Sisäasiainministeri Anne Holmlund Lapin aluekehityspäivät Rovaniemi ARJEN TURVALLISUUS. Hyvät kuulijat,

Transkriptio

1 Sisäasiainministeri Anne Holmlund Lapin aluekehityspäivät Rovaniemi ARJEN TURVALLISUUS Hyvät kuulijat, Arjen turvallisuus syntyy monesta eri kokonaisuudesta ja osatekijästä. Arjen turvallisuutta on esimerkiksi turvallinen liikkuminen, turvallinen koti ja koulu. Toimivat peruspalvelut, kuten koulutus- ja terveyspalvelut, ovat ihmisten turvallisuuden kannalta keskeisiä. Eri-ikäiset ihmiset kokevat turvallisuuteen ja turvattomuuteen liittyvät asiat eri tavoin. Erityisesti ikääntyvien turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa se, miten vanhusten palvelut ja hoito on järjestetty. Arjen turvallisuutta vahvistaa tieto siitä, että kriisien ja häiriöiden tapahtuessa apua saadaan kun sitä tarvitaan. Arjen turvallisuus on myönteinen asia, johon liittyy monia positiivisia ajatuksia, kuten viihtyisä ja turvallinen elinympäristö, hyvin toimiva ja oikeudenmukainen yhteiskunta, yhteisöllisyys sekä toisten huomioon ottaminen. Arjen turvallisuus liittyy kiinteästi myös hyvinvointiin ja elinvoimaisuuteen. Lapin hyvinvointiohjelma onkin ensimmäinen maakunnallinen ohjelma, joka liittää turvallisuustyön osaksi laajempaa hyvinvoinnin kokonaisuutta. Turvallisuus luo hyvinvointia ja hyvinvointi puolestaan ylläpitää turvallisuutta. Täällä Lapissa arjen turvallisuuden ylläpitäminen on sekä haaste että mahdollisuus. Lapissa on jo kauan sitten oivallettu yhteistyön ja yhdessä tekemisen voima. Viranomaisten välinen yhteistyö toimii joustavasti ja ilman byrokraattisia koukeroita. Suomalainen vahvuus kaikki tuntevat toisensa on erityisen totta Lapissa ja tämä luo parhaimmillaan luottamusta ja helpottaa 1

2 samalla asioiden hoitamista. Tämä onkin yksi syy siihen, miksi Lappi on pilottialueena sisäasiainministeriön hankkeessa, jossa kehitetään turvallisuusviranomaisten operatiivista yhteistyötä harvaan asutuilla alueilla. Sisäasiainministeriön asettaman HARVA- hankkeen tavoitteena on viranomaisten välisen operatiivisen yhteistyön kehittäminen. Hankkeen puitteissa etsitään ja kokeillaan uusia keinoja ja toimintamalleja, joilla voitaisiin osaltaan varmistaa turvallisuuspalvelut harvaan asutuille alueille ja kehittää siellä toimivien turvallisuustoimijoiden työtä. Vielä tämän vuoden aikana hankkeen puitteissa kerätyt tiedot analysoidaan ja tulosten perusteella suunnitellaan mahdollisia jatkotoimia. Tärkeintä HARVA- hankkeessa on kansalaisten turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen lisääminen. Kun pitkien etäisyyksien päässä tapahtuu jotakin odottamatonta, on tärkeää että lähin saatavilla oleva viranomainen pystyy antamaan mahdollisimman hyvän avun tilanteessa. Tämä ei tarkoita viranomaisten tehtävien ja valtuuksien hämärtymistä, vaan järkevää yhteistyötä alueilla, joilla resursseja ei pienenevän väestömäärän johdosta ole mahdollista lisätä. Yksi käytännön esimerkki yhteistyöstä ovat poliisi- ja rajamiesten muodostamat yhteispartiot, joiden avulla molempien erityisosaamista on pystytty hyödyntämään. Toinen hyvä esimerkki on rajavartijoiden ensiapu- ja elvytystaitojen kehittäminen, jotta rajamies mahdollisesti ensimmäisenä paikalle saapuvana turvallisuusviranomaisena pystyy jo antamaan apua kriittisessä tilanteessa. On positiivista, että Lapissa on ennen tätäkin mainitsemaani hanketta otettu hyvin merkittäviä askelia viranomais- ja järjestöyhteistyön kehittämisessä. Nämä kokemukset ovat jo tuottaneet lisäarvoa koko HARVA- hankkeelle, sillä lappilaisia 2

