ENERGIAINFO 2/11 KEMIRA puhtaan veden palveluksessa sivu 6 Energiapolitiikkaan vaikuttaa monta liikkuvaa osaa sivu 12 KAUNIS kamala tuulivoima? sivu 14 TUULISÄHKÖN vaikutukset sähkömarkkinaan sivu 16
Hankintoja tehdessä tulee osata yhdistää energiatekniikan osaaminen juridisen hankintaprosessin ymmärtämiseen. Energiaa ja energiatehokkuutta Mikko Rintamäki puh. 020 799 2109 mikko.rintamaki@energiakolmio.fi Energiakolmio, johon tutustuin aikanaan asiakkaan ja yhteistyökumppanin näkökulmasta, näkyi alusta asti asiakaslähtöisenä kumppanina, jonka vahvuus oli kehitys ja työ asiakkaan parhaaksi. En toki voinut silloin aavistaa, että päätyisin itse Energiakolmion palvelukseen. Energiakolmion alkuperäisin palvelu, asiakkaiden sähkönhankinnan hoito, ns. EnerPro-palvelu on vuosi vuodelta jatkanut menestystään markkinan kehittyneimpänä ratkaisuna. Toinen osa palveluistamme, energian mittaukseen, raportointiin ja laskutukseen liittyvät EnerControl ja EnerCount ovat myös osoittautuneet kilpailukykyisiksi ratkaisuiksi energiantehostamistoimissa. ITtiimimme takaa palvelukokonaisuuden teknisen ja toiminnallisen kehityksen. Sähkömarkkinoiden muutoksiin, hintojen heilahteluihin ja ankariin piikkeihinkin olemme jo tottuneet ja osaamme niitä käsitellä. Samoin osaamme hyvin reagoida erilaisiin muutoksiin sähkömarkkinoiden pelisäännöissä. Sen sijaan muussa toiminnassa me ja asiakkaamme kohtaamme tänään erilaisia haasteita jotka nekin vaativat ratkaisuja. EU:n ja kansallisin toimin, puhumattakaan asiakkaiden ja toimijoiden omasta halusta, energiatehokkuuteen ja kestävään kehitykseen panostetaan aivan eri tavalla kuin ennen. Uusia (usein epäselviä) säännöksiäkin tulee nopeudella, joka tekee toteuttamisen haasteelliseksi ja vaatii kaikilta toimijoilta, myös meiltä, ripeitä toimia. Esimerkki: Sähkömarkkinalainsäädännön mukaan tämän vuoden alussa kaikkien 63 A ja sitä suurempien liittymien piti olla tuntimitattuja. Tämän mukaisesti olemme toimineet, vain todetaksemme, että useilla verkkoyhtiöillä asia ei ole kunnossa. Kuitenkin, lainsäädännön mukaiset velvoitteet täytyy yksinkertaisesti täyttää, jotta laskun lopullinen maksaja, asiakas, saa datan käyttöönsä ja pystyy hallitsemaan energiankäyttöään paremmin. Vastaavasti julkisten hankintojen lainsäädäntö asettaa painetta esimeriksi ESCO-hankkeiden kilpailutuksiin, joihin Energiakolmio on asiakkaidensa toimeksiannosta puolueettomana osapuolena osallistunut. Hankintoja tehdessä tulee osata yhdistää energiatekniikan osaaminen juridisen hankintaprosessin ymmärtämiseen. Mikäli molempia ei osata, lopputuloksena voi olla kallis hankinta tai pitkällinen oikeusprosessi. Pyrimme tukemaan asiakkaitamme hankkeiden kilpailutuksessa, jotta molemmat sudenkuopat voidaan välttää. Mikko Rintamäki Energiakolmio kehittää omia järjestelmiään vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Aktiiviset ja vaativat asiakkaat on välttämätön edellytys, jotta pysymme riittävästi kehityksessä mukana. Itse yritän aina muistaa teollisuudessa oppimani periaatteen, että prosessin todellinen ymmärtäminen ja erityisesti sen tehostaminen edellyttää riittävää, luotettavaa mittaustietoa. Sen, asiantuntijuudella jalostettuna, pyrimme antamaan. Mikko Rintamäki toimitusjohtaja, Energiakolmio Oy 2
ENERGIAINFO 2 Pääkirjoitus Mikko Rintamäki, Energiakolmio Oy 3 Sisällysluettelo 4 Sähkömarkkinakatsaus: Sähkömarkkina talouden armoilla Toni Sjöblom, Energiakolmio Oy 6 Uusi strategia muutti fokuksen: Kemira puhtaan veden palveluksessa Energiajohtaja Elina Engman, Kemira Oyj 8 Energiatehokkaasti vihreäksi kaupungiksi Jouni Arola, Lahden tilakeskus 10 Sähkömarkkinat 2011 Energiapolitiikka haasteet ja vaikutukset Heikki Koikkalainen, Energiakolmio Oy 11 Power purchasing in Russia Konstantin Dotsenko, Portfolio Manager, Baltic Energy Services 12 Energiapolitiikkaan vaikuttaa monta liikkuvaa osaa Riku Huttunen, ylijohtaja, Energiamarkkinavirasto. 