen ja Rautuvaaran alueella Erillisliite YVA-selostus (Ramboll Finland Oy 2013), Natura-arviointi (Ramboll 2014), Natura-lausunto (2015) + Natura täydennys 2016

11 1 LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1.1 Hakijan yhteystiedot Hannukainen Mining Oy:n kotipaikka sijaitsee Kolarissa Suomessa. Hannukainen Mining Oy:n toimialana on kaivostoiminnan harjoittaminen, ja yhtiö vastaa Hannukaisen kaivoshankkeen kehittämisestä. Luvanhakijan yhteystiedot on esitetty taulukossa (Taulukko 1-1). Taulukko 1-1. Lupahakijan perustiedot. Hakija Hannukainen Mining Oy Y-tunnus 26469798 Osoite Yhteyshenkilö Laivurinkatu 2-4 C 32, 95400 Tornio Jouko Pakarinen Puhelin +358 50 3373644 Sähköposti www-sivut jouko.pakarinen@hannukainenmining.fi http://www.hannukainenmining.fi/hannukainen-mining-oy.html 1.2 Kaivoksen sijainti Hankealue sijaitsee Kolarin kunnassa noin 25 km Kolarin kunnan keskustasta koilliseen (Kuva 1-1). Avolouhokset ja sivukivialueet sijoittuvat Hannukaiseen ja rikastamo ja rikastushiekka-altaat Rautuvaaraan, joka sijaitsee Hannukaisen kylästä ja rautamalmiesiintymästä noin 5 km etelään. Ylijäämävedet johdetaan Muonionjokeen. Hannukaisen alueella sijaitsee aikaisemmin harjoitetun toiminnan johdosta kaksi vedellä täyttynyttä avolouhosta, Laurinoja ja Kuervaara, sekä sivukivialue. Alueen aikaisempia toiminnanharjoittajia ovat olleet Northland Mines Oy, Rautaruukki Oyj sekä Outokumpu Oyj. Rautuvaaran alueella sijaitsee entinen maanalainen kaivos, kaksi pientä avolouhosta, sivukivikasoja sekä rikastushiekka-alue.

12 Kuva 1-1. Hannukaisen kaivoksen sijainti. 1.3 Voimassa olevat lupapäätökset ja sopimukset Northland Mines Oy on jättänyt joulukuussa 2010 Työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) kaivospiirihakemuksen (K8126), joka muodostuu Hannukaisen, Rautuvaaran ja Niesan alueen kaivospiireistä sekä niiden välisistä apualueista. Kaivospiirihakemusta on päivitetty vuonna 2013, jolloin Niesan alue on jätetty hakemuksesta pois. Hannukaisen kaivoshanke siirtyi Hannukainen Mining Oy:n omistukseen keväällä 2015. Vuoden 2011 kaivoslain (621/2011) 178 :n mukaan työja elinkeinoministeriössä vireillä olleet asiat siirrettiin kaivoslain voimaan tullessa (1.7.2011) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) päätettäväksi. Kaivospiirihakemusalueiden yhteispinta-ala on noin 30 km 2. Hannukainen Mining Oy on täydentänyt kaivospiirihakemusta joulukuussa 2015. Päätös kaivospiirihakemukseen on odotettavissa vuoden 2016 aikana. Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio on 12.11.2007 antamallaan päätöksellä M 12/07 myöntänyt luvan Northland Exploration Finland Oy:lle Laurinojan ja Kuervaaran louhosaltaiden tyhjentämiselle vedestä ja vedenjohtamiselle Laurinojaan ja edelleen Äkäsjokeen (Taulukko 1-2). Northland Exploration Finland Oy haki lupapäätökseen muutosta ja jatkoaikaa, joista rajajokikomissio antoi päätökset 2.10.2008 ja 16.8.2010. Viimeisin päätös (liite 1) on voimassa 31.12.2015 saakka. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 2.11.2007 antanut Northland Exploration Finland Oy:lle päätöksen nro 99/07/1 koskien Laurinojan ja Kuervaaran louhosaltaiden tyhjentämistä sekä koelouhinnan suorittamista louhoksilla. Northland Exploration Finland Oy haki muutosta kyseiseen päätökseen koetoimintailmoituksen