3 oppeja ja yhteistyön tapaa on voitu levittää muille harvaan asutuille alueille Suomessa. Arvoisa seminaariväki Yhteistyöllä järjestöjen kanssa on niin ikään pitkät perinteet. Esimerkkinä järjestöjen ja viranomaisten välisestä toimivasta ja tuloksellisesta yhteistyöstä voidaan mainita pelastuspalveluseminaari, joka on järjestetty vuosittain jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan Saariselällä. Seminaarilla on ollut tärkeä merkitys Lapin kriisivalmiuden ylläpitämiselle. Tilaisuudet, joissa viranomaiset ja järjestöt harjoittelevat käytännön yhteistoimintaa ja suunnittelevat yhdessä toimimista häiriötilanteissa ja kriiseissä, lisäävät toimikykyä ja -valmiutta niin viranomaisten kuin järjestöjenkin puolella. Yhteistyötä ei voi olla ilman yhdessä tekemistä. Tärkeänä Lapin turvallisuuden voimavarana haluan mainita myös Lapin asukkaat. Ihmiset täällä pohjoisessa ovat käteviä, omatoimisia ja luottavat omaan ja naapurin apuun. Pitkien etäisyyksien ja haasteellisten olosuhteiden kanssa on opittu elämään. Meillä ei kuitenkaan ole lupaa eikä aikomustakaan jättää Lappia ja lappilaisia oman onnensa nojaan. On tärkeää huomata, että asukkaiden keski-ikä nousee varsin nopeasti. Haasteena onkin luoda sellaisia järjestelyjä ja palveluja, joilla viranomaiset voivat tukea asukkaiden omatoimista turvallisuutta ja varautumista. Hyvät kuulijat, Lapissa on myös monia haasteita arjen turvallisuudelle. 3

4 Julkista sektoria on kehitetty voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana tuottavuuden parantamiseksi. Tähän on monia syitä, joista yhtenä tärkeimpänä voidaan mainita väestön ikääntyminen ja nuorten ikäluokkien pieneneminen. Julkisen sektorin uudistaminen uusia tehokkaampia toimintatapoja kehittämällä on välttämätöntä. Väestöpyramidimme ja laskelmat huoltosuhteen heikkenemisestä kertovat siitä, että meitä ei yksikertaisesti ole riittävästi jotta voisimme toimia entiseen tapaan. Meidän on syytä ottaa rohkeasti tilanteesta kiinni ja luoda sekä ottaa määrätietoisesti käyttöön uusia toimintamalleja, joilla palvelut pystytään turvaamaan ja jopa parantamaan niitä. Vaikka yhtälö on haasteellinen, se ei ole mahdoton. Meidän on vain uskaltauduttava näkemään ratkaisut uudesta näkökulmasta. Tarvitsemme rohkeita visionäärejä ja edelläkävijöitä. Haasteeseen on jo tartuttu ja käynnissä on useita kehittämishankkeita, joilla luodaan uudenlaisia tapoja tuottaa palveluja viranomaisten ja järjestöjen yhteistyönä. Turvallisuuden kannalta toimivat peruspalvelut ovat keskeisiä, ja tästä syystä sisäasiainministeriö onkin mukana maaseudun kehittämistyössä. Huolehtimalla kylien elinvoimaisuudesta, voimme vaikuttaa myös palvelujen saatavuuteen. Tavoitteeksi voisi asettaa esimerkiksi toimintakeskusten perustamisen kylille. Näihin keskuksiin voidaan tuoda viranomaispalveluja esimerkiksi kaksi kertaa kuussa tai useammin riippuen asiakkaiden tarpeesta ja määrästä. Samoissa tiloissa järjestöt voivat toimia ja tuottaa palveluja ja kyläläiset voivat käyttää tiloja kylän yhteisenä olohuoneena. Myös pienimuotoinen yritystoiminta, kuten elintarvikekioskin pitäminen voisi olla mahdollista kylien toimintakeskuksissa. Vireät ja elinvoimaiset kylät voisivat houkutella myös uusia asukkaita, erityisesti jos kiireettömän ja luonnonläheisemmän elämän tavoittelu on jatkossa yhtä suosittua kuin tällä hetkellä. Yhtenä suurena turvallisuushaasteena Lapissa on palvelujen kysynnän suuret vaihtelut eri vuodenaikoina. Ilokseni voin todeta, että myös tähän kysymykseen on 4