14 Kaunis kamala tuulivoima? TuuliWatti rynnistää tuulisähkömarkkinoille Jari Suominen, toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy 16 Tuulisähkön vaikutukset sähkömarkkinaan Mikko Lepistö, Energiakolmio Oy 18 Salkunhallinta asiakaslähtöistä asiantuntijapalvelua Salkkutiimi, Energiakolmio Oy 20 Nimitysuutisia Uutisia: Energiakolmio mukana Kiinteistö 2011 -messuilla Uudistunut hälytyspalvelu kemira puhtaan veden palveluksessa s.6 energiapolitiikkaan vaikuttaa monta liikkuvaa osaa s.12 tuuliwatti rynnistää tuulisähkömarkkinoille s.14 ENERGIAINFO 2/11 kemira puhtaan veden palveluksessa sivu 6 EnErgiapolitiikkaan vaikuttaa monta liikkuvaa osaa sivu 12 kaunis kamala tuulivoima? sivu 14 tuulisähkön vaikutukset sähkömarkkinaan sivu 16 ENERGIAINFO 2/2011 Energiakolmio Oy:n sidosryhmälehti Julkaisija: Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, 40500 Jyväskylä Puh. 020 799 2100 www.energiakolmio.fi Päätoimittaja Heikki Koikkalainen Graafinen suunnittelu ja toimitus: Mainostoimisto Mediataivas Oy Ohjelmakaari 10, 405000 Jyväskylä Puh. 010 420 9300 www.mediataivas.com Osoitteenmuutokset: Berita Korhonen Puh. 020 799 2112 berita.korhonen@energiakolmio.fi 3
Sähkömarkkina talouden armoilla Toni Sjöblom puh. 020 799 2133 toni.sjoblom@energiakolmio.fi Toni Sjöblom Sähkömarkkinoilla on jälleen koettu värikäs viimeinen puoli vuotta. Mukaan on mahtunut Japania järisyttäneen ydinvoimaonnettomuuden jälkeen eurooppalainen poliittinen peli ja vesitilanteen muuttuminen lähes äärilaidasta toiseen. Varmaa on, että tapahtumia tulee mahtumaan myös lähitulevaisuuteen. Talouden epävarmuus otsikoissa Kolme vuotta sitten syksyllä finanssimarkkinoilta alkoi kantautua huolestuttavia uutisia, mutta reaalitaloudessa törmättiin seinään vasta neljännellä kvartaalilla. Viimeisten viikkojen aikana talous on noussut jälleen otsikoihin ja onkin suurta epävarmuutta, mihin tilanne päätyy tällä kertaa. Laajemmin tilannetta katsoen edellisen kriisin aiheuttaneita ongelmia ei ole vielä saatu ratkaistua. Öljykriisikin elettiin aikoinaan pariin kertaan. Teollistuneiden maiden kokonaisvelkataakka ei ole vähentynyt viimeisen parin vuoden aikana, vaan velkaa on siirtynyt yksityiseltä sektorilta valtioille. Totuus on, että talouden kasvua on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana ruokittu velkarahalla. Kokonaisvelan määrä suhteessa BKT:hen vaihtelee maittain, mutta taso on selvästi noussut lähes kaikissa teollisuusmaissa. Tämä tulee väistämättä pitämään kasvua viime vuosikymmenien perustasoa alempana. Liian halpa raha on aikaansaanut tehottomuutta ja heikkolaatuisia investointeja sekä yksityisten että julkisen sektorin toimesta. Teollisuusmaiden painiessa velkaongelmien ja hitaan kasvun kanssa kehittyvät taloudet joutuvat kamppailemaan inflaation kanssa. Kiina onkin joutunut nostamaan jo useaan kertaan ohjauskorkoa ja pankkien reservivaatimuksia. Vaikka talouden voimasuhteet ovat siirtyneet ja siirtyvät yhä voimakkaammin, ovat kehittyvät taloudet edelleen riippuvaisia teollisuusmaiden kuluttajien luomasta kysynnästä. Talouden näkymät ovat heikot, mutta silti seuraavia tapahtumia on vaikea ennustaa. Varsinainen romahdus voidaan välttää, jos kuluttajien luottamus talouteensa saadaan säilymään ja rahoitussektori pysyy toimintakuntoisena. Lähiviikot tulevat ratkaisemaan viimeisimmän tulipalon sammutuksen onnistumisen, saadaanko velkakriisi pidettyä hetken poissa otsikoista. Toistaiseksi Euromaat eivät ole löytäneet uskottavaa yhteistä strategiaa. Keskuspankit tulevat yrittämään parhaansa pitämällä korkotasoa alhaalla ja tarvittaessa painamalla lisää rahaa. Sähkön hintaan talous vaikuttaa polttoaineiden ja sähkön kysynnän kautta. Sähkön hintataso on tällä hetkellä perusteltu suhteessa muihin markkinoihin ja fundamentteihin. Jos talous jatkaa nousussa edes hitaasti, ei lisälaskua polttoaineiden kautta nähtäne. Asiat harvoin kuitenkaan etenevät mukavan tasaisesti, eli vähintäänkin pienempiä kuoppia tullaan näkemään. Toisaalta elvytys inflaation kustannuksella tulee nostamaan polttoaineiden hintoja pidemmällä tähtäimellä. Vesitilanteessa