perusteella, josta Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto antoi 20.11.2008 päätöksen nro 60/08/1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi uusimman päätöksen koetoimintaan liittyen 30.8.2013 (liite 1). Taulukko 1-2. Voimassa olevat luvat ja päätökset. Asia Viranomainen Päätös Annettu 13 Koetoimintailmoitus malmin louhinnasta Hannukaisen valtausalueella Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nro 83/2013/1, Dnro PSAVI/67/04.08/2013 30.8.2013 Laurinojan ja Kuervaaran vedellä täyttyneiden kaivosaltaiden tyhjennys Rajajokikomissio M 12/07 16.8.2010 1.4 Toiminta, jolle lupaa haetaan Hannukainen Mining Oy hakee ympäristönsuojelulain (527/2014, muutos 423/2015) 27 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 1 :n 2 momentin 7a-, 7b- ja 13dkohtien mukaista ympäristölupaa Kolarin kunnassa sijaitsevan Hannukaisen alueen kaivostoiminnalle, malmin louhinnalle ja rikastamiselle, kaivannaisjätteen hyödyntämiselle ja sijoittamiselle jätealueelle, rakentamisessa käytettävän tarvekiven louhinnalle, putkilinjojen rakentamiselle, rikastushiekka-alueen selkeytysaltaan rakentamiselle, uusien ojien kaivulle sekä käsiteltyjen jätevesien johtamiselle purkuputkessa Muonionjokeen ja aluekuivatusvesien johtamiselle Hannukaisen alueelta Äkäsjokeen, Valkeajokeen ja Kuerjokeen ja Rautuvaaran alueelta Niesajokeen. Lisäksi lupaa haetaan muille hankkeeseen liittyville toiminnoille, kuten energian tuotannolle ja polttoaineen jakeluasemille. Toiminnalle haetaan myös vesilain (587/2011) 3 luvun mukaista lupaa putkilinjojen vesistöjen ylityksille, louhosten kuivatukselle, pohjavesipinnan alentamiselle, vesivarastoaltaan, rikastushiekka-altaan ja selkeytysaltaan patojen rakentamiselle, Kivivuopionojan uudelle uomalle Laurinojan kuivatukselle ja purkuputken rakentamiselle Muonionjoen ranta-alueelle. Lupaa haetaan myös vanhojen Laurinojan ja Kuervaaran louhosaltaiden tyhjentämiselle vedestä (nykyisen luvan voimassaolo päättyi 31.1.2015). Hankkeen myötä tuhoutuville/muuttuville luonnontilaisille lähdekohteille haetaan vesilain mukaista poikkeamislupaa. Lisäksi Hannukainen Mining Oy hakee ympäristönsuojelulain 199 :n mukaista lupaa luvanvaraisen toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ja vesilain 3 luvun 16 :n mukaista valmistelulupaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin ryhtymistä varten. Hakemus koskee lupaa toteuttaa kaikki kaivoshankkeen tarvitsemat rakennus-, asennus- ja muut kaivostoiminnan valmistelevat työt lupaehtoja noudattaen, vaikka lupapäätöksestä olisi valitettu, sekä lupaa aloittaa kaivos- ja rikastoiminta lupaehtojen mukaisena, vaikka lupapäätöksestä olisi valitettu. Töiden aloittamista varten asetetaan vakuus, jotta ympäristö voidaan saattaa ennalleen, mikäli toiminta ei käynnisty, lupamääräykset muuttuvat tai lupaa ei muutoksenhaun johdosta myönnetä.

