Riittävän hyvä - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä Helsinki 7.4.2016 Markku Rautio, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 1
Tarkastajan näkökulma Työsuojelutarkastajan näkökulma ja valvontatilanne ei ole aina hedelmällisin keskustelutilanne Tarkastettava asia ei välttämättä ole työpaikalla kovin korkealle priorisoitu Työpaikalla ei ole asiaan liittyvää osaamista Asia on ehkä päässyt unohtumaan tai unohtumaan Asiat ovat eri tolalla kuin vastuuhenkilöt olettavat Tilanteet selviävät useimmiten tarkastajan ja työpaikan keskusteluilla. Vain harvoin joudutaan turvautumaan motivointikeinoihin (esim. velvoittava päätös ja uhkasakko) Olipa kyseessä työpaikan neuvonta ja ohjaus tai varsinkin velvoittaminen toimenpiteisiin, on löydyttävä selkeä raja riittävistä toimenpiteistä siis siitä mikä on riittävän hyvä? 2
Säädöksistä Kemiallisia tekijöitä käsittelevät lainsäädäntö on mielestäni hyvä. Erityiskiitos tulee valtioneuvoston asetuksesta kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001), jossa määrätään, että riskien arviointi on esitettävä kirjallisessa muodossa. Asetuksessa annetaan muutoinkin selkeitä ohjeita mitä tulee tehdä. Yksiselitteiset ja selkeät velvoitteet Kirjallinen arviointi on työpaikkojenkin etu osaamisella ja asian jäsentymisellä on tapana kasvaa kirjallisia tuotoksia tehdessä. Tästä huolimatta haluan erikseen korostaa, ettei pelkkä lakipykälän tai pykälää valvovan viranomaisen määräyksestä tehty paperi vielä yksin tee työpaikkaa turvalliseksi! Keskeisintä on tietenkin se, mitä paperin kirjoittamisen jälkeen tehdään. Kattavasti tehty kemiallisten vaaratekijöiden tunnistaminen, altistumismäärien ja terveydellisen merkityksen arvioiminen ovat erinomainen lähtökohta, kun suunnitellaan turvallista työtä. 3
Riskien arvioinnista Tyhjentävää listausta asioista, jotka jokaisella työpaikalla täytyy huomioida ei voine antaa Erilaisia malleja löytyy huomattavasti Myös erilaisia kaupallisia ohjelmistoja arvioinnin tueksi alkaa olla hyvin saatavilla. Periaatteessa kemiallisten tekijöiden tunnistaminen on helppoa pakkausten vaaramerkintöjen avulla Arviointia ei voi tehdä ilman tietoa käytössä olevista kemikaaleista. Siksi ne tuleekin luetella kemikaaliluetteloksi Harvinaisen usein juuri tämä luettelo käytössä olevista kemikaaleista kuitenkin on tekemättä! (Vna (715/2001) 5 tosin tulee tarkastajan tueksi tässä) 4
Joskus tunnistaminen ei olekaan helppoa.. Erään työpaikan työskentelyilma oli täynnä kivipölyä. Vasemmalla kuva ilman salamaa ja oikealla salaman kanssa. Ei liene yllätys, että työpaikalla on useampia ammattitaudiksi diagnosoituja sairastumisia (silikoosi) 5
Vielä riskien arvioinnista Tunnistettujen tekijöiden (=kemikaaliluettelo) selvittämisen jälkeen on pohdittava altistumista em. tekijöille Yksinkertaisen insinöörin silmin tämä on kaikkein haastavin osuus Missä ainetta käytetään Miten sitä käytetään Ilmanvaihdon ja vastaavien yleisten toimenpiteiden vaikutus Altistumisen määrä (kesto, voimakkuus, tyyppi, toistuvuus jne.) Todetaan, että altistumista tapahtuu harvoin/usein/jatkuvasti ja pitoisuudet ovat pieniä/kohtalaisia/suuria Mikä on usein ja paljonko on kohtalainen? Esimerkiksi HTP-arvoihin vertailu (http://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/kemialliset-tekijat/raja-arvot) Työterveyshuollon apu Altistumismittaukset Asiantuntijat, esimerkiksi työterveyslaitos 6
Ja vielä arvioinnista Edellä on tunnistettu tekijät ja pohdittu altistumista, mutta miten terveydellinen merkitys sitten selvitetään? Tämä on yllättäen helpoin asia (ainakin yksikertaiselle insinöörille) On hankittava kemikaaleista käyttöturvallisuustiedotteet (nämä on hankittava joka tapauksessa Vna (715/2001) 5 ) Käyttöturvallisuustiedotteiden kohdasta 2, vaaran yksilöinti löytyvät ns. vaaralausekkeet (R- tai H-lausekkeet). Vaaralausekkeiden perusteella kemikaalien terveydellinen merkitys on helppo arvioida. Esimerkiksi tyosuojelu.fi verkkopalvelusta löytyy valmis taulukko, jonka perusteella jaon voi tehdä. - Vähäinen (ohimenevät oireet, ihon punotus tms.) - Haitallinen (pitkäkestoiset vakavat oireet, pysyvät lievät, kuten ihottuma tms.) - Vaarallinen (pysyvät vakavat vaikutukset, syöpä, astma, näön menetys jne.) 7
Arvioinnin loppuun teko Jokaisen kemiallisen tekijän altistumisen todennäköisyyden ja terveydellisen merkityksen perusteella määritellään riski. (riski on siis vaara, jolle on määritetty todennäköisyys ja seuraus) Tähän löytyy valmis malli 8
Toimenpiteet Riskin poistaminen tai pienentäminen vaatii toimenpiteitä. Lähtökohdan tulee aina olla riskin poistaminen kokonaan esimerkiksi korvaamalla työmenetelmä tai tuote kokonaan uudella Useimmiten kuitenkin jää jäännösriskejä, joita hallitaan esimerkiksi henkilönsuojainten avulla. Kattavasti laaditussa riskien arvioinnissa esitetään toimenpiteitä jäännösriskien hallitsemiseksi Tämä olisi jo oman luennon aihe, joten siihen ei tässä vaiheessa enempää 9
Valmis arviointi 10
Käytäntö Työpaikalla käydessään tarkastaja havainnoi toimitaanko käytännössä arvioinnissa esitettyjen toimenpiteiden mukaisesti Pistokoeluontoisesti voidaan arvioida myös luetteloitujen kemiallisten tekijöiden kattavuutta Suojainten oikeaoppista käyttöä, varastointia ja vastaavia arvioidaan myös 11
Mikä siis on riittävän hyvä? 1. Kemikaalit on luetteloitu 2. Kemikaaleista löytyy käyttöturvallisuustiedotteet 3. Riskit on arvioitu altistumisen todennäköisyyden ja terveydellisen merkityksen perusteella 4. On suunniteltu toimenpiteitä 5. Toimitaan suunnitelmien mukaan 12
Kiitos! Markku Rautio, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto p. 029 501 6800, markku.rautio@avi.fi www.tyosuojelu.fi 13