tapahtui täyskäännös Vielä kevättalvella Pohjoismaissa kamppailtiin koko vapaiden sähkömarkkinoiden alhaisimman vesivarastotilanteen kanssa ja pelättiin sähkön säännöstelyä vesivoimasta riippuvaisimmilla alueilla. Voimakkaiden sateiden seurauksena vesitilanne on noussut jo pitkän aikavälin normaaliin. Sateita on toukokuun alun jälkeen saatu lähes 20 TWh yli normaalin. Muita normalisoitumista selittäviä tekijöitä ovat olleet lauhdetuotannon korkea määrä talvella, ydinvoimaloiden noussut käyttöaste, tuonti Keski-Euroopasta ja edelleen taantuman jäljiltä alhainen teollisuuden kulutus. Voimakkaat sateet ovat aiheuttaneet jopa pientä tulvimista Norjassa ja osa altaista on jo aivan täynnä, vaikka monivuotisissa altaissa on edelleen tilaa viime talvien jäljiltä. Suomalaisten kuluttajien kannalta olisi paras, että vesitilanne säilyy hyvänä, muttei aiheuta Norjassa pakkoajoa, joka nostaa aluehintaeron suureksi. Korkealla aluehintaeron toteumalla on ollut tapana nostaa myös tulevien vuosien aluehintaeron suojaustuotteiden hintoja. Vesitilanteen ollessa vaihteluvälissä -20 - +5 TWh normaaliin nähden hinnoittelu yleensä pysyy kohtuullisen vakaana hiililauhteen rajakustannuksen lähellä. Nykyinen vesitilanne on siis markkinoiden kannalta lähestymässä vaihteluvälin yläreunaa. Pitää kuitenkin muistaa, että muutokset vesitilanteessa voivat olla hyvinkin nopeita molempiin suuntiin. Teoriassa vielä ehtii tapahtua vaikka mitä ennen ensi talvea. 4
Päästöoikeus talouden armoilla Päästöoikeusmarkkina on edellisen taantuman seurauksena selvästi ylijäämäinen ja hinnan asettaa tällä hetkellä seuraavan kauden (2013 2020) näkymät ja oikeuksien pankitus sinne. Nykyinen kausi on ylijäämäinen noin 500 Mt ja CER-yksiköt huomioiden lähes 1500 Mt (3/4 yhden vuoden päästöistä). Päästöoikeuden hinta on vaihdellut myös voimakkaasti. Kevättalvella päästöoikeuden hinta nousi vajaat 2 /t Saksan tehdessä päätöksen luopua ydinvoimasta. Saksan päätöksen laskettiin lisäävän kokonaispäästöjä vuoteen 2020 mennessä noin 300 Mt. Euroopan velkakriisin kärjistyminen uudelleen on kuitenkin heikentänyt merkittävästi EU:n talouskasvuodotuksia. Talouden yskähtely onkin kumonnut Saksan päätöksen vaikutuksen ja päästöoikeuden hinta on 2 /t talven tasoa alempana. Talous vaikuttaa suoraan teollisuudessa syntyvien päästöjen määrään, mutta lisäksi on arveltu, että talouden uusi kiristyminen lykkää kansainvälisen ilmastosopimuksen syntymistä. Tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että Kioton sopimus päättyy vuoden 2012 loppuun ja aika uuden sopimuksen tekemiselle alkaa käydä vähiin. Tämä tarkoittanee myös, ettei EU tule kiristämään päästövähennystavoitetta 30 %:iin ainakaan lähitulevaisuudessa. Päästöoikeuden hinnan odotetaan pysyvän maltillisena varsinkin, kun tarjontaa tulee lisäämään vielä EU:n kolmannen kauden oikeuksien huutokauppa hiilidioksidin talteenottolaitosten rahoittamiseksi. Toisaalta EU nosti alkukeväällä esille mahdollisuuden kiristää päästökauppaa jättämällä osan yrityksille seuraavaa kautta varten kaupattavista oikeuksista sivuun, mutta asia on jäänyt taloushuolten varjoon. Aasia määrää hiilen suunnan Hiilen hinta on pysynyt varsin vakaana viimeisten kuukausien aikana, vaikka talousuutiset ovat olleet heikkoja. Kiinan vaikutus hiilimarkkinaan on erittäin suuri sen tuottaessa ja käyttäessä noin puolet koko maailman hiilestä. Kiina piti keväällä hiilen hintaa keinotekoisesti alhaalla saadakseen hillittyä inflaatiota. Tuo paine on nyt poistunut, mutta laskua ei ole vielä nähty. Hiilen hinta on noin 20 % vuodentakaista hintaa korkeammalla, joten mikäli talous vaipuu uuteen taantumaan, voidaan myös hiilen hinnan olettaa laskevan maltillisesti. Piikkihintoja ensi talvena Toissa talvena koettiin yli 1000 /MWh spot-hintojen kautta tehotilanteen kriittisyys. Viime vuonna ydinvoima oli paremmin tuotannossa ja lauhdevoima teki parhaansa. Piikkihintoja voi esiintyä helposti tulevina talvina, kunnes tehotilanne osaltaan tervehtyy Olkiluoto 3 