LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa. Kari-Matti Vuori

Samankaltaiset tiedostot
HS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari , Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Climate Action in Agenda 2030; Finland

Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

EU:N LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEET

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Alueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta

Maaseudun kehittämisohjelma

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

Eduskunnan talousvaliokunta Saara Lilja-Rothsten Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallisia ja kansainvälisiä rahoitusmahdollisuuksia

EU ajankohtaiset vesihoidosta. Juhani Gustafsson Vaikuta vesiin - Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi , Helsinki

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Happamista sulfaattimaista ja Siikajoen alueen kartoituksesta

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Vesistöhankkeiden avustaminen

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon vahvistaminen paikallisesti ja alueellisesti

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta

Järvikunnostushankkeen läpivienti

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet?

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

EU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

REACH ja ECHA - tilannekatsaus

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi

Haun tausta ja tavoitteet,tekesin rahoitusmahdollisuudet Marko Heikkinen

Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM,

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari

8165/16 team/vj/kkr 1 DGE 1A

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus Kansallismuseo

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

Vesienhoidon suunnittelu

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2074(BUD) Lausuntoluonnos Giovanni La Via. PE557.

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Helsinki Iikka Saunamäki. Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella

Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu

EU:n strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin. europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Ympäristökysymykset CAP-uudistuksessa

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Näkökulmia hulevesiin liittyvistä hankkeista. Tarpeesta toimeen Hulevesitutkimuksesta käytännön sovelluksiin Hämeenlinna, 23.4.

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä

Life IP CLIMA Pirkko Heikinheimo

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Vesivarojen arvo Suomessa

Itämeri -seminaari

Metsätalouden vesiensuojelu

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0150/1. Tarkistus. Beatrix von Storch ECR-ryhmän puolesta

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Pellon luonnonmukainen peruskuivatus. FRESHABIT LIFEIP infotilaisuus, Karjaa

Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi Huippuvalmennuspäivät Helsinki Opetusneuvos Seija Rasku

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Nordplus Aikuiskoulutus

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

EUROOPPA-PÄIVÄ

Hankehakemuksessa huomioitavaa

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Transkriptio:

LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa Kari-Matti Vuori

LIFE+ rahoitusohjelma LIFE+ on EU:n ympäristöalan rahoitusjärjestelmä, tavoitteena edistää yhteisön ympäristöpolitiikan ja lainsäädännön täytäntöönpanoa ja kestävää kehitystä. LIFE-rahoitusjärjestelmä vuodesta 1992 lähtien LIFE+ ohjelmakausi vuodesta 2007 vuoteen 2013. LIFE + koostuu kolmesta osasta, joita ovat 1. LIFE+ Nature and Biodiversity 2. LIFE+ Environmental Policy and Governance 3. LIFE+ Information and Communication

LIFE+ hankkeet Uudessa ohjelmassa jokaiselle jäsenvaltiolle osoitetaan kiinteä rahoitusosuus. 2008 auenneessa haussa Suomelle vähintään 7,4 milj. Vuoden 2007 haussa rahoitettujen hankkeiden Life+-osuus oli keskimäärin 1.2 milj. Avustusosuus enintään 50% tukikelpoisista kustannuksista Hankkeiden kesto tyypillisesti 3-5 vuotta Kunkin vuoden hakua varten jäsenvaltiot voivat laatia kansalliset painopistealueet, jotka huomioidaan hankkeiden valinnassa.

Teema-alueet Hankkeiden teema-alueina voivat olla seuraavat: ilmastonmuutos vesivarat ilma maaperä kaupunkiympäristö melu kemikaalit ympäristö ja terveys jäte ja luonnonvarat metsät innovaatiot strategiset menettelytavat

LIFE+ Environmental Policy and Governance Tavoitteena yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön toimeenpano alue- ja paikallistasolla Ohjelma tukee Uusien innovatiivisten toimintatapojen, teknologioiden, menetelmien ja välineiden kehittämistä ja demonstrointia Tietoperustan lujittamista Ympäristön tilaan vaikuttavien tekijöiden seurantaa ja vaikutusarviointia Ympäristöpolitiikan toteuttamisen helpottamista paikallisella ja alueellisella tasolla

