Kohtaavatko työelämän kielitaitotarpeet ja suomalainen kielitaitovaranto? TkT Marjatta Huhta, Metropolia amk Professori Sauli Takala

Kohtaavatko työelämän kielitaitotarpeet ja suomalainen kielitaitovaranto? TkT Marjatta Huhta, Metropolia amk Professori Sauli Takala

Session sisältö Yleistä työelämän kielitaidon tarpeista ja tarvekartoituksista (MH) Sauli Takalan alustus Keskustelua

Työelämän kielitaidon tarvekartoitukset Tehty Suomessa yli 20 vuotta, Euroopassa lähes 30 v. Onko kysytty oikeita kysymyksiä? Ovatko tulokset mitanneet oikeita asioita? Ovatko tulokset vertailukelpoisia? > ongelmia; emme tiedä

Tarvekartoitusten yleisantia Tarvemittaukset haasteellisia; menetelmät kehittyneet Yhä useampi tarvitsee työelämässä useampia kieliä Yhä useampi tarvitsee työssään muutakin kuin englantia ja ruotsia Tarvitaan parempaa ruotsin taitoa, ei useamman henkilön vähäistä taitoa Yrityssektorin tarvekartoitukset 90-luvun alusta ovat tuoneet esille kiinan, japanin, venäjän, espanjan, portugalin ja muiden maailman suurten kielten tarvetta; koulutusjärjestelmä ei ole reagoinut tarpeeseen

1979 1990 2000 2007 Swedish Monolingual Swedesh Russian Estonian English Somali Arabic Kurdish Chinese German Figure 10. Changes in the Finnish linguistic eco-system (Adopted from Kaplan & Baldauf 1997:312).

Kielikoulutuspolitiikkamme on vuodelta 1979 1. Kielikoululutuspolitiikan hahmottamisvaje 2. Sidosryhmien osallistamisvaje 3. Tutkimus- ja tiedonkeruuvaje 4. Auktoriteetti- ja päätöksentekovaje 5. Ajan merkkien lukemisvaje (Takala)

1. Kielikoulutuspolitiikan hahmottamisvaje Kokonaistilanneanalyysi on tekemättä Keskustelu kielipolitiikasta suuntautuu osiin, ei kokonaisuuteen Mikä taho kiinnostuisi kokonaisuudesta?

2. Sidosryhmien osallistamisvaje V. 1979 kielikoulutussuunnittelun malli sisältää yhteiskunnan vain koulutuksen toteuttajana roolissa Unohdettuja ovat tarvitsijat: teollisuus ja liiketoiminta; elinkeinoelämä; yhteiskunnan palvelusektorit; professionaalisen kieli- ja viestintätaidon kouluttajat / ammattikielen opettajat Esim. Opettajankoulutus 2020-mietintö

3. Tutkimus- ja tiedonkeruuvaje Kielitaidon tarvekartoitusten tulokset hyödyntämättä Kieliosaamisvarannon kartoittamiseksi tarvitaan sovittuja mittareita ja systemaattista tiedonkeruuta. Kenttä hajalla: peruskoulun kielivalinnat, A1, A2, B1, B2= (mikä on ruotsin varanto) yläasteen kielivalinnat, lukio, ammatillinen 2. aste (tarjonta/toteutuma), korkeakoulut (opintopisteet), yrityskoulutus: miten osaamisvaranto mitataan/summataan? Emme tiedä Suomen tosiasiallista kielivarantoa, vain joitakin indikaattoreita

4. Auktoriteetti- ja päätöksentekovaje Päätöksenteko on hajautunut: OKM, OPH, ylioppilastutkintolautakunta, kunnat, kuntaliitot, säätiöt KIEPO: Miten verkosto voi sitoutua pitkäjänteiseen, systemaattiseen kielikoulutuspoliittiseen työhön? Joka vuosikymmen tilanne arvioitava uudelleen: demografia, vaikuttavat tekijät, kansalaisten kielikäyttäytyminen, kieliolot. Kenelle silloin kuuluu valmisteluvalta, esittelyvalta, päätäntävalta? Kielikoulutuspoliittisella verkostolla on arvovaltavaje. Tarvitaan pitkäaikaista johto, päättäjä ja määritelty rooli: tutkijoiden keskustellessa poliitikot, päätöksentekijät ja valtionhallinto voivat jatkaa kansalliselle menestykselle haitallista hiljaiseloa.

Table 4. Simplified scale for professional language training use (redeveloped from Huhta 2002:12). C2 Mastery level C1 Active level B2 Manageable level B1 Limited level A2 Basic level A1 - Elementary level Fluent, precise, well constructed, confident communication for varied professional purposes. Confident skills for normal professional exchanges, without much obvious searching. Manages to participate; needs clever techniques to substitute for shortcomings in common professional exchanges. Manages situations through passive participation; uses simplified language; typical delays in reactions and understanding. Concentrates on listening and understanding; exchanges common phrases. Can recognize some parts of texts and formulaic language; can express some express formulaic language. I understand complex professional writing; I understand native speaker s fast speech, including regular accents; I take initiative in conversation and can express my ideas fluently in professional conversation I understand professional texts; I understand native speakers normal conversation; given time I can express my views well in conversation I can understand texts and speech on common topics; I can manage daily situations and many professional ones without much help I understand most parts of texts and many common conversations; I can deal with a number ordinary daily situations; I can understand common topics with some help I know some basics and can understand a number of elements in conversation, but I miss out main contents of conversations. I cannot use the language except for some phrases exchanged in frequent situations. I have studied a few elementary courses and can understand numbers, many signs and parts of frequently occurring texts. 180-460h 180-460h 180-360h 180-360h 180-360h 180-360h Total 1100-2400h

Stakeholder-based model of language program policy design (Huhta 2010: 233) 1. Societal level 1.1. Societal LC needs 1.2. National language policy Global communication environment EU language policies Demography of language eco-system Language needs analysis of key fields of national economy and culture Regular quantitative language needs surveys Established national language education policy-making authority structure 2. Education al system (Infrastruct ure) 3. Academic development of language teaching (Strategy) 4. Teaching systems and language teaching (Tactics) 5. Level of learners and language learning Language program policy making for primary, secondary and higher education Scientific foundations: Applied linguistics, sociolinguistics, psycholinguistics, language education and learning, language programme policy design Teacher education - general language teaching -teacher education program for professional purposes General education learners General education adult learners Organization and administration procedures Monitoring of language teaching practice Curriculum design approach Language education design Research Language teaching and learning theories Implementation of language teaching - organization - curriculum - plan for teaching - teaching materials Learner groups Individuals with specific language needs In-service Pre-service professional professional and and vocational learners vocational learners