14 2 HANKEKUVAUS 2.1 Yleiskuvaus kaivoksen toiminnasta Hannukaisen kaivoshanke käsittää rautaoksidi-kupari-kulta (Iron-Ore-Copper-Gold, IOCG) -malmiesiintymän hyödyntämisen. Kaivoshankkeessa hyödynnetään kahta rautaoksidi-kupari-kulta -malmiesiintymää Kolarin Hannukaisen alueella eli Hannukaisen ja Kuervitikon louhoksia. Louhinta tullaan toteuttamaan avolouhintana. Tilastokeskuksen mukainen toimialaluokitus on B07 metallimalmien louhinta. Kaivoksen päätuote tulee olemaan magnetiitti (Fe 3 O 4 ) ja sivutuotteena saadaan kultakupari -rikastetta. Tuotannon saavuttaessa täyden kapasiteetin magnetiittirikastetta on tarkoitus tuottaa noin 2 Mt vuodessa. Kulta- ja kuparirikasteen vuosituotanto on 20 000 60 000 tonnia. Muodostuvan sivukiven ja irtomaan määrä on keskimäärin 26 Mt vuodessa ja muodostuvan rikastushiekan määrä 4,4 Mt vuodessa. Hanke tulee kokonaisuudessaan sisältämään kaksi avolouhosta eli Hannukaisen ja Kuervitikkon, kolme sivukivialuetta, Hannukaisen meluvallin, vesivarastoaltaan, murskaamon, malmikuljettimen, rikastamon, rikastushiekka-alueen, tarvittavat tiet, voimajohdon ja kuljetushihnan sekä ratapihan rikasteen junaan lastaamista varten. Hankkeen toiminnoista louhokset, sivukivialueet, vesivarastoallas ja esimurskaamo sijaitsevat Hannukaisen alueella. Rikastamo ja rikastushiekka-alue sijaitsevat Rautuvaarassa, noin 5 km Hannukaisesta etelään. Alueiden välillä kulkee maanpäällinen hihnakuljetin, jolla murskattu malmi kuljetetaan Hannukaisesta Rautuvaaraan. Kaivos ei vaadi lisäraakavedenottoa ympäröivistä vesistöistä. Läjitysalueiden suurista pinta-aloista ja louhoksiin purkautuvasta pohjavedestä johtuen kaivosalueella muodostuu vettä ylimäärin. Ylitevesi pumpataan maanalaista putkilinjaa pitkin Muonionjokeen. Hankkeeseen sisältyy myös Kolarin ja Rautuvaaran välisen rautatien peruskorjaus, jotta rikaste voidaan kuljettaa rautateitse johonkin Pohjanlahden satamaan. Radan peruskorjaamisesta vastaa Liikennevirasto. Hannukaisen alueella sijaitsee aikaisemmin harjoitetun toiminnan seurauksena kaksi vedellä täyttynyttä avolouhosta, Laurinoja ja Kuervaara, sekä sivukivialue. Alueen aikaisempia toiminnanharjoittajia ovat olleet Northland Mines Oy, Rautaruukki Oy sekä Outokumpu Oy. Kuervitikon malmiesiintymää ei ole aiemmin louhittu. Rautuvaaran alueella sijaitsee entinen maanalainen kaivos, kaksi pientä avolouhosta, sivukivikasoja sekä rikastushiekka-alue. 2.2 Toiminnan ajankohta ja elinkaari Hannukaisen kaivoksen rakennustöiden suunnitellaan alkavan aikaisintaan vuonna 2020 (Taulukko 2-1). Tarkka rakentamisaikataulu päätetään kuitenkin vasta myöhemmin. Joidenkin ydintoimintojen rakentamisjärjestys on jo aikataulutettu ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Työmaateiden rakentaminen, pintamaan poisto ja eteläisen sivukivialueen rakentaminen aloitetaan Hannukaisessa sitä mukaa kuin lupa-asiat edistyvät. Vesien hallintaan liittyvä infrastruktuuri, pumppaamot ja vesialtaat rakennetaan varhaisessa rakennusvaiheessa, jotta vältetään vesien hallitsematon johtaminen ympäröiviin vesistöihin. Hannukaisen alueen vanhojen avolouhosjärvien vedet tyhjennetään tarvittaessa vesienkäsittelyn kautta vesivarastoaltaaseen. Vesivarastoaltaan tilavuus on kuitenkin riittämätön kaikkien vesien varastoimiseen, minkä vuoksi ylitevedet johdetaan purkuputkella Rautuvaaran

selkeytysaltaaseen. Tästä johtuen vesivarastoallas, ylitevesipumppaamo ja putkilinja vesivarastoaltaalta Rautuvaaraan rakennetaan ennen louhosten tyhjentämisen aloittamista. Rakentamisen yksityiskohtaista aikataulua tarkennetaan vielä myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. Rakennusten, hihnakuljettimen, työmaateiden ja muun infrastruktuurin rakentaminen aikataulutetaan tuotannon suunnitellun käynnistämisen mukaan huomioiden rakentamiseen kuluvan aika, toimitusajat ja muut vastaavat seikat. Taulukko 2-1. Hankkeen alustava aikataulu. Hankkeen vaiheet 2015 2016 19 2020 21 2022 40 2041 45 YVA + Naturaarvio Ympäristölupa Rakentamisvaihe Toimintavaihe Sulkemisvaihe Rakentamisen on määrä alkaa vuoden 2020 jälkipuoliskolla, ja malmin louhinnan arvioidaan kestävän vuoden 2022 lopusta vuoteen 2040. Kuervitikon louhos avataan alustavan suunnitelman mukaan 11 vuoden kuluessa Hannukaisen louhinnan aloituksen jälkeen eli vuonna 2033. Kaivoksen arvioitu elinikä on 19 vuotta. Kaivoksen sulkemisvaiheen arvioidaan kestävän viisi vuotta, vuodesta 2041 vuoteen 2045. Tarkempi kuvaus vesirakentamisen aikataulusta on esitetty taulukossa (Taulukko 2-2). Taulukko 2-2. Vesirakentamisen aikataulu Hannukaisessa ja Rautuvaarassa. 15 c x Rakentaminen Tuotanto Y(-2) Y(-1) Y0 Y1 Y2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 PUMPPAAMO PS01 JA PUTKILINJA HANNUKAISEN VESIVARASTOALTAALTA RAUTUVAARAAN C C C X X X X X X X PUMPPAAMO PS09 JA PUTKILINJA RAUTUVAARASTA MUONIOJOKEEN C C C C X X X X X X X MUUT PUMPPAAMOT JA PUTKILINJAT X X X X X HANNUKAISEN VESIENKÄSITTELY C C C X X X X X X X X X X X X X HANNUKAISEN VESIVARASTOALLAS C C C C X X X X X X X X X X X X OJANKAIVU HANNUKAISESSA KUERVAARAN AVOLOUHOKSEN TYHJENTÄMINEN X X LAURINOJAN AVOLOUHOKSEN TYHJENTÄMINEN X X PINTAMAAN POISTO, HANNUKAISEN AVOLOUHOS C C C C C C C C C HANNUKAISEN INFRARAKENTAMINEN RAUTUVAARAN VESIENKÄSITTELY C C C X X X X X RAUTUVAARAN AVOLOUHOSTEN TYHJENTÄMINEN X X RAUTUVAARAN PATOJEN RAKENTAMINEN RAUTUVAARAN INFRARAKENTAMINEN OJANKAIVU RAUTUVAARASSA KAIVOSTOIMINNOT ALKAVAT PINTAMAAN POISTOLLA TUOTANNON ALOITUS

