Ajankohtaista aluekehityksestä Lapin aluekehityspäivä Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 23.9.2010
ALKU uudistus (1) Maakuntasuunnitelmalle ja maakuntaohjelmalle sekä sen toteuttamissuunnitelmalle keskeinen rooli Viranomaisten tulee edistää maakuntaohjelman toteutumista Maakuntaohjelman ja ELY:n uusi strateginen tulossuunnitelma laaditaan tiiviissä yhteistyössä ensi vuoden aikana Maakunnan liitto osallistuu yhdessä ELYviranomaisen kanssa strategia- ja tulosneuvotteluihin ministeriön kanssa. ALKU-uudistus (2) Maakunnan liiton tehtäviksi laaja-alaiset ympäristö- ja luonnonvara- sekä liikennejärjestelmäsuunnitelman ja pitkän tähtäimen koulutuksen ennakointisuunnittelun ohjaus ja yhteensovitus Kaikki ovat aktiivisen työn alaisia parhaillaan Liitoille siirtyi OPM:n EAKR rahoituskokonaisuus vuoden 2010 alussa
Suunnitelmat toimeksi Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma valmistuu lokakuussa Samassa ajassa valmistellaan EUtavoiteohjelman maakunnan yhteistyöasiakirja vuosiksi 2011-2012 Teollisuuspoliittinen strategia valmisteilla alkuvuodeksi Ilmastostrategia työn alla, valmis vuoden 2011 lopulla Kehitysluvut Lapissa 1995-2009/10 työttömyys noin puolittunut 27 %:sta 13,1 %:iin työpaikat lisääntyneet 65 343 :sta 71 571 :een (+ 6228) Työllisyysaste noussut 55 %:sta 62 %:iin Yksityiset palvelut kasvaneet 6 000 tp ja julkiset 1 500 tp. Nyt yksityiset palvelut 24 700 ja julkiset 22 700
Suomen arktinen strategia Suomen arktisten asioiden neuvottelukunta 4/2010-4/2013 Logistiset yhteydet Jäämerelle EU:n rooli arktisilla alueilla Barents Keskus Finland Oy perustettu Tutkimus ja koulutus Arktinen keskus EU:n arktiseksi informaatiokeskukseksi! Suomen mineraalistrategia Luovutus 8/2010 ministeri Pekkariselle Rahoitusmallien vakiinnuttaminen Tutkimustiedon varmistaminen Ympäristövaikutusten hallinta Logistiset ratkaisut tärkeitä Myönteinen asenne kaivostoimintaan EU:n aktiivisuus teollisuuden edistäjänä
Metallimalmien louhinta Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys on työn alla. Samoin Lapin ja Murmanskin alueen yhteinen tarkastelu.
Lapin matkailustrategia Erityisesti yhteismarkkinoinnin toteutusmallit uusiksi aluetasolla Keskitytään imagomarkkinointiin julkisella rahalla osana koko Suomen matkailubrändityötä Sisältö painottuu elämystuotantoon ja toisaalta luontomahdollisuuksiin Sähköisen kaupan kehittäminen Saavutettavuuden varmistaminen Haja-alueiden laajakaista Laajakaista (100 mbit/s) kaikille talouksille vuoteen 2015 haasteellinen prosessi Käynnistynyt nihkeästi, Utsjoki etenee Rahoitusratkaisuista huolimatta vähän tarjouksia operaatioilta Yleispalveluna 1 mbit/s kaikille talouksille 1.8.2010 lähtien
Tulvariskien hallinta Lapin liitto perustaa Kemijoen vesistöalueen työryhmän lähiviikkoina Ratkaisuissa huomioitava laajasti eri ratkaisujen yhteiskuntapoliittiset vaikutukset ja alueellinen kehittäminen Kemijoki Oy tekee loppuvuonna eri vaihtoehtoja Kemijoen allasvaihtoehtojen osalta Muuta ajankohtaista Energiahankkeet odottavat päätöksiä (ydinvoimala, bioenergiahankkeet Kemi/Rovaniemi) Kaivoshankkeet Soklissa ja Pajala/Kolarissa? Lapin kv-strategian päivitys valmistelussa (LL/Maiju Hyry) EU-ohjelmapolitiikka 2014- (Pohjoiset harvaan asutut alueet)?
Kiitos huomiostanne!
Ilmastonmuutos mahdollisuutena ja haasteena Lapille Juho Korteniemi Lapin aluekehityspäivät Rovaniemi 23.9.2010 1. Bionova Oy: yritys, palvelut ja asiakkaat 2. Lapin erityispiirteitä ilmastonmuutoksen kannalta 3. Mahdollisuuksia ja haasteita Your partner Confidential for sustainable 2009 performance 2 1
Olemme ilmastonmuutoksen ja Cleantechin konsultteja Ilmastonmuutos ja ympäristöteknologiat Erityisalojamme ovat ilmastonmuutos, puhdas ja uusiutuva energia sekä ympäristöteknologiat. Osaamisemme kattaa alueet strategiasta teknologiaan ja projektinhallinnasta ratkaisuihin. Toimimme Pohjois- ja Itä-Euroopassa Palvelemme julkishallintoa sekä yrityksiä Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä, Baltian maissa sekä muualla Itä-Euroopassa. Toimistomme sijaitsevat Ylivieskassa ja Lahdessa. Asiakkaidemme etua ajaen Toimimme vain asiakkaidemme etua ajatellen ja etsimme ratkaisuja asiakkaamme lähtökohdista. Tämä periaate on mahdollistanut toimintamme kannattavan kasvun vuodesta 2001 saakka. Referenssejä Pohjois-Pohjanmaan hiilijalanjäljen laskenta Puhtaat polttoöljyttutkimus - Öljy- ja kaasualan keskusliitto Maataloussektorin kasvihuonekaasutase - Maa- ja metsätalousministeriö Suomen Postin jakelukaluston päästöjalanjäljen optimointi-pilotti Your partner Confidential for sustainable 2009 performance 3 Kehitämme ympäristönmyötäisestä liiketoiminnasta kilpailuetua ja kasvua Ilmastonmuutos Hiilijalanjäljet Strategiat, hillintä- ja sopeutumisratkaisut Tuotteiden asemointi Cleantech Energia ja ympäristö Teknologiavalinnat Liiketoiminnan kehittäminen Projektien johtaminen EnviroDir EnergyPlan CarbonPlan Tuotteistetut palvelut Konsultointi Tarpeitasi vastaaviksi räätälöidyt palvelut Your partner Confidential for sustainable 2009 performance 4 2
Julkisen sektorin asiakkaitamme Pohjois- Pohjanmaan liitto Vilnan kaupunki (Liettua) Pietarin kaupunki (Venäjä) Your partner Confidential for sustainable 2009 performance 5 Yritysasiakkaitamme Unimodus UAB, Liettua EnergoPetroChem, Venäjä Your partner Confidential for sustainable 2009 performance 6 3