käynnistyessä. Tulevan talven osalta tilanne ei näytä erityisen hyvältä, koska Ruotsin ydinvoiman huoltoja on runsaasti myöhään syksyllä, joka altistaa niiden venymisen talvelle. Onneksi vain yksi huolloista on normaalia laajempi ja näin aikataulun osalta vaikeammin arvioitava. Toinen piikkihinnoille altistava tekijä on lauhdetuotannon puuttuminen jatkuvasta ajosta. Tämä tulee tapahtumaan, jos vesitilanne säilyy erittäin hyvänä ja keskihinta pysyy alle tuotannon rajakustannusten. Kulutushuiput ovat viime vuosina olleet ennätyskorkeat, vaikka energiamääräisesti vuosikulutus on ollut aiempia vuosia alhaisempi. Viime talven tapaan kysyntäjousto voi auttaa piikkihintatilanteessa. 110 105 100 95 90 85 GWh 30 000 20 000 10 000 0-10 000-20 000-30 000-40 000-50 000-60 000 Kuva 1. EU:n teollisuustuotannon kehitys. Osaltaan piikkihintojen ja aluehintaeron arviointia vaikeuttaa Ruotsin jakaantuminen 1.11.2011 neljään hinta-alueeseen. Suomi tulee olemaan voimakkaasti sidoksissa Tukholman alueeseen SE3 Fennoskan 2 -merikaapelin (800 MW) valmistuessa joulukuun puolivälissä. On hyvin todennäköistä, että Etelä-Ruotsi (SE3 ja SE4) tulevat yhdessä Suomen kanssa irtaantuman Pohjois-Ruotsin vesivoima-alueesta. Paljon tulee riippumaan syksyn sateista ja erityisesti talven pakkasista. Lisäksi puhuttaessa piikkihinnoista ja aluehintaerosta voi olla varma, että lähes aina tapahtuu vielä jotakin yllättävää. Talouskriisin jälleen väijyessä on hyvä palauttaa mieleen edellisen taantuman opetukset, jotka korostivat sähkönhankinnan riskienhallinnan tärkeyttä. Strategian tulisi ottaa huomioon myös nopeasti laskevat hinnat ja niissä toimimisen ennalta testatun suunnitelman mukaan sekä tarpeen päivittää volyymiennuste ensi tilassa. Kun markkinaa varjostavat tummat pilvet, on entistä tärkeämpää, että on oma strategia kirkkaana mielessä. Euro area and EU27 production, total industry excluding construction Euro area, seasonally adjusted series EU27, seasonally adjusted series Trendline Trendline 06-2002 09-2002 12-2002 03-2003 06-2003 09-2003 12-2003 03-2004 06-2004 09-2004 12-2004 03-2005 06-2005 09-2005 12-2005 03-2006 06-2006 09-2006 12-2006 03-2007 06-2007 09-2007 12-2007 03-2008 06-2008 09-2008 12-2008 03-2009 06-2009 09-2009 12-2009 03-2010 06-2010 09-2010 12-2010 03-2011 06-2011 2005 = 100 1/2003 23/2003 45/2003 15/2004 37/2004 6/2005 28/2005 50/2005 20/2006 42/2006 12/2007 34/2007 4/2008 26/2008 48/2008 18/2009 40/2009 9/2010 31/2010 1/2011 23/2011 Summa 5 Kuva 2. Pohjoismaiden kokonaisvesitilanne
Energiajohtaja Elina Engman kertoo, että energiatehokkuushankkeet ovat tuottaneet hyvää tulosta. Kemiran liikevaihto vuonna 2010 oli 2.160,9 milj.. Liikevoitto 156,1 milj.. Henkilöstöä lähes 5000. Kemiran ja VTT:n maaliskuussa 2010 perustama vesitutkimuksen huippuosaamiskeskus (SWEET) kokoaa vesialan osaamisen yhteen maailmanlaajuisesti. Tavoitteena on tuottaa tuotteita ja sovelluksia vedenkäytön tehokkaampaan hallintaan. Uusi strategia muutti fokuksen: Kemira puhtaan veden palveluksessa Teksti ja henkilökuva Hannele Haltia Kuva Jari Kivelä, Pixoi Oy Jos kuvittelit, että Kemiran päätoimialana ovat lannoitteet, olet väärässä. Lannoiteliiketoiminta irtautui vuonna 2004. Vuonna 2008 Kemira muutti suuntaa ja pääfokukseen nousi vesi. Puhtaan veden niukkuus on kasvava haaste yhdyskunnille ja teollisuudelle ympäri maailmaa. Kemira tarttui haasteeseen. Uuden strategian mukaisena tavoitteena on olla maailman johtava vesikemian yhtiö. Kemiran tärkeimmät asiakasryhmät toimivat vesi-intensiivisillä aloilla: paperiteollisuudessa, öljy- ja kaivosteollisuudessa sekä kunnallisessa ja teollisessa vedenpuhdistuksessa. Kemira kehittää ratkaisuja, joiden ansiosta asiakkaat tarvitsevat omissa prosesseissaan vähemmän vettä, raaka-aineita ja energiaa. 6
Olen melko huolestuneena seurannut suomalaista energiapolitiikkaa. Meillä on paljon energiaintensiivistä teollisuutta aivan kuten Kemira, jolle energian ja sähkön hintaan kohdistuvat kustannukset tuovat haasteita. Energiajohtaja Elina Engman vastaa maailmanlaajuisesti Kemiran energiahuollosta ja -hankinnasta. Työnkuvaan kuuluvat lisäksi sidosryhmävaikuttaminen ja energiatehokkuushankkeet. Voimme vesikemikaaleillamme vähentää asiakkaamme energiankulutusta jopa 25 %:lla, mutta samat tavoitteet meillä on omankin kulutuksemme optimoinnissa. Kemian teollisuus on yllättävän suuri energian käyttäjä; Kemira on viidenneksi suurin sähkön käyttäjä Suomessa. Meillä on tuotantoa 40 maassa ja meillä on noin 100 tehdasta ja 10 000 asiakasta. Toimimme hyvin erilaisilla energia- ja sähkömarkkinoilla. Valmistusprosesseissamme energiaintensiivisyys vaihtelee vedenpuhdistuskemikaalien 5-10 %:sta, kun taas sellun valkaisukemikaalien tuotantokustannuksista 60 % on sähköä, Elina Engman kuvailee, joten käytössä olevat työkalut ja tarpeet vaihtelevat. Energiakatselmukset tuloksekkaita Kemirassa on jo pitkään seurattu energiatehokkuutta, mutta reilu vuosi sitten asiaan otettiin erityisen napakka ote. Kemirassa käynnistettiin noin vuosi sitten energiatehokkuusohjelma, joka koskee kaikkia tehtaita. Tähän mennessä on katselmoitu 17 suurinta energian käyttäjää. Kohdemaita ovat mm. Suomi, Ruotsi, Uruguay, Hollanti, Iso-Britannia ja USA. Kyseessä ei ole irrallinen hanke, sillä tavoitteena on aikaansaada pysyvä tuotannonsuunnittelu- ja ohjausväline. Näissä katselmuksissa löytyy erilaisia pieniä ja isoja asioita, joissa energiankulutusta voidaan tehostaa. Hienointa on huomata, että säästöihin voidaan päästä ilman investointeja yksinkertaisesti omaa toimintaa muuttamalla, prosesseja tehostamalla ja katsomalla asioita uudesta näkökulmasta, Engman iloitsee. Joissakin kohteissa löydettiin heti keinoja, joilla päästään 20 % kustannussääswöihin. Kyseessä ovat isot rahat, tavoittelemme kaksinumeroista lukua miljoonissa euroissa, Engman painottaa. Globaalit haasteet Kun yritys toimii globaalisti, se joutuu kohtaamaan maantieteellisiä ja kulttuurillisia eroja. Suurimmat eroavaisuudet lienevät kuitenkin siinä, että tehtaamme ovat kovin eri ikäisiä ja valmistamamme tuotteet erilaisia. Kaikilla tehtailla henkilöstö on ollut innokkaasti mukana. Henkilöstö on ylpeä tehtaastaan ja haluaa kehittää sitä. Aika on tällaiselle toiminnalle otollinen, sillä lehdissä kaikkialla maailmassa kirjoitetaan energian hinnasta ja kannetaan huolta ympäristöstä. Kyse on myös tehtaan kilpailukyvystä ja lopulta yksittäisten ihmisten työpaikoista, joten tehostamistoimet koetaan hyvin henkilökohtaisesti. Jokainen maakin ymmärtää, että sen on oltava kilpailukykyinen globaaleilla markkinoilla, Engman pohtii. Koska tehtaat tuottavat erilaisia kemikaaleja, tarvitaan energiaakin hyvin eri tavoin. Toiset kuluttavat paljon höyryä, toiset kaasua, sähköä tai öljyä. Siksi Kemirassa on valmisteltu työkalupakki, johon kootaan hyväksi havaitut ohjeet ja käytännöt. Tästä pakista kukin tehdas voi poimia sopivimmat keinot. On tärkeää myös varmistaa, että omaksutut toimintatavan muutokset juurtuvat pysyviksi muutoksiksi ja energiatehokkuus muuttuisi myös osaksi henkilökohtaista elämää, korostaa Engman, joka on siirtynyt käyttämään julkisia kulkuvälineitä työmatkoillaan. Vaikka energiatehokkuus on tärkeä asia, ovat ympäristö- ja turvallisuus sitäkin tärkeämpiä arvoja. Ympäristö on Kemiralle yksi arvoista ja siten tärkeä osa brändiä. Energiatehokkuuden kautta voimme vahvistaa ympäristötavoitteitamme, mutta mitään toimenpiteitä ei tehdä, jos ne vaarantavat turvallisuuden, Engman korostaa. Kemira kansainvälisillä energiamarkkinoilla Kemira toimii sähkömarkkinoilla eri puolilla maailmaa. Markkinat ovat hyvin erilaiset eri maissa, joten käytettäviä välineitäkin on monenlaisia. Hankintatavat vaihtelevat maan ja tarvittavan sähkön tarpeen mukaan. Pohjoismaisella tasolla olemme iso sähkönostaja, joten hyödynnämme Nordpoolia. Noin vuoden ajan tässä yhteistyökumppaninamme on ollut Energiakolmio, jonka ammattilaiset ovat tuoneet hankintaamme uutta, raikasta ajattelua. Olemme saaneet hyvää sparrausta, informaatiota ja katsauksia sekä Energiakolmion salkunhoitajilta hyviä neuvoja ja ideoita markkinoiden hyödyntämisessä sekä tavoissa ostaa fyysistä sähköä ja käyttää finanssi tuotteita. On ollut piristävää huomata, miten uusi kumppanimme tuo esille uusia näkökulmia ja ajatuksia. Myös henkilökohtaisella tasolla kemiat ovat osuneet kohdilleen, Engman kiittelee. Kumppanin kilpailutus oli työläs prosessi. Yksi valintakriteereistä oli kyky toimia kumppanina kansainvälisesti. Alpiq-omistuksensa ansiosta Energiakolmiolla on hyvät edellytykset toimia Suomen ulkopuolella. Meillä onkin heidän kanssaan jo kansainvälisiä pilottihankkeita työn alla, Engman kertoo. Huoli Suomen kilpailukyvystä Engmanilla on ollut työnsä puolesta aitiopaikka tarkkailla Suomen sähkömarkkinoita vuodesta 2005 lähtien, jolloin hänet nimitettiin Kemiran energiajohtajaksi. Olen melko huolestuneena seurannut suomalaista energiapolitiikkaa. Meillä on paljon energiaintensiivistä teollisuutta aivan kuten Kemira, jolle energian ja sähkön hintaan kohdistuvat kustannukset tuovat haasteita. Toisaalta päästökauppa vaikuttaa Euroopassa, ja tuo globaalille toimijalle lisäkustannuksia. Suomen kilpailukyvystä on pidettävä huolta ja nykyisessä epävarmassa maailmantilanteessa sen varmistaminen on entistäkin tärkeämpää. PS. Tänä vuonna vietetään Kemian vuotta teemalla Kemia osa hyvää elämää. Lisätietoja www.kemia2011.fi 7
Energiatehokkaasti vihreäksi kaupungiksi Teksti ja henkilökuva Hannele Haltia Kuva Lahden kaupunki Lahden kaupunkia ei voi rohkeuden puutteesta syyttää, sillä se on asettanut tavoitteekseen saavuttaa 15 20 %:n energiansäästön koko kaupunkikonsernissa vuoteen 2016 mennessä vuoden 2005 tasosta. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukainen tavoite on 9 %:n säästö, joten tavoite on huikea. Green City -hanke on yksi niistä keinoista, joilla tavoitteeseen pyritään. Green City on kuin sateenvarjo, jonka suojassa kaupunkia määrätietoisesti viherretään. Lahdessa on panostettu ympäristönsuojeluun ja ympäristöosaamisen kehittämiseen. Hyvät käytännöt ja suunnitteilla olevat uudet hankkeet ovat osa kaupungin ympäristöohjelmaa, jonka tavoitteita ovat mm. Lahden kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoteen 2025 mennessä, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, erinomaisen julkisen ja kevyen liikenteen järjestelmän luominen, alueen energia- ja ympäristötehokkuuden parantaminen sekä uusien, innovatiivisten teknologioiden ja toimintamallien kehittäminen vihreystavoitteiden saavuttamiseksi. Tilakeskus energiatehokkuustoimien ytimessä Lahden tilakeskus on energiatehokkuuden edistämisen ytimessä. Kiinteistöpäällikkö Jouni Arolan vastuulla on kaupungin noin 400 000 m 2 kiinteistömassa, jonka tehokkaasta käytöstä säästöjä on otettava. Säästötavoite on kova, varsinkin kun ns. löysät on otettu pois jo kauan sitten, joten nyt on kiristettävä ruuvia. Olemme toki tehneet töitä löytääksemme uusia keinoja, joiden avulla tehokkuutta haetaan. Motiva tukee monia hankkeita. Me Lahdessa lähdimme nyt ensimmäistä kertaa mukaan ESCO-hankkeeseen. Kilpailutus on juuri päättynyt ja yhteistyökumppani on valittu, Arola kertoo. Kovan tavoitteen myötä on työkalupakkiin valittu muitakin työkaluja, kuten kuntaalan energiatehokkuussopimus (KETS), johon liityttiin 2008, sekä energiakatselmukset. Kulutuksen seuranta on toteutettu Energiakolmion EnerKey.com -energiaraportointipalvelulla. Työkaluina ovat myös toimintatapojen muutokset, joista uusin kohdistuu uudisrakentamiseen; kaikki kohteet ovat jatkossa passiivi- tai matalaenergiataloja. Itse korostan aina tilankäytön tehostamista, sillä se on mielestäni yksi tehokkaimmista, vaikkakaan ei kaikkein suo- Mikä ESCO? ESCO: Energiansäästön tai energiankäytön tehostamisen palveluntarjoaja. Termi on peräisin sanoista Energy Service Company. ESCO-palvelu: Palveluliiketoimintaa, jossa ESCO-palveluntarjoaja toteuttaa asiakasyrityksessä energiatehokkuus- ja energiansäästötoimenpiteitä. Säästötakuu: ESCO-toteutushankkeisiin sisältyy normaalien urakka- ja toimitustakuiden lisäksi erityinen säästötakuu. ESCO-palveluntarjoaja takaa ehdotuksilleen tietyn energiansäästön, josta saatavilla kustannussäästöillä toimenpiteiden vaatimat investoinnit rahoitetaan, kokonaisuudessaan tai osittain. 8
Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola aloittelee Lahden kaupungin ensimmäistä ESCO-hanketta. Lahti on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jossa asuu noin 100 000 asukasta. Lahden tilakeskus on kaupunginhallituksen alainen taseyksikkö, joka järjestää kaupunkiorganisaatiolle tarpeiden mukaiset toimitilat sekä kiinteistöpalvelut. Se myös hallinnoi kaupungin tilaomaisuutta, huolehtii tilakannan arvosta, tuottavuudesta ja tehokkaasta käytöstä. situimmista keinoista. Kaikkia ideoita tarvitaan, Arola pohtii. Ensimmäinen ESCOhanke käynnistymässä Innovaatioita ja uusia ideoita haetaan ESCOhankkeella, joka valmisteltiin yhteistyössä Energiakolmion asiantuntijoiden kanssa. Lähdimme hankkeeseen tavanomaisesta menettelystä poikkeavalla tavalla, sillä annoimme tarjoajille täysin vapaat kädet esittää omia ideoitaan. Emme halunneet kahlita tai asettaa rajoja tarjoajien innovaatioille tai heidän valitsemilleen ratkaisuille. Hanketta varten ei tehty erillisiä esiselvityksiä, mikä varmisti sen, että kaikki kelpoisuusehdot täyttävät tarjoajat olivat samalla lähtöviivalla, Arola kertoo. Lähtötiedot ja tarvittavat asiakirjat kerättiin, sekä tarjoukset vertailtiin yhdessä Energiakolmion kanssa. Kulutustiedot saatiin Ener- Key-raportoinnista, jota myös tarjoajien edellytettiin käyttävän, koska seurantaan haluttiin luotettava ja puolueeton väline. Itse meillä ei olisi ollut resursseja kilpailutuksen järjestämiseen, joten arvostamme Energiakolmiolta saamaamme asiantuntevaa palvelua, Arola huomauttaa. Energiakolmio on Lahden kaupungille jo pidempiaikainen yhteistyökumppani, mutta ESCO-projekti oli uudenlaisen yhteistyön avaus. Energiakolmio on Lahden kaupungille jo pidempiaikainen yhteistyökumppani, mutta ESCO-projekti oli uudenlaisen yhteistyön avaus. 100 %:n säästötakuu ESCO-hankkeen kohteiksi valittiin 10 isoa kiinteistöä, jotka kuluttavat paljon energiaa ja joihin ei lähiaikoina ollut suunniteltu tehtäväksi mitään korjaustoimenpiteitä. Joukkoon mahtui myös todellisia haasteita, kuten Eliel Saarisen piirtämä kaupungintalo (suojelukohde) sekä Lahden Hiihtostadion. Vaikeuskerrointa lisäsi vaatimus kiinteistöjen normaalista käytöstä hankkeen aikana. Kymmenessä vuodessa investointien arvoksi arvioidaan 3 4 milj. euroa, jotka merkitsevät noin 300 400 000 euron säästöä vuodessa. ESCO -periaatteen mukaan yhteistyökumppani takaa suunnitellut säästöt. Toimenpiteille vaadittiin 10 vuoden takuu perinteisen kahden vuoden sijaan. Tarjousprosessi on työläs, joten normaalista poiketen maksamme toiseksi ja kolmanneksi tulleille tarjoajille korvauksen, Arola kertoo. Korvauksen tarjoamisella haluttiin saada mahdollisimman monta laadukasta tarjousta ja siinä onnistuttiin. Yksi ESCO ei riitä Nyt sovittu ESCO-hanke kattaa tavoitteena olevasta 15 %:sta vain kolme, joten 12 % on löydyttävä muista toimista. Työkalupakkiin tarvittaisiinkin vielä muutama ESCO lisää, Arola naurahtaa. Tehostamistoimissa ei voida mennä äärimmäisyyksiin. Kiinteistöissä on voitava jatkossakin tehdä töitä, hoitaa lapsia ja opettaa koululaisia. On oltava riittävästi lämpöä, valoa ja terve sisäilma. Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että tavoitteemme mukaisiin säästöihin päästäksemme meidän on aina vain nopeammin otettava käyttöön uutta energiatehokasta teknologiaa ja innovaatioita. Tosin se ei ole mahdollista niin usein kuin haluaisin, sillä investointeihin tarvitaan rahaa eikä sitä liiemmin ole tarjolla. Yhtälö ei ole helppo, Arola toteaa. Isa-Maria Bergman Motiva neuvoo ESCO-hankinnoissa Kuntien kiinteistöjen energiankäytön tehostaminen on lisääntynyt viime vuosina ja kiinnostus ESCO-palvelun käyttöön on lisääntynyt kunnissa. Motivan koordinoima kuntien energiatehokkuussopimusjärjestelmä