5 ryhdytty aktiivisesti etsimään ratkaisuja. Matkailun turvallisuushanke on hyvä esimerkki sellaisesta viranomaisten ja yritysten yhteistyöstä, jota voidaan ylpeästi esitellä myös maan rajojen ulkopuolella. Yritykset ovat entistäkin tietoisempia siitä, että matkailuyrittäjät ovat kaikki samassa veneessä, ja kokonaisuus on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Yritykset ovatkin yhdessä viranomaisten kanssa ryhtyneet luomaan matkailun turvallisuusjärjestelmää, jonka avulla voidaan ennalta estää turvallisuusongelmia ja jolla varmistetaan nopea ja ammattitaitoinen toiminta tilanteissa, joissa matkailijoiden turvallisuus on vaarassa. Sisäasiainministeriö ja Rovaniemen matkailu-instituutti ovat tehneet kumppanuussopimuksen, jonka tavoitteena edistää matkailun turvallisuustyötä edelleen. Hyvät kuulijat, Turvallisuuspalvelujen mitoitusperusteiden kriittinen tarkastelu on tärkeää toiminnan kehittämisen kannalta. Lapissa suuria ja vaativia tehtäviä voidaan joutua suorittamaan pienillä resursseilla, eikä lisäapua ole monestikaan nopeasti saatavilla. Suuri osa rakennuspaloista ja liikenneonnettomuuksista sijoittuu alueille, joissa toimintavalmiusajat ovat suhteellisen pitkiä. Tämä näkökulma huomioiden, olen pitänyt hyvänä alueen lehdissä virinnyttä keskustelua, jossa on aivan aiheellisesti pohdittu vakiomuotoisen riskiarvion toimivuutta sesonkimatkailun alueilla. Tätä keskustelua on syytä käydä edelleen, ja laajentaa sitä myös perinteisiä turvallisuussektoreita laajemmalle. Tarkentuva tieto haastaa aina myös pohtimaan uusia tapoja, jolla ajallisiin tai paikallisiin riskikeskittymiin voitaisiin tähänastista paremmin vastata. Paras lähtökohta kehittämistyössä on, että alueen omat toimijat keräävät ja analysoivat tietoa ongelmista mitoitusperusteiden soveltamisessa. Tätä alueellista tietoa ja ymmärrystä tulee aktiivisesti pitää esillä niissä yhteyksissä, missä päätöksentekoa valmistellaan. 5

6 Pelastuslain uudistus tähtää riskiperusteisen toimintatavan vahvistamiseen, mikä merkitsee mahdollisuutta alueellisten ja paikallisten erityispiirteiden parempaan huomioimiseen sekä turvallisuutta edistävien toimien tarkempaan kohdistamiseen korkean riskin ilmiöihin. Tarkentuvia tietoja voidaan hyödyntää palvelujen mitoituksessa ja kohdentamisessa sekä yleisesti onnettomuuksien ehkäisytyössä. Rakenne tällaisten laajojen tarkastelujen toteuttamiseen on jo olemassa, sillä tarpeellinen valmistelu ja mahdolliset päätökset voidaan toteuttaa alueellisia ja paikallisia turvallisuussuunnitelmia päivitettäessä. Hyvät seminaarin osanottajat, Usein kysytään, mitä turvattomuus ja turvallisuusongelmat yhteiskunnalle maksavat. Kustannuksia voidaan laskea varsin monella tavalla ottaen huomioon välittömät ja välilliset kustannukset. On myös tehty laskelmia, joissa on arvioitu menetetyn tai yhteiskunnasta syrjäytyneen ihmiselämän hinta. Laskutavasta riippumatta maksamme turvattomuudesta ja turvallisuusongelmista joka tapauksessa korkeaa hintaa niin taloudellisesti kuin myös inhimillisen hyvinvoinnin menetyksinä. Eräs tapa tarkastella turvallisuusongelmien kustannuksia on arvioida niitä sosiaalija terveystoimen menojen kautta. Ylijohtaja Korva tulee puheenvuorossaan kertomaan tarkemmin siitä, miltä menojen kehitys näyttää Lapissa. Pidän tärkeänä kysymyksenä sitä, miten monialainen viranomaisyhteistyö saataisiin toimimaan nykyistä paremmin siten, että esimerkiksi lasten ja nuorten ongelmiin pystyttäisiin puuttumaan mahdollisimman varhain. Ongelmien ratkaiseminen alkuvaiheessa onnistuu huomattavasti keveämmällä tuella. Mitä syvemmälle ongelmat pääsevät juurtumaan, sitä raskaampia ja kalliimpia keinoja niiden selvittäminen vaatii. Tiukka taloustilanne johtaa valitettavan helposti siihen, että 6