16 2.3 Tuotanto 2.3.1 Tuotteet ja tuotantokapasiteetti Hannukaisen ja Kuervitikon louhosten yhteenlaskettu kokonaistuotanto on 100 115 Mt malmia. Vuosittainen malmin määrä vaihtelee välillä 6 7 Mt. Tuotteina malmin prosessoinnista saadaan rautarikastetta ja kupari-kulta -rikastetta. Rautarikastetta tuotetaan 1,5 2,2 Mt vuodessa. Lisäksi vuosittain tuotetaan 20 000 60 000 tonnia kupari-kulta -rikastetta. Taulukko 2-3. Hankkeen kokonaistuotanto. Vuosittainen tuotantomäärä (keskim.) Suurin mahdollinen tuotantokapasiteetti Yks. Malmin tuotanto Mineraalivarannot Rautarikasteen tuotanto Kupari-kultarikasteen tuotanto Mt/a - 6,5 1,8 0,04 Mt/a - 7 2,2 0,06 Kokonaistuotanto Mt 136 115 32,8 0,72 2.3.2 Tuotannon käyntiaika Tuotannon käyntiaika on keskimäärin 7884 h/a, mikä vastaa keskimääräistä 90 % käyttöastetta. Tuotannossa ei ole muutoksia vuodenaikaisvaihtelun tai vuorokaudenajan mukaan. 2.3.3 Laitokset, rakenteet ja niiden sijainti Kaivosalue on esitetty kuvassa (Kuva 2-1) ja tarkemmin liitteessä 2.

17 Kuljetin Kuva 2-1. Kaivosalue. Hannukainen teollisuusalue Hannukaisen alueelle (Kuva 2-2) rakennetaan seuraavat prosessi- ja yleistilat: - Malmin välivarasto - Murskaamo - Kaivoskonekorjaamo - Kaivoskoneiden varikkoalue - Kaivoskoneiden tankkausalue

18 - Konttorirakennus ja sosiaalitilat - Tarvittavat parkkipaikat ja pihat - Lämpölaitos - Sähköasema - Vesienkäsittelyrakennukset Kuva 2-2. Hannukaisen teollisuusalue. Kuljetuskäytävä Hannukaisen ja Rautuvaaran alueiden välille rakennetaan noin 9 km pitkä ja 20 m leveä kuljetuskäytävä, joka yhdistää alueet. Kuljettimen sijainti on esitetty kuvassa (Kuva 2-1). Kuljetuskäytävä käsittää: - Hihnakuljettimen murskatun malmin kuljettamiseen Hannukaisesta Rautuvaaran rikastamolle sekä 5 m leveän huoltotien; - Terästunneleina toteutettuja tien alikulkuja ja siltoja 4 kpl; - Maanalaisen vesiputkilinjan Hannukaisen vesivarastoaltaalta Rautuvaaran rikastamolle ja Rautuvaaran selkeytysaltaaseen.

19 Kuva 2-3. Kuljetuskäytävä. Hannukaisen murskaamolta ensimmäiset 700 m rakennetaan maanalaisena tunnelina ja sen jälkeen noin 8 km maanpäällisenä osana Rautuvaaraan (Kuva 2-3). Kuljettimen

tyyppipoikkileikkaukset on esitetty liitteessä 3. Kuljetin risteää maanteitä Pakasaivontiellä, Äkäsjoentiellä, mökkitiellä (Rautuojantie) ja Ylläksentiellä. Pakasaivontien ja mökkitien (Rautuojantie) yli kuljettimelle rakennetaan silta. Äkäsjoentien ja Ylläksentien risteyskohdissa kuljettimelle rakennetaan teiden alikulku terästunneleina. Ylläksentien alikulku on esitetty kuvassa (Kuva 2-4). Reitin varrelle toteutetaan 4 porojen/metsäkoneiden ylitys- tai alituskohtaa, joiden toteutus ja sijainti sovitaan poromiesten sekä metsähallituksen kanssa. 20 Kuva 2-4. Kuljettimen Ylläksentien alikulku. Rautuvaaran teollisuusalue Rautuvaaran alueelle (Kuva 2-5) rakennetaan seuraavat prosessi- ja yleistilat; - Seulomo - Malmivarasto - Rikastamo (prosessirakennus) - Sakeutin - Lastausrakennus - Konekorjaamo - Konttorirakennus ja sosiaalitilat - Laboratorio - Tarvittavat parkkipaikat ja pihat - Lämpölaitos