Erityistoiveet v. 2008 haussa Hankkeita jotka Johtavat lupaavien ympäristöteknologioiden/- käytäntöjen/menetelmien/prosessien kehittämiseen ja esteiden ratkaisemiseen Edistävät tieteellisesti kehitettyjen teknologioiden/käytäntöjen laajaa soveltamista Yhdistävät toimenpiteitä Ottavat julkisen hallinnon mukaan ymp.käytäntöjen levittämiseen

Hankkeiden arviointi, pisteytys Myöntämisvaihe: Tekninen johdonmukaisuus ja laatu 15/8 Taloudellinen johdonmukaisuus 15/8 LIFE+ -tavoitteisiin vaikuttaminen 25/12 Eurooppalainen lisäarvo ja EU-rahoituksen optimaalinen käyttö 30/15 Monikansallinen luonne 5 Kansallinen lisäarvo 10

Happamien sulfaattimaiden tapaukseen soveltuvat toimenpiteiden painopistealueet ILMASTOMUUTOS Kioton sitoumusten täytäntöönpano Sopeutuminen kielteisiin vaikutuksiin, vaikutusten lieventäminen Päästöoikeuskaupan yms. käytön varmistaminen VESI Vesialueiden hoitosuunnitelmien ja vpd:n toimenpideohjelmien valmistelu Vaikka kaikkia painopistealueita koskevat hakemukset ovat tervetulleita, komissio panee etusijalle v. 2008 hankkeet, jotka käsittelevät ilmastonmuutosta

Ekologisen tilan kokonaisarvio pintavesissä Ongelmat painottuvat rannikkovesiin ja -jokiin HS-maiden vaikutus tulevaisuuden ilmastossa? www.ymparisto.fi/vesienlaatu

ILMASTOMUUTOS & HS-MAAT Lämpötilan nousu: aineenvaihduntaprosessien tehostuminen (maa- ja vesiekosysteemit, eliöt) Hydrologisten ääriolojen yleistyminen, sadannan ja valunnan kasvu Kuivat kesät Sateinen talvikausi Riski happamuus- ja metallikuorman kasvulle: todennäköisyys entistä useammin toistuville ja laajemmille toksisuushaitoille kasvaa MITEN NÄIHIN VARAUDUTAAN HS-MAIDEN VESIENSUOJELUSSA JA MAANKÄYTÖSSÄ? MITEN HAITTOJA LIEVENNETÄÄN?

LIFE+ -HANKE VOISI KESKITTYÄ Kartoittamaan HS-maiden (ja potentiaalisesti toksisten sedimenttien) sijaintia ja laatua Olemassa olevien aineistojen ja menetelmien demonstrointi Priorisoidut valuma-alueet, täsmäkartoitus Menetelmäkehitys Laatimaan skenaarioita ja riskikarttoja vesistöhaitoista muuttuvissa ilmasto-oloissa Ilmastomuutoksen vaikutukset maankäyttöön, hydrologiaan ja ainehuuhtoumiin Vesien ekologiseen tilaan ja kalastoon kohdistuvat riskit eri ilmasto-/sääoloissa ja kuormitustasoilla kuormituksen vähentämistarpeiden demonstrointi Luokittelemaan HS-maita haittapotentiaaliin perustuen Laatu, määrä, vesistöhaittojen todennäköisyys Kehittämään valmiuksia vähentää haittoja muuttuvissa ilmastooloissa Olemassa olevien vesiensuojelukeinojen evaluointi muuttuvissa ilmasto-oloissa Kehitystarpeet, testaus pilottikohteissa Laatimaan skenaarioita HS-maiden toimenpidevaihtoehtojen sosioekonomisista vaikutuksista Menetelmien kustannukset ja hyödyt, viljelijöiden ja vesien käyttäjien näkökulma Demonstroimaan HS-maiden parhaiden ympäristökäytäntöjen malleja (tiedon levittäminen)

Aikataulu ja rahoitus Hakemus ympäristöministeriölle 21.11. 2008, komissiolle 5.1. 2009, lyhyt lista rahoitettavista hankkeista loppukesästä 2009 Kansallinen rahoitusosuus tärkeä

Kiitos!