7 lähes kaikki resurssit joudutaan käyttämään ennaltaehkäisevien toimenpiteiden sijasta jälkihoitoon ja korjaaviin toimiin. Lapin aluehallintovirasto on ryhtynyt tarmokkaasti tukemaan kuntien työtä, jonka tavoitteena on toiminnan painopisteen siirtäminen korjaavasta työstä ennalta ehkäisevään työhön. Jo pienikin onnistuminen ennalta ehkäisevässä työssä merkitsee taloudellisesti paljon. Suomi on vauras maa ja kansainvälisesti arvioitu jopa maailman parhaimmaksi paikaksi asua. Emme kuitenkaan voi tuudittautua Ruususen uneen. Tästä huolimatta meillä ei tule koskaan olemaan riittävästi resursseja hoitaa kaikkia niitä ongelmia, joita mahdollisesti lisääntyvät sosiaali- ja terveystoimen menot, alkoholihaitat ja työelämän ulkopuolelle jäävien syrjäytyneiden ja yhteiskunnassa heikosti kiinni olevien määrän lisääntyminen aiheuttavat. Ilmastonmuutos on yksi keskeinen arjen turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Vaikka arviot muutoksen nopeudesta, laadusta ja vaikutuksista vaihtelevat, meidän on otettava pitkäjänteisessä suunnittelussa huomioon sen aiheuttamat riskit. Ilmastonmuutoksen seurauksena sään ääri-ilmiöiden, kuten myrskyjen ja tulvien määrän on ennustettu lisääntyvän. Viime kesänä saimme jo esimakua tulevaisuudesta, kun rajut myrskyt, syöksyvirtaukset ja trombit pyyhkäisivät Suomen yli. Myrskyt ja niiden jälkien selvittely nostivat myös esille useita kysymyksiä, joihin on löydettävä ratkaisuja. Viime kesän kokemukset osoittivat, että yhteistyötä on edelleen kehitettävä vastaavissa kriisitilanteissa. Jatkossa on luotava menettelytapoja, joilla yhteistyötä yksityisen sektorin toimijoiden ja eri viranomaisten kanssa voidaan lisätä niin, että ajantasainen kokonaiskuva tilanteesta ja myrskytuhojen raivaamisesta on helposti myös kansalaisten saavutettavissa. On myös tarpeen miettiä niitä keinoja, joilla ihmisten omaa varautumista näihin tilanteisiin voidaan parantaa. Yhteiskunnan varautuminen on lähes mahdotonta rakentaa sellaiseksi, että se kattaisi kaikki 7