21 - Kemikaalivarasto - Sähköasema Kuva 2-5. Rautuvaaran teollisuusalue (Ramboll Finland Oy 2013) Purkuputki Muonionjokeen Ylitevedet pumpataan Rautuvaaran selkeytysaltaasta Muonionjokeen noin 11 km pitkää maanalaista putkilinjaa (DN800) pitkin. Putkilinjan muodostaman käytävän leveys on noin 10 m. Putkilinjan pumppaamo sijaitsee selkeytysaltaan läheisyydessä. Pumppauksen maksimi mitoitusvirtaama on 4000 m 3 /h. Purkupaikka on valittu siten, että joen virtausnopeus on purkukohdassa riittävän suuri, jotta sekoittuminen tapahtuu tehokkaasti, jääpatojen muodostumisriski on pieni ja rannalla ei ole asutusta purkupaikan läheisyydessä. Ylitevedet pyritään purkamaan siten että purkuvesien aiheuttamat vedenlaatumuuttujien pitoisuusnousut purkupaikan välittömässä läheisyydessä olisivat mahdollisimman pieniä. Yhtenä vaihtoehtona on

johtaa ylitevedet Muonionjokeen useasta toisiaan lähellä olevasta suuttimesta, jolloin tehostetaan vesien sekoittumista ja alkulaimentumista. 22 Kuva 2-6. Purkuputki Muonionjokeen. 2.3.4 Hyödynnettävä esiintymä Mineralisaatio Mineralisoidut linssit esiintyvät metasomaattisesti muuntuneessa karressa lähellä pintakivimuodostumien ja montsoniitti-dioriitti -intruusioiden kontaktia. Rauta esiintyy pääasiassa klinopyrokseenikarressa, joka sisältää amfibolia, magnetiittia, biotiittia, albiittia, skapoliittia, granaattia, kalsiittia sekä kiisuja. Tärkeimmät rautamineraalit ovat magnetiitti (Fe 3 O 4 ) sekä pyriitti (FeS 2 ). Pyriitin lisäksi magneettikiisu (FeS) sekä kuparikiisu (CuFeS 2 ) ovat dominoivat sulfidit, ja pieniä määriä molybdeniittia (MoS 2 ) esiintyy paikoittain yhdessä kuparikiisun kanssa. Kultaa esiintyy silikaattijuonissa, kuparikiisussa sekä magnetiitissa. Karressa ja magnetiittilinsseissä esiintyy paikoin ns. magnetiitti karsia tai rautamalmia, jotka ovat amfiboli-, skapoliitti-, tai granaattivaltaisia kerroksia. Cu-Au -mineralisaatio esiintyy yleensä magnetiittikarressa sekä harvemmin klinopyrokseenikarressa.

Esiintymät Hannukainen ja Kuervitikko ovat kaksi erillistä esiintymää reilun puolentoista kilometrin etäisyydellä toisistaan. Niiden välisellä alueella löytyy vain hajanaisia, matalapitoisia mineralisaatioita. Hannukainen koostuu kahdesta erillisestä, itäisestä sekä läntisestä malmiosta (Kuva 2-7). Eniten kairauksia on tehty läntisellä malmiolla, jossa on korkea Fe-pitoinen ydin sekä ympäröivä matalapitoisempi Fe-kehä, kuparipitoinen osa, sekä sivukivisulkeumia. Malmio on 2,1 km pitkä, 2 km leveä ja <50 m paksu (Taulukko 2-4). Hannukaisen läntinen malmio on jaettu kolmeksi erilliseksi kohteeksi, Laurinojan, Laukun sekä Kivivuopion linsseiksi (Kuva 2-8). Hannukaisen läntisen malmion yleinen kulku on 160 ja kaade 10-30 kohti länttä. Matalapitoinen Fe-kehä on määrältään n. 50 Mm 3. Hannukaisen itäinen malmio koostuu korkeapitoisesta Fe-ytimestä, matalapitoisesta Fe-kehästä sekä sisäisistä sivukivisulkeumista. Malmio on jaettu kahdeksi erilliseksi kohteeksi, Kuervaaran sekä Vuopion linssiksi. Hannukaisen itäinen malmio on 1,9 km pitkä, leveimmillään 800 m ja <50m paksu. Mineralisaation yleinen kulkusuunta on 160, kaade 0-20 kohti länttä ja kaltevuus noin 40 kohti lounasta. Matalapitoinen kehä on määrältään n. 30 Mm 3. Kuervitikko koostuu Fe-rikkaista, Cu-rikkaista sekä Fe-köyhistä, Cu-rikkaista vyöhykkeistä ja sisäisistä sivukivisulkeumista. Esiintymä on 1,2 km pitkä, max. 500 m leveä ja <50m paksu. Mineralisaation kulkusuunta on 165, kaade 5-20 kohti länttä ja kaltevuus n. 20 kohti lounasta. Kuervitikon mineraalivarannot ovat n. 14 Mm 3. Taulukko 2-4. Malmioiden mitat. Mineralisoitu linssi Hannukainen itä: Kuervaara / Vuopio Hannukainen länsi: Laurinoja / Lauku / Kivivuopio Pituus (m) Leveys (m) Maksimipaksuus (m) 23 Keskimääräinen paksuus (m) 1900 800 50 10 30 2100 2000 50 10 30 Kuervitikko 1200 500 50 10 20