1. Bionova Oy: yritys, palvelut ja asiakkaat 2. Lapin erityispiirteitä ilmastonmuutoksen kannalta 3. Mahdollisuuksia ja haasteita Your partner Confidential for sustainable 2009 performance 7 Lapin erityispiirteitä ihmiset ja luonto Lapin ihmiset ovat tottuneet elämään lähellä luontoa ja osana ilmastoa Käytännön- ja maanläheiset ihmiset, työt ja harrastukset Selkeät vuodenaikavaihtelut ja vaihtelevat säät, joista kiinni myös monen elanto Ilmastonmuutos todella näkyy arjessa, viimeistään tulevaisuudessa Your partner Confidential for sustainable 2009 performance 8 4
Lapin erityispiirteitä yleiset olosuhteet Suomen harvimmin asuttu maakunta Liikenteen ilmastopäästöjä on pakko aiheuttaa Liikkumista vähentämistä mahdollistavat ratkaisut tärkeitä Suomen laajin maakunta Runsaat luonnonvarat Suomen kylmin maakunta Asuntoja täytyy lämmittää Suomen kansainvälisin maakunta Muutokset muissa pohjoismaissa ja Venäjällä näkyvät suoraan Your partner Confidential for sustainable 2009 performance 9 Lapin erityispiirteitä elinkeinot Lapin työllisyys nojaa muutamaan avaintoimialaan Luonnonvaroja hyödyntävät alat suuryrityksineen Matkailu ja siihen liittyvät palvelut Elinkeinoihin vaikuttavat tulevat ilmastopoliittiset toimenpiteet Your partner Confidential for sustainable 2009 performance 10 5
1. Bionova Oy: yritys, palvelut ja asiakkaat 2. Lapin erityispiirteitä ilmastonmuutoksen kannalta 3. Mahdollisuuksia ja haasteita Mahdollisuudet ja haasteet ihmiset ja olosuhteet Ihmisten sitouttaminen ilmastonmuutoksen hillintään Uskoako ilmastonmuutokseen jos oman tontin kohdalla tuntuu samalta kuin ennenkin? Teollisuuden ja matkailun Lappi kokeeko peruslappilainen omaavansa itse vaikutusmahdollisuuksia? Olosuhteet Päästöjen ja energian verotus kiristyy monella lappilaisella vaihtoehtoja maksamiselle ei juuri ole Your partner Confidential for sustainable 2009 performance 12 6
Mahdollisuudet ja haasteet, elinkeinot Lapin elinkeinorakenne nojaa muutamaan tukijalkaan Taloudellinen haavoittuvuus / mahdollisuus muuttuvassa ympäristössä Toisaalta Lapin talouselämää heiluttelevat monet muutkin asiat kuin ilmastonmuutos Valtionhallinnon alueellistaminen ja tuottavuusohjelma (?) Globalisaatio ja luonnonvarojen hyödyntäminen uusissa maissa Talouden suhdanteet + / - Yleinen palveluvaltaistuminen ja pk-yritysten merkityksen kasvu Your partner Confidential for sustainable 2009 performance 13 Mahdollisuudet ja haasteet energiantuotannossa Lapissa on erittäin mittavat energiavarat Sähkönkulutus asukasta kohden Suomen suurin Potentiaaleja Lapin ilmastostrategian mukaan Puupolttoaineet reilut 5 TWh Tuulivoima n. 5-6 TWh Karsikon ydinvoimala n. 12-15 TWh Lisäksi vesivoima (?), lämpöpumput, yms. Hankkeiden päästövähennyspotentiaali suurusluokkaa 4 milj t CO2, eli n. 5 % Suomen nykyisistä päästöistä - (olettaen potentiaalin toteumaksi 20 TWh vuodessa keskimääräisellä päästökertoimella 220 g/kwh) Lapilla potentiaalia nollahiilimaakunnaksi Your partner Confidential for sustainable 2009 performance 14 7
Mahdollisuudet ja haasteet teollisuudessa Terästeollisuus Outokummun ruostumattoman teräksen hiilijalanjälki EU-alueen pienin ja prosessi teknisesti erinomaisesti integroitu Lapin suurin yksittäinen päästölähde Kohtelu kumman mukaan? Metsäteollisuus Tarjoavat infrastruktuuria liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon Raaka-aineiden ja energianlähteiden yhteensovitus haasteena Kaivokset Energiansaatavuus tärkeää Mm. Uusiutuvan energian sovellutuksissa käytettävien maametallien kysyntä kasvaa Your partner Confidential for sustainable 2009 performance 15 Mahdollisuudet ja haasteet maataloudessa Turvepellot maatalouden ja maatalouden maankäytön merkittävin yksittäinen päästölähde Lapissa Suomen korkein turvepeltojen osuus (34 %, keskimäärin 13 %) Toisaalta suurin osa pelloista nurmella Karjatalous muodostaa jopa yli kolme neljäsosaa maatalouden päästöistä Lapissa lähes ainoa maatalouden muoto Erityisolosuhteet luovat mahdollisuuksia Riista- ja porotalous Marjat, yrtit Tuottavuuden kehittäminen yms. Your partner Confidential for sustainable 2009 performance 16 8
Mahdollisuudet ja haasteet logistiikassa Kuljetusten kustannusten mahdollinen nousu voi olla uhka matkailulle ja heikentää lappilaisten elinkeinojen ja kuluttajien asemaa Pitkät kuljetus- ja matkustusmatkat voivat rajata joitakin vaihtoehtoja pois Kaiken kierrättäminen ei järkevää? Helsingissä järjestetään kokous, johon lappilainen osallistuu hyvän laajakaistayhteyden turvin etänä: Tonni (/1000 kg) pois hiilidioksidipäästöjä Lapissa voidaan tuottaa biopolttoaineita Your partner Confidential for sustainable 2009 performance 17 Kansainvälisyyden tuomat mahdollisuudet ja haasteet Ilmastonmuutoksen hillintä voi olla epävarmuustekijä kaikille pohjoisille alueille, joilla teollisuudella on merkittävä rooli taloudessa Erityisesti uudet energiantuotantotavat luovat mahdollisuuksia Öljy- ja kaasukentät Pohjois-Norjassa ja Venäjällä Logistiikka: Koillisväylän avautuminen / Jäämeren satamat Tuulivoimahankkeet, mm. Piteån yli 1000 tuulimyllyn puisto Pohjoisen biopolttoainemarkkina kansainvälinen jo nyt Venäjällä kiinnostusta biopolttoaineinvestointeihin sekä öljykattiloiden uusimisiin ja energiatehokkuuteen Ympäristönmyötäisen matkailuimagon vaaliminen Your partner Confidential for sustainable 2009 performance 18 9