velvoittaa sopimuskuntia ottamaan energiankäyttöä koskettavien investointien valmistelussa huomioon mahdollisuuden käyttää ESCO-palvelua. ESCO-hankkeiden kilpailuttaminen on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi. Motiva neuvoo kuntia toimimaan avoimesti ja tasapuolisesti hankkeiden ja niihin liittyvän julkisen hankintalain mukaisen kilpailutuksen suunnittelussa. Lahden ESCO-hankkeen kilpailutus on hyvä esimerkki siitä, miten kunta voi toimia, jotta kaikki tarjoajat ovat samalla lähtöviivalla tarjouksia tehtäessä, kommentoi Motivan hankintapalvelusta vastaava Isa-Maria Bergman. Motiva valmistelee parhaillaan ohjetta ESCO-hankkeiden julkisiin hankintoihin. Lisää tietoa kuntasektorin kokemuksista ja ESCO-suunnitelmista kuitenkin kaivataan. Neuvoja ja hyviä esimerkkejä julkisista hankinnoista löytyy osoitteesta www.motivanhankintapalvelu.fi 9
Sähkömarkkinat 2011 Sähkömarkkinat 2011 Energiapolitiikka haasteet ja vaikutukset Finlandia talo keskiviikkona 5.10.2011 Arvoisa lukija Syksyn seminaarimme osuu kiintoisaan vaiheeseen. Talouden näkymät hakevat suuntaa, hallitusohjelman ratkaisut odottavat toteutustaan ja mahdollista uudelleen arviointia. Kuinka energian saatavuus, sen kilpailukykyinen hinta ja asetettujen energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen nyt turvataan ja toteutetaan? Kuinka talouden hiipuminen vaikuttaa markkinaan ja esimerkiksi uusiutuvan energian lisäämiseen, toteutuvatko energiaveroleikkurit, entä Windfall-vero? Energiapolitiikan linjaukset ja ohjauskeinot herättävät keskustelua. Elinkeinoelämän kilpailukyky ja menestyksellinen tulevaisuus edellyttävät viisaita toimia. Mihin suuntaan tuotantomuotojen kehitys johtaa, mihin on järkevää investoida, miltä käyttäjän rooli ja hintakehitys näyttävät? Eri tahojen näkemykset poikkeavat toisistaan. Sähkömarkkinat 2011 -seminaari koostaa puolueettoman ja ajankohtaisen kokonaiskuvan markkinan tilasta ja kehityksestä. Intensiivinen tapahtuma tuo yhteen toimialan kärkivaikuttajat, johtavat asiantuntijat ja kollegasi tule sinäkin. Tervetuloa! Heikki Koikkalainen SEMINAARIOHJELMA: Seminaarin puheenjohtajana toimittaja Peter Nyman Maailmantalouden megatrendit ja energia Pääekonomisti Timo Tyrväinen, Aktia Oyj Energiapolitiikan haasteet Suomessa Ylijohtaja Riku Huttunen, Energiamarkkinavirasto Peter Nyman Timo Tyrväinen Riku Huttunen Peter Lund Uusiutuvan energian tavoitteet ja uudet teknologiat poliittinen tahto vai teknologian evoluutio? Professori Peter Lund, Aalto-yliopisto EU:n vaikutukset Suomen energiapolitiikkaan ja -markkinaan sekä Suomen vaikutus EU:n ilmasto- ja energiatulevaisuuteen Eurokansanedustaja Eija-Riitta Korhola, Euroopan Parlamentti Eija-Riitta Korhola Jussi Pesonen Dr. Ralf Güldner Antti Koskelainen Energia kustannustekijänä ja liiketoimintana Toimitusjohtaja Jussi Pesonen, UPM Kymmene Oyj The Future of Nuclear Energy in Europe Dr. Ralf Güldner, Vice Chairman of the Board of Management, E.ON Kernkraft GmbH Mika Anttonen Rami Vuola Matti Putkonen Mauri Pekkarinen Asiakkaan rooli ja kehittämisen haasteet sähkömarkkinalla Energiajohtaja Antti Koskelainen, Outokumpu Oyj Energiapaletin ja energiapolitiikan yhteensovittaminen Hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen, ST1 Kuinka näissä olosuhteissa tuotetaan ja investoidaan kannattavasti Toimitusjohtaja Rami Vuola, EPV Energia Oy Paneelikeskustelu Suomen energiapolitiikka ja markkinakehitys Matti Putkonen, vaalityömies, Perussuomalaiset Mauri Pekkarinen, kansanedustaja, Keskusta Miapetra Kumpula-Natri, kansanedustaja, Sosialidemokraatit Oras Tynkkynen, kansanedustaja, Vihreät Miapetra Kumpula-Natri Oras Tynkkynen Seminaarin osallistumismaksu: 590 /hlö + alv 23 % Hintaan sisältyy seminaariohjelma, -materiaali, tarjoilut sekä buffet. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Puh. 020 799 2112, sähköposti berita.korhonen@energiakolmio.fi Ilmoittautumislomakkeen löydät myös osoitteesta www.energiakolmio.fi -> Sähkömarkkinat 2011. Muutokset mahdollisia