Kuva 2-7. Poikkileikkaus 6300 Hannukaisesta. Korkeapitoinen rautamalmi näkyy harmaana, köyhempi kehä vihreänä sekä sinisenä. Kuvassa maanpinnalle asti yltävä harmaa linssi on Hannukaisen itäinen malmi, vasemmanpuolinen, kuvassa kokonaan sivukiven peittämänä on Hannukaisen läntinen malmi. Poikkileikkaus on Hannukaisen eteläpuoliskolta, sijainti punaisena kuvassa (Kuva 2-8) (Jacobs 2014). 24

25 Kuva 2-8. Hannukaisen ja Kuervitikon geologia. Vanha kohdejako sinisenä, poikkileikkauksen 6300 suurpiirteinen sijainti punaisena. Ruutujako 2km (muokattu lähteestä WGM 2010).

2.3.5 Tuotantoprosessit Louhinta Louhinta suoritetaan avolouhintana. Maanalainen louhinta ei ole teknisesti mahdollista, koska malmiesiintymä on lähes vaakatasossa (15 30º) ja pinnassa. Kaivostoiminta aloitetaan Hannukaisen avolouhoksella. Kuervitikon avolouhos hyödynnetään myöhemmin, noin vuosina 2033 2040. Ensisijainen louhintamenetelmä on tavanomainen poraaminen ja räjäyttäminen. Räjäytyksissä käytetään pumpattavia emulsioräjähteitä. Malmin tuotantoon liittyvät räjäytykset tapahtuvat pääasiassa kahden tai kolmen päivän välein. Louhosten mitat on esitetty taulukossa (Taulukko 2-5). Taulukko 2-5. Louhosten mitat. Pinta-ala Pituus (max.) Leveys (max.) Syvyys (max.) ha m m m Hannukainen 220 2 500 1 800 300 Kuervitikko 64 1 200 700 110 Avolouhintana toteutettavassa kaivostoiminnassa kalliota louhitaan penkereittäin. Penkereet muodostavat asteittain yhä syvemmän, malmion suuntaa noudattelevan louhoksen, jonka rakentuminen päättyy vasta kaivostoiminnan päättyessä. Louhoksen seinämille rakennetaan louhokseen johtavat ajotiet. Penkereen korkeus on noin 10 m. Se voi kuitenkin vaihdella 5-20 m:n välillä riippuen topografiasta ja malmin sijainnista. 26 Kuva 2-9. Hannukaisen avolouhoksen poikkileikkauskuva. Malmi ja sivukivi kuormataan kaivinkoneilla. Kuormaaminen tapahtuu avolouhoksessa suoraan kiviautoihin, joiden kapasiteetti on 227 t (Caterpillar 793F). Kuormaa täydennetään etukuormaajilla ja kaivinkoneilla. Kuormaaminen voi tapahtua ympäri vuoden mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Kaivoksessa voi toimia enimmillään 12 kuorma-autoa. Hannukaisen avolouhoksen toimiessa vuosina 2020 2040 ja Kuervitikon avolouhoksen vuosina 2033 2040 on kaivoksen kokonaistuotannoksi arvioitu 100 115 Mt malmia vuosittaisella tuotannolla 6 7 Mt (Kuva 2-10).

27 Kuva 2-10. Arvioitu malmin louhinnan jakaantuminen Hannukaisen ja Kuervitikon louhosten kesken (HC, HS ja HN ovat Hannukaisen eri louhoksia, KU = Kuervitikko) malmin vuosituotannolla 6,5 Mt. Malmin vuosituotannolla 6 7 Mt on muodostuvan sivukiven ja irtomaan määrä keskimäärin 17 Mt vuodessa, kun sivukiven kokonaismäärä toiminnan aikana on n. 370 Mt ja irtomaan kokonaismäärä n. 75 Mt. Kuvassa (Kuva 2-11) on esitetty arvio malmin, sivukiven ja irtomaan määristä. Kuva 2-11. Arvioitu malmin ja sivukiven louhintamäärä kaivostoiminnan aikana. (PAF=mahdollisesti happoa muodostava sivuki, NAF= Ei happoa muodostava sivukivi)