8 mahdolliset tilanteet ja kaikki alueet täysin aukottomasti. Erityisen haasteellinen tämä kysymys on harvaan asutuilla alueilla, joissa ikääntyvän väestön määrä on suuri. Arjen turvallisuus on tärkeä avainsana tässäkin tilanteessa, sillä sen varmistaminen lisää valmiuksia toimia myös yllättävissä kriisi- ja häiriötilanteissa. Kriisit ja häiriötilanteet ovat entistä moninaisempia. Arjen turvallisuuden, häiriötilanteiden ja kriisien välille on entistäkin vaikeampaa vetää jyrkkiä rajoja. Vaikea taloustilanne voi aiheuttaa kunnalle vakavan häiriötilanteen esimerkiksi silloin, kun kuntalaisille ei pystytä tuottamaan riittävästi arjen turvallisuuden kannalta keskeisiä palveluja. Yhteiskunnan keskeisten toimintojen, kuten sähkön, veden ja ruuanjakelun keskeytyminen voi aiheuttaa vakavan häiriötilanteen ja heikentää merkittävästi arjen turvallisuutta. Nämä esimerkit kuvaavat hyvin sitä, että arjen turvallisuuden varmistaminen liittyy läheisesti häiriötilanteisiin ja kriiseihin varautumiseen. Korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Pekka Hallbergin johdolla pohditaan parhaillaan yhteiskunnan varautumiseen liittyviä kysymyksiä, ja odotamme mielenkiinnolla toimikunnan loppuraportin valmistumista tämän vuoden lopulla. Hyvät kuulijat, Sisäasiainministeriön johdolla on toimeenpantu valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteena on, että jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista sekä turvallisesta yhteiskunnasta ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä tai muutoksista johtuvaa aiheellista pelkoa tai turvattomuutta. On ilo puhua sisäisen turvallisuuden ohjelmasta täällä Lapissa, jossa se on jalkautettu ehkä parhaiten koko maassa aina kuntatasolle asti. Lapin lääninhallitus ja tämän vuoden alusta lähtien Lapin aluehallintovirasto ovat nähneet ohjelman 8

9 mahdollisuutena edistää Lapin asukkaiden ja vierailijoiden turvallisuutta - Lapin omat lähtökohdat huomioon ottaen. Sisäisen turvallisuuden ohjelman ympärille on koottu laaja joukko alueellisia toimijoita, ja näin on pystytty yhdistämään voimavaroja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Alueellisen yhteistyön yksi tärkeimmistä lähtökohdista ja moottoreista onkin ollut havainto, että valtioneuvoston tekemät erilaiset ohjelmat ja päätökset sisältävät paljon samoja tavoitteita. Alueellisen yhteistyön keskeinen tehtävä ja mahdollisuus on koota valtioneuvoston päätöksistä kokonaisuus, jota myös toteutetaan alueellisesti. Lapissa tämä on toteutunut, ja sen ansioista esimerkiksi turvallisuutta kehitetään osana hyvinvointityötä, alkoholihaittojen torjunta on läpileikkaavana teemana kaikessa toiminnassa ja matkailun turvallisuutta parannetaan tavoitteena edistää alueellista kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Olisi arvokasta, että Lapin toimintamallia voitaisiin hyödyntää myös laajemmin. Sisäasiainministeriö on asettamassa työryhmää, jonka tehtävänä on laatia ehdotus alueellisen turvallisuusyhteistyön toimintamalliksi, jota voidaan alueelliset olosuhteet huomioon ottaen soveltaa eri puolilla maata. Työryhmän asettaminen on ajankohtaista juuri nyt, sillä monia muutoksia on tapahtunut varsin lyhyen ajan sisällä. Aluehallintovirastot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset aloittivat toimintansa tämän vuoden alussa. Haasteena on kehittää näiden kummankin toimintaa uudistukselle asetettujen sisällöllisten tavoitteiden mukaisesti. On myös tärkeää varmistaa näiden kahden viraston välinen yhteistyö. Kysymys on ennen muuta uusien toimintamallien ja -tapojen kehittämisestä, siitä, miten pystytään toimimaan laadukkaasti niillä resursseilla, joita toimintaan on osoitettu. Hyvät aluekehityspäivien osanottajat, 9