Yhteenveto Lapin ilmastostrategiassa (v.2010-2011) muodostetaan kokonaiskuva Lapin asemasta ilmastonmuutokseen liittyen sekä toimenpidetarpeista ja mahdollisuuksista Maakunnan asukas maksaa päästöistä osin pakosta Lappi elää muutamasta elinkeinosta, joiden ilmastopoliittinen kohtelu voi heilutella koko maakunnan elämää Lapissa voidaan kulkea ilmastomuutoksen pysäyttämisen osalta eturintamassa vieläpä liiketoimintalähtöisesti Your partner Confidential for sustainable 2009 performance 19 Kiitos mielenkiinnosta! Juho Korteniemi Bionova Oy juho.korteniemi@bionova.fi +358407226954 10
Sisäasiainministeri Anne Holmlund Lapin aluekehityspäivät 23.9.2010 Rovaniemi ARJEN TURVALLISUUS Hyvät kuulijat, Arjen turvallisuus syntyy monesta eri kokonaisuudesta ja osatekijästä. Arjen turvallisuutta on esimerkiksi turvallinen liikkuminen, turvallinen koti ja koulu. Toimivat peruspalvelut, kuten koulutus- ja terveyspalvelut, ovat ihmisten turvallisuuden kannalta keskeisiä. Eri-ikäiset ihmiset kokevat turvallisuuteen ja turvattomuuteen liittyvät asiat eri tavoin. Erityisesti ikääntyvien turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa se, miten vanhusten palvelut ja hoito on järjestetty. Arjen turvallisuutta vahvistaa tieto siitä, että kriisien ja häiriöiden tapahtuessa apua saadaan kun sitä tarvitaan. Arjen turvallisuus on myönteinen asia, johon liittyy monia positiivisia ajatuksia, kuten viihtyisä ja turvallinen elinympäristö, hyvin toimiva ja oikeudenmukainen yhteiskunta, yhteisöllisyys sekä toisten huomioon ottaminen. Arjen turvallisuus liittyy kiinteästi myös hyvinvointiin ja elinvoimaisuuteen. Lapin hyvinvointiohjelma onkin ensimmäinen maakunnallinen ohjelma, joka liittää turvallisuustyön osaksi laajempaa hyvinvoinnin kokonaisuutta. Turvallisuus luo hyvinvointia ja hyvinvointi puolestaan ylläpitää turvallisuutta. Täällä Lapissa arjen turvallisuuden ylläpitäminen on sekä haaste että mahdollisuus. Lapissa on jo kauan sitten oivallettu yhteistyön ja yhdessä tekemisen voima. Viranomaisten välinen yhteistyö toimii joustavasti ja ilman byrokraattisia koukeroita. Suomalainen vahvuus kaikki tuntevat toisensa on erityisen totta Lapissa ja tämä luo parhaimmillaan luottamusta ja helpottaa 1
samalla asioiden hoitamista. Tämä onkin yksi syy siihen, miksi Lappi on pilottialueena sisäasiainministeriön hankkeessa, jossa kehitetään turvallisuusviranomaisten operatiivista yhteistyötä harvaan asutuilla alueilla. Sisäasiainministeriön asettaman HARVA- hankkeen tavoitteena on viranomaisten välisen operatiivisen yhteistyön kehittäminen. Hankkeen puitteissa etsitään ja kokeillaan uusia keinoja ja toimintamalleja, joilla voitaisiin osaltaan varmistaa turvallisuuspalvelut harvaan asutuille alueille ja kehittää siellä toimivien turvallisuustoimijoiden työtä. Vielä tämän vuoden aikana hankkeen puitteissa kerätyt tiedot analysoidaan ja tulosten perusteella suunnitellaan mahdollisia jatkotoimia. Tärkeintä HARVA- hankkeessa on kansalaisten turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen lisääminen. Kun pitkien etäisyyksien päässä tapahtuu jotakin odottamatonta, on tärkeää että lähin saatavilla oleva viranomainen pystyy antamaan mahdollisimman hyvän avun tilanteessa. Tämä ei tarkoita viranomaisten tehtävien ja valtuuksien hämärtymistä, vaan järkevää yhteistyötä alueilla, joilla resursseja ei pienenevän väestömäärän johdosta ole mahdollista lisätä. Yksi käytännön esimerkki yhteistyöstä ovat poliisi- ja rajamiesten muodostamat yhteispartiot, joiden avulla molempien erityisosaamista on pystytty hyödyntämään. Toinen hyvä esimerkki on rajavartijoiden ensiapu- ja elvytystaitojen kehittäminen, jotta rajamies mahdollisesti ensimmäisenä paikalle saapuvana turvallisuusviranomaisena pystyy jo antamaan apua kriittisessä tilanteessa. On positiivista, että Lapissa on ennen tätäkin mainitsemaani hanketta otettu hyvin merkittäviä askelia viranomais- ja järjestöyhteistyön kehittämisessä. Nämä kokemukset ovat jo tuottaneet lisäarvoa koko HARVA- hankkeelle, sillä lappilaisia 2
oppeja ja yhteistyön tapaa on voitu levittää muille harvaan asutuille alueille Suomessa. Arvoisa seminaariväki Yhteistyöllä järjestöjen kanssa on niin ikään pitkät perinteet. Esimerkkinä järjestöjen ja viranomaisten välisestä toimivasta ja tuloksellisesta yhteistyöstä voidaan mainita pelastuspalveluseminaari, joka on järjestetty vuosittain jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan Saariselällä. Seminaarilla on ollut tärkeä merkitys Lapin kriisivalmiuden ylläpitämiselle. Tilaisuudet, joissa viranomaiset ja järjestöt harjoittelevat käytännön yhteistoimintaa ja suunnittelevat yhdessä toimimista häiriötilanteissa ja kriiseissä, lisäävät toimikykyä ja -valmiutta niin viranomaisten kuin järjestöjenkin puolella. Yhteistyötä ei voi olla ilman yhdessä tekemistä. Tärkeänä Lapin turvallisuuden voimavarana haluan mainita myös Lapin asukkaat. Ihmiset täällä pohjoisessa ovat käteviä, omatoimisia ja luottavat omaan ja naapurin apuun. Pitkien etäisyyksien ja haasteellisten olosuhteiden kanssa on opittu elämään. Meillä ei kuitenkaan ole lupaa eikä aikomustakaan jättää Lappia ja lappilaisia oman onnensa nojaan. On tärkeää huomata, että asukkaiden keski-ikä nousee varsin nopeasti. Haasteena onkin luoda sellaisia järjestelyjä ja palveluja, joilla viranomaiset voivat tukea asukkaiden omatoimista turvallisuutta ja varautumista. Hyvät kuulijat, Lapissa on myös monia haasteita arjen turvallisuudelle. 3
Julkista sektoria on kehitetty voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana tuottavuuden parantamiseksi. Tähän on monia syitä, joista yhtenä tärkeimpänä voidaan mainita väestön ikääntyminen ja nuorten ikäluokkien pieneneminen. Julkisen sektorin uudistaminen uusia tehokkaampia toimintatapoja kehittämällä on välttämätöntä. Väestöpyramidimme ja laskelmat huoltosuhteen heikkenemisestä kertovat siitä, että meitä ei yksikertaisesti ole riittävästi jotta voisimme toimia entiseen tapaan. Meidän on syytä ottaa rohkeasti tilanteesta kiinni ja luoda sekä ottaa määrätietoisesti käyttöön uusia toimintamalleja, joilla palvelut pystytään turvaamaan ja jopa parantamaan niitä. Vaikka yhtälö on haasteellinen, se ei ole mahdoton. Meidän on vain uskaltauduttava näkemään ratkaisut uudesta näkökulmasta. Tarvitsemme rohkeita visionäärejä ja edelläkävijöitä. Haasteeseen on jo tartuttu ja käynnissä on useita kehittämishankkeita, joilla luodaan uudenlaisia tapoja tuottaa palveluja viranomaisten ja järjestöjen yhteistyönä. Turvallisuuden kannalta toimivat peruspalvelut ovat keskeisiä, ja tästä syystä sisäasiainministeriö onkin mukana maaseudun kehittämistyössä. Huolehtimalla kylien elinvoimaisuudesta, voimme vaikuttaa myös palvelujen saatavuuteen. Tavoitteeksi voisi asettaa esimerkiksi toimintakeskusten perustamisen kylille. Näihin keskuksiin voidaan tuoda viranomaispalveluja esimerkiksi kaksi kertaa kuussa tai useammin riippuen asiakkaiden tarpeesta ja määrästä. Samoissa tiloissa järjestöt voivat toimia ja tuottaa palveluja ja kyläläiset voivat käyttää tiloja kylän yhteisenä olohuoneena. Myös pienimuotoinen yritystoiminta, kuten elintarvikekioskin pitäminen voisi olla mahdollista kylien toimintakeskuksissa. Vireät ja elinvoimaiset kylät voisivat houkutella myös uusia asukkaita, erityisesti jos kiireettömän ja luonnonläheisemmän elämän tavoittelu on jatkossa yhtä suosittua kuin tällä hetkellä. Yhtenä suurena turvallisuushaasteena Lapissa on palvelujen kysynnän suuret vaihtelut eri vuodenaikoina. Ilokseni voin todeta, että myös tähän kysymykseen on 4
ryhdytty aktiivisesti etsimään ratkaisuja. Matkailun turvallisuushanke on hyvä esimerkki sellaisesta viranomaisten ja yritysten yhteistyöstä, jota voidaan ylpeästi esitellä myös maan rajojen ulkopuolella. Yritykset ovat entistäkin tietoisempia siitä, että matkailuyrittäjät ovat kaikki samassa veneessä, ja kokonaisuus on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Yritykset ovatkin yhdessä viranomaisten kanssa ryhtyneet luomaan matkailun turvallisuusjärjestelmää, jonka avulla voidaan ennalta estää turvallisuusongelmia ja jolla varmistetaan nopea ja ammattitaitoinen toiminta tilanteissa, joissa matkailijoiden turvallisuus on vaarassa. Sisäasiainministeriö ja Rovaniemen matkailu-instituutti ovat tehneet kumppanuussopimuksen, jonka tavoitteena edistää matkailun turvallisuustyötä edelleen. Hyvät kuulijat, Turvallisuuspalvelujen mitoitusperusteiden kriittinen tarkastelu on tärkeää toiminnan kehittämisen kannalta. Lapissa suuria ja vaativia tehtäviä voidaan joutua suorittamaan pienillä resursseilla, eikä lisäapua ole monestikaan nopeasti saatavilla. Suuri osa rakennuspaloista ja liikenneonnettomuuksista sijoittuu alueille, joissa toimintavalmiusajat ovat suhteellisen pitkiä. Tämä näkökulma huomioiden, olen pitänyt hyvänä alueen lehdissä virinnyttä keskustelua, jossa on aivan aiheellisesti pohdittu vakiomuotoisen riskiarvion toimivuutta sesonkimatkailun alueilla. Tätä keskustelua on syytä käydä edelleen, ja laajentaa sitä myös perinteisiä turvallisuussektoreita laajemmalle. Tarkentuva tieto haastaa aina myös pohtimaan uusia tapoja, jolla ajallisiin tai paikallisiin riskikeskittymiin voitaisiin tähänastista paremmin vastata. Paras lähtökohta kehittämistyössä on, että alueen omat toimijat keräävät ja analysoivat tietoa ongelmista mitoitusperusteiden soveltamisessa. Tätä alueellista tietoa ja ymmärrystä tulee aktiivisesti pitää esillä niissä yhteyksissä, missä päätöksentekoa valmistellaan. 5
Pelastuslain uudistus tähtää riskiperusteisen toimintatavan vahvistamiseen, mikä merkitsee mahdollisuutta alueellisten ja paikallisten erityispiirteiden parempaan huomioimiseen sekä turvallisuutta edistävien toimien tarkempaan kohdistamiseen korkean riskin ilmiöihin. Tarkentuvia tietoja voidaan hyödyntää palvelujen mitoituksessa ja kohdentamisessa sekä yleisesti onnettomuuksien ehkäisytyössä. Rakenne tällaisten laajojen tarkastelujen toteuttamiseen on jo olemassa, sillä tarpeellinen valmistelu ja mahdolliset päätökset voidaan toteuttaa alueellisia ja paikallisia turvallisuussuunnitelmia päivitettäessä. Hyvät seminaarin osanottajat, Usein kysytään, mitä turvattomuus ja turvallisuusongelmat yhteiskunnalle maksavat. Kustannuksia voidaan laskea varsin monella tavalla ottaen huomioon välittömät ja välilliset kustannukset. On myös tehty laskelmia, joissa on arvioitu menetetyn tai yhteiskunnasta syrjäytyneen ihmiselämän hinta. Laskutavasta riippumatta maksamme turvattomuudesta ja turvallisuusongelmista joka tapauksessa korkeaa hintaa niin taloudellisesti kuin myös inhimillisen hyvinvoinnin menetyksinä. Eräs tapa tarkastella turvallisuusongelmien kustannuksia on arvioida niitä sosiaalija terveystoimen menojen kautta. Ylijohtaja Korva tulee puheenvuorossaan kertomaan tarkemmin siitä, miltä menojen kehitys näyttää Lapissa. Pidän tärkeänä kysymyksenä sitä, miten monialainen viranomaisyhteistyö saataisiin toimimaan nykyistä paremmin siten, että esimerkiksi lasten ja nuorten ongelmiin pystyttäisiin puuttumaan mahdollisimman varhain. Ongelmien ratkaiseminen alkuvaiheessa onnistuu huomattavasti keveämmällä tuella. Mitä syvemmälle ongelmat pääsevät juurtumaan, sitä raskaampia ja kalliimpia keinoja niiden selvittäminen vaatii. Tiukka taloustilanne johtaa valitettavan helposti siihen, että 6