Malmin louhinnan lisäksi alueella täytyy louhia tarvekiveä. Infrastruktuurin rakentamisessa tarvittava kiviaines louhitaan ja murskataan hyötykivilouhoksella, joka sijaitsee Hannukaisen avolouhoksen ja läntisen sivukivialueen välissä. Alueen pinta-ala on noin 8 ha. Tarvekivilouhos on merkitty liitteeseen 2 nimellä Ylösajovaiheen murskaus. 28 Murskaus Malmi kuljetetaan kiviautoilla avolouhoksilta Hannukaisen teollisuusalueella sijaitsevaan kartiomurskaimeen. Normaalissa tuotantotilanteessa malmi syötetään suoraan murskalle. Murskan ollessa pois käytöstä malmi voidaan välivarastoida murskan viereiselle alueelle (RoM -materiaalivarasto). Murskain on pölynsidontajärjestelmällä varustettu maanalainen murskain, jonka syöttö on lastausalueen tasalla. Esimurskaimen 100 % läpäisy on 240 mm ja 80 % läpäisy 150 mm. Murskan suuta suuremmat malmilohkareet hajotetaan kivenmurskaimella ennen syöttöä murskaan. Kuljetin Murskattu malmi kuljetetaan Hannukaisesta noin 8 km pitkällä hihnakuljettimella Rautuvaaraan, missä se läjitetään katetulle varastoalueelle. Hihnakuljetin tulee olemaan katettu ja suojattu sivuseinillä pölyhaittojen ja melun vähentämiseksi. Kolmelta sivulta kuljetin on peitetty täysin. Toinen sivuseinistä on verkkoseinä huollon helpottamiseksi. Tarvittaessa herkillä alueilla käytetään äänieristystä meluhaittojen vähentämiseksi. Murskaus ja malmin kuljetus voivat tapahtua mihin vuorokauden aikaan tahansa ympäri vuoden. Rikastus Malmin rikastus käsittää sarjan mekaanisia ja kemiallisia ja prosesseja, joissa malmista erotetaan arvokkaat mineraalit. Hannukaisen hankkeessa malmista pyritään erottamaan rautarikaste ja kupari-kulta -rikaste. Murskattu malmi jauhetaan pienempään raekokoon. Sen jälkeen jauhettu malmi erotellaan magnetiitti ja kupari-kulta -fraktioiksi vaahdottamalla. Kupari-kulta - fraktio jauhetaan edelleen ja sen jälkeen vaahdotetaan toisessa vaahdotusvaiheessa. Korkearikkinen rikastushiekka erotetaan kupari-kulta -rikasteesta ja sakeutetaan rikastushiekan sakeuttimessa ja kuljetetaan rikastushiekka-alueelle. Kupari-kulta - rikaste kuivataan ja varastoidaan odottamaan kuljetusta asiakkaalle. Magnetiittifraktio ohjataan edelleen vaahdotukseen, jossa saadaan korkearikkinen rikastushiekka erottumaan magneettisesta rikasteesta. Korkearikkinen rikastushiekka yhdistetään kulta-kupari -piirissä syntyneen rikastushiekan kanssa, sakeutetaan ja pumpataan rikastushiekka-altaille. Magnetiittifraktio jatkaa magneettiseen erotukseen, jossa matalarikkinen rikastushiekka erotetaan rikastevirrasta. Matalarikkinen rikastushiekka sakeutetaan ja pumpataan rikastushiekka-altaille. Magnetiittifraktio vaahdotetaan tämän jälkeen vielä kerran ja tuotteena syntyy magneettirikastetta. Rikastushiekka erotetaan korkea- ja matalarikkisiin virtoihin ja varastoidaan niille kohdennettuihin varastointialtaisiin. Magnetiittirikaste kuivataan Rautuvaaran alueen rikastamolla ja rikaste varastoidaan Rautuvaaran teollisuusalueella olevalla katetulla rikastevarastolla odottamaan

jatkokuljetusta. Kuivauksesta peräisin oleva vesi käytetään uudelleen prosessissa. Kuivauksen jälkeen rikasteen kosteuspitoisuus on noin 5 %. Kuivattu magnetiittirikaste kuormataan pyöräkuormaajilla junaan Rautuvaaran lastaus- ja purkupaikalla ja kuljetetaan johonkin Perämeren satamaan. 29 Kuva 2-12. Yksinkertaistettu rikastusprosessin vuokaavio.

