Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen

Samankaltaiset tiedostot
TI-89 / TI-92 Plus ratkaisee tavallisten differentiaaliyhtälöiden ensimmäisen kertaluvun järjestelmiä. Esimerkiksi:

Johdanto: Parametrigrafiikka Parametriyhtälöiden piirtämisen vaiheet Parametri- ja funktiografiikan eroja

Kappale 9: Lukujonografiikka

Kappale 14: Jaetut näytöt

Johdanto: Jaetut näytöt Jaetun näytön asetukset ja näytöstä poistuminen Aktiivisen sovelluksen valitseminen

Numeerinen ratkaisija on erityisen käyttökelpoinen yllä olevan kaltaisten yhtälöiden ratkaisussa.

Piirtäminen napakoordinaatistossa

Kappale 6: Tavallinen Funktiografiikka

12. Differentiaaliyhtälöt

Kappale 10: Kolmiulotteinen grafiikka

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Kappale 20: Kantaluvut

Mukavia kokeiluja ClassPad 330 -laskimella

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

Tilastolliset toiminnot

Funktiot. 3.1 Itse määritellyn funktion lauseke Y = Funktio määritellään Y= -editorissa, jonne päästään näppäilemällä Y =.

TAULUKON TEKEMINEN. Sisällysluettelo

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33

Vektorit. Vektorin luominen Vektorin tuominen näyttöön Vektorin koon ja alkioiden muokkaaminen Vektorin poistaminen...

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon

Käyttöpaneelin käyttäminen

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

n. asteen polynomilla on enintään n nollakohtaa ja enintään n - 1 ääriarvokohtaa.

Funktio 1. a) Mikä on funktion f (x) = x lähtöjoukko eli määrittelyjoukko, kun 0 x 5?

Ensimmäisen kertaluvun yhtälön numeerinen ratkaiseminen

TI-30X II funktiolaskimen pikaohje

Käyttöpaneelin käyttäminen

Numeeriset menetelmät

Aluksi Kahden muuttujan lineaarinen yhtälö

Harjoitus 1: Matlab. Harjoitus 1: Matlab. Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1. Syksy 2006

19 Sovellukset TI -86 F1 F2 F3 F4 F5. M1 M2 M3 M4 M5 Petoeläin-saalis-malli

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

plot(f(x), x=-5..5, y= )

HYVÄKSILUKEMISEN TEKEMINEN ILMAN ENNAKKOPÄÄTÖSTÄ

Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9.

Värähtelevä jousisysteemi

Käy vastaamassa kyselyyn kurssin pedanet-sivulla (TÄRKEÄ ensi vuotta ajatellen) Kurssin suorittaminen ja arviointi: vähintään 50 tehtävää tehtynä

TI TestGuard. Pikaopas

Kortinhaltijat joilla on maksukeskeytys Maksuryhmään liitettyjen kortinhaltijoiden lukumäärä, joiden maksut ovat tilapäisesti keskeytetty.

Luento 2: Viivan toteutus

Derivaatta graafisesti, h- ja keskeisdifferenssimuodot GeoGebralla Valokuva-albumi

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

FUNKTION KUVAAJAN PIIRTÄMINEN

Lineaarinen yhtälöryhmä

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö

Kappale 16: Tilastot ja datakaaviot


P6SLite ohjaus- ja zoom komennot

TAULUKOINTI. Word Taulukot

Valitse aineisto otsikoineen maalaamalla se hiirella ja kopioimalla (Esim. ctrl-c). Vaihtoehtoisesti, Lataa CSV-tiedosto

Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto

Yleistä vektoreista GeoGebralla

2v 1 = v 2, 2v 1 + 3v 2 = 4v 2.. Vastaavasti ominaisarvoa λ 2 = 4 vastaavat ominaisvektorit toteuttavat. v 2 =

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

BM20A0900, Matematiikka KoTiB3

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8)

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

FUNKTION KUVAAJAN PIIRTÄMINEN

GeoGebra-harjoituksia malu-opettajille

Yhtälöryhmät 1/6 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt

Tekijä Pitkä matematiikka

Hannu Mäkiö. kertolasku * jakolasku / potenssiin korotus ^ Syöte Geogebran vastaus

IDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO KÄYTTÖOHJE TIETOVARASTON KUUTIOT

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Vastaus: Määrittelyehto on x 1 ja nollakohta x = 1.

Geogebra -koulutus. Ohjelmistojen pedagoginen hyödyntäminen

Kun yhtälöä ei voi ratkaista tarkasti (esim yhtälölle x-sinx = 1 ei ole tarkkaa ratkaisua), voidaan sille etsiä likiarvo.

Kappale 21: Muistin ja muuttujien hallinta

Muuttujien määrittely

a) Sievennä lauseke 1+x , kun x 0jax 1. b) Aseta luvut 2, 5 suuruusjärjestykseen ja perustele vastauksesi. 3 3 ja

Luvuilla laskeminen. Esim. 1 Laske

Demo 1: Simplex-menetelmä

4. Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Matematiikan peruskurssi (MATY020) Harjoitus 10 to

Lue tehtävänannot huolella. Tee pisteytysruudukko 1. konseptin yläreunaan. ILMAN LASKINTA -OSIO! LASKE KAIKKI SEURAAVAT TEHTÄVÄT:

NAP: Merenkulun reitti- ja aikataulueditorin käyttöohje

MAA7 7.1 Koe Jussi Tyni Valitse kuusi tehtävää! Tee vastauspaperiin pisteytysruudukko! Kaikkiin tehtäviin välivaiheet näkyviin!

Tentti erilaiset kysymystyypit

Juha Haataja

Excelin käyttö mallintamisessa. Regressiosuoran määrittäminen. Käsitellään tehtävän 267 ratkaisu.

4.1 Kaksi pistettä määrää suoran

Kappale 2: TI.89:n käyttäminen

3.1 Väliarvolause. Funktion kasvaminen ja väheneminen

Metropolia ammattikorkeakoulu TI00AA : Ohjelmointi Kotitehtävät 3

KSAO Liiketalous 1. Asiakirjan ulkoasuun vaikuttavat tekstin muotoilut ja kappale muotoilut. Kappaleen ulkoasuun vaikuttavia tekijöitä:

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

ph-titrauskuvaajan piirto LoggerProlla, Tl-Nspirellä,Class Padillä, GeoGebralla ja LibreOfficella

2 Pistejoukko koordinaatistossa

Matematiikan tukikurssi

Differentiaalilaskenta 1.