10 Poliisin organisaatio on kokenut suuria uudistuksia. Uudet poliisilaitokset aloittivat toimintansa vuonna 2009, ja Poliisihallitus uutena keskusvirastona vuonna Poliisi on tärkeä paikallinen turvallisuustoimija, ja alueellisen yhteistyön toimintamallissa tulisikin miettiä yhdessä menettelyt, joilla poliisin läsnäoloa erityisesti harvaan asutuilla alueilla ja toimintaa osana paikallisyhteisöjä voidaan vahvistaa. Konkreettisena esimerkkinä tästä voidaan mainita yhteisesti suunnitellut ja ajoitetut tehoiskut, joihin osallistuvat poliisin lisäksi myös nuorisotyöntekijät, sosiaalityöntekijät ja järjestöjen edustajat. Suomessa kansalaiset luottavat poliisiin, ja tätä luottamusta vahvistaa poliisin näkyvä toiminta paikallisyhteisöissä ja tiivis kanssakäyminen kunnan viranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa. Myös pelastustoimen haasteita tulee arvioida osana alueellista turvallisuusyhteistyötä. Harvaan asutuilla alueilla vapaaehtoisten palokuntien merkitys on suuri. Vapaaehtoinen palokuntatoimi on samojen haasteiden edessä kuin järjestötoimi yleisesti: väki vanhenee ja vähenee, nuoria on vähän ja heitä on yhä vaikeampi houkutella mukaan toimintaan. Osana alueellisen turvallisuusyhteistyön toimintamallia tulisi arvioida mahdollisuudet vahvistaa vapaaehtoista palokuntatoimintaa. Hyvät seminaarin osanottajat Lappi on ainoa maakunta, jossa kaikki kunnat ovat tehneet paikalliset turvallisuussuunnitelmat. Valtakunnalliseksi tavoitteeksi on asetettu, että uusimuotoiset turvallisuussuunnitelmat olisi laadittu kattavasti koko maassa tämän vuoden loppuun mennessä. Lappi on siten saavuttanut tämän tavoitteen reilusti etuajassa. Turvallisuussuunnitelmasta on hyötyä vain silloin, kun se perustuu paikallisesta tilanteesta tehdylle arviolle, jos siinä esitetyt toimenpiteet ovat todellisia ja 10

11 vaikuttavia ja jos työhön osallistuneet ovat aidosti sitoutuneet yhteiseen työhön. Uskon, että Lapissa turvallisuussuunnitelmien lähtökohtana on aito halu parantaa ihmisten arjen turvallisuutta. Tätä käsitystä vahvistaa se, että Lapissa on ryhdytty työhön, jonka tavoitteena on liittää kyläsuunnitelmien osaksi kylien turvallisuutta käsittelevät suunnitelmat. Kylien turvallisuussuunnittelun yksi tavoite on lisätä ja tiivistää kuntien ja kylien välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä turvallisuuden edistämiseksi. Kun työ valmistuu, sen tuottamaa mallia tullaan levittämään valtakunnallisesti. Toivotan kaikkea menestystä Taatusti turvassa -hankkeelle, sillä siinä tehdään juuri sellaista työtä, jota nyt tarvitaan. Sisäasiainministeriössä pohditaan parhaillaan, miten sisäisen turvallisuuden ohjelmatyötä voidaan kehittää edelleen. Lähtökohdat ovat hyvät, sillä ohjelman ympärille syntynyt laaja ja aktiivinen yhteistyö on koonnut yhteen eri viranomaiset, järjestöt sekä elinkeinoelämän edustajat. Myös kansalaisnäkökulma on vahvasti mukana ohjelman toimeenpanossa. Tavoitteena on rakentaa Suomesta Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan laaja-alaista ja toimivaa yhteistyötä. Hyvät seminaarin osanottajat, Olen mielenkiinnolla seurannut keskustelua, joka syntyi sen jälkeen, kun Newsweek -lehti julisti Suomen maailman parhaimmaksi maaksi asua. Käydystä keskustelusta sai helposti sen käsityksen, että suomalaiset ainoina vastustivat tätä kunniamainintaa. Tämä ei varmastikaan ole koko totuus, mutta jotain tärkeää se kertoo meidän suomalaisten tavasta toimia. Epäkohtia on tärkeää tuoda esille, mutta olisi samalla hyvä myös tuoda esille keinoja, joilla epäkohtiin voidaan tarttua. Lapissa ei ole jääty tuleen makaamaan vaan on ryhdytty määrätietoisesti hyödyntämään niitä vahvuuksia ja resursseja, joita täällä on. Tästä on hyvä jatkaa. Toivotan teille kaikille kaunista ja turvallista syksyn jatkoa. 11