lähes kaikki resurssit joudutaan käyttämään ennaltaehkäisevien toimenpiteiden sijasta jälkihoitoon ja korjaaviin toimiin. Lapin aluehallintovirasto on ryhtynyt tarmokkaasti tukemaan kuntien työtä, jonka tavoitteena on toiminnan painopisteen siirtäminen korjaavasta työstä ennalta ehkäisevään työhön. Jo pienikin onnistuminen ennalta ehkäisevässä työssä merkitsee taloudellisesti paljon. Suomi on vauras maa ja kansainvälisesti arvioitu jopa maailman parhaimmaksi paikaksi asua. Emme kuitenkaan voi tuudittautua Ruususen uneen. Tästä huolimatta meillä ei tule koskaan olemaan riittävästi resursseja hoitaa kaikkia niitä ongelmia, joita mahdollisesti lisääntyvät sosiaali- ja terveystoimen menot, alkoholihaitat ja työelämän ulkopuolelle jäävien syrjäytyneiden ja yhteiskunnassa heikosti kiinni olevien määrän lisääntyminen aiheuttavat. Ilmastonmuutos on yksi keskeinen arjen turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Vaikka arviot muutoksen nopeudesta, laadusta ja vaikutuksista vaihtelevat, meidän on otettava pitkäjänteisessä suunnittelussa huomioon sen aiheuttamat riskit. Ilmastonmuutoksen seurauksena sään ääri-ilmiöiden, kuten myrskyjen ja tulvien määrän on ennustettu lisääntyvän. Viime kesänä saimme jo esimakua tulevaisuudesta, kun rajut myrskyt, syöksyvirtaukset ja trombit pyyhkäisivät Suomen yli. Myrskyt ja niiden jälkien selvittely nostivat myös esille useita kysymyksiä, joihin on löydettävä ratkaisuja. Viime kesän kokemukset osoittivat, että yhteistyötä on edelleen kehitettävä vastaavissa kriisitilanteissa. Jatkossa on luotava menettelytapoja, joilla yhteistyötä yksityisen sektorin toimijoiden ja eri viranomaisten kanssa voidaan lisätä niin, että ajantasainen kokonaiskuva tilanteesta ja myrskytuhojen raivaamisesta on helposti myös kansalaisten saavutettavissa. On myös tarpeen miettiä niitä keinoja, joilla ihmisten omaa varautumista näihin tilanteisiin voidaan parantaa. Yhteiskunnan varautuminen on lähes mahdotonta rakentaa sellaiseksi, että se kattaisi kaikki 7
mahdolliset tilanteet ja kaikki alueet täysin aukottomasti. Erityisen haasteellinen tämä kysymys on harvaan asutuilla alueilla, joissa ikääntyvän väestön määrä on suuri. Arjen turvallisuus on tärkeä avainsana tässäkin tilanteessa, sillä sen varmistaminen lisää valmiuksia toimia myös yllättävissä kriisi- ja häiriötilanteissa. Kriisit ja häiriötilanteet ovat entistä moninaisempia. Arjen turvallisuuden, häiriötilanteiden ja kriisien välille on entistäkin vaikeampaa vetää jyrkkiä rajoja. Vaikea taloustilanne voi aiheuttaa kunnalle vakavan häiriötilanteen esimerkiksi silloin, kun kuntalaisille ei pystytä tuottamaan riittävästi arjen turvallisuuden kannalta keskeisiä palveluja. Yhteiskunnan keskeisten toimintojen, kuten sähkön, veden ja ruuanjakelun keskeytyminen voi aiheuttaa vakavan häiriötilanteen ja heikentää merkittävästi arjen turvallisuutta. Nämä esimerkit kuvaavat hyvin sitä, että arjen turvallisuuden varmistaminen liittyy läheisesti häiriötilanteisiin ja kriiseihin varautumiseen. Korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Pekka Hallbergin johdolla pohditaan parhaillaan yhteiskunnan varautumiseen liittyviä kysymyksiä, ja odotamme mielenkiinnolla toimikunnan loppuraportin valmistumista tämän vuoden lopulla. Hyvät kuulijat, Sisäasiainministeriön johdolla on toimeenpantu valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteena on, että jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista sekä turvallisesta yhteiskunnasta ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä tai muutoksista johtuvaa aiheellista pelkoa tai turvattomuutta. On ilo puhua sisäisen turvallisuuden ohjelmasta täällä Lapissa, jossa se on jalkautettu ehkä parhaiten koko maassa aina kuntatasolle asti. Lapin lääninhallitus ja tämän vuoden alusta lähtien Lapin aluehallintovirasto ovat nähneet ohjelman 8
mahdollisuutena edistää Lapin asukkaiden ja vierailijoiden turvallisuutta - Lapin omat lähtökohdat huomioon ottaen. Sisäisen turvallisuuden ohjelman ympärille on koottu laaja joukko alueellisia toimijoita, ja näin on pystytty yhdistämään voimavaroja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Alueellisen yhteistyön yksi tärkeimmistä lähtökohdista ja moottoreista onkin ollut havainto, että valtioneuvoston tekemät erilaiset ohjelmat ja päätökset sisältävät paljon samoja tavoitteita. Alueellisen yhteistyön keskeinen tehtävä ja mahdollisuus on koota valtioneuvoston päätöksistä kokonaisuus, jota myös toteutetaan alueellisesti. Lapissa tämä on toteutunut, ja sen ansioista esimerkiksi turvallisuutta kehitetään osana hyvinvointityötä, alkoholihaittojen torjunta on läpileikkaavana teemana kaikessa toiminnassa ja matkailun turvallisuutta parannetaan tavoitteena edistää alueellista kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Olisi arvokasta, että Lapin toimintamallia voitaisiin hyödyntää myös laajemmin. Sisäasiainministeriö on asettamassa työryhmää, jonka tehtävänä on laatia ehdotus alueellisen turvallisuusyhteistyön toimintamalliksi, jota voidaan alueelliset olosuhteet huomioon ottaen soveltaa eri puolilla maata. Työryhmän asettaminen on ajankohtaista juuri nyt, sillä monia muutoksia on tapahtunut varsin lyhyen ajan sisällä. Aluehallintovirastot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset aloittivat toimintansa tämän vuoden alussa. Haasteena on kehittää näiden kummankin toimintaa uudistukselle asetettujen sisällöllisten tavoitteiden mukaisesti. On myös tärkeää varmistaa näiden kahden viraston välinen yhteistyö. Kysymys on ennen muuta uusien toimintamallien ja -tapojen kehittämisestä, siitä, miten pystytään toimimaan laadukkaasti niillä resursseilla, joita toimintaan on osoitettu. Hyvät aluekehityspäivien osanottajat, 9
Poliisin organisaatio on kokenut suuria uudistuksia. Uudet poliisilaitokset aloittivat toimintansa vuonna 2009, ja Poliisihallitus uutena keskusvirastona vuonna 2010. Poliisi on tärkeä paikallinen turvallisuustoimija, ja alueellisen yhteistyön toimintamallissa tulisikin miettiä yhdessä menettelyt, joilla poliisin läsnäoloa erityisesti harvaan asutuilla alueilla ja toimintaa osana paikallisyhteisöjä voidaan vahvistaa. Konkreettisena esimerkkinä tästä voidaan mainita yhteisesti suunnitellut ja ajoitetut tehoiskut, joihin osallistuvat poliisin lisäksi myös nuorisotyöntekijät, sosiaalityöntekijät ja järjestöjen edustajat. Suomessa kansalaiset luottavat poliisiin, ja tätä luottamusta vahvistaa poliisin näkyvä toiminta paikallisyhteisöissä ja tiivis kanssakäyminen kunnan viranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa. Myös pelastustoimen haasteita tulee arvioida osana alueellista turvallisuusyhteistyötä. Harvaan asutuilla alueilla vapaaehtoisten palokuntien merkitys on suuri. Vapaaehtoinen palokuntatoimi on samojen haasteiden edessä kuin järjestötoimi yleisesti: väki vanhenee ja vähenee, nuoria on vähän ja heitä on yhä vaikeampi houkutella mukaan toimintaan. Osana alueellisen turvallisuusyhteistyön toimintamallia tulisi arvioida mahdollisuudet vahvistaa vapaaehtoista palokuntatoimintaa. Hyvät seminaarin osanottajat Lappi on ainoa maakunta, jossa kaikki kunnat ovat tehneet paikalliset turvallisuussuunnitelmat. Valtakunnalliseksi tavoitteeksi on asetettu, että uusimuotoiset turvallisuussuunnitelmat olisi laadittu kattavasti koko maassa tämän vuoden loppuun mennessä. Lappi on siten saavuttanut tämän tavoitteen reilusti etuajassa. Turvallisuussuunnitelmasta on hyötyä vain silloin, kun se perustuu paikallisesta tilanteesta tehdylle arviolle, jos siinä esitetyt toimenpiteet ovat todellisia ja 10
vaikuttavia ja jos työhön osallistuneet ovat aidosti sitoutuneet yhteiseen työhön. Uskon, että Lapissa turvallisuussuunnitelmien lähtökohtana on aito halu parantaa ihmisten arjen turvallisuutta. Tätä käsitystä vahvistaa se, että Lapissa on ryhdytty työhön, jonka tavoitteena on liittää kyläsuunnitelmien osaksi kylien turvallisuutta käsittelevät suunnitelmat. Kylien turvallisuussuunnittelun yksi tavoite on lisätä ja tiivistää kuntien ja kylien välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä turvallisuuden edistämiseksi. Kun työ valmistuu, sen tuottamaa mallia tullaan levittämään valtakunnallisesti. Toivotan kaikkea menestystä Taatusti turvassa -hankkeelle, sillä siinä tehdään juuri sellaista työtä, jota nyt tarvitaan. Sisäasiainministeriössä pohditaan parhaillaan, miten sisäisen turvallisuuden ohjelmatyötä voidaan kehittää edelleen. Lähtökohdat ovat hyvät, sillä ohjelman ympärille syntynyt laaja ja aktiivinen yhteistyö on koonnut yhteen eri viranomaiset, järjestöt sekä elinkeinoelämän edustajat. Myös kansalaisnäkökulma on vahvasti mukana ohjelman toimeenpanossa. Tavoitteena on rakentaa Suomesta Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan laaja-alaista ja toimivaa yhteistyötä. Hyvät seminaarin osanottajat, Olen mielenkiinnolla seurannut keskustelua, joka syntyi sen jälkeen, kun Newsweek -lehti julisti Suomen maailman parhaimmaksi maaksi asua. Käydystä keskustelusta sai helposti sen käsityksen, että suomalaiset ainoina vastustivat tätä kunniamainintaa. Tämä ei varmastikaan ole koko totuus, mutta jotain tärkeää se kertoo meidän suomalaisten tavasta toimia. Epäkohtia on tärkeää tuoda esille, mutta olisi samalla hyvä myös tuoda esille keinoja, joilla epäkohtiin voidaan tarttua. Lapissa ei ole jääty tuleen makaamaan vaan on ryhdytty määrätietoisesti hyödyntämään niitä vahvuuksia ja resursseja, joita täällä on. Tästä on hyvä jatkaa. Toivotan teille kaikille kaunista ja turvallista syksyn jatkoa. 11
Lapin turvallisuuden arki: resursseja siirrettävä korjaavista toimenpiteistä ennalta ehkäisyyn Lapin aluekehityspäivä, Rovaniemi 23.9.2010 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 23.9.2010 1 Kuntien terveys-, sosiaali- ja koulutussektorien kokonaismenot vuosina 1960 2008 ja ennuste ikärakenteen muutoksen synnyttämistä menopaineista Lähde: Loikkanen, Heikki & Nivalainen, Henna (2010) Suomen kuntatalouden kehitys: Miten tähän on tultu? Lapin aluehallintovirasto 23.9.2010 2
Arjen turvattomuuden merkitys kuntatalouteen? - Verkostoyhteistyön taloudellinen mahdollisuus Kohdealue (asukasmäärä vuonna 2008) Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset vuonna 2000 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset vuonna 2008 Nettokustannusten kasvu euroina vuosina 2000 2008 Nettokust. kasvu prosentteina vuosina 2000 2008 Koko maa (5,3 miljoonaa) 9,4 miljard. euroa 15,6 miljard. euroa 6,1 miljard. euroa 60 % Lappi (184 000) 360 milj. euroa 560 milj. euroa 200 milj. euroa 64 % Lapin aluehallintovirasto 23.9.2010 3 Sisäinen turvallisuuden ohjelma / Lapin hyvinvointiohjelma 2010-2015 TOIMEENTULO Arjen turva Turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, turvalliset koulut, liikkumisen turvallisuus, toimivat peruspalvelut ja nopean avun saanti tarvittaessa. Turvallisuutta ei voida ylläpitää vain turvallisuusviranomaisten toimin, vaan se edellyttää eri toimijoiden välistä yhteistyötä. YHTEISÖLLISYYS PALVELUT Lapin aluehallintovirasto 23.9.2010 4
Valtioneuvoston päätökset sisäisen turvallisuuden ohjelmasta: 2004 2007 Arjen turvaa 2008 2011 Turvallinen elämä jokaiselle http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/turva/home.nsf Keskeisin sisäisen turvallisuuden uhkatekijä = Syrjäytymisen lisääntyminen Lapin aluehallintovirasto 23.9.2010 5 Sisäisen turvallisuuden ohjelman alueellinen yhteistoimintamalli Kansallinen sisäisen turvallisuuden ohjelma + tavoitteet Kansallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteet maakunnan ohjelmissa ja strategioissa (Lapin maakuntaohjelma, hyvinvointiohjelma, matkailustrategia, maaseutustrategia, korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelma ) Alueellisten toimijoiden sisäisen turvallisuuden ohjelman ja maakunnallisten ohjelmien mukaiset tulostavoitteet tulossopimuksissa ja toimintasuunnitelmissa Viranomaiset ELY OHJELMIEN TOIMEENPANO TOTEUTUS Järjestöt Lapin AVI Elinkeinoelämä - Sisäisen turvallisuuden ohjelma -Lapin hyvinvointiohjelma -Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma -Kuntien budjetit -Kuntien TTS Oppilaitokset Tutkimuslaitokset...... Lapin aluehallintovirasto 23.9.2010 6
Turvallisuustyön keskeinen toimintamalli Etupainotteinen ennalta ehkäisevä toiminta Varhainen puuttuminen Ihmisten jokapäiväisen elämän, arjen turvallisuuden lisääminen Syrjäytymiskehityksen estäminen Lapin aluehallintovirasto 23.9.2010 7 Lapin hyvinvointiohjelma 2010-2015 Lapin hyvinvoinnin kehittämistavoitteet (dia 1/2) Osallisuuden vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten (0 17 v.) määrä laskuun Koulutuksen ulkopuolelle ei jää 17 24 v. nuoria Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18 24 v. osuus puolittuu Pitkäaikaistyöttömyys laskee alle 1000 henkilön Terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen Sairastavuusindeksi laskee vähintään maan keskiarvon tasolle Kansansairauksien summaindeksi laskee vähintään maan keskiarvon tasolle Alkoholijuomien kokonaiskulutus laskee vuoden 2003 tasolle Tupakoivien 16 18 v. osuus vähenee 5 % Lapsiperheiden pienituloisuusaste vähenee alle 10 prosenttiin Vanhusten ikävakioitu toimintakyky paranee Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja vakavat tapaturmat vähenevät 10 % Liikunnallisiin elämäntapoihin kannustaminen Lapin aluehallintovirasto 23.9.2010 8
Lapin hyvinvointiohjelma 2010-2015 Lapin hyvinvoinnin kehittämistavoitteet (dia 2/2) Palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantaminen Tarpeenmukainen säännöllinen kotihoito tarjolla 14 %:lle yli 75 v. Pitkäaikaisesti laitoshoidossa olevia yli 75 v. on enintään 3 % Perusterveydenhuollon lääkäri- ja hammaslääkärivaje vähenee Uhkaavan sosiaalityöntekijävajeen torjuminen Saamelaiseen kieleen ja kulttuuriin pohjautuvien hyvinvointipalvelujen saatavuus ja vaikuttavuus paranevat Työhyvinvoinnin lisääminen Hyvinvointiosaamisen ja innovaatioiden lisääminen Hyvinvoinnin tietoperustan kehittäminen Yhteistyön ja verkostojen kehittäminen Sosiaali- ja terveysalan osaavan työvoiman turvaaminen Lapin aluehallintovirasto 23.9.2010 9 LAPIN KUNTIEN TURVALLISUUSSUUNNITELMIEN ( 16 / 21) SISÄLTÖ Syrjäytymisen ehkäisy 16 / 16 Liikenneturvallisuus 16 / 16 Rikostorjunta ja yleinen järjestys 16 / 16 Asumisen turvallisuus 16 / 16 Onnettomuudet ja tapaturmat 16 / 16 Matkailun turvallisuus 8 / 16 Vanhusten turvallisuus 8 / 16 Perheväkivalta 11 / 16 Kouluturvallisuus 9 / 16 Kylien turvallisuus 5 / 16 Tietoliikenneturvallisuus 6 / 16 Lapin aluehallintovirasto 23.9.2010 10
Turvallisuus on tunneasia - Miten turvallisuuden tunnetta vahvistetaan kustannustehokkaasti? Toiminta kohdistuu pieneen joukkoon Suuret kustannukset Toiminta kohdistuu suureen joukkoon Pienet kustannukset Lapin aluehallintovirasto 23.9.2010 11 Lapin kuntien indikaattorivertailu Kunta 1 2 3 4 5 Kemi 76 2,3 11,7 13,5 3,8 1. Perheväkivalta -hälytystehtävien lkm / 10 000 asukasta (2009) 2. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 v. vastaavan ikäisestä väestöstä (2008) Kemijärvi 65 1,6 10,6 17,3 5 Kolari 67 1,2 7,2 7,5 3,4 Pelkosenniemi 86 0 7,1 12,2 6,6 3. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 v. 1000 samanikäistä kohden (2008) 4. Pitkäaikaistyöttömät % työttömistä (2008) 5. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksissa olleet 75 v. täyttäneet % vastaavan ikäisistä (2008) Ranua 52 0,6 14,4 12 5,4 Rovaniemi 67 1,2 8,6 18,5 2,1 Salla 63 1,3 10,4 14 9,7 Savukoski 58 0 8,6 5,6 14,5 Tervola 43 0 10 11,3 9 Tornio 44 1 9,4 19,2 2,3 Lapin kuntien korkeimmat arvot ko. indikaattorissa Lapin kuntien matalimmat arvot ko. indikaattorissa Lapin arvo huomattavasti suurempi kuin kokomaassa Lapin arvo huomattavasti pienempi kuin kokomaassa Lapin kuntia, joissa ei ole korkeimpia tai matalimpia arvoja viidessä indikaattorissa, ei ole taulukossa. Utsjoki 8 19,5 8,2 9,3 Lappi 59 1,2 9,6 15,7 4,4 Koko maa 37 1,3 11,8 21,4 5,9 Lapin aluehallintovirasto 23.9.2010 12
Lapin järjestöjen resurssit Sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä yli 400 Vapaaehtoistoimijoita on paljon, mutta niin on myös ammatillisesti toimivia tahoja, joiden kautta vapaaehtoisresurssia on mobilisoitavissa: Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen järjestökoordinaattori (Posken työyhteisössä) Neljä järjestökeskusta: Kemijärven Järjestökiehinen, Meri-Lapin Majakka, Tornion Meän talo, Rovaniemen seudun Neuvokas Yli 40 järjestöjen aluetyöntekijää eri kohderyhmien tarpeisiin ADHD, aivohalvaus, allergia, autismi,... sydän, syömishäiriö, terveys, yksin- ja yhteishuoltajat. Lisäksi vahvoja yhdistyksiä (esim. Rovalan Setlementti ry, Lapin ensi- ja turvakoti ry, MLL:n Lapin piiri ry, SámiSoster ry jne.), joilla Lapissa satoja päätoimisia ammatillisia työntekijöitä. RAY rahoittaa Lapin sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä vuosittain 6 7 miljoonalla eurolla Kyläyhdistyksiä noin 330 (rekisteröityneitä n. 200 ja rekisteröimättömiä n. 130) Kyläkoordinaattori (Lapin liitto) Kyläasiamies (Lapin kylätoiminnantuki ry) VAPEPA SPR koordinoi 50 järjestöä, joiden paikallisyhdistykset ovat mobilisoitavissa etsintä- ja ensihuoltotehtäviin. Lapin aluehallintovirasto 23.9.2010 13 Liite 1 Arjen turvattomuuden vaikutus kuntatalouteen? - Verkostoyhteistyön taloudellinen mahdollisuus Lapin aluehallintovirasto 23.9.2010 14
Liite 2 Arjen turvattomuuden vaikutus kuntatalouteen? - Verkostoyhteistyön taloudellinen mahdollisuus Lapin aluehallintovirasto 23.9.2010 15 Lapin kuntien indikaattorivertailu Liite 3 Kunta 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Enontekiö 21,5 20 37 24,4 2,6 8,2 12 20,3 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohden 100 %:n alkoholina, litraa (2009) 2. Rikoksista epäiltyjen 15-24 v. (pl liikennerik.) osuus 1000 samanikäistä kohden (2009) 3. Perheväkivalta -hälytystehtävien lkm / 10 000 asukasta (2009) 4. Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18 v. osuus, prosentteina samanikäisistä (2008) 5. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 v. vastaavan ikäisistä (2008) 6. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 v. vastaavan ikäisestä väestöstä (2008) 7. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 v. 1000 samanikäistä kohden (2008) 8. Pitkäaikaistyöttömät % työttömistä (2008) 9. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 v. täyttäneet % vastaavan ikäisistä (2009) 10. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksissa olleet 75 v. täyttäneet % vastaavan ikäisistä (2008) Lapin kuntien 2 korkeinta arvoa ko. indikaattorissa Lapin kuntien 2 matalinta arvoa ko. indikaattorissa Lapin kolme suurinta arvoa vrt. kokomaa Lapin kolme matalinta arvoa vrt. kokomaa Huom. Korkein luku ei välttämättä aina huonoin esim. kohdat 5 ja 9 voidaan katsoa ehkäiseväksi työksi, jolla ehkäistään raskaamman avun tarvetta Inari 20,6 36 61 14,4 2,7 1,2 13,2 12,1 14,1 3,2 Kemi 9,8 47 76 22,6 25,4 2,3 11,7 13,5 7,9 3,8 Kemijärvi 11,6 43 65 18,4 11,2 1,6 10,6 17,3 8,4 5 Keminmaa 11,8 27 32 12,5 3,0 1,2 8,4 15,7 12,6 4,3 Kittilä 27,1 43 56 13,4 0 0,6 10,5 11,2 20,2 8,5 Kolari 22,9 27 67 20,5 3,8 1,2 7,2 7,5 11,9 3,4 Muonio 14 15 47 17,2 1,5 8,5 11 8,4 3,4 Pelkosenniemi 15,3 14 86 15,9 4,5 0 7,1 12,2 20,3 6,6 Pello 10,5 22 41 15,1 4,6 1,2 8 16 11,3 4,7 Posio 8,2 40 65 17,5 5,7 0,8 7,4 13,2 9,8 8,3 Ranua 6,8 27 52 29,9 2,7 0,6 14,4 12 21,8 5,4 Rovaniemi 9,5 37 67 17,5 6,2 1,2 8,6 18,5 14,2 2,1 Salla 9,4 27 63 23,1 4,2 1,3 10,4 14 7,4 9,7 Savukoski 6,8 9 58 32,1 0 8,6 5,6 18,8 14,5 Simo 2,8 38 54 18,9 2,4 1,3 11,2 14,9 14,7 4,6 Sodankylä 11,3 22 52 16,7 4,0 1 9,8 12,1 15,8 9 Tervola 5,3 8 43 18,2 0 0 10 11,3 15,6 9 Tornio 9,1 39 44 17,6 4,8 1 9,4 19,2 13,2 2,3 Utsjoki 45,7 9 8 24,6 14,4 19,5 8,2 35 9,3 Ylitornio 9,8 25 62 20 3,7 1,1 8 17,7 14,4 3,1 Lappi 11,2 20 59 19,5 4,9 1,2 9,6 15,7 13 4,4 Koko maa 8,3 37 37 14,1 5,4 1,3 11,8 21,4 11,4 5,9 Lapin aluehallintovirasto 23.9.2010 16
ALUEKEHITYSPÄIVÄT 23.9.2010 Heikki Havanka
YLITORNION, PELLON JA KOLARIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSSUNNINTELMASSAMME KOLME TEEMAA: 1 ONNETTOMUUKSIEN ENNALTAEHKÄISY 2 RIKOSTEN ENNALTAEHKÄISY JA TORJUNTA PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA SYRJÄYTYMINEN 3 LIIKENNE- JA VESITURVALLISUUS TURVALLISUUS ON KUITENKIN PALJON MUUTA: HYVINVOINTIVALTIO KÖYHYYS LASTEN HUOSTAANOTTO TYÖTTÖMYYS ALKOHOLISMI / HUUMEET PERHEIDEN PAHOINVOINTI POLIISIEN MÄÄRÄ
Demari 9.9.2010 Aamulehti/Asiat 5.9.2010
Aamulehti/Asiat 5.9.2010 Aamulehti/Asiat 5.9.2010
Aamulehti/Asiat 5.9.2010 KUNTALIITOKSET Isot pojat sanoo: demokratia lisääntyypalvelut paranevat Totuus kuitenkin on: demokratia väheneepäätöksenteko keskittyy palvelut keskittyvätpalvelut etääntyvätkäyttäjän kustannukset nousevat