Opas administraattori-tason käyttäjille. MANAGERIX -ohjelman esittely... 2 Kirjautuminen... 2

Transkriptio:

Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen 11 Johdanto: Differentiaaliyhtälön piirtäminen... 164 Yleiskatsaus: Differentiaaliyhtälöiden piirtämisen vaiheet... 166 Differentiaaliyhtälöiden ja funktioiden piirtämisen erot... 167 Alkuehtojen asettaminen... 172 Yhtälöryhmän määritteleminen korkeamman kertaluvun yhtälöille... 174 Esimerkki: Toisen kertaluvun yhtälö... 175 Esimerkki: Kolmannen kertaluvun yhtälö... 177 Akseleiden asettaminen ajalle ja kustomoiduille kaavioille... 178 Esimerkki: Aika-akselit ja kustomoidut akselit... 179 Esimerkki: RK:n ja Eulerin vertailua... 181 Esimerkki: desolve( )-funktio... 184 Vianetsintä grafiikan Fields-esitystavalla... 185 Tässä kappaleessa kuvataan differentiaaliyhtälöiden graafista ratkaisua TI-89-laskimella. Lisätietoja kappaleessa 6: Tavallinen funktiografiikka. Huom! Differentiaaliyhtälö on: Ensimmäisen kertaluvun yhtälö, kun siinä esiintyy vain ensimmäisen kertaluvun derivaattoja. Tavallinen, kun kaikki derivaatat ovat suhteessa samaan riippumattomaan muuttujaan. TI-89 ratkaisee tavallisten differentiaaliyhtälöiden ensimmäisen kertaluvun järjestelmiä. Esimerkiksi: y' =.001 y ù (100 ì y) tai ensimmäisen kertaluvun differentiaalipariyhtälöitä kuten: y1' = ë y1 + 0.1 ù y1 ù y2 y2' = 3 ù y2 ì y1 ù y2 Voit ratkaista korkeamman kertaluvun yhtälöitä määrittelemällä ne ensimmäisen kertaluvun yhtälöryhmänä. Esimerkiksi: y'' + y = sin(t) voidaan määritellä y1' = y2 y2' = ë y1 + sin(t) Voit piirtää haluamasi ratkaisukäyrän differentiaaliyhtälölle, kun asetat sopivat alkuehdot. Voit myös piirtää kulmakertoimen tai suuntakentän ja tarkastella useamman ratkaisukäyrän käyttäytymistä. TI-89 käyttää piirtämisessä numeerisia menetelmiä, jotka määrittelevät tosien ratkaisujen likiarvoja. Uuden desolve()- funktion avulla voit ratkaista joitakin differentiaaliyhtälöitä symbolisesti. Tässä kappaleessa käsitellään desolve()-funktiota, lisätietoja liitteessä A. Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen 163

Johdanto: Differentiaaliyhtälön piirtäminen Piirrä ratkaisu logistiselle ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälölle y' =.001yù(100ìy). Aloita piirtämällä ensin pelkkä kulmakerroinkenttä. Syötä sitten alkuehdot Y= editorissa ja grafiikkanäytössä. Vaihe Näppäimet Näyttö 1. Ota esiin MODE-valintaikkuna. Valitse Graph-tilaksi DIFF EQUATIONS. 3 B 6 2. Ota esiin Y= editori ja tyhjennä se. Määrittele sitten ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö: y1'(t)=.001y1ù (100ì y1) Merkin ù saat painamalla p. Älä käytä kertomerkitöntä kertolaskua muuttujan ja sulkumerkkien välissä. Kertomerkitöntä kertolaskua kohdellaan funktiokutsuna. Jätä alkuehto yi1 tyhjäksi. 3. Ota esiin GRAPH FORMATS - valintaikkuna. Aseta Axes = ON, Labels = ON, Solution Method = RK ja Fields = SLPFLD. Tärkeää: Yhtä differentiaaliyhtälöä piirrettäessä Fields täytyy olla SLPFLD tai FLDOFF. Jos Fields=DIRFLD, tulostuu virheilmoitus,kun kuvaajaa piirretään 4. Ota esiin ikkunaeditori ja aseta ikkunamuuttujat kuten oikealla. 5. Ota esiin grafiikkanäyttö. Koska et määritellyt alkuehtoa, piirretään ainoastaan kulmakerroinkenttä (määritelty valinnalla Fields=SLPFLD GRAPH FORMATS -valintaikkunassa). # ƒ8.001 Y1pc100 Y1d Í DDB2 DDB2 DB1 DB1 $ 0D10D.1D0D 10D110D 10D 10D 120D10D 0D.001D 20 % Tärkeää: Jos valitaan y1', TI-89 piirtää y1:n ratkaisukäyrän, ei derivaattaa y1'. 164 Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen

Vaihe Näppäimet Näyttö 6. Palaa Y= editoriin ja syötä alkuehto: yi1=10 7. Palaa grafiikkanäyttöön. Y= editorissa syötetyt alkuehdot sijoittuvat aina kohtaan t0. Kuvaaja alkaa alkuehdon määräämässä kohdassa ja piirtyy oikealle ja sen jälkeen vasemmalle. # 10 % Alkuehto merkitty ympyrällä. 8. Palaa Y=editoriin ja muuta yi1 syöttääksesi kaksi alkuehtoa listana: yi1={10,20} #C 2[ 10b202\ 9. Palaa grafiikkanäyttöön. % 10. Näppäile 2Š IC ja valitse alkuehto. Syötä t=40 ja y1=45 kehotteen mukaisesti. Alkuehtoa valitessasi voit määritellä muitakin t:n arvoja kuin arvon t0, joka on syötetty Y= editorissa tai ikkunaeditorissa. Sen sijaan että syöttäisit t:n ja y1:n sen jälkeen kun olet painanut näppäintä 2Š, voit siirtää kohdistimen pisteeseen näytöllä ja painaa. Voit jäljittää Y= editorissa määriteltyjen alkuehtojen käyriä painamalla. Et voi kuitenkaan jäljittää itse valitsemasi alkuehdon käyrää. 2Š 40 45 Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen 165

Yleiskatsaus: Differentiaaliyhtälöiden piirtämisen vaiheet Differentiaaliyhtälöiden piirtäminen tapahtuu samojen yleisten periaatteiden mukaisesti kuin y(x)-funktioiden piirtäminen, jota käsitellään kappaleessa 6: Tavallinen funktiografiikka. Eroavaisuudet käsitellään tässä osiossa. Differentiaaliyhtälöiden piirtäminen Aseta Graph (3) = DIFF EQUATIONS. Aseta tarvittaessa myös kulmatila. Määrittele yhtälöt ja tarvittaessa alkuehdot Y= editorissa ( #). Vihje: Kytke tilastolliset datakaaviot pois näppäilemällä 5 tai poista ne valinnoista painamalla. Lisätietoja kappaleessa 16. Valitse piirrettävät yhtälöt painamalla ( ). Aseta yhtälön esitystyyli (2 ˆ), jos tarpeen. Huom! Fields-esitystapa on ratkaiseva riippuen yhtälön kertaluvusta (sivu 185). Aseta grafiikan esitystapa ( Í or ƒ 9). Solution Method ja Fields -esitystapoja käytetään vain differentiaaliyhtälöissä. Huom! Käyvät Axes-asetukset ovat riippuvaisia Fieldsesitystavasta (sivut 178 ja 185). Aseta akselit (2 ) haluamallasi tavalla Fields-esitystavan mukaisesti. Huom! Solution Methodja Fields-esitystavoista riippuen näyttöön tulee eri ikkunamuuttujia. Määritä tarkasteluikkuna ( $). Vihje: Zoom muuttaa myös tarkasteluikkunan. Piirrä yhtälöiden kuvaajat ( %). 166 Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen

Differentiaaliyhtälöiden ja funktioiden piirtämisen erot Tässä kappaleessa oletetaan, että osaat jo piirtää y(x)-funktioita kappaleessa 6: Tavallinen funktiografiikka kuvatulla tavalla. Tässä kappaleessa kuvataan eroavaisuuksia. Grafiikkatilan asettaminen Aseta Graph = DIFF EQUATIONS painamalla 3 ennen kuin määrittelet differentiaaliyhtälöitä tai asetat ikkunamuuttujia. Y= editorissa ja ikkunaeditorissa voit syöttää tietoja vain senhetkiselle Graph-tilaasetukselle. Differentiaaliyhtälöiden määritteleminen Y=editorissa Määrittele alkuehtojen käyttöönotto muuttujan arvolla t0. Voit asettaa t0:n myös ikkunaeditorissa. Määrittele vastaavalle differentiaaliyhtälölle yksi tai useampi alkuehto kohdassa yi. Voit määritellä differentiaaliyhtälöitä välillä y1'(t) y99'(t). Vihje: Voit käyttää komentoa Define Homenäytössä funktioiden ja yhtälöiden määrittelemiseen. Kun syötät yhtälöitä Y=editorissa, älä viittaa tuloksiin muodossa y(t). Esimerkiksi: Älä käytä kertomerkitöntä kertolaskua Syötä: y1' =.001y1ù(100ìy1) muuttujan ja sulkumerkkisen lausekkeen välissä. Kertomerkitöntä Älä syötä: y1' =.001y1(t)ù(100ìy1(t)) kertolaskua kohdellaan funktiokutsuna. Vain ensimmäisen kertaluvun yhtälöitä voi syöttää Y= editorissa. Voit piirtää toisen tai korkeamman kertaluvun yhtälöitä syöttämällä ne ensimmäisen kertaluvun yhtälöryhmänä. Lisätietoja sivulla 174. Tarkempaa tietoa alkuehtojen asettamisesta sivulla 172. Differentiaaliyhtälöiden valitseminen Näppäilemällä voit valita differentiaaliyhtälön, mutta et sen alkuehtoa. Tärkeää: Jos valitaan y1', piirretään y1 :n ratkaisukäyrä, ei derivaattaa y1'. Tämä riippuu myös akseliasetuksista. Esitystyylin valitseminen Näppäinyhdistelmällä 2ˆ Style ovat käytössä vain tyylit Line, Dot, Square, Thick, Animate ja Path. Dot ja Square merkitsevät vain niitä diskreettiarvoja (lisäyksellä tstep), joilla differentiaaliyhtälöä kuvataan. Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen 167

Grafiikan esitystapojen asettaminen Näppäile Í Y= editorissa, ikkunaeditorissa tai grafiikkanäytössä. Differentiaaliyhtälöihin liittyvät esitystavat ovat: Tärkeää: Fields-esitystapa on erityisen tärkeä differentiaaliyhtälöiden piirtämisen onnistumiselle. Katso Vianetsintä grafiikan Fields-esitystavalla sivulla 185. Vihje: Jos painat kulmakertoimen tai suuntakentän piirtämisen aikana, kuvajaa pysähtyy kentän piirtämisen jälkeen mutta ennen ratkaisujen esittämistä. Jatka painamalla uudelleen. Vihje: Peruuta piirtäminen painamalla. Esitystapa Graph Order Solution Method Fields Kuvaus Ei käytössä. Määrittelee differentiaaliyhtälöiden ratkaisussa käytettävän menetelmän. RK Rungen ja Kuttan menetelmä. Lisätietoja tämän menetelmän käyttämästä algoritmista Liitteessä B. EULER Eulerin menetelmä. Voit valita joko suuremman tarkkuuden tai nopeuden. Yleensä RK on tarkempi kuin EULER, mutta ratkaisun löytäminen kestää kauemmin. Määrittelee, piirretäänkö differentiaaliyhtälölle kenttä. SLPFLD Piirtää kulmakerroinkentän vain yhdelle ensimmäisen kertaluvun yhtälölle. Kentässä t on x-akselilla ja ratkaisu y-akselilla. Lisätietoja kulmakerroinkentän käytöstä alkaen sivulta 164. DIRFLD Piirtää suuntakentän vain yhdelle toisen kertaluvun yhtälölle (tai ensimmäisen kertaluvun yhtälöparille). Akselit on määritelty käyttäjäkohtaisissa asetuksissa. Lisätietoja suuntakentän käytöstä alkaen sivulta 175. FLDOFF Ei esitä kenttää. Voidaan käyttää kaikkien kertalukujen yhtälöillä, mutta sitä on pakko käyttää kolmannesta kertaluvusta ylöspäin. Syötä kaikille yhtälöille sama määrä alkuehtoja Y= editorissa (sivu 172) Esimerkki sivulla 177. 168 Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen

Akselien asettaminen Y= editorissa toiminnon 2 Axes toimivuus riippuu voimassa olevasta grafiikan esitystavasta. Jos 2 on käytettävissä, voit valita differentiaaliyhtälön piirtämisessä käytettävät akselit. Lisätietoja sivulla 178. Akselit TIME CUSTOM Kuvaus Kaavioi t:n x-akselille ja y:n (valittujen yhtälöiden ratkaisut) y-akselille. Antaa käyttäjän valita x- ja y-akselit. Ikkunamuuttujat Differentiaaliyhtälöiden kuvaajat käyttävät seuraavia ikkunamuuttujia. Grafiikan esitystavoista Solution Method ja Fields riippuen kaikkia muuttujia ei näy ikkunaeditorissa ( $) samanaikaisesti. Huom! Jos tmax < t0, tstep täytyy olla negatiivinen. Huom! Jos Fields=SLPFLD, tplot jätetään huomiotta ja sen oletetaan olevan sama kuin t0. Muuttuja t0 tmax, tstep tplot Kuvaus Ajankohta, jolloin Y= editoriin syötetyt alkuehdot otetaan käyttöön. Voit asettaa muuttujan t0 ikkunaeditorissa ja Y= editorissa. (Jos asetat t0:n Y= editorissa, tplot asetetaan automaattisesti samaan arvoon.) Käytetään määrittelemään t-arvot, joissa yhtälöt kaavioidaan: y'(t0) y'(t0+tstep) y'(t0+2ù tstep)... lisäys... y'(tmax) Jos Fields = SLPFLD, tmax jätetään huomioimatta. Yhtälöt kaavioidaan t0:sta näytön kumpaankin reunaan lisäyksellä tstep. Ensimmäinen kaavioitu t-arvo. Jos se ei ole tstep-lisäys, kaaviointi aloitetaan seuraavasta tstep-lisäyksestä. Joissakin tilanteissa ensimmäiset t0:lla lasketut ja kaavioidut pisteet eivät ole visuaalisesti kiinnostavia. Jos asetat arvon tplot suuremmaksi kuin t0, voit aloittaa kaavion mielenkiintoiselta alueelta, jolloin piirtäminen on nopeampaa ja grafiikkanäyttö pysyy selkeämpänä. Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen 169

Ikkunamuuttujat (Jatkoa) Huom: Lisätietoja Fieldsesitystavan vaikutuksesta ncurves:in käyttöön sivulla 172. xmin, xmax, ymin, ymax xscl, yscl ncurves diftol fldres Estep dtime Tarkasteluikkunan raja-arvot. x- ja y-akselien asteikkomerkkien välinen etäisyys. Niiden ratkaisukäyrien lukumäärä (0 10), jotka piirretään automaattisesti, jos alkuehtoa ei määritellä. Oletus ncurves = 0. Kun ncurves on käytössä, t0 asetetaan väliaikaisesti näytön keskikohtaan ja alkuehdot jaetaan tasaisesti pitkin y-akselia, jolloin: ymax ì ymin increment = ncurves + 1 Alkuehdon y-arvot ovat: ymin + increment ymin + 2ù (increment) ymin + ncurvesù (increment) (Solution Method = vain RK-menetelmässä) Toleranssin, jota RK-menetelmä käyttää helpottaakseen askelkoon valitsemista yhtälön ratkaisemiseksi, täytyy olla 1Eë 14. (Fields = vain SLPFLD- tai DIRFLD-menetelmässä) Niiden pystyrivien lukumäärä (1-80), joita käytetään kulmakertoimen tai suuntakentän piirtämiseen koko näytön leveydeltä. (Solution Method = vain EULER-menetelmässä) Eulerin toistot tstep-arvojen välillä; täytyy olla kokonaisluku >0. Voit parantaa tarkkuutta kasvattamalla muuttujaa Estep kaavioimatta lisäpisteitä. (Fields = vain DIRFLD-menetelmässä) Ajankohta, jossa suuntakenttä piirretään. Vakioarvot (valitsemalla 6:ZoomStd työkalupalkkivalikossa Zoom) ovat: t0 = 0. xmin = ë 1. ymin = ë 10. ncurves = 0. tmax = 10. xmax = 10. ymax = 10. diftol =.001 tstep =.1 xscl = 1. yscl = 1. Estep = 1. tplot = 0. fldres = 20. dtime = 0. Saatat joutua muuttamaan t-muuttujien vakioarvoja, jotta tarvittavat pisteet voidaan kaavioida. 170 Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen

fldpicjärjestelmämuuttuja Kun piirretään kulmakerroin tai suuntakenttä, kentän kuva tallennetaan automaattisesti järjestelmämuuttujaan fldpic. Jos suoritat toiminnon, joka piirtää kaavioidut yhtälöt uudelleen, mutta ei vaikuta kenttään, TI-89 käyttää muuttujaan fldpic tallennettua kuvaa eikä piirrä kenttää kokonaan uudelleen. Tämä voi nopeuttaa uudelleen piirtämistä huomattavasti. fldpic poistetaan automaattisesti, kun poistut differentiaaliyhtälöiden grafiikkatilasta tai kun otat esiin kuvaajan, jossa Fields = FLDOFF. Kuvaajan tarkastelu Huom! Jäljityksen aikana voit siirtää kohdistimen haluamaasi pisteeseen syöttämällä t-arvon ja painamalla. Vihje: Voit käyttää QuickCenteriä milloin tahansa jäljityksen aikana, vaikka kohdistin olisikin vielä näytöllä. Voit tarkastella kuvaajaa samojen työkalujen avulla kuin funktiografiikassa. Näytöllä esiintyvät koordinaatit esitetään suorakulmaisessa muodossa tai napamuodossa graafisen esitystavan asetusten mukaisesti. Työkalu Vapaasti liikkuva kohdistin Differentiaaliyhtälöiden kuvaajissa: Toimii kuten funktioiden kuvaajissa. Zoom Toimii kuten funktioiden kuvaajissa. Trace Vaikuttaa vain ikkunamuuttujiin x (xmin, xmax, xscl) ja y (ymin, ymax, yscl). Ei vaikuta ikkunamuuttujiin t (t0, tmax, tstep, tplot), jos et valitse 6:ZoomStd (asettaa kaikki ikkunamuuttujat vakioarvoihinsa). Voit siirtää kohdistinta käyrää pitkin tstep kerrallaan. Voit siirtyä n. 10 kaavioitua pistettä kerrallaan näppäilemällä 2Btai 2A. Voit jäljittää käyriä, jos syötät alkuehtoja Y= editorissa tai annat ikkunamuuttujan ncurves kaavioida käyriä automaattisesti. Jos valitset alkuehdot grafiikkanäytöllä näppäilemällä 2Š IC, et voi jäljittää käyriä. Jos siirrät kohdistimen pois näytöltä (ylös tai alas, vasemmalle tai oikealle), voit keskittää QuickCenter:in avulla tarkasteluikkunan kohdistimen kohdalle painamalla. Voit tarkastella kaikkien kaavioitujen käyrien ratkaisuja näppäimellä C tai D. Math Vain 1:Value käytettävissä. TIME-akseleilla funktion y(t) ratkaisuarvo (yc) esitetään määritellyllä t -arvolla. CUSTOM-akseleilla muuttujia x ja y vastaavat arvot riippuvat valitsemistasi akseleista. Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen 171

Alkuehtojen asettaminen Voit syöttää alkuehtoja Y= editorissa, antaa TI-89:n laskea alkuehdot automaattisesti tai valita ne grafiikkanäytöstä. Alkuehtojen syöttäminen Y= editorissa Voit määritellä yhden tai useamman alkuehdon Y= editorissa. Jos ehtoja on useita, ne on syötettävä listana aaltosulkeiden sisällä ja erotettava toisistaan pilkuilla. Syötä yhtälön y1' alkuehdot käyttämällä riviä yi1 jne. Määrittele alkuehtojen käyttöönotto muuttujalla t0. Se on samalla ensimmäinen t-arvo, jonka perusteella kuvaajaa lasketaan. Jos haluat piirtää useampia ratkaisuja, syötä alkuehtojen luettelo. Syötä {10,20} vaikka näytössä on {10 20}. Huom! Lisätietoja korkeamman kertaluvun yhtälöiden määrittelemisestä yhtälöryhmänä sivulla 174. Toisen ja sitä korkeamman kertaluvun differentiaaliyhtälöille on määriteltävä ensimmäisen kertaluvun yhtälöryhmä Y= editorissa. Jos alkuehtoja syötetään, jokaiselle ryhmän yhtälölle on syötettävä yhtä monta alkuehtoa. Muussa tapauksessa laskin ilmoittaa virheestä Dimension error. Jos alkuehtoja ei syötetä Y=editorissa Jos et syötä alkuehtoja, ikkunamuuttuja ncurves ( $) määrittää automaattisesti piirrettävien ratkaisukäyrien lukumäärän (oletusarvo ncurves = 0). Voit syöttää arvon väliltä 0-10. Grafiikan esitystapa Fields ( Í) ja Axes-asetus kuitenkin määräävät, käytetäänkö ikkunamuuttujaa ncurves. Vihje: Jos et syötä alkuehtoja, käytä SLPFLDasetusta (jossa ncurves=0) tai DIRFLD-asetusta, niin saat näyttöön pelkän kulmakertoimen tai suuntakentän. Huom! SLPFLD on tarkoitettu vain yhdelle ensimmäisen kertaluvun yhtälölle. DIRFLD on tarkoitettu vain toisen kertaluvun yhtälölle (tai ensimmäisen kertaluvun yhtälöparille). Jos Fields = SLPFLD DIRFLD Toiminta: ncurves käytössä käyrien piirtämiseen, jos sitä ei ole määritelty nollaksi. ncurves ei käytössä. Mitään käyriä ei piirretä. FLDOFF ncurves käytössä, jos Axes = TIME (tai jos Axes = Custom ja x-akseli on t). Muussa tapauksessa laskin antaa virheilmoituksen Diff Eq setup. Kun ncurves on käytössä, t0 asetetaan väliaikaisesti grafiikkanäytön keskipisteeseen. Y= editorissa tai ikkunaeditorissa asetettua t0-arvoa ei kuitenkaan muuteta. 172 Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen

Alkuehdon valitseminen grafiikkanäytössä Kun differentiaaliyhtälöä piirretään (riippumatta siitä, esitetäänkö ratkaisukäyrää), voit valita haluamasi pisteen grafiikkanäytössä ja käyttää sitä alkuehtona. Huom! Asetuksilla SLPFLD tai DIRFLD voit itse valita alkuehtoja riippumatta siitä, syötätkö alkuehtoja Y= editorissa. Huom! Asetuksella FLDOFF voit itse valita alkuehtoja. Jos syötät kolme tai useampia yhtälöitä, sinun täytyy kuitenkin syöttää jokaisen yhtälön alkuehdoksi yksittäisarvo (ei lista) Y= editorissa. Muussa tapauksessa laskin antaa virheilmoituksen Dimension error. Jos Fields = SLPFLD tai DIRFLD Toimi näin: 1. Paina 2Š. 2. Määrittele alkuehto. Joko: Siirrä kohdistin haluamaasi pisteeseen ja paina. tai Syötä kummallekin koordinaatille arvo ja paina. Asetuksella SLPFLD (vain ensimmäinen kertaluku) syötä arvot t0 ja y(t0). Asetuksella DIRFLD (vain toinen kertaluku tai ensimmäisen kertaluvun yhtälöpari) syötä arvot kummallekin y(t0)-alkuehdolle, jossa t0 on Y= editorissa tai ikkunaeditorissa asetettu arvo. Ympyrä merkitsee alkuehdon ja ratkaisukäyrä piirretään. FLDOFF 1. Paina 2Š. Valitse akselit, joille haluat syöttää alkuehtoja. t on käypä valinta. Voit määritellä t0-arvon. Valintojasi käytetään kuvaajien akseleina. 2. Voit hyväksyä oletusasetukset tai muuttaa niitä. Paina sen jälkeen. 3. Määrittele alkuehto kuten kohdissa SLPFLD tai DIRFLD. Tärkeää ratkaisukäyrän jäljittämisessä Kun syötät alkuehtoja Y= editorissa tai annat ikkunamuuttujan ncurves piirtää ratkaisukäyriä automaattisesti, voit jäljittää käyriä painamalla. Et voi kuitenkaan jäljittää käyrää, joka on piirretty itse valitsemiesi alkuehtojen pohjalta. Sellaiset käyrät piirretään, mutta niitä ei kaavioida. Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen 173

Yhtälöryhmän määritteleminen korkeamman kertaluvun yhtälöille Y= editorissa kaikki differentiaaliyhtälöt täytyy syöttää ensimmäisen kertaluvun yhtälöinä. Korkeamman kertaluvun yhtälöt täytyy muuntaa yhtä monen ensimmäisen kertaluvun yhtälöryhmäksi. Yhtälön muuntaminen ensimmäisen kertaluvun yhtälöryhmäksi Huom! Yhtälön oikea puolisko saa sisältää vain eiderivoitavia muuttujia, jotta se voidaan muuntaa ensimmäisen kertaluvun yhtälöksi. Yhtälöryhmä voidaan määritellä monin eri tavoin, mutta seuraava menetelmä on yleisesti käytössä. 1. Kirjoita alkuperäinen yhtälö uudelleen, y'' + y' + y = e x mikäli se on tarpeen. a. Ratkaise korkeimman kertaluvun y'' = e x ì y' ì y derivaatta. b. Ilmaise se y:n ja t:n avulla. y'' = e t ì y' ì y c. Suorita korvaukset vain yhtälön oikeassa puoliskossa, jotta viittaukset derivaatan arvoihin voidaan eliminoida. Korvattava: y y' y'' y''' y (4) Korvaava: y1 y2 y3 y4 y5 Älä vielä suorita korvauksia vasemmassa puoliskossa. y'' = e t ì y2 ì y1 d. Suorita derivaatan arvojen korvaukset yhtälön vasemmassa puoliskossa. Korvattava: y' y'' y''' y (4) Korvaava: y1' y2' y3' y4' y2' = e t ì y2 ì y1 Huom! Yllä olevien korvausten perusteella Y= editorissa käytettävät y'- rivit ovat: y1' = y' y2' = y'' jne. Joten tämän esimerkin toisen kertaluvun yhtälö syötetään riville y2'. 2. Määrittele yhtälöryhmä Y=editorin riveillä: y1' = y2 y2' = y3 y3' = y4... yn ' = kertaluvun n yhtälö Tällaisessa ryhmässä yhtälön y1' ratkaisu on kertaluvun n yhtälön ratkaisu. Voit myös jättää valitsematta muita ryhmän yhtälöitä. 174 Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen

Esimerkki: Toisen kertaluvun yhtälö Toisen kertaluvun differentiaaliyhtälö y''+y = 0 on yksinkertainen harmoninen värähtelijä. Muunna se yhtälöryhmäksi Y= editoria varten. Piirrä ratkaisu alkuehdoilla y(0) = 0 ja y'(0) = 1. Esimerkki Huom! t0 on ajankohta, jolloin alkuehdot otetaan käyttöön. Se on myös ensimmäinen t-arvo, jonka perusteella kuvaaja piirretään. Oletusarvo t0=0. Tärkeää: Toisen kertaluvun yhtälöille on asetettava Fields=DIRFLD tai FLDOFF. 1. Paina 3 ja aseta Graph=DIFF EQUATIONS. 2. Määrittele yhtälöryhmä toisen y'' + y = 0 kertaluvun yhtälölle sivun 174 y'' = ëy ohjeiden mukaisesti. y'' = ëy1 Kirjoita yhtälö uudelleen ja y2' = ëy1 suorita tarvittavat korvaukset. 3. Syötä yhtälöryhmä Y= editorissa ( #). 4. Syötä alkuehdot: yi1=0 ja yi2=1 5. Näppäile Í ja aseta Axes = ON, Labels = OFF, Solution Method = RK ja Fields = DIRFLD. yi1 on y(0):n alkuehto. yi2 on y'(0):n alkuehto. Tärkeää: Asetus Fields=DIRFLD ei voi kaavioida aika-akselia. Laskin antaa virheilmoituksen Invalid Axes, jos Axes=TIME tai jos t on asetettu CUSTOM-akselina. 6. Paina 2 Y= editorissa ja varmista, että Axes = CUSTOM ja että akselit ovat y1 ja y2. 7. Aseta ikkunamuuttujat ikkunaeditorissa ( $). 8. Ota esiin grafiikkanäyttö ( %). t0=0. xmin=ë 2. ncurves=0. tmax=10. xmax=2. diftol=.001 tstep=.1 xscl=1. fldres=14. tplot=0. ymin=ë 2. dtime=0. ymax=2. yscl=1. x-akseli = y1 = y y-akseli = y2 = y' Jos valitset ZoomSqr ( 5), huomaat, että vaihetasorata onkin itse asiassa ympyrä. ZoomSqr muuttaa kuitenkin ikkunamuuttujasi. Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen 175

Harmonisen värähtelijän tarkastelu onnistuu parhaiten jaetussa näytössä, jossa voit tarkkailla y:n ja y':n muuttumista ajan (t) suhteen. Huom! Voit esittää eri kuvaajia jaetun näytön eri puoliskoilla käyttämällä kaksigrafiikkatilaa. Tärkeää: Koska Fields=DIRFLD ei voi kaavioida aika-akselia, Fields-asetusta on muutettava. FLDOFF kytkee kaikki kentät pois päältä. 9. Paina 3 ja muuta tilaasetuksia sivulla 2 oheisen esimerkin mukaisesti. Sulje MODE-valintaikkuna, jolloin kuvaaja piirretään uudelleen. 10. Vaihda jaetun näytön oikeaan puoliskoon näppäilemällä 2a. 11. Valitse y1' ja y2' painamalla. Kummassakin puoliskossa käytetään samoja yhtälöitä. Mitään yhtälöitä ei kuitenkaan valita ensin oikeassa puoliskossa 12. Paina Í ja aseta Fields = FLDOFF. 13. Paina 2 Y= editorissa ja varmista, että Axes = TIME. Huom! Kun siirryt kaksigrafiikkatilaan, oikean puoliskon ikkunamuuttujat asetetaan oletusarvoihinsa Kun siirryt kaksigrafiikkatilaan, oikean puoliskon ikkunamuuttujat asetetaan oletusarvoihinsa. 14. Muuta ymin ja ymax ikkunaeditorissa esimerkin mukaisesti 15. Ota esiin grafiikkanäyttö toista kuvaajaa varten näppäilemällä %. Vasen puolisko esittää vaihetasoradan. Oikea puolisko esittää ratkaisukäyrän ja sen derivaatan. 16. Palaa alkuperäisen kuvaajan kokonaiseen näyttöön. Vaihda näytön vasempaan puoliskoon näppäilemällä 2a. Paina sitten 3 ja vaihda Split Screen -asetusta. ymin=ë 2. ymax=2. y' Split Screen = FULL y 176 Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen

Esimerkki: Kolmannen kertaluvun yhtälö Kirjoita kolmannen kertaluvun differentiaaliyhtälö y'''+2y''+2y'+y = sin(x) yhtälöryhmäksi ja syötä se Y= editoriin. Esitä ratkaisu ajan funktiona käyttämällä alkuehtoja y(0) = 0, y'(0) = 1 ja y''(0) = 1. Esimerkki Huom! t0 on ajankohta, jolloin alkuehdot otetaan käyttöön. Oletusarvo t0=0. 1. Paina 3 ja aseta Graph=DIFF EQUATIONS 2. Määrittele yhtälöryhmä kolmannen kertaluvun yhtälölle (ks. sivu 174). Kirjoita yhtälö uudelleen ja suorita tarvittavat korvaukset. 3. Syötä yhtälöryhmä Y= editorissa ( #). 4. Syötä alkuehdot: y''' + 2y'' + 2y' + y = sin(x) y''' = sin(x) ì 2y'' ì 2y' ì y y''' = sin(t) ì 2y'' ì 2y' ì y y''' = sin(t) ì 2y3 ì 2y2 ì y1 y3' = sin(t) ì 2y3 ì 2y2 ì y1 yi1=0, yi2=1 ja yi3=1 5. Varmista, että vain yksi y1' valitaan. Kumoa muiden yhtälöiden valinta painamalla. Tärkeää: Yhtälön y1' ratkaisu on kolmannen kertaluvun yhtälön ratkaisu. Tärkeää: Kolmannen tai sitä korkeamman kertaluvun yhtälöille on asetettava Fields=FLDOFF. Muussa tapauksessa laskin antaa virheilmoituksen Undefined variable. Huom! Asetuksella Axes=TIME valitun yhtälön ratkaisu kaavioidaan aikaa (t) vastaan. 6. Paina Í ja aseta Axes = ON, Labels = ON, Solution Method = RK ja Fields = FLDOFF. 7. Paina Y=editorissa 2 ja aseta Axes = TIME. 8. Aseta Window-editorissa ( $) ikkunamuuttujat. t0=0. xmin=ë 1. ncurves=0. tmax=10. xmax=10. diftol=.001 tstep=.1 xscl=1. tplot=0. ymin=ë 3. ymax=3. yscl=1. Vihje: Jos haluat löytää ratkaisun tiettynä ajankohtana, jäljitä kaaviota painamalla. 9. Ota esiin grafiikkanäyttö ( %). Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen 177

Akseleiden asettaminen ajalle ja kustomoiduille kaavioille Akseleiden asetuksia muuttamalla voit piirtää differentiaaliyhtälöitä monin eri tavoin. Kustomoidut akselit ovat erityisen käytännöllisiä erilaisten suhteiden kuvaamisessa. AXES -valintaikkunan esittäminen Paina Y=editorissa 2. Jos Fields = SLPFLD, 2 Axes ei ole käytössä. Akseli Axes X-akseli, Y-akseli Kuvaus TIME Kaavioi t:n x-akselilla ja y:n (kaikkien valittujen differentiaaliyhtälöiden ratkaisut) y-akselilla. CUSTOM Antaa sinun valita x- ja y-akselit. Aktiivisia vain kun Axes = CUSTOM. Antavat sinun valita, mitä haluat kaavioida x- ja y-akseleilla. Huom! t ei ole käypä kohdalle X Axis, kun Fields=DIRFLD. Jos valitset t:n, laskin antaa virheilmoituksen Invalid axes. t aika y kaikkien valittujen differentiaaliyhtälöiden ratkaisut (y1, y2 jne.) y' Kaikkien valittujen differentiaaliyhtälöiden (y1', y2' jne.) arvot y1, y2 jne. vastaavan differentiaaliyhtälön ratkaisu, riippumatta siitä, onko yhtälö valittu vai ei y1', y2' jne. vastaavan differentiaaliyhtälön oikean puoliskon arvo, riippumatta siitä, onko yhtälö valittu vai ei 178 Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen

Esimerkki: Aika-akselit ja kustomoidut akselit Määrittele biologiasta tuttua peto-saalis -mallia käyttäen ne jänisten ja kettujen määrät, joilla populaatiot pysyvät keskenään tasapainossa tietyllä alueella. Piirrä ratkaisu käyttäen aikaakselia ja kustomoitua akselia. Peto-saalis -malli Käytä kahta ensimmäisen kertaluvun differentiaali-pariyhtälöä: y1' = ë y1 + 0.1y1 ù y2 ja jossa: y1 = kettupopulaatio yi1 = kettujen alkupopulaatio (2) y2 = jänispopulaatio yi2 = jänisten alkupopulaatio (5) y2' = 3y2 ì y1 ù y2 Vihje: Piirtäminen nopeutuu, jos poistat muut yhtälöt Y= editorista. Asetuksella FLDOFF kaikki yhtälöt ratkaistaan, vaikka niitä ei olisikaan valittu. 1. Aseta Graph = DIFF EQUATIONS painamalla 3. 2. Määrittele differentiaaliyhtälöt ja syötä alkuehdot Y= editorissa ( #). 3. Paina Í ja aseta Axes = ON, Labels = ON, Solution Method = RK ja Fields = FLDOFF. 4. Paina Y=editorissa 2 ja aseta Axes = TIME. Vihje: Siirrä jäljityskohdistinta käyrien y1 ja y2 välillä painamalla C ja D. 5. Aseta ikkunamuuttujat ikkunaeditorissa ( $). 6. Piirrä differentiaaliyhtälöt ( %). 7. Jäljitä painamalla. Näppäile sitten 3, niin saat kettujen lukumäärän (yc per y1) ja jänisten lukumäärän (yc per y2) arvolla t=3. t0=0. xmin=ë 1. ncurves=0. tmax=10. xmax=10. diftol=.001 tstep=p/24 xscl=5. tplot=0. ymin=ë 10. ymax=40. yscl=5. y2(t) y1(t) Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen 179

Huom! Tässä esimerkissä asetusta DIRFLD käytetään kahdelle toisiinsa liittyvälle differentiaaliyhtälölle, jotka eivät ole toisen kertaluvun yhtälöitä. 8. Palaa Y=editoriin. Paina Í ja aseta Fields = DIRFLD. 9. Näppäile 2 ja varmista, että akselit ovat esimerkin mukaiset. 10. Nollaa yi1:n ja yi2:n alkuehdot Y= editorissa. 11. Palaa grafiikkanäyttöön, jossa näkyy vain suuntakenttä. Vihje: Käytä luetteloa, jos määrittelet useampia alkuehtoja. Vihje: Siirrä jäljityskohdistinta yhdestä alkuehtokäyrästä toiseen painamalla C ja D. 12. Jos haluat piirtää useampia ratkaisuja, palaa Y= editoriin ja syötä alla olevat alkuehdot. yi1={2,6,7} ja yi2={5,12,18} 13. Palaa grafiikkanäyttöön, jossa näkyy käyrä jokaista alkuehtoparia kohti. 14. Jäljitä painamalla. Näppäile sitten 3 niin saat kettujen lukumäärän (xc) ja jänisten lukumäärän (yc) arvolla t=3. Koska t0=0 ja tmax=10, voit jäljittää valillä 0 t 10. 180 Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen

Esimerkki: RK:n ja Eulerin vertailua Otetaan logistinen kasvukäyrä dp/dt =.001ù Pù (100ì P), jossa alkuehto P(0) = 10. Vertaile RK-menetelmällä ja Eulerin menetelmällä laskettuja kuvaajapisteitä uuden BldData-käskyn avulla. Kaavioi sitten pisteet yhtälön tarkan ratkaisun käyrän kanssa. Esimerkki 1. Paina 3 ja aseta Graph=DIFF EQUATIONS. 2. Ilmaise ensimmäisen y1'=.001y1ù (100ì y1) kertaluvun yhtälö y1':n ja y1:n avulla. Älä käytä kertomerkitöntä kertolaskua muuttujan ja sulkeiden välissä. Jos kuitenkin käytät, sitä kohdellaan funktiokutsuna. Vihje: Piirtäminen nopeutuu, jos poistat muut yhtälöt Y= editorista. Asetuksella FLDOFF kaikki yhtälöt ratkaistaan, vaikka niitä ei olisikaan valittu. 3. Syötä yhtälö Y= editorissa ( #). 4. Syötä alkuehto: yi1=10 5. Paina Í ja aseta Solution Method = RK ja Fields = FLDOFF. t0 on ajankohta, jolloin alkuehto tapahtuu. Oletusarvo t0=0. Huom! Yhtälöä ei tarvitse piirtää ennen BldData-käskyn käyttöä. Lisätietoja BldDatakäskystä liitteessä A. 6. Aseta ikkunamuuttujat ikkunaeditorissa ( $). 7. Käyttämällä BldData-käskyä Home-näytössä ( " ) voit luoda datamuuttujan, joka sisältää RK-kuvaajapisteet 8. Palaa Y= editoriin, paina Í, ja aseta Solution Method = EULER. t0=0. xmin=ë 1. ncurves=0. tmax=100. xmax=100. diftol=.001 tstep=1. xscl=1. tplot=0. ymin=ë 10. ymax=10. yscl=1. Tärkeää: Muuta tstep arvosta.1 (oletusarvo) arvoon 1. Muuten BldData laskee datamuuttujalle liian monta riviä, mistä aiheutuu virheilmoitus Dimension error. BldData rklog Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen 181

9. Palaa Home-käyttöön ja luo BldData-käskyllä datamuuttuja, joka sisältää Eulerkuvaajapisteet. BldData eulerlog Huom! errorlog-muuttujan avulla voit yhdistää muuttujien rklog ja eulerlog sisältämän datan ja tarkastella niitä rinnakkain. 10. Luo uusi datamuuttuja errorlog Data/Matrix-editorissa ( O 6 3 ). Huom! rklog[1] ja rklog[2] viittaavat rklog:in pystyriveihin 1 ja 2. Sama pätee eulerlog[2]:iin. Vihje: Selaamalla datamuuttujaa näet, miten RK- ja Euler-menetelmillä samalla aika-arvolla saadut tulokset eroavat toisistaan. 11. Määrittele uuden datamuuttujan pystyrivien otsikot c1, c2 ja c3 viittaamaan muuttujien rklog ja eulerlog sisältämään dataan. Syötä myös pystyrivien nimet kuvan mukaisesti. Määrittele pystyrivin otsikko. Siirrä kohdistin kyseiselle pystyriville ja paina. Kirjoita viittauslauseke (kuten rklog[1] otsikolle c1) ja paina. 12. Paina Data/Matrixeditorissa. Paina sitten ƒ ja määrittele Plot 1 RK-datalle kuten oikealla. c1=rklog[1] tai c1=eulerlog[1] c2=rklog[2] c3= eulerlog[2] Huom! Lisätietoja desolve()-käskyn käytöstä tarkan, yleisen ratkaisun etsimisessä sivulla 184. 13. Määrittele Plot 2 Euler-datalle. Käytä oikealla näkyviä arvoja. 14. Palaa Y=editoriin, paina 3 ja aseta Graph = FUNCTION. 15. Differentiaaliyhtälön tarkka ratkaisu annetaan alla. Syötä se kohtaan y1. y1 = (100ù e^(x/10))/(e^(x/10)+9) Plot Type=xyline Mark=Cross x=c1 y=c3 Voit selata ylöspäin painamalla C, jos haluat nähdä Plot 1:n ja Plot 2:n. 182 Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen

16. Aseta ikkunamuuttujat ikkunaeditorissa. xmin=ë 10. ymin=ë 10. xres=2. xmax=100. ymax=120. xscl=10. yscl=10. Huom! Kuvaajan epäselvä viiva osoittaa RK- ja Eulerarvojen eroja. 17. Ota esiin grafiikkanäyttö ( %). 18. Aseta ikkunamuuttujat ikkunaeditorissa siten, että voit zoomata kuvaajaa ja tarkastella eroja lähemmin. 19. Palaa grafiikkanäyttöön. 20. Jäljitä painamalla. Paina sitten C tai D kunnes y1 on valittu. (1 näkyy oikeassa yläkulmassa.) Syötä sitten 40. xmin=39.7 ymin=85.5 xres=2. xmax=40.3 ymax=86. xscl=.1 yscl=.1 Euler (Plot 2) RK (Plot 1) Tarkka ratkaisu (y1) y1 valitaan, kun tässä näkyy 1. Jos siirrät jäljityskohdistinta jäljittämään jokaisen ratkaisun arvoon xc = 40, huomaat että: Tarkka ratkaisu (y1) on 85.8486, pyöristettynä kuuteen numeroon. RK-ratkaisu (Plot 1) on 85.8952. Euler-ratkaisu (Plot 2) on 85.6527. Voit myös avata errorlog-datamuuttujan Data/Matrix-editorissa ja selata kohtaan time = 40. Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen 183

Esimerkki: desolve( )-funktio desolve()-funktion avulla voit ratkaista monia ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöitä tarkasti. Esimerkki Käytä yleisratkaisun hakemiseen seuraavaa rakennetta. Lisätietoja yksityisratkaisun hakemisesta Liitteessä A. desolve(1stor2ndorderode, independentvar, dependentvar) Käytä sivun 164 esimerkin logistista ensimmäisen kertaluvun yhtälöä ja etsi yleisratkaisu y:lle suhteessa t:hen. Vihje: Käytä maksimitarkkuuden saavuttamiseksi merkintää 1/1000 merkinnän.001 sijaan. Liukuluku voi aiheuttaa pyöristysvirheitä. Huom! Tämä esimerkki ei koske piirtämistä, joten voit käyttää mitä tahansa grafiikkatilaa. desolve(y' = 1/1000 yù (100ì y),t,y) Älä käytä kertomerkitöntä kertolaskua muuttujan ja sulkeiden välissä. Jos kuitenkin käytät, sitä kohdellaan funktiokutsuna. Merkki ' näppäilemällä 2 È. Ennen kuin käytät desolve()-funktiota, nollaa kaikki t- ja y-muuttujat. Muussa tapauksessa laskin antaa virheilmoituksen. 1. Käytä desolve()-funktiota Home-näytössä (" ) yleisratkaisun hakemiseen. @1 edustaa vakiota. Saatat saada erilaisenkin vakion (@2, jne.). Vihje: Siirry komentorivin alkuun näppäilemällä 2A. 2. Määrittele funktio ratkaisun perusteella. a. Korosta ratkaisu historia-alueella painamalla C. Liitä se automaattisesti komentoriville painamalla. b. Sisällytä Define-käsky rivin alkuun ja paina. Huom! Jos sait erilaisen vakion (@2 jne.), ratkaise sen vakion suhteen. 3. Hae vakio @1 solve()-funktiolla käyttämällä alkuehtoa y=10 ja arvoa t=0. Merkin @ saat painikkeilla. 4. Etsi oheinen yksityisratkaisu laskemalla yleisratkaisu (y) vakiolla @1=9/100. Voit myös ratkaista saman ongelman suoraan desolve()-funktiolla. Syötä: desolve(y' = 1/1000 yù (100ì y) and y(0)=10,t,y) 184 Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen

Vianetsintä grafiikan Fields-esitystavalla Jos differentiaaliyhtälön piirtäminen tuottaa vaikeuksia, tämä kappale saattaa auttaa ongelmien ratkaisussa. Monet ongelmat saattavat johtua Fields-esitystavan asetuksista. Fields-esitystavan valitseminen Paina Y=editorissa, Window-editorissa tai grafiikkanäytössä Í. Minkä kertaluvun yhtälöä olet piirtämässä? Yhtälö: Ensimmäinen kertaluku Toinen kertaluku (ensimmäisen kertaluvun yhtälöpari) Kolmas kertaluku tai korkeampi (kolmen tai useamman ensimmäisen kertaluvun yhtälöryhmä) Käyvät Fields-asetukset ovat: SLPFLD tai FLDOFF DIRFLD tai FLDOFF FLDOFF Koska oletusasetus on Fields = SLPFLD, tavallinen virheilmoitus kuvassa oikealla. Kun näet tämän tai jonkin muun virheilmoituksen: Etsi yhtälön kertalukua vastaava Fields-asetus yllä olevasta taulukosta ja muuta asetus tarvittaessa. Etsi seuraavista kohdista käyttämääsi Fields-asetusta koskevat tiedot. Fields=SLPFLD Y=editorissa Grafiikkanäytössä Valitse yksi ja vain yksi ensimmäisen kertaluvun yhtälö painamalla. Voit syöttää useita yhtälöitä, mutta valita vain yhden kerrallaan. Valittu yhtälö ei saa viitata mihinkään muuhun Y= editorissa olevaan yhtälöön. Esimerkiksi: Jos y1'=y2, laskin antaa virheilmoituksen Undefined variable. Jos kulmakerroinkenttä piirretään, mutta ratkaisukäyrää ei kaavioida, määrittele alkuehto sivun 172 ohjeiden mukaisesti. Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen 185

Fields=DIRFLD Y= editorissa Syötä käypä ensimmäisen kertaluvun yhtälöpari. Tietoa toisen kertaluvun yhtälön määrittelystä järjestelmäksi sivulla 174. Näppäile 2 Axes ja aseta Axes = CUSTOM. Jos Axes = TIME, laskin antaa virheilmoituksen Invalid axes. Kustomoiduilla akseleilla Grafiikkanäytössä Ohjeita Jos syötät alkuehtoja Y= editorissa niillä yhtälöillä, joihin kustomoidut akselit viittaavat, pitää alkuehtoja olla yhtä monta. Muussa tapauksessa laskin antaa virheilmoituksen Dimension error. Aseta akselit, jotka soveltuvat yhtälöryhmällesi. Älä valitse muuttujaa t kummallekaan akselille. Muuten laskin antaa virheilmoituksen Invalid axes. Kahden akselin täytyy viitata ryhmän eri yhtälöihin. Esimerkiksi y1 vs. y2 on käypä, mutta y1 vs. y1' aiheuttaa virheilmoituksen Invalid axes. Jos suuntakenttä piirretään, mutta käyrää ei piirretä, syötä alkuehdot Y= editorissa tai valitse alkuehto grafiikkanäytöstä sivulta 172 alkavien ohjeiden mukaisesti. Jos syötit alkuehtoja, valitse ZoomFit ( ja). Ikkunamuuttuja ncurves jätetään huomiotta DIRFLDasetuksella. Oletuskäyriä ei piirretä automaattisesti. DIRFLD-asetuksella yhtälöt, joihin kustomoidut akselit viittaavat, määräävät piirrettävät yhtälöt. Toimintaan ei vaikuta se, mitkä yhtälöt on valittu Y= editorissa. Jos yhtälöryhmäsi viittaa muuttujaan t, suuntakenttä (ei kaavioidut käyrät) piirretään suhteessa yhteen tiettyyn ajankohtaan, joka asetetaan ikkunamuuttujalla dtime. 186 Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen

Fields=FLDOFF Y= editorissa Jos syötät toisen tai korkeamman kertaluvun yhtälön, syötä se käypänä yhtälöryhmänä sivun 174 ohjeiden mukaisesti. Kaikilla yhtälöillä (valittu tai ei) täytyy olla yhtä monta alkuehtoa. Muuten laskin antaa virheilmoituksen Dimension error. Kustomoiduilla akseleilla Grafiikkanäytössä Ohjeita Näppäilemällä 2 voit asettaa Axes = TIME tai Axes = CUSTOM. Jos X Axis ei ole t, syötä ainakin yksi alkuehto jokaiselle yhtälölle Y= editorissa (oli yhtälö valittu tai ei). Muuten laskin antaa virheilmoituksen Diff Eq setup. Jos käyrää ei piirretä, aseta alkuehto sivun 172 ohjeiden mukaisesti. Jos syötit alkuehtoja Y= editorissa, valitse ZoomFit ( ja). Ensimmäisen kertaluvun yhtälö saattaa näyttää erilaiselta FLDOFF-asetuksella kuin SLPFLDasetuksella, koska FLDOFF käyttää ikkunamuuttujia tplot ja tmax (sivu 169), jotka jätetään huomiotta SLPFLDasetuksella. Käytä ensimmäisen kertaluvun yhtälöille asetuksia FLDOFF ja Axes = Custom, jotta voit kaavioida akseleita, joita ei voi kaavioida SLPFLD-asetuksella. Voit esimerkiksi kaavioida t vastaan y1' (jonka SLPFLD kaavioi t vastaan y1). Jos syötät useita ensimmäisen kertaluvun yhtälöitä, voit kaavioida yhden yhtälön tai sen ratkaisun toista vastaan määrittelemällä ne akseleiksi. Differentiaaliyhtälöiden tarkastelu Table-näytössä Voit tarkastella differentiaaliyhtälön kuvaajan pisteitä Table-näytössä. Taulukkoon saattaa kuitenkin tulla eri yhtälöitä kuin mitä on piirretty. Taulukko näyttää vain valitut yhtälöt riippumatta siitä kaavioidaanko näitä yhtälöitä voimassa olevilla Fields- ja Axes-asetuksilla. Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen 187

188 Kappale 11: Differentiaaliyhtälön piirtäminen