2.4 Maa-ainesten, sivukiven ja rikastushiekan varastoalueet 30 2.4.1 Maa-ainesten läjitysalueet Rakennustoimintojen alussa poistetaan pintamaa ja kasvillisuus avolouhosten alueelta, Hannukaisen ja Rautuvaaran teollisuusalueilta, teiltä, osalta sivukivialueista sekä muilta tarvittavilta alueilta, joille rakennetaan rakennekerroksia tai joilta maata on poistettava. Irtomaa (OVB) muodostuu hiekasta tai sorasta, ja siinä on jonkin verran silttistä moreenia. Poistettavan irtomaan määrä on esitetty taulukossa (Taulukko 2-6). Kokonaismäärästä noin 10 % poistetaan esirakentamisvaiheessa. Esirakentamisen jälkeen irtomaata poistetaan tuotannon edistymisen mukaisesti 1 3 Mt vuodessa. Irtomaakerroksen keskimääräinen paksuus on noin 15 m, vaihdellen 0 100 metrin välillä. Irtomaa poistetaan kaivinkoneilla ja kuljetetaan kuorma-autoilla työmaateitä pitkin sivukivialueille. Irtomaan poistoon ei todennäköisesti tarvita räjäytyksiä. Poistettua irtomaata, ensisijaisesti moreenia, käytetään rakennusmateriaalina ojissa ja pengerryksissä sekä sivukivialueilla. Lisäksi irtomaata käytetään kaivosalueen teihin sekä kenttä- ja varastoalueisiin yhdessä hyötykivilouhokselta saatavan soran, hiekan ja kiviaineksen kanssa. Rikastushiekka-alueen ympärille rakennettaviin pengerryksiin käytetään moreenia. Irtomaa, jota ei hyödynnetä edellä mainittuihin tarkoituksiin, varastoidaan läjitysalueille irtomaalle varattuihin varastolohkoihin (Kuva 2-13). Irtomaan läjitysalueet sijoitetaan Hannukaisen avolouhokselta koilliseen Kuervaaran rinteelle ja Hannukaisen teollisuusalueelta etelään. Irtomaa käytetään myöhemmin kaivoksen sulkemisvaiheessa Hannukaisen alueen ennallistamisessa. 2.4.2 Sivukiven läjitysalueet Kaivoksen toiminnan aikana tuotetaan yhteensä noin 445 Mt sivukiveä ja irtomaata, vuosittaisen määrän vaihdellessa välillä 20 35 Mt (Taulukko 2-6). Kaivoksella muodostuu kahdenlaista sivukiveä. - ei-happoa muodostavaa sivukiveä (NAF) rikkipitoisuus alhainen (<0,1 %), alhaiset metallipitoisuudet ja vähäinen metallien liukoisuus. - mahdollisesti happoa muodostavaa sivukiveä (PAF) rikkipitoisuus korkea (keskimäärin 5,5 %), kohonneet metallipitoisuudet ja kohonnut metallien liukoisuus. Taulukko 2-6. Pintamaan ja sivukiven määrät. Yhteensä koko toiminnan aikana (Mt) Pintamaa (OVB) 75 Ei-happoa muodostava sivukivi (NAF) 180 Mahdollisesti happoa muodostava sivukivi (PAF) 190 Yhteensä 445 Sivukivi ja irtomaa varastoidaan yhteensä kolmelle erilliselle läjitysalueelle Hannukaisen alueella (Kuva 2-1 ja Kuva 2-13). Eri materiaalit varastoidaan omille alueilleen. NAF- ja PAF- läjitysalueet sijaitsevat Hannukaisen ja Kuervitikon

louhosten välissä sekä Hannukaisen louhoksen länsipuolella. Mahdollisesti happoa muodostavan (PAF) ja ei-happoa muodostavan (NAF) sivukiven sijoituspaikat on suunniteltu siten, että mahdollisesti pilaantuneen pohjaveden pääsy ympäröiviin vesistöihin minimoidaan. Mahdollisesti happoa muodostava sivukivi (PAF) sijoitetaan alueille, missä pohjaveden virtaus suuntautuu avolouhoksiin (cone-of depression -alue). 31 Kuva 2-13. Irtomaan (OVB), ei-happoa muodostavan sivukiven (NAF) ja mahdollisesti happoa muodostavan sivukiven (PAF) sijoittaminen maanläjitysalueille (Ramboll Finland Oy 2013) (Tarkennettu kuva sivukivien sijouttumisesta kuvassa Kuva 2-1). Sivukiven ja irtomaan läjitysalueiden pinta-alat ja täyttökapasiteetit on esitetty taulukossa alla (Taulukko 2-7). Taulukko 2-7. Läjitysalueiden pinta-alat ja kapasiteetit. Läjitysalue Pinta-ala (kok.) Pinta-ala NAF Pinta-ala PAF Pinta-ala OVB Pinta-ala Meluvalli Täyttökapasiteetti (ha) (ha) (ha) (ha) (ha) (Mt) Itäinen läjitysalue 423 103 180 140-295 Läntinen läjitysalue 133 100 33 - - 111 Eteläinen läjitysalue 100 - - 61 39 39 Yhteensä 656 